Ja on paikallaan että tekin maakuntien henkisessä pimeydessä linkuttavat metsäläiset saatte tiedon asiasta.
SontaSiion tahi Suopunkimaa kun eivät aihetta tietenkään noteeraa.
Täältä voitte opiskella pääkaupunkinne historiaa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/24/kaksi-lukua-helsingin-historiaa
Täältä voitte jurnuttaen katsoa miten monipuolisia tapahtumia on tarjolla:
http://www.helsinkipaiva.fi/
Kaikkea kivaa vaan sinne kuoleville syrjäkylille!
SontaSiion tahi Suopunkimaa kun eivät aihetta tietenkään noteeraa.
Täältä voitte opiskella pääkaupunkinne historiaa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/24/kaksi-lukua-helsingin-historiaa
Täältä voitte jurnuttaen katsoa miten monipuolisia tapahtumia on tarjolla:
http://www.helsinkipaiva.fi/
Kaikkea kivaa vaan sinne kuoleville syrjäkylille!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Historiaa on hyvä ymmärtää. Helsinki on hyvä esimerkki kaupungista, joka kasvu on aina perustunut vallanpitäjien antamaan rahoitukseen tai heidän pakottamiin toimiin.
Kuten tuon Ylen jutun johdannossa sanotaan, Helsinkiin sen perustamisen jälkeen pakkosiirrettiin porvareita muista kaupungeista. Ihmisten pakkosiirroilla ei kuitenkaan kituvaa kaupunkia saatu eläväksi, vaan itse kaupunki piti lopulta pakkosiirtää.
Kaupungin siirtokaan ei auttanut. Luontaisesti syntyneet kaupunkimme, Turku, Viipuri, Oulu jopa Porvoo kasvoivat ja kukostivat, Helsinki kituutti. Tarvittiin taas vallanpitäjien köyhältä kansalta kiskomaa verorahaa.
1700 luvun jälkipuoliskolla ryhdyttiin rakentamaan Sveaborgia, merilinnoitusta joka oli koko silloisen Ruotsin valtakunnan suurin hanke. Liekö noilta ajoilta periytyvä perinne, että Helsingin julkisten hankkeiden aikataulut venyvät ja kustannukset ylittyvät. Suunnitellun 4 vuoden sijaa linnoitusta rakennettiin 40 vuotta, eikä silloinkaa tullut valmista. Rakennustyö toi sen verta aktiviteettia Helsinkiin, että se alkoi kituuttamisen sijaan hieman jopa kasvaa. Ei kuitenkaan sitä tahtia kuin tervalla vaurastunut Oulu tai sivistyskaupunki Turku.
Sveaborg, suomalaisittain Viapori, joutui ensimmäistä kertaa varsinaisten sotatoimien kohteeksi 1808 Suomen Sodassa. Helsinkiläisyyttä hyvin kuvastaen, linnoitus antautui lähes taisteluitta, vaikka sillä oli selkeä ylivoima piirittänyttä venäläistä joukkoa vastaan. Tuo antautuminen vapautti venäläiset joukot etenemään ja niin koko sota kääntyi Venäjän voitoksi ja Suomi liitettiin Venäjän laajaan valtakuntaan.
Uusi vallanpitäjä riensi taas Helsingin avuksi. Muutoinhan kaupunki olisi taas taantunut tuppukyläksi. Suomen pääkaupunki siirrettiin Tsaarin mahtikäskyllä Turusta Helsinkiin, ja kaupunkia rakentamaan kansalaisilta kerätyin verorahoin palkattiin mm. saksalainen Carl Ludvig Engel. Näin vallanpitäjän toimesta kansalta ryöstetyin rahoin saatiin Helsinki kasvuun. Jotta kasvu ei tyrehtyisi, vallanpitäjien piti syytää lisää rahaa uuteen pääkaupunkiin. Rautatiet ja muut tsaarin investoinnit kasvattivat kaupunkia, joka omillaan ei olisi pystynyt siihen.
Sittemmin itsenäistyttämme, Helsinkiin on keskitetty niin hallintoa kuin koulutusta, siis julkisin varoin saatu kasvua aikaan. Turusta siirrettiin yliopisto jo 1800 luvulla jopa kalliit taideaarteet Helsinkiin ryöstäen. Näin kaupunki on noussut nykyisyyteen, hallitsijoiden ja hallitusten hirvittävän korkeilla rahallisilla panostuksilla.
Turku olisi pääkaupungiksi paljon luontevampi paikka. Kuten ollutkin aikanaan.
Mielijohteesta vain siirrettiin Helsinkiin. Helsinki voisi hyvin jäädä satamakaupungiksi, siihen keskittyä enemmän. Helsinki on keinotekoinen pääkaupunki, kauhean kallis veronmaksajille.
Pangola kiva ryötä toisten veroilla. Sipiläntollo kantaa lisätukiaisia!
Mikään kaupunki ei ole kehittynyt ilman vallapitäjien toimia, ei Turku eikä Oulu.
Kadehtikaa taloutemme moottoria tuki- böndet!
Jos hesa puskettaisiin pillarilla sinne paskaputken suuntaan, ettei jäisi mitään. Olisi valtava säästö yhteiskunnalle. Väki hajautettaisiin muualle maahan. Muualla maassa alettaisiin opettamaan työntekoa.
Hieno Helsinki-päivän ilta.
Miten mulliturvilla vieläkö turvetta pitää tänään puskea?