"Kun valtio pyytää asiantuntijalausuntoja tai yleensä kuuntelee asiantuntijoita, siellä voi olla joukossa ihmisiä, joilla on kytkös näihin firmoihin", todetaan IS:ssa.
Ilta-Sanomat kysyi, eikö Mehiläisessä olisi syytä suurempaan avoimuuteen suomalaisomistajien nimien ja omistusosuuksien suhteen, koska kaavailtu sote-uudistus kasvattaisi sen roolia julkisissa palveluissa.
Lue artikkeli:
https://is.fi/Uutiset/Kotimaa/
Ilta-Sanomat selvitti sote-yhtiöiden omistukset - Mehiläisen johdolla miljoonaosakkeet...
Mehiläistä omistavien suomalaisten yksityishenkilöiden sijoitus on tehty kahden luxemburgilaisen holdingyhtiön Actor General Partner S.a. r.l. Finland S.C.A:n ja Actor General Partner S.a.r.l. Finlands 2 S.C.A:n kautta.
Molemmat holdingyhtiöistä omistavat vuode 2016 tilinpäätösten mukaan noin 10 % osuuden Mehiläisen ruotsalaisesta emoyhtiöstä, Mehiläinen Holding AB:sta. Luxemburgin kaupparekisteristä saatavista asiakirjoista ei selvinnyt, keitä suomalaiset Mehiläisen henkilöomistajat ovat tai kuinka suuria omistusosuuksia heillä on holdingyhtiöissä. Omistusjärjestelyyn käytettyjen holdingyhtiöiden yhtiömuoto on S.C.A (société en commandite par actions), jossa vain vastuunalaisen osakkaan nimi on rekisterin yhtiöjärjestyksessä.
Kolme muuta suurta Suomessa toimivaa terveysfirmaa, Terveystalo, Attendo ja Pihlajalinna, on listattu pörssiin ja niiden johdon omistustietoja on saatavilla.
Mehiläisen yhteiskuntasuhteiden johtaja on entinen kokoomuksen Helsingin valtuustorhmän johtaja Lasse Männistö, joka on kertonut, IS:n mukaan sijoittaneensa Mehiläisen osakkeisiin, muttei halunnusta kertoa summaa.
Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius näkee ongelmallisena, ettei selviä, kuinka suuria omistuksia Mehiläisen johtajailla ja muilla suomalaisilla on Mehiläisessä. - Avoimuutta vaadittaisiin varsinkin, kun tulee valtion rahaa mukaan, Rothovius sanoi Ilta-Sanomille.
31.3.2017 mtv kertoi "Mehiläinen kasvoi reippaasti viime vuonna"
"Terveyspalveluyhtiö Mehiläinen kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan viime vuonna. Liikevaihto nousi lähes 17 % 590 miljoonaan euroon ja liikevoitto kasvoi 45 % 33 miljoonaan. - Konserni kasvatti verkostoaan 34 uudella yksiköllä eri puolilla maata, minkä jälkeen Mehiläinen toimii Suomessa yli 290 toimipisteessä".
Helsingin Sanomien VEROKONEEN mukaan tiedot:
Järvenpää Janne-Olli,
Mediverkon perustajaosakkaita ja johtaja ennen kuin terveysyhtiö Mehiläinen osti Mediverkon. Nykyisin Mehiläisen toimitusjohtaja.
Ansiotulo 2016: 442 650 €
Pääomatulo 2016: 68 009 €
Veroprosentti 2016: 46 %
Ansio- ja pääomatulot 2016: 519 659 €
Verokoneessa tuloja yhteensä: 14 181 981 €
Edellä on tietoja terveysbisnes-johtajien sijoituksista ja tuloista. Epäilemättä voittoja on kotiutettu holding-yhtiöiden kauttaveroparatiiseihin, palkkatuloja on ehkäpä otettu pääomatuloina ja myyntivoitoilla (Suomessa vähän verotetuilla) kasvatettu sijoitusomaisuutta. Suomen sosiaali- ja terveyspalveluja ollaan siirtämässä maakuntahallinnon (keskustapuolueen vaatimuksesta) ja valinnanvapauden kautta (kokoomuksen vaatimuksesta) yksityiselle sektorille, niin mitä on tehtävissä, että terveysbisnes ei kartellisoidu, että veronkierto holding-yhtiöiden kautta päättyisi ja että valtion verokertymän sote-palvelut (noin 20 miljardia euroa) käytetään suomalaisten tarvitsemiin sosiaali- ja terveyspalveluihin eikä osa verorahoista valu holding-yhtiöiden kautta esim. Luxemburgissa olevien sote-sijoittajien tileille?
Ilta-Sanomat kysyi, eikö Mehiläisessä olisi syytä suurempaan avoimuuteen suomalaisomistajien nimien ja omistusosuuksien suhteen, koska kaavailtu sote-uudistus kasvattaisi sen roolia julkisissa palveluissa.
Lue artikkeli:
https://is.fi/Uutiset/Kotimaa/
Ilta-Sanomat selvitti sote-yhtiöiden omistukset - Mehiläisen johdolla miljoonaosakkeet...
Mehiläistä omistavien suomalaisten yksityishenkilöiden sijoitus on tehty kahden luxemburgilaisen holdingyhtiön Actor General Partner S.a. r.l. Finland S.C.A:n ja Actor General Partner S.a.r.l. Finlands 2 S.C.A:n kautta.
Molemmat holdingyhtiöistä omistavat vuode 2016 tilinpäätösten mukaan noin 10 % osuuden Mehiläisen ruotsalaisesta emoyhtiöstä, Mehiläinen Holding AB:sta. Luxemburgin kaupparekisteristä saatavista asiakirjoista ei selvinnyt, keitä suomalaiset Mehiläisen henkilöomistajat ovat tai kuinka suuria omistusosuuksia heillä on holdingyhtiöissä. Omistusjärjestelyyn käytettyjen holdingyhtiöiden yhtiömuoto on S.C.A (société en commandite par actions), jossa vain vastuunalaisen osakkaan nimi on rekisterin yhtiöjärjestyksessä.
Kolme muuta suurta Suomessa toimivaa terveysfirmaa, Terveystalo, Attendo ja Pihlajalinna, on listattu pörssiin ja niiden johdon omistustietoja on saatavilla.
Mehiläisen yhteiskuntasuhteiden johtaja on entinen kokoomuksen Helsingin valtuustorhmän johtaja Lasse Männistö, joka on kertonut, IS:n mukaan sijoittaneensa Mehiläisen osakkeisiin, muttei halunnusta kertoa summaa.
Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius näkee ongelmallisena, ettei selviä, kuinka suuria omistuksia Mehiläisen johtajailla ja muilla suomalaisilla on Mehiläisessä. - Avoimuutta vaadittaisiin varsinkin, kun tulee valtion rahaa mukaan, Rothovius sanoi Ilta-Sanomille.
31.3.2017 mtv kertoi "Mehiläinen kasvoi reippaasti viime vuonna"
"Terveyspalveluyhtiö Mehiläinen kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan viime vuonna. Liikevaihto nousi lähes 17 % 590 miljoonaan euroon ja liikevoitto kasvoi 45 % 33 miljoonaan. - Konserni kasvatti verkostoaan 34 uudella yksiköllä eri puolilla maata, minkä jälkeen Mehiläinen toimii Suomessa yli 290 toimipisteessä".
