Nyt Keskustan puoluekokouksen jälkeen on alkanut aikajakso, jonka päätteenä ovat ilmeisesti ensi vuoden huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit. Mitenkä me kansalaiset suhtaudumme, itsekukin meistä äänestäjistä arvioi Keskustan ja sen vaaliehdokkaan mahdolliseksi kannatusvalinnaksi?
Meikäläisen lailla varmaan moni muukin äänestäjä pitää periaatteessa maakuntapohjaa varsin myönteisenä mahdollisuutena ihmisten asioitten hoitamiseksi. Taustalta palautuu mieleen Vaasan läänin viimeisen maaherran Tom Vestergårdin tilanteen määrittely. Helsingissä keskushallinnossa toimiessaan hän oli asennoitunut pääkaupunkitasolla vallinneen yleisen ajattelun mukaan niin, että Helsingissä tiedetään koko maan asiat kaikkein parhaiten. Vaasassa työskentelynsä myötä hän oli sitten kuitenkin havainnut, että maakunnissa tiedetään, tunnetaan ja osataan maakuntien asiat paemmin kuin Helsingissä keskushallinnossa ja pääkaupungin poliittisesa päätöksenteossa.
Sipilän hallitus on sisällyttämässä maakuntien sote-systeemiin ainakin kaksi vakavaa virhettä, jotka tärvelevät sinällään myönteisen maakuntapohjan. Rahoitusta ollaan "rakentamassa" valtion keskushallinnon päätösvallan varaan eikä maakunnallisen verotuksen pohjalle niin kuin mitä ilmeisimmin olisi viisainta. Jo nyt tämä tilanne on ennakoivasti johtanut ankariin supistuksiin useitten maakuntien terveyspalvelujen tarjonnassa. Raha on loppumassa kesken ja tomintoja ei kyetä hoitamaan niin ne pitäisi hoitaa.
Toisena anteeksiantamattomana virheenä on Sipilän hallituksen aikaansaama keskittämisasetus, jonka seurauksena mm. aluesairaaloitten laaja ja varsin lähellä väestön kotitanhuoita terveydenhoidon erikoisterveydenhoidon palveluja tarjonnut taso on jo nyt käytännössä paljolti romuttunut. Tämä on johtanut vakaviin epäoikeudenmukaisuuksiin, joista sopii mainita esim. Kouvola eli Kymenlaakson pohjoispuolisko. Julkisen palvelun erikoissairaanhoito on keskitetty Kotkaan ja Kuusankosken aluesairaala eli Poks (Pohjois-Kymen sairaala) on rajun alasajon kohteena. Kouvolassa on 85.000 asukasta ja heistä Sipilän hallitus vähät välittää. Kouvolaa pienemmällä väestöpohjalla Kemissä säilyy Länsi-Pohjan (Meri-Lapin) erikoisterveydenhoidon palvelujen tarjonta runsaassa laajuudessa synnytyksiä myöten Mehiläisen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen ansiosta. Kyseessä on siis taustaltaan Kemin keskussairaala. Sipilän hallitus on jyrkästi tuominnut sikäläisen menettelyn porsaanreikänä.
Aikaisemmin meillä on paikallista päätöksentekoa ollut turvaamassa vahva kunnallistason hallinto. Miten mahtanee paikallisen päätöksenteon käydä nyt lähitulevaisuudessa? Sinänsä maakuntien tai millä nimikkeellä niitä alueita nyt sitten kutsuttaisikaan, niin niitten alueitten lukumäärä voisi olla suurempikin kuin 18 eli jos lukumäärää alettaisiin vähentämään (esim. 12 tai sitäkin vähemmän), niin se olisi väärin päin menemistä.
Meikäläisen lailla varmaan moni muukin äänestäjä pitää periaatteessa maakuntapohjaa varsin myönteisenä mahdollisuutena ihmisten asioitten hoitamiseksi. Taustalta palautuu mieleen Vaasan läänin viimeisen maaherran Tom Vestergårdin tilanteen määrittely. Helsingissä keskushallinnossa toimiessaan hän oli asennoitunut pääkaupunkitasolla vallinneen yleisen ajattelun mukaan niin, että Helsingissä tiedetään koko maan asiat kaikkein parhaiten. Vaasassa työskentelynsä myötä hän oli sitten kuitenkin havainnut, että maakunnissa tiedetään, tunnetaan ja osataan maakuntien asiat paemmin kuin Helsingissä keskushallinnossa ja pääkaupungin poliittisesa päätöksenteossa.
Sipilän hallitus on sisällyttämässä maakuntien sote-systeemiin ainakin kaksi vakavaa virhettä, jotka tärvelevät sinällään myönteisen maakuntapohjan. Rahoitusta ollaan "rakentamassa" valtion keskushallinnon päätösvallan varaan eikä maakunnallisen verotuksen pohjalle niin kuin mitä ilmeisimmin olisi viisainta. Jo nyt tämä tilanne on ennakoivasti johtanut ankariin supistuksiin useitten maakuntien terveyspalvelujen tarjonnassa. Raha on loppumassa kesken ja tomintoja ei kyetä hoitamaan niin ne pitäisi hoitaa.
Toisena anteeksiantamattomana virheenä on Sipilän hallituksen aikaansaama keskittämisasetus, jonka seurauksena mm. aluesairaaloitten laaja ja varsin lähellä väestön kotitanhuoita terveydenhoidon erikoisterveydenhoidon palveluja tarjonnut taso on jo nyt käytännössä paljolti romuttunut. Tämä on johtanut vakaviin epäoikeudenmukaisuuksiin, joista sopii mainita esim. Kouvola eli Kymenlaakson pohjoispuolisko. Julkisen palvelun erikoissairaanhoito on keskitetty Kotkaan ja Kuusankosken aluesairaala eli Poks (Pohjois-Kymen sairaala) on rajun alasajon kohteena. Kouvolassa on 85.000 asukasta ja heistä Sipilän hallitus vähät välittää. Kouvolaa pienemmällä väestöpohjalla Kemissä säilyy Länsi-Pohjan (Meri-Lapin) erikoisterveydenhoidon palvelujen tarjonta runsaassa laajuudessa synnytyksiä myöten Mehiläisen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen ansiosta. Kyseessä on siis taustaltaan Kemin keskussairaala. Sipilän hallitus on jyrkästi tuominnut sikäläisen menettelyn porsaanreikänä.
Aikaisemmin meillä on paikallista päätöksentekoa ollut turvaamassa vahva kunnallistason hallinto. Miten mahtanee paikallisen päätöksenteon käydä nyt lähitulevaisuudessa? Sinänsä maakuntien tai millä nimikkeellä niitä alueita nyt sitten kutsuttaisikaan, niin niitten alueitten lukumäärä voisi olla suurempikin kuin 18 eli jos lukumäärää alettaisiin vähentämään (esim. 12 tai sitäkin vähemmän), niin se olisi väärin päin menemistä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sinänsä antoisa kirjoitus, joka paljon poikeaa noista herjakirjoituksista. Pikkasen selventäisin tuota Kemin suuntaa, kun sattumoisin sitäkin vähän tunnen. Kemistä on Rovaniemelle n 110 km, suunnilleen sama matka Ouluun jossa Yliopistollinen sairaala. Ja tiedämme että se antaa vaativampaa hoitoa kuin aluesairaalat. Myös esim aluesairaala Pohjois_pohjanmaalla Oulaisissa, josta nyt olevan päätöksen mukaan synnytykset ollaan lakkauttamassa. 100 km matka Ouluun.
Myös varmaan riipaisisi myös leikkauksiin, siellä tehdään paljon mm lonkka ym nivel leikkauksia.
Kemin suunnalla on laaja lapinmaa käsivarren suuntaan, varmaan puoltaisi jatkamista siellä, vaikka kahteen suuntaa etelään ja itään onkin sairaalat100 km päässä Kemistä. Myös Oulainen imuttaa ympäristöaan n 100 km matkalta, paremminkin etelän-idän suuntaan, ennenkuin Jyväskylän alue tulee, lännessä on Kokkola n 110 km päässä keskussairaaloineen, ja idässä taas Kajaani n 160 km päässä. Lappi on vain niin laaja, että "vängällä tulee matkoja ihan 300 - 400 km sairaalaan Rovaniemelle tai Kemiin. Kemijärvi n 90 km Rovaniemeltä itään taisi jo synnytykset lopettaa ?
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hallinto-oikeus-synnytystoiminta-oulaskankaan-sairaalassa-loppuu-kesaan-mennessa/771531/
-Jos nyt oikein muistan, niin täällä olisi n 1000 synnytystä vuodessa.
Ja muistetan että kuntayhtymien myötä on teryskeskuksia jo lakannut paljon.
Joissain saattaa terveysasema olla. Kun voi meklkein sanoa, että matkaa huono tehdä ilman ambulanssien näkemistä, se nyt tätäpäivää, kun potilaita kuskataan kauemmas kuin ennen, ja keskitetysti.
Puutuin vain näihin alueisiin, enemmän väkeä keskittyneisiin alueihin, sitten voi olla tiuhempaan paikkoja potilaille, kuten kuuluukin.
Nämä ei tietenkään poliittisesti ole helppoja päätöksiä, päätti kuka tahansa.
Maakuntien sisäisen keskittämisen ongelma nousi esille mediatietojen mukaan myös Keskustan viime viikonvaihteen puoluekokouksessa Sotkamossa. Siellä oli arvosteltu puoluetta maakuntakeskusten ulkopuolisten alueitten terveyspalvelujen heikentämisestä, kun keskittäminen maakuntakeskuksiin on kohtuuttoman yksioikoista. Nyt sekin asia sitten lienee ilmaistu riittävällä äänellä ja riittävän isolle porukalle eli koko Keskustan nelituhantiselle aktiiviväelle. Tähän saakka puoluejohto on kyseisen kritiikin kohdalla pyrkinyt lupsauttamaan korvansa kiinni ja ainoana kommenttina on kuultu puheenjohtaja Sipilän "porsaanreikä"-julmistelu. Nyt Sipiläkään ei enää kykene väittämään, että "Voi hyvänen aika sentään! En minä voinut tietää tässä monen menemisen tuoksinassa, että tässä asiassa olisi jotain erityistä ongelmaa.". Mahtaako hän muistaa, että tarkoituksellisena päämääränä on ollut jo kolmisen vuotta kipeän tekemisen aikaansaaminen? Myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kaikkonen on täydentänyt tunnelmaa "viheliäinen"-ilmauksella eli jonkin sortin sadistisella nautiskelulla mässäily lienee harkittuna tarkoituksena. Mahtaako tuon Kemin tilanteen kohdalla ollut samalla kysymys "Tulipunaisen Kemin" kurmuuttamisesta, mikä taitanee sopia erityisen hyvin myös Rovaniemen hegemoniahakuiseen toimintaan? Siinä sivutuotteena tosin huononee samalla koko Lapin erikoissairaanhoidon tarjonta Rovaniemen ulkopuolella kuten myös mm. Kemijärvellä.
Mutta tuleehan nykyisten kuntapohjaistenkin sote-palvelujen rahoitus pitkälti käytännössä valtiolta. Se raha vain kiertää kuntien kassojen kautta. Silti ongelmana on nytkin, että sairaanhoitomenot ylittävät budjetin, mistä seuraa vaikeuksia kunnille.
Uskon että tämä suunniteltu rahoitus on vain väliaikainen ja jo ensi vuosikymmenellä ryhdytään valmistelemaan maakunnille verotusoikeutta. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan maakunnatkin tulevat kattamaan palvelunsa osin valtionavustuksilla.
Maassamme ei ole kattavaa aluesairaalajärjestelmää, mutta aluesairaaloiden toimintojen supistuminen harmittaa tietenkin siellä, missä kyseisiä sairaaloita on. Eivät ne kuitenkaan ole kokonaan poistumassa. Maakunnat lopulta päättävät, mitä toimintoja ne saavat pitää. Pakkohan niihin on paljon jäädäkin, sillä aluesairaaloiden potilaat eivät mahdu keskussairaaloihin ilman mittavia investointeja.
Etuiluhenkinen ja vallanhimoinen hegemoniahinku on päässyt jylläämään muutamissa maakunnissa ja vaikka se karu todellisuus on ollut ilmiselvää, niin vastuuministerit vain hurskastelevat päätösvallan kuuluvan maakunnille. Ministerit ovat itse pelisäännöt tuottaneet, joten he eivät ole mitään ulkopuolisia tai sivullisia. Mieleen juohtuu muuan Pontius Pilatuksen käsienpesu. Lapissa Länsi-Pohja (Meri-Lappi) onnistui pelastamaan oman erikoissairaanhoiden palvelujen tarjonnan liittoutumalla Mehiläisen kanssa ja sekös kaiken maakuntavallan hamuamishaluista Rovaniemeä kismittää.
Kymenlaakossa on käynyt maakunnan pohjoispuoliskolle eli alueeltaan laajalle Kouvolalle Länsi-Pohjaa huonommin. Kymenlaaksossa erikoisterveydenhoidon jääminen maakunnalliseen päätösvaltaan on aiheuttamassa maakunnan koko pohjoispuoliskon jäämiseen erikoisterveydenhoidon julkisen vallan tarjoamista palveluista paitsi. Mm. ministeri Juha Rehula suoraan sanottuna pesi kätensä ja vetäytyi maakunnallisen päätösvallan kulissin suojiin, kun asiaa häneltä kysyttiin hänen ministerijaksonsa loppuvaiheen aikaan.
Valitettavasti sinä arvoisa "Pystyyn_kuollut" olet erehtynyt, kun kuvittelet maakuntien tuottavan ainoastaan myönteistä päätöksentekoa. Silti myös minä näen erittäin runsaasti hyvää makunnallisessa hallinnossa ja sen rakentamisessa. Ongelmana on se, että meidän maakuntamme ovat keskenään kovin erilaisia. Kaavamainen yhden mallin läpivienti ei tuota onnistunutta tulosta kaikkien maakuntien kohdalla. Myös Helsingin seudun ja Uudemaan tilanne vaatisi omaa ratkaisuaan.
Tämä erikoisterveydenhoidon palvelujen