Työelämä on muuttunut. noin 2/3 löytää töitä kohtuullisen nopeasti, mutta kun työt on usein pätkätöitä ja muita lyhytaikaisia töitä, he palaavat työttömyyskortistoon aina uudelleen ja uudelleen. Karkeasti arvioiden tällaisia ihmisiä on noin puolet senhetkisistä työttömistä (250 000 : 2 = 125 000) ja kun toinen saa töitä toisen työ päättyy joten luku pitää kertoa 2-4:lla joten kokonaisuudessa tällaisia pätkätyöläisiä on 250 000 - 500 000. Osa on niitä jotka saavat pitkäaikaisemman työn. Tämä porukka on se joka palvelee yhteiskuntaa aktiivisena työvoimana/-reservinä. En ymmärrä miksi heitä pitäisi rangaista sanktioilla siitä, että työelämä on muuttunut enenvässä määrin pätkittäiseksi, joka on monelle jo sinänsä rangaistus.
Sitten on pitkäaikaistyöttömät joita on työttömistä n. 1/3-osaa (n. 80 000). Tästä porukasta vain harva saa ansiosidonnaista ja loput saavat työttömyyskorvauksen, joten jos lasketaan nämä yhteen niin saadaan julkisen talouden menopuolelle 1000 €/kk/henkilö (arvio) x 80 000 x 12 kk = 0,96 mrd. €/v. Koska työttömyyskorvauksista viedään vähimmilläänkin veroa 20 % netto määrä on n. 0,75 mrd. €/v.
Jos em. nopeastityöllistyvien määrää halutaan radikaalisti vähentää, siihen ei ole kuin yksi keino, vaikuttaa sekä työsuhteiden määrään että etenkin niiden kestoon tavalla tai toisella, en tiedä miten.
Entä sitten pitkäaikaistyöttömät. Työttömyyskorvausten nettosumma valtiolle ja kunnille on kohtuullisen pieni jos ei lasketa työllistämisen menoja lukuun mukaan. Kun vielä huomioidaan se, että tuo 0,75 mrd € palaa kiertoon aika nopeasti, sen vaikutus jää nettotasolla tosi pieneksi. Saattaa olla, että vuodesta toiseen pyörivät työllistämispalvelut maksavat enemmän (suhteessa niiden tehoon). Vaikka pitkäaikastyöttömien määrä saataisiin puolitettua, merkitys julkiselle taloudelle on aika pieni.
Jos haetaan säästöjä ja/tai työvoimaa, onnistuuko se pitkäaikaistyöttömiä työllistämällä ja mistä työpaikat? Aika vaikea on tämäkin yhtälö jos tarkoitus on paikata julkisen talouden budjettia.
Sitten on pitkäaikaistyöttömät joita on työttömistä n. 1/3-osaa (n. 80 000). Tästä porukasta vain harva saa ansiosidonnaista ja loput saavat työttömyyskorvauksen, joten jos lasketaan nämä yhteen niin saadaan julkisen talouden menopuolelle 1000 €/kk/henkilö (arvio) x 80 000 x 12 kk = 0,96 mrd. €/v. Koska työttömyyskorvauksista viedään vähimmilläänkin veroa 20 % netto määrä on n. 0,75 mrd. €/v.
Jos em. nopeastityöllistyvien määrää halutaan radikaalisti vähentää, siihen ei ole kuin yksi keino, vaikuttaa sekä työsuhteiden määrään että etenkin niiden kestoon tavalla tai toisella, en tiedä miten.
Entä sitten pitkäaikaistyöttömät. Työttömyyskorvausten nettosumma valtiolle ja kunnille on kohtuullisen pieni jos ei lasketa työllistämisen menoja lukuun mukaan. Kun vielä huomioidaan se, että tuo 0,75 mrd € palaa kiertoon aika nopeasti, sen vaikutus jää nettotasolla tosi pieneksi. Saattaa olla, että vuodesta toiseen pyörivät työllistämispalvelut maksavat enemmän (suhteessa niiden tehoon). Vaikka pitkäaikastyöttömien määrä saataisiin puolitettua, merkitys julkiselle taloudelle on aika pieni.
Jos haetaan säästöjä ja/tai työvoimaa, onnistuuko se pitkäaikaistyöttömiä työllistämällä ja mistä työpaikat? Aika vaikea on tämäkin yhtälö jos tarkoitus on paikata julkisen talouden budjettia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tilastokikkailut ja ILMAISEN SUOMALAISEN ORJATYÖVOIMAN KÄYTTÖ, eivät ole työllistämistä.
Suomessa on edelleen SUURTYÖTTÖMYYS JA KOHTA 2 MILJOONAA IHMISTÄ, SUOMEN KANSALAISTA, TÄYSIN KÖYHYYSRAJAN ALAPUOLELLA.
Hyvä aloitus. Kiitos.
Työvoimapulan paikkaajien ei onnekseen tarvi kilpailla samoista pätkätöistä kuin suomalaiset. Paikkaajilla on ihan omat pätkätyönsä. Poliisi tutkii asiaa.
Työtä pitää alkaa jakamaan. Tulevaisuudessa automatiikka vie työpaikkoja aina vain enemmän. . Työpäiviä on lyhennettävä. Siinä vapautuu työpaikkoja. Mutta meillä omasta mielestään suuret ja viisaat tekevät juuri päinvastoin. Takapiruna toimii tietenkin EK.
Eduskuntaan voidaan hankkia 200 robottikättä jotka painavat aina puoluejohdon määräämää nappia. Ei tarvita sopeuttamisrahaa eikä valehtelijoiden klubin näytelmiä,
Työmarkkinoiden vaatimustaso on kasvanut jatkuvasti. Osa työvoimasta on jäänyt aivan liian vaatimattomalle koulutukselle ja vieläpä niin, ettei tämä ryhmä enää pysty kouluttautumaan riittävälle tasolle. Tämä ryhmä on kaikkein heikoimmassa asemassa, mahdollisuudet ovat ehkä vain pätkätöihin.
Ratkaisuna eräiltä osin voisi olla työssä oppiminen.
Onhan näitä ollutkin, oppisopimuskoulutus ja jotain muuta. Mutta ei sekään ole tuonut riittävä tulosta.
Koulutuksen pitäisi olla lähempänä työn tekemistä. Silloin työnantajalla olisi paremmat intressit palkata työntekijä.
Nykytilanne ei tuo riittäviä ratkaisuja.
Miten vaatimustaso on kasvanut? Entistä pienemmällä palkalla pitäisi tehdä päivä päivältä enemmän, että omistava luokka saisi korkoa korolle.
Tietotekniikan myötä on alettu kuvitella, että tietotyö vaatii ylimaallista osaamista. Ennen arvossa olivat kädentaidot, mitä ilman ei nytkään tule mistään mitään. Talous- ja oikeusoppineet ahnehtivat ja huijaavat senkus kerkiävät byrokratiaviidakossa.