Helsingin Sanomien VEROKONEEN mukaan tiedot:
Järvenpää Janne-Olli,
Mediverkon perustajaosakkaita ja johtaja ennen kuin terveysyhtiö Mehiläinen osti Mediverkon. Nykyisin Mehiläisen toimitusjohtaja.
Ansiotulo 2016: 442 650 €
Pääomatulo 2016: 68 009 €
Veroprosentti 2016: 46 %
Ansio- ja pääomatulot 2016: 519 659 €
Verokoneessa tuloja yhteensä: 14 181 981 €
Edellä on tietoja terveysbisnes-johtajien sijoituksista ja tuloista. Epäilemättä voittoja on kotiutettu holding-yhtiöiden kauttaveroparatiiseihin, palkkatuloja on ehkäpä otettu pääomatuloina ja myyntivoitoilla (Suomessa vähän verotetuilla) kasvatettu sijoitusomaisuutta. Suomen sosiaali- ja terveyspalveluja ollaan siirtämässä maakuntahallinnon (keskustapuolueen vaatimuksesta) ja valinnanvapauden kautta (kokoomuksen vaatimuksesta) yksityiselle sektorille, niin mitä on tehtävissä, että terveysbisnes ei kartellisoidu, että veronkierto holding-yhtiöiden kautta päättyisi ja että valtion verokertymän sote-palvelut (noin 20 miljardia euroa) käytetään suomalaisten tarvitsemiin sosiaali- ja terveyspalveluihin eikä osa verorahoista valu holding-yhtiöiden kautta esim. Luxemburgissa olevien sote-sijoittajien tileille?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sama rahanpesukuvio pärtee samoin perustein sitten muihinkin lobbaajiin kuten HUSsiin, AY-liikkeeseen, Kuntaliittoon jne.
Miksi "rahanpesukuvioita" pitäisi laajentaa käsittämään sosiaali- ja terveysalan ja muodostaa yhteiskuntamme hyvinvoinnin peruspilarista kauppamarkkinat? Nykyisessä järjestelmässä on toki kehittämisen varaa, muun muassa digitalisaatio pitää paremmin hyödyntää ja uusi tekniikka opiskella, mutta ongelmat eivät poistu siten, että luodaan uusi järjestelmä ihan uusine ongelmineen.
Lobbaus
Ilta-Sanomat kirjoitti 24.10.2017 toimittaja Timo Haapalan kommentin LOBBAUKSESTA:
"Piiri pieni pyörii ja tuolit vain vaihtuvat - näin kokoomuslobbarit vuolevat hunajaa terveysfirmoille"
Terveystalon Laura Räty (kok) on esimerkki, jossa yhdistyy viime viikkojen kaksi politiikan kärkiteemaa: sote ja lobbaus, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
- Hallituskriisin partaalla hoippuneista sote-neuvotteluista on kuulunut hurjia juttuja, miten kokoomuksen terveyslobbarit ovat ohjeistaneet kokoomuksen pääneuvottelijaa, sisäministeri Paula Risikkoa (kok) jopa kesken palaverin.
- Asiasta tuohtui ääneen viime viikolla mm. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk), mutta ihmettely on ollut muutenkin laajaa.
- Kokoomuslainen Laura Räty on ollut monessa mukana kokoomuksen edustajana, mutta nyt hän tahkoaa siis liiketoimintajohtajana tulosta Terveystalolle, joka on yksi keskeisistä sote-uudistuksen hyödynsaajista.
- Räty oli vuosina 2011-2014 Helsingin sosiaali- ja terveystoiminnasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, jolta paikalta kokoomus nosti hänet Alexander Stubbin (kok) johtaman hallituksen sosiaali- ja terveysministeriksi. Vaalien jälkeen Räty palasi takaisin apulaiskaupunginjohtajaksi, kunnes hän siirtyi Terveystalon leipiin puolitoista vuotta sitten. Sanomattakin on selvää, miksi Räty Terveystaloon ostettiin. Hän tuntee alan ja alan keskeisimmät vaikuttajat ja rahavirrat. Juttu Rädyn ohjeistuksesta Ylä-Savon ja Varkauden hoitojärjestelyissä kertoo, että hän osaa taitojaan myös käyttää.
- Eikä Räty ole ainoa, joka yhdistää valinnanvapautta ja asiakasseteleitä voimakkaasti ajavan kokoomuksen suuriin terveysfirmoihin. Kuntien eläkevakuutuksen Kevan hallituksen puheenjohtajana Räty antoi kenkää Merja Ailukselle ja oli palkkaamassa hänen tilalleen Jukka Männistöä. Jukka Männistö on puolestaan Lasse Männistön isä. Isä-Männistökin lähti lopulta Kevasta luottamuspulan takia, mutta pyöritys kertoo, miten pienet piirit Suomessa pyörivät. Nyt molemmat Räty ja Lasse Männistö, häärivät siis sote-rintamalla. - Joonas Turunen (kok) oli Jyrki Kataisen (kok) ykkösavustaja sekä Kataisen valtiovarainministeri- että pääministeriaikana. Sen jälkeen hän avusti samoissa tehtävissä toiminutta Alexander Stubbia (kok). Syksyllä Turunen siirtyi kehityspäälliköksi Mehiläisen perusterveydenhuolto- ja ulkoistukset -liiketoimintayksikköön. - Kolmikko Räty-Männistö-Turunen lisäksi sote-uudistuksen taustalla lobbarina häärii Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtaja Ismo Partanen (kok). Hän oli kokoomuksen varapuheenjohtaja 1990-luvun puolivälissä. - Listaan voisi lisätä vielä ainakin EK:n johtajan, entisen kokoomuspolitrukin Ilkka Oksalan.
- Kokoomuksesta terveysfirmoihin hypänneet lobbari-johtajat tekivät toki vain työtään, josta heille maksetaan. Hyvin. On poliitikkojen asia, paljonko lobbareiden tuputus vaikuttaa päätösten sisältöön.
Näin siis politiikan erikoistutkija Timo Haapala kirjoitti sote-lobbauksesta viime syksynä.
En kyllä ymmärrä "PieniPiruVasempaan" väitettä: "Sama rahanpesukuvio pätee samoin perustein sitten muihinkin lobbaajiin kuten HUSsiin, AY-liikkeeseen, Kuntaliittoon jne."
HUS, ay-liike tai Kuntaliitto tuskin ovat lobanneet sote-markkinoiden puolesta, kun julkinen sektori yritetään kammeta terveysbisneksen tieltä.
Jos valinnanvapaus toteutetaan, niin miksipä ei ay-liikekin voisi perustaa omia sote-keskuksia? Ammattiliitot järjestäisivät sekä jäsenilleen että muille palveluja tervitseville sote-palvelut tulevien sote-lakien mukaan. Siinäpä olisi tulevaisuuden ay-liikkeelle lisää vastuullista työsarkaa eikä ainoana kannustimena olisi voittojen kasvattaminen vaan esimerkiksi yleishyödyllisyys ja jäsenistön hyvinvointi. Heti hakeutuisimme ay-liikkeen sote-keskuksen asiakkaiksi noin 400 euron vuosittaisella kapitaatiomaksulla. Vai mitä?
Mikään ei estä AY-liikettä perustamasta SOTE-keskuksia paitsi mitä nyt demarit tällä hetkellä pistävät kampoihin uudistukselle.
Maakuntahallinnolle tulee hoidettavaksi myös työllistymiseen liittyvät asiat ja siinä AY-liike onkin jo kieli pitkänä halusta päästä julkiseen rahaan kiinni. Valinnanvapauden idea on nimenomaan siinä että tulos ratkaisee eikä se, mikä klikki sen takana on.
Kuntien terveyskeskukset ajavat ihan samalla tavalla omaa etuaan kuin muutkin toimijat. Niiden päämäärä ei ole hyvä hoito vaan valta ja raha sen takana. Mikään terveyskeskus ei vapaaehtoisesti luovuta töitään muiden tehtäväksi, vaikka toisilla olisi kuinka hyvät lääkärit ja nopeat hoitoajat.
Julkisesti tuottu palvelu ei ole muita parempaa koska sen tekee samat ihmiste samoilla välineillä. Poliittisen näkökulman takana on joku muu taikauskoon verrattava asia, jolla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.
Mikä+on+suurin+ongelma+Suomen+terveydenhoitojärjestelmässä?+Eikö+ongelma+pitäisi+myöntää+ja+hoitaa+pois?+Ongelmana+ei+ole+kuntien+terveyskeskusten+"ajavat+ihan+samalla+tavalla+omaa+etuaan+kuin+muutkin+toimijat".+"Ongelmana+ei+ole+kuntien+toimijoiden+tai+poliitikkojen+valta+tai+raha.+Ongelma+on++lääkäripula+ja+erityislääkäreiden+puuttuminen+terveyskeskuksista.+Yksityisten+terveysfirmojen+erikoislääkäripalvelut+ovat+olleet+liian+kalliita.+
Olet oikeassa siinä, että erikoislääkäripalveluiden pitäisi SOTEssa kuulua myös valinnanvapauden piiriin, mutta jostain syystä sitä ei saatu siihen, vaikka yritys oli kova.
Lääkäreiden kokonaismäärä on ihan riittävä, mutta on alueita, jonne ei haluta mennä koska päivystyksen määrä on kohtuuton ja yksiköt ovat niin pieniä ettei niissä osaaminen kehity vaan taantuu. Tähän auttaa isompi yksikkökoko, jossa lääkäreitä voi kierättää ja erikoisosaajiakin voidaan lähettää eri toimipisteille ettei potilaiden tarvitse aina lähteä lääkärin perässä.
Kapitalisaatiomalli korvaa kokonaan nuo sinun esittämäsi hinnat, joten ne voidaan jättää omaan arvoonsa. Niille, jotka eivät sitä ymmärrä, niin kerrattakoon, että maksu perustuu jokaisen odotettavissa olevaan hoidontarpeeseen ja mitä tarkempi arvio on, sitä paremmin maksu vastaa todellisia kustannuksia.
Kapitalisaatiomalli ei ole uusi ja mullistava. Isommat kaupungit ovat aina arvioineet hoitotarpeen kehitystä perustuen ihmisten ikään, sukupuoleen ja tautilitastoihin. Ihan vastaavilla menetelmillä tilataan esimerkiksi kausirokotteet ja hankitaan apuvälineet.
Kannattaa käydä katsomassa julkisia hankintoja, niin huomaatte että sopimuksia tehdää useaksi vuodeksi eteenpäin ihmisille, jotka eivät vielä tänään tarvitse apua tai jotka eivät ole edes syntyneet tai joutuneet onnettomuuteen. Tulevat kustannukset tiedetään jos sillä varmuudella, että tavarasopimukset voidaan tehdä.
Jos joku luuli, että sairaalaan laajennusta aletaan suunnittelemaan vasta, kun ensimmäinen potilas on pihalla ilman vuodepaikkaa, niin kannattaa miettiä uudelleen :D
Sotemallin epävarmuustekijöitä on käytännössä vain yksi: Saako hoitoa rajoittaa samalla tavalla kuin nyt vai täytyykö kaikki hoitaa toisin kuin nyt tehdään. Jos kaikki pitää hoitaa, niin malli on kalliimpi, jos voidaan jättää hoitamatta kuten nyt, niin se on halvempi. Perustuslakivaliokunta ilmeisesti on sitä mieltä ettei nykyinen malli täytä lain vaatimuksia.
Jonot lähtee laajentamalla terveyskeskuksia. Ostamalla kilpailutamalka palveluja lääkärikeskuksista.
Nykyään Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, hallinnollisia yksikköjä, joiden on järjestettävä jäsenkuntiensa asukkaille erikoissairaanhoidon palvelut.
Erikoissairaanhoitolain mukaisesti. Jokaisen kunnan tulee kuulua johonkin sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirit tuottavat terveyskeskuksille niiden tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut, joita ei kannata tuottaa terveyskeskuksissa.
Sairaanhoitopiirejä on kaksi enemmän kuin mahdollisesti tulevia maakuntia. Sairaanhoitopiirit muodostavat viisi erityisvastuualuetta (erva-aluetta), joiden keskuksena on yliopistollinen keskussairaala. Esim. isojen kaupunkien terveyskeskuksissa voi olla omia erikoislääkäreitä ja omaa erikoissairaanhoitoa tukemassa perusterveydenhuollon toimintaa.
Miksi erikoissairaanhoidon palveluja ei kannata tuottaa muuta kuin isojen kaupunkien terveyskeskuksissa? Jos erikoissairaanhoitoon lisätään yksityisten terveysfirmojen voitto, niin tuleeko toiminnasta silloin kannattavampaa?
Mikä siis muuttuu, jos maakunnalliset sote-palvelut toteutetaan erikoissairaanhoidon osalta nykyisten sairaanhoitopiirien sijaan? Ei mikään.
"Suomen lääkäriliitto kertoi terveyskeskusten lääkäritilanteesta lokakuussa 2017:
- Terveyskeskuksissa on täyttämättä 188,5 lääkärintehtävää. " PieniPiruVasempaan, eikö sinun mielestäsi Suomessa ole lääkäripula, jos terveyskeskuksissa on täyttämättä 188,5 lääkärintehtävää?
Suomen Kuvalehti kertoi v. 2016 lääkäripulasta: Suomessa syrjäseuduille on vaikea saada lääkäreitä töihin. Viime lokakuussa melkein kaksi sataa terveyskeskuslääkärin virkaa oli täyttämättä. Kun lääkäreitä ei riitä kaikkialle, kilpailu työmarkkinoilla muuttuu olemattomaksi ja palkkataso nousee. Lääkärivajeesta huolimatta Lääkäriliitto on alkanut tavoitella lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen vähentämistä. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila toteaa, että lääkärivaje ei ole niin paha, miltä ammattibarometrit näyttävät.
Poistuuko lääkäripula, jos kunnalliset terveyskeskukset yksityistetään? Ei poistu. Lääkäripula poistuu vain kouluttamalla lisää lääkäreitä. Monissa kunnissa lääkäripulaa kasvattaa lääkäreiden eläköityminen, kun tilalle ei saa lääkäreitä millään hinnalla. Lääkäripalkka on keskimäärin yleislääkärillä noin 6 000 euroa kuukaudessa, mutta lääkärivaje aiheuttaa sen, kuntien budjetit paukkuvat. Sama tulee tapahtumaan maakuntien järjestämissä terveyspalveluissa. Eläkkeelle jää jatkossa noin 500 lääkäriä vuodessa. Monet hakeutuvat opiskelemaan ulkomaille, kun Suomeen ei pääse. Eniten suomalaisia opiskelee Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Lääkäriliitto haluaa vähentää kotimaisiin tiedekuntiin otettavia opiskelijoita, kun "suomalaiset ulkomailla opiskelleet palaavat Suomeen".
Eikö olisi järkevintä kouluttaa Suomessa lahjakkaista suomalaisista nuorista lääkäreitä tarpeellinen määrä - eikä laskea ulkomaille opiskelemaan lähteviä "Suomen lääkärikiintiöön".
Suomessa työskentelee noin 1800 ulkomaalaistausta lääkäriä, kertoo Savon Sanomat. Vuosituhannen vaihteessa heitä oli SS:n mukaan vain 400, joten määrä on lyhyessä ajassa yli nelinkertaistunut. Lääkäripulaa paikkaamaan lääkäreitä on tullut eniten Virosta ja Venäjältä. Asia on nostanut esiin kielipulman. Huonosti suomea ymmärtävä lääkäri on herättänyt ärtymystä ihmisissä, Savon Sanomat kirjoittaa.
Ulkomaalaistaustaisella lääkärillä pitää olla todistus kielitaidosta.
Olen ollut sekä ulkomaalaisella terveyskeskuslääkärillä että ulkomaalaisella hammaslääkärillä. En tiedä miten paljon lääkärit ymmärsivät puhettani, kovin olivat "lyhytsanaisia" - enkä itsekään ollut kovin puhelias, kun en tiennyt tulenko ymmärretyksi.
Jos Suomessa on 160 terveyskeskusta ja 1800 ulkomaalaistausta lääkäriä, se kertoo, että keskimäärin joka terveyskeskuksessa on keskimäärin 11 ulkomaalaistaustaista lääkäriä. Lähes kaikilla terveyskeskuksilla on useita terveysasemia.
Joten kuka on sitä mieltä, että Suomessa ei ole lääkäripulaa? Halutaanko Suomeen mieluummin ulkomaalaisia lääkäreitä, joten lähetetään suomalaiset lääkäriksi haluavat opiskelemaan muualle?
Kapitaatiomaksu
Kun julkinen sektori tarjoaa terveyspalvelut kuten ennen ja lisäksi maksaa kapitaatiomaksut (vuosittaiset, asiakkaiden pisteytysperustein) yksityiselle sektorille, niin Elon laskuopin mukaan KUSTANNUKSET NOUSEVAT.
Jos työterveyshuollon järjestäjät saavat jokaisesta asiakkaasta kapitaatiomaksun, nykyinen työantajien tukema työterveyshuolto loppuu ja kustannukset siirtyvät valtion budjettiin.
Jos julkisen terveydenhuollon maksuista (kunnilta puolet sote-budjetista siirtyy maakunnille) leikattaisiin sama summa, mikä siirretään yksityiselle sektorille, niin silloin valtion sote-budjettiin ei tarvita ottaa lisää ulkomaista lainarahaa tai kerätä lisää veroja tai asiakasmaksuja.
Onko maakunnissa valmiina tai budjetoituna kunnista siirtyville sosiaali- ja terveysalan työntekijöille työpisteet, tietokoneet ja yhtenevät sovellukset? Vai jääkö sote-henkilöstö kuntien kiinteistöihin vuokralle?
"Kun julkinen sektori tarjoaa terveyspalvelut kuten ennen ja lisäksi maksaa kapitaatiomaksut (vuosittaiset, asiakkaiden pisteytysperustein) yksityiselle sektorille, niin Elon laskuopin mukaan KUSTANNUKSET NOUSEVAT. "
Älä pilkkaa Eloa :D
Lähdet ajatuksesta, jonka mukaan julkinen puoli ei reagoi mitenkään potilaiden määrään vaan tekee vaikka saman määrän kipsauksia vaikka potilaiden määrä puoliintuisi. Kipsataanko silloin jalan murtaneelta ihmiseltä molemmat jalat eikä vain murtunutta?
Minä väitän, että kaikesta tehottomuudestaan huolimatta julkinen puoli jatkuvasti ennustaa tulevia potilasmääriä ja sopeuttaa toimintaansa sen mukaan. Jos sinä olet oikeassa, julkinen puoli pitäisi lopettaa kokonaan siksi, että se on vaaraksi terveydelle koska se tekee aina saman määrän toimenpiteitä vuodesta toiseen tarpeesta riippumatta - tarvittaessa vaikka ilman potilaita.
Ei ole mitään syytä miksi yksityinen ei pystyisi hoitamaan ihmistä yhtä hygvin ja samalla rahalla kuin julkinen. Ei ole myöskään mitään syytä olettaa että julkisen puolen tehokkuus romahtaisi potilasmäärän muuttuessa.
Anthony Downs osoitti että julkinen virasto vaikuttaa politiikkaan tavalla, joka palvelee viraston omaa etua. Nykyisen terveydenhoitomallin pitäminen samana on juuri sitä itsepalvelua.
Meillä on suuria ongelmia koko terveydenhoidon organisoinnissa rahoituksesta lähtien. Valinnanvapaus on vain yksi sivujuonne. Maakuntamalli on huono, mutta kuntapohja vielä huonompi. Rahoituksen pitäisi tulla valtion budjetista ja toimintaa ohjaavien kokonaisuuksien pitäisi olla isompia, ehkä se 6-8 on hyvä. SOTE-uudistus vaikuttaa näihin asioihin oleellisesti.
Valinnavapaus ei käytännössä kilpailutilanne eri toimijoiden välillä on kaikkien asiantuntijoiden mukaan hyvä asia. Jos ei ole vertailukohtaa, emme oikesti tiedä onko julkinen terveydenhoito tehokasta. Ainakin tiedämme, että alueelliset erot kustannuksissa ja hoitoonpääsyssä ovat dramaattiset kuten myös hoitovirheissä. Voi olla, että joku julkinen on hyvin tehokas, mutta yhtä varmasti toinen on ihan surkea etenkin, kun kallein ei ole nopein eikä paras.
Valinnanvapaus ei kuitenkaan toimi, jos ei ole kilpailua. Yhden monopolin vaihtaminen toiseen ei sparraa ketään. Myös yksityinen monopoli pöhöttyy. Pienillä paikkakunnilla tuskin tulee valinnavapautta, mutta se ei saa estää valinnavapauden etujen saavuttamista siellä, missä se on mahdolista. Saahan helsinkiläiset ottaa hyödyn metrostakin, vaikka sitä ei muualla ole.
Valinanvapaudessa valitse vain uuden jonotusmestan. Ei ole kymeniä aamulla valitavana.
Kyllä minä ainakin vaihtaisin palveluntarjoajaa, jos olisin päivystykseen pyrkiessäni joutunut johonkin nykymallille tyypilliseen 4 tunnin jonotukseen paikallaan istuen. Jos kaltaisiani on enemmän, niin kuin luulen, jokin taho alkaa varmaan tarjota lyhyempiä jonoja. Eihän ihmisten jonotuttaminen rahaa tuota.
Näin voisi olettaa.
Rehellisesti sanoen kukaan ei voi varmuudella ennustaa tulevaa, mutta kaikilla aloilla kilpailu on parantanut palvelua. Ensimmäinen, joka tarjoaa parempaa palvelua, saa siitä edun ja viimeisille sen puute on rasite.
Ei ole temppu eikä mikään keskittää työvoimaa niihin aikoihin, jolloin on eniten kysyntää. Jos se onnistuu S-kaupassa, se onnistuu yksityisellä terveysasemalla. Jos se ei onnistu kunnavirastossa, ei se onnistu kunnan terveyskeskuksessakaan.
Aika jännä ero, vai mitä?
Lääkärivaje syy jonohin julkisella puolella
Lääkäriliiton mukaan 188 vakanssia on täyttämättä. Eiköhän lääkärivaje oli suurin syy julkisen sektorin jonoihin?
Nimimerkki "PieniPiruVasempaan" kirjoitti edellä: "Maakuntamalli on huono, mutta kuntapohja vielä huonompi. Rahoituksen pitäisi tulla valtion budjetista ja toimintaa ohjaavien kokonaisuuksien pitäisi olla isompia, ehkä se 6-8 on hyvä. SOTE-uudistus vaikuttaa näihin asioihin oleellisesti."
- Sote-rahoitus tulisi hallituksen sote-lakien perusteella valtion budjetista siten, että valtion sote-budjetti pienenisi 3 miljardia euroa. Kolmen miljardin säästöillä perusteellaan uutta "hallintohimmeliä". Rahat ohjataan 18 maakunnan kautta sote-keskuksille, jotka järjestävät palvelut siten, että maakunnan asukkaat pisteytetään mm. isän ja sairaushistorian perusteella ja kirjautuessaan joko yksityiselle tai julkiselle järjestäjälle asiakkaasta maksetaan ennakkoon vuosittainen kapitaatiomaksu. Ellei maakunnan asukas kirjaudu mihinkään, hänen sote-palvelut hoitaa julkinen sektori.
- Maakuntamallisessa sote-järjestelmässä säilyy 5 erityisvastuualuetta, kuten on nykyisin. 20 sairaanhoitopiirin sijaan tulee 18 maakunnan maakuntahallinto. Se muuttuu, että sairaanhoitopiirien sijaan tulee maakuntahallinto. Joidenkin arvioiden mukaan keskustapuolue hyötyisi maakuntahallinnosta ja sen vuoksi ajaa maakuntahallintoa. Joidenkin arvioiden mukaan kokoomuksen intressiryhmät hyötyvät eniten "valinnanvapaudesta", kun valtion verorahoja ohjattaisiin yksityissektorille.
Lähtökohtana pitäisi olla Suomen vanhenevan väestön tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Niiden kehittäminen ja varmistaminen, että ketään ei jätetä. Sen enempää syrjäseutujen vanhuksia kuin ruuhka-alueen syrjäytyneitä.
Valinnanvapaus on mielestäni hokema, joka ei tule toteutumaan. Yksityisen sektorin tarkoitus ei ole suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja apua tarvitsevista huolehtiminen (maksoi mitä maksoi) vaan yksityisten yritysten voittojen maksimointi. Eikä siinä mitään pahaa, voitot takaavat yksityisten terveysyritysten toiminnan jatkumisen, mutta sitä ei saa tehdä ei VALTION VEROKERTYMÄSTÄ tai ehkä myöhemmin maakunnan keräämistä veroista.
Julkisen sektorin tarkoitus ei ole kasvattaa kunnan tuloja, vaan järjestää lakisääteiset sote-palvelut, joita yhteiskunta tukee ja joista eduskunta budjetissaan ja lainsäädännöllä päättää. Kuntien suuri määrä on taannut lähipalvelut, jotta terveyskeskus ja usein sairaalakin on lähellä. Kuntayhtymien kautta on saatu säästöjä ja voitu varmistaa nopeampi hoitoon pääsy erikoislääkäreille.
Valinnanvapaus on tähän asti riippunut potilaan kukkarosta tai työnantajan järjestämästä palvelusta. Siihen ei tule muutoksia. Jos olet ostanut itsellesi kalliin vakuutuksen, voit valita yksityisen sektorin palvelut halvalla. Jos olet työterveyshuollon asiakas, pääset työterveyshuollon piiriin ja lääkärille jonottamatta. Jos olet rikas suomalainen, voit valita yksityiseltä sektorilta mieleisen lääkärin ja päästä lääkärille heti. Valinnanvapaus ei koske erikoissairaanhoitoa, joten jonottaminen jatkuu ja samoin erikoissairaanhoidon maksut.
Yksityisellä sektorilla kilpailu voisi tarjota parempaa palvelua, jos palvelu ei tapahdu yhteiskunnan tuella. Tällöin kilpaillaan valtion tuesta, kuka saa ja miten saa eniten valtion tukea, ei kilpailla siitä kuka hoitaa potilaita parhaiten, kun tukiraha ei nouse.
EU:lle tulisikin selvittää, onko Suomeen suunniteltu sote-järjestelmä kilpailuneutraali vai sisältyykö siihen mahdollisesti kiellettyä valtiontukea. Mitenkähän se on, jos kirjaudun yksityiselle ja valtio maksaa minusta 500 euron vuotuisen kapitaatiomaksun, mutta en tarvitse usean vuoden aikana terveys- tai sotepalveluja? Onko yksityinen terveysfirma silloin saanut kiellettyä valtiontukea?
Helsingin Sanomat kirjoitti 14.6.-18 "Sipilän ja komission kannat sotesta ovat ristiriitaisia. Euroopan komissio kertoo tutkivansa kaikki valtiontukea koskevat notifikaatiot. Pääministeri on väittänyt toista".
HS kysyi Euroopan komissiolta, ovatko sen edustajat sanoneet suomalaisille virkamiehille, että komissio ei ottaisi notifikaatiota käsittelyyn. Komission kilpailuosastolta vastattiin, että "komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta". - Toisin sanoen komission virallisen kannan mukaan sen edustajat eivät ole voineet kertoa suomalaisille virkamiehille, että komissio kieltäytyisi käsittelemästä Suomen hallituksen notifikaatiota.
HS kirjoittaa: - Viime syyskuussa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) lähetti kirjeen kilpailukomissaari Margrethe Vestagerille. Kirjeessä Saarikko pyytää Vestagerin tukea ja ehdottaa tälle tapaamista. - Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan komission edustaja vastasi suullisesti, että komissio suosittelee vahvasti, ettei tapaamista tässä vaiheessa järjestetä.
Julkisessa terveydenhoidossa oli jonoja myös 90-luvun alussa, kun lääkäreitä oli maassa liikaakin. Eiköhän kyse ole ennen kaikkea siitä, ettei julkisia sairaaloita ja terveyskeskuksia kerta kaikkiaan kiinnosta se, miten kauan potilas joutuu jonottamaan. Miksi kiinnostaisi, kun pitkät jonot ovat aina vain hyvä syy vaatia itselle lisää rahaa seuraavan vuoden talousarvioon...
Nimimerkille "7f6ftgwf4" kommentti.
Suomeen saatiin HOITOTAKUULAKI vuonna 2005. Hoitoon pääsystä säädettiin jonojen vuoksi 1) kiireelliseen hoitoon ja ensiapuun on päästävä heti potilaan asuinpaikasta riippumatta. 2) kiireetöntä hoitoa tarjotaan kunnan asukkaille terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsylle on taattu tietyt määräajat. Jos terveyskeskus tai sairaala ei voi tarjota hoitoa säädetyssä ajassa, niiden on hankittava se muualta.
Laissa on erikoissairaanhoidon osalta omat kriteerit.
Hoitotakuun valvominen: Kunnan tai sairaanhoitopiirin on julkaistava vähintään neljän kuukauden välein internetissä tiedot kiireettömään hoitoon pääsyn odotusajoista. Odotusaikoja koskevia tietoja saa terveyskeskuksista ja sairaaloista. Yleensä tiedot julkaistaan yksiköiden verkkosivuilla. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat hoitoon pääsyn toteutusta.
Nimimerkki "7f6ftgwf4" kirjoitti edellä: "Julkisessa terveydenhoidossa oli jonoja myös 90-luvun alussa, kun lääkäreitä oli maassa liikaakin. Eiköhän kyse ole ennen kaikkea siitä, ettei julkisia sairaaloita ja terveyskeskuksia kerta kaikkiaan kiinnosta se, miten kauan potilas joutuu jonottamaan. "
1980-luvulla perusterveydenhuolto toimi hyvin, kun maahan oli saatu (v. 1972) kansanterveyslaki, jonka mukaan terveyskeskuksen palvelut olisivat jokaisen suomalaisen ulottuvilla tasavertaisesti, maksuttomina ja korkeatasoisina. Kun maksuttomia palveluja tarjottiin, myös köyhät ja kipeät saivat hoitoa, joten jonot kasvoivat. Kattava ja tasa-arvoinen järjestelmä tuli veronmaksajille kalliiksi (kuten tulisi uudenkin sote:n niin sanottu valinnanvapaus).
Tuli vuoden -90 luvun lama. Terveyskeskuksissa ei ollut vielä lääkäripulaa, kun kunnan virka oli lääkäreille varma tulolähde. Yksityistäminen ja ulkoistaminen, eli "terveysbisnes" ei ollut alkanut. Joten -90 luvulla terveyskeskukset toimivat kohtuullisesti, ei ollut lääkäripulaa terveyskeskuksissa eikä hoitotakuuta tarvittu.
Vuosituhat vaihtui ja tultiin 2000-luvulle. 90-luvun lamasta selvittiin ja terveyskeskuslääkärit hakivat pienempiä veroja (pääomaverotus terveysfirmoissa) ja kevyempää työtä.
HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi totesi Yle:n uutisille 15.9.2011:
"Lääkäreitä on vaikea saada työhön maanantaisin ja perjantaisin. He haluavat työskennellä tiistaista torstaihin. Tämä taas aiheuttaa sen, että vastaanottohuoneista tulee pulaa, eli terveyskeskuksista pitää rakentaa suurempia. Kyllähän se alkaa kuulostaa jo aika mielenkiintoiselta".
Edellä oleva lainaus: https://yle.fi/nuoret lääkärit haluavat tehdä lyhyttä työviikkoa
Suomen lääkäripulaa ei helpota se, että nuoret lääkärit haluavat tehdä lyhyttä työviikkoa ja Lääkäriliitto ei halua kouluttaa lisää lääkäreitä.
Vantaan Hakunilassa terveyskeskuspalvelut on jouduttu ulkoistamaan lääkärivajeen takia. Katriinan terveysasema Seutulassa on lakkautusuhan alla, koska avoinna oleviin lääkärinvirkoihin ei ole tullut yhtään hakemusta. Toisin sanoen myös pääkaupunkiseudulla on lääkäripula, kun lääkärit voivat valita missä, miten ja milloin työskentelevät ja millä palkalla.
Miten sote-uudistuksessa on huomioitu yöpäivystys, viikonloppu-akuutti ja uusien lääkäreiden koulutus, eli tutor-lääkärit?
Peruspalveluministerinä toimiessaan Osmo Soininvaara totesi 18.3.2002 Ylen:n radiouutisille: "Lääkärit rahastavat lääkäripulalla" - että tämä rahastus saadaan loppumaan vain lisäämällä lääkärien koulutuspaikkoja.
Soininvaara: Koulutuspaikkojen määrä aiotaan lisätä 600:aan. Viime vuosikymmenellä aloituspaikkoja vähennettiin lähes 200:lla. - 1990-luvun virhearviota maksetaan pitkään, hän kommentoi. - Eri puolilla maata julkisessa terveydenhuollossa on huutava pula lääkäreistä. Lääkärien määrän vajeen arvioidaan olevan 1 600. Paljon lääkäreitä on siirtynyt yksityiselle puolelle. - Terveyskeskuksissa työskentelee runsaasti keikkatyötä tekeviä lääkäreitä. Soininvaaran mielestä kuntatyönantaja voisi kieltäytyä maksamasta ylihintaa keikkatyöstä. Hän arvosteli myös kipakasti sitä, että lääkärit jättävät virkansa ja ryhtyvät sitten yhtiöidensä kautta samaan työhön. - Tämä ei voi olla tervettä hän puuskahti.
Soininvaara on ollut täysin oikeassa kommenteissaan. Mutta miten kuntatyönantaja voisi kieltäytyä maksamasta ylihintaa keikkatyöstä, kun on HOITOTAKUU - eli tulee sakkoja, jos terveyspalveluja ei järjestetä hoitotakuun puitteissa?
Paljon olisi korjattavaa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Kansanterveyslaki ja hoitotakuu ovat puitteita, joita pitäisi kehittää. Suomeen ei pidä luoda Lääkäriliiton ja lääkäreiden ehdoilla markkinaehtoista sote-järjestelmää, jossa veronmaksajat maksavat ennakkomaksut, toimitilat, sairaalatilat jne. Sairaat maksavat verojen lisäksi asiakasmaksut ja pidentyvät matkat (maakuntien keskuksiin) ja monikansalliset terveysfirmat maksavat verot veroparatiiseihin...
Sen sijaan, että nykyistä järjestelmää kehitettäisiin ollaan luomassa uusi, entistä sairaampi järjestelmä eikä edes keskustella nykyjärjestelmän kehittämistarpeista.
Yksityisellä puolella ei ole lääkäripulaa, mutta julkisella puolella on ja silti kyse on samoista ihmisistä. Väitän, että julkisen puolen lääkäripula ei johdu lääkäreiden lukumäärästä vaan siitä, että yksityinen puoli on parempi työnantaja.
Paheksut sitä, että lääkärit haluavat saada hyvä palkkaa. Sama pätee ahtaajiin ja jopa työttömiin, jotka eivät ota vastaan työtä.
On aika nurinkurista, että se, mikä yhdelle on sallittua ja jopa suotavaa, on toiselle pahasta.
"Tuli vuoden -90 luvun lama. Terveyskeskuksissa ei ollut vielä lääkäripulaa, kun kunnan virka oli lääkäreille varma tulolähde. Yksityistäminen ja ulkoistaminen, eli "terveysbisnes" ei ollut alkanut."
Terveyskeskuksissa ei tosiaan ollut lääkäripulaa, kun lääkäreitä oli paljon työttömänäkin!
"Joten -90 luvulla terveyskeskukset toimivat kohtuullisesti"
No juuri ja juuri kohtuullisesti. Terveyskeskukseen mennessään saattoi kyllä joutua esimerkiksi jonottamaan puoli yötä itkevän lapsen kanssa. Kokemusta on. Ja esimerkiksi asenneongelmaiset kunnanlääkärit olivat suorastaan legendoja monissa pitäjissä.
"monikansalliset terveysfirmat maksavat verot veroparatiiseihin... "
Miten niin juuri terveysfirmat? Mitä todisteita sinulla siitä on? Eikö tuolla logiikalla voisi kieltää kaikkien monikansallisten yritysten toiminnan Suomessa?
7f6ftgwf4:lle
"Terveyskeskukseen mennessään saattoi kyllä joutua esimerkiksi jonottamaan puoli yötä itkevän lapsen kanssa. "
Miksi menit terveyskeskukseen jonottamaan puoli yötä? Miksi et mennyt yksityiselle lääkärille/yksityiseen lääkärifirmaan, jos sinne ei ole jonoa?
Vai eivätkö yksityiset lääkärit halua päivystää öisin ja viikonloppuisin? Onneksi oli terveyskeskus, jonne pääsi keskellä yötäkin - vai mitä?
"Miksi menit terveyskeskukseen jonottamaan puoli yötä?"
Koska sairaus puhkesi illalla.
"Miksi et mennyt yksityiselle lääkärille/yksityiseen lääkärifirmaan, jos sinne ei ole jonoa?"
Koska ei niitä silloin ollut kuin jossakin Helsingissä.
"Vai eivätkö yksityiset lääkärit halua päivystää öisin ja viikonloppuisin?"
En tiedä, onko yksityisen ja julkisen lääkärin päivystyshaluissa eroja. Siitä maksettavat korvaukset ovat kai aika muhkeat virkaehtosopimuksen mukaan.
" Onneksi oli terveyskeskus, jonne pääsi keskellä yötäkin"
Kyllä, mutta vielä parempi olisi ollut, jos sinne ei olisi ollut jonoa ja jos yöpäivystys ei olisi ollut naapurikunnassa asti.
Terveyskeskus jonot johtuvat julkisen sektorin lääkäripulasta ja siitä, että suurella osalla suomalaisia ei ole rahaa maksaa kalliita yksityislääkäreiden palkkioita kela-korvaustenkaan avulla. Uusi sote:n markkinamalli ei jonoja poista, kun valinnanvapaus ei koske erikoislääkäreitä ja kukaan ei tiedä mihin maakuntien rahat riittävät ja miten suuria asiakasmaksuja tullaan perimään.
Taloussanomat+kirjoitti+3.7.2017:+Näin+lääkärit+ja+terveysyhtiöt+väistävät+yhä+veroja+-+"Lakimuutoksille+olisi+tarvetta".+
Finnwatch on arvioinut Suomen menettävän vuosittain jopa 1,4 miljardia euroa verotuloja monikansallisten yritysten tehokkaan verosuunnittelun takia. Pääsyy näihin veromenetyksiin on Finnwatchin mukaan lepsu verolainsäädäntö, joka on rukattavissa tehokkaammaksi osin kansallisin ja osin kansainvälisin toimin.
Yle uutiset 7.3.2017 "Finnwatch laati lääkkeet yritysten veronkierron estämiseksi - nykyjärjestelmä vuottaa kuin seula".
Lue netistä e.m. mielenkiintoinen artikkeli, jonka mukaan
Sote-uudistuksen verovaikutukset avattava
- maakohtainen raportointivelvoite
Monikansalliset yritykset läpivalaisuun
- Suomen pitäisi aktiivisesti lähteä puoltamaan Euroopan komission ehdotusta. EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta on positiivinen askel, jos verotusta saadaan yhdenmukaisemmaksi, Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki arvioi.
- Finnwatchin lista käsittää kaikkiaan liki 50 suositusta, joista valtaosa kohdistuu kansalliseen verolainsäädäntöön. Lisäksi mukana on vahva toive siitä, että Suomi puoltaisi EU-komission ehdottamaa yhdenmukaista monikansallisten yritysten veromallia (CCCTB). - CCCTB-ehdotuksessa monikansallisia yrityksiä verotettaisiin yhtenä kokonaisuutena, mutta verotettava tulo jaoteltaisiin kuhunkin jäsenvaltioon mahdollisimman tasapuolisesti erityisen jakokaavan perusteella. Jakokaavan laskentaan vaikuttaisivat ainakin tehtaiden sijainti, työvoima ja myyntitulot maittain.
- Lisäksi Finnwatch ehdottaa EU:lle yhteistä 15-20 prosentin minimiveroa yrityksille. Minimivero lopettaisi alhaisilla prosenteilla tapahtuvan verokilpailun unionin sisällä.
Finnwatch: "Aggressiivinen verosuunnittelu aiheuttaa suuren loven verotuloihin"
Finnwatchin mukaan yritysten agressiivinen verosuunnittelu aiheuttaa suuren loven valtioiden samiin verotuloihin. Suomi menettää sen vuoksi vuosittain arviolta 430 - 1400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Euromääräisten vaikutusten lisäksi aggressiivinen verosuunnittelu asettaa kansainvälisesti ja kansallisesti toimivat yritykset eriarvoiseen asemaan ja haittaa markkinoiden toimintaa.
------
Monikansallisten yritysten tuloa Suomeen ei voida estää, mutta verokikkailua kylläkin voidaan estää kehittämällä verolainsäädäntöä. Monikansallisille ei pitäisi myydä halvalla valtiolle tärkeää yhteiskunnallista infrastruktuuria; sosiaalista infrastruktuuria tai teknistä infrastruktuuria, siis niitä "rahantekokoneita". Verolainsäädännön kautta pitäisi huolehtia, että kansallinen ja monikansallinen yritystoiminta ovat samalla "veroviivalla". Samoin tulisi huolehtia kartellilainsäädännöstä. Isojen monikansallisten yritysten syödessä pienet suomalaiset, syntyy monikansallisia jättiyrityksiä, jotka määrittävät hinnat. Näyttäisi siltä, että sote-palvelut ovat hyvää vauhtia siirtymässä suurten monikansallisten jättien käsiin, eikä se hyvältä näytä, kun verolainsäädäntö ja sote-lainsäädäntö "hoippuvat" jälkijättöisinä.
Yritykset+maksavat+eri+tavalla+veroja+eri+maihin.+On+olemassa+jonkinlainen+näkemys+siitä,+mikä+on+liian+alhainen+verotaso,+mutta+ei+ole+mitään+yhteisymmärrystä+siitä,+mikä+olisi+oikea.+
Finnwatch on vasemmistolainen poliittinen yhdistys.
Nimi on kuitenkin hieno.
Oikea veronkannon kriteeri lienee VERONMAKSUKYKY. Verot pitäisi kerätä veronmaksukyvyn mukaan. Sekä pääomiin kohdistuvista tuloista että palkkatuloista pitäisi olla sama progressiivinen verotus.
Verotus pitäisi olla oikeudenmukaista kuten myös verotuet, jotka ovat olennainen osa verotusta.
Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja.
Lue 28.2.2018 julkaistu artikkeli netistä, niin hämmästyt.
Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.
Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia. Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
Merkittävä osa verotuista myönnetään perinteisen teollisuuden yrityksille, jotka käyttävät tehtaillaan paljon energiaa. Tällaisia yrityksiä on paljon esimerkiksi paperi- ja terästeollisuudessa. Esimerkiksi matkailu- ja palvelualoilla maksetaan sähköstä kalliimpaa hintaa kuin paperitehtailla.
Yle selvitti, mitkä yritykset hyötyvät verotuista eniten. Suurimmat verohuojennukset menevät varakkaille pörssiyhtiöille. Monet niistä tekevät kovaa tulosta ja jakavat vuosittain kymmenien tai jopa satojen miljoonien osingot omistajilleen.
Suurimmat tuensaajat 07-12/2016, top 15, miljoona euroa.
UPM 43, Metsä Group 25, Outokumpu 20, Stora Enso 16, Boliden 12, Kemira 10, Neste 10, SSAB 10, Bolearis 7, Sappi Finland 7, Kotkamills 7, Valio 3, Yara Suomi 3, Terrafame 2, Atria 2.
Paljon energiaa käyttävien yritysten veronpalautus on tosin kirjattu valtion budjettiin, vaikka se katsotaan verotueksi. Yritykset maksavat ensin valtiolle sähköveroa, josta ne kuitenkin myöhemmin voivat saada suurimman osan takaisin.
Ylen selvitys on mielenkiintoinen ja kannattaa lukea netistä kokonaisuudessaan.
Toisin sanoen paljon energiaa käyttävät yritykset saavat siis sähköverosta suurimman osan takaisin. Yritysten käyttämä energia ei ole "haittaverotettua" eli siitä ei peritä "haittaveroa", mutta maksettu energiavero voidaan palauttaa suurimmaksi osaksi yrityksille.
Pientalon sähkön hinnasta maksetaan veroja kolmannes. Energiavero on kuluttajilla haittavero mutta sen sijaan yrityksillä palautettava vero, eli mitä enemmän yritys käyttää energiaa sitä enemmän saat energiaveron palautusta, mikä ei ainakaan kannusta yrityksiä säästämään energiaa.
Finnwatch+Wikipedian+mukaan:+
Aivan ja jos menen lisäämään sinne, että Finnwatch syö pikkulapsia, niin siellä lukee niin ainakin hetken aikaa.
Finnwatchin politiikkaa on vasemmistolaista.
Miksi haluat sanoutua siitä irti?
Johtuuko se siitä, että me molemmat tiedämme vasemmistolaisten valehtelevan paljon enemmän kuin ihmiset yleensä?
"Finnwatchin mukaan kansalaisten ja kuntalaisten tulee vaatia valtion ja kotikuntiensa päättäjiltä verovastuullisia ja taloudellisesti avoimia julkisia hankintoja", Wikipedia informoi. Olisiko vasemistolaisuutta se, että suomalaiset vaatisivat verovastuullisia päätöksiä ja avoimuutta päätöksentekoon. Jos niin on, olen sitten vasemmistolainen. Olen nimittäin sitä mieltä, että valtion tulee kansalaisilta keräämänsä verot käyttää hyvinvointipalveluihin oikeudenmukaisesti. Verot tulee kerätä oikeudenmukaisesti veronmaksukyvyn mukaan. Oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvää päätöksentekokulttuuria olen luullut sekä poliittisesti sitoutuneiden että sitoutumattomien kannattavan. No ehkäpä se on vasemmistolaista politiikkaa?
Terveydenhoitoalan yritysten verojärjestelyt ovat herättäneet vuosina 2012 ja 2013 paljon huomiota suomalaisessa mediassa. Finnwatchin raportin mukaan Mehiläinen ja Terveystalo siirsivät voittojaan ulkomaille lainoilla, joita ne ottivat samaan konserniin kuuluvilta ulkomaisilta yhtiöiltä. Voitot päätyivät alhaisen verotuksen maihin rekisteröityneisiin yhtiöihin, jotka saivat Suomen tytäryhtiöiltä merkittäviä korkotuloja.
Ennen sote-uudistusta terveysjätit ovat korjanneet verotuskäytäntöjään,
mutta mutta mutta miten käynee sitten, jos maakunnat ulkoistavat sote-palvelut terveysjäteille, joiden tulosodotukset päätetään pääkonttoreissa.
Ei hutkintaa ilman tutkintaa....
Henkilökohtaisesti en arvostele tai parjaa oikeistolaista tai vasemmistolaista politiikkaa kuten PieniPiruVasempaan kirjoitti edellä: "Johtuuko se siitä, että me molemmat tiedämme vasemmistolaisten valehtelevan paljon enemmän kuin ihmiset yleensä? Kannattaa tutkia puolueiden päättäjien työskentelyä intressiryhmiensä samoinkuin lobbaamista.
Vaalilupaukset ovat lupauksia, joita puolueet ehkäpä toteuttaisivat, jos heillä olisi mahdollisuus. Vaalilupauksissa on niin monta "jossia", että niihin en usko. Sen sijaan seuraan vaalikausien aikana puolueiden toimintaa joko hallituksessa tai oppositiossa. Valitettavasti suomalainen media on ikäänkuin "valjastettu" vallassa olevien äänitorviksi, joten on oltava oma-aloitteinen ja haettava tietoa.
Sote-palvelujen osalta tiedetään, että hallituksen aikataulu pettää ja uudistus siirtyy tai muuttuu tulevien päättäjien päätöksillä. Maakuntien valtuustot ovat vielä valitsematta, vaikka maakunnat, jotka haluavat siirtyä "valinnanvapausmenettelyyn" voivat siihen siirtyä - mutta miten käy demokratian?
Palvelujen järjestämisestä vastaa siis 18 maakuntaa, joiden hallintoa ei ole toistaiseksi järjestetty. Kun vaalia ei ole järjestetty, valtuustojakaan ei ole valittu. Mutta päätöksiä kyllä tehdään - ja kiireellä.
Nykyinen vastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä ja nykyistä vastuuta tulisi jatkaa siihen asti, kunnes maakuntavaalit on pidetty.
Maakunta kertoo palvelustrategiassaan mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Mitä strategiaa maakunta kertoo ja missä strategiat on päätetty, jos vaaleja ei ole pidetty eikä valtuustoja valittu?
Julkisesti rahoitetun (valtion budjetti n. 55 miljardia, josta sosiaali- ja terveysministeriön määrärahat n. 15 miljardia) sosiaali- ja terveyspalvelun tuottaja voi olla maakunnan liikelaitos, yhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö tai itsenäinen ammatinharjoittaja.
Maakunnalla on velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja myös itse, jotta voidaan riittävä palvelujen saatavuus ja taloudellisuus. Toisin sanoen kaikkia sote-palvelujaan maakunta ei voi ulkoistaa - mitkä palvelut siis voidaan ja mitä ei? Kuinka monta prosenttia maakunnan on itse tuotettava? Jäävätkö kalleimmiksi tulevat ja vaikeammin järjestettävät palvelut maakuntien itsensä järjestettäväksi ja tuottavimmat palvelut yksityisille?
Kun asiakassuunnitelma on tehty, niin palveluntuottajalla ei tarvitse sitä noudattaa. Hallituksen uusin esitys "asiakassuunnitelma ei luo asiakkaalle oikeutta palveluihin". Miksi sitten asiakassuunnitelmia tehtäisiin? Voiko palveluntuottaja päättää asiakassuunnitelman ohi asiakkaan palvelut, että mitä järjestää ja mitä ei.
Maakunnan liikelaitos voi kilpailuttaa niitä sote-palveluja, jotka eivät ole markkinoilla valinnanvapauden piirissä kuten pitkäaikaiset vanhusten, vammaisten ja lastensuojelun asumis- ja hoivapalvelut. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden siirissä olevia palveluja kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaksi ilmoittautuneet toimijat, jotka täyttävät ehdot ja ovat rekisteröityneitä.
Korvauskäytäntö
Maakunta maksaa sote-keskukseen listautuneesta asiakkaasta kiinteän korvauksen (ns. kapitaatio). Korvaus perustuu kansallisiin tarvetekijöihin, joita ovat ikä, sukupuoli, sairastavuus, työssäkäynti ja muut sosioekonomiset tekijät.
Miten sinun ja miten minun kapitaatio eli ennakkomaksu lasketaan ja eikö korvaus olisi järkevintä maksaa vasta sitten, jos palveluja on tarvittu ja käytetty - ei ennakkoon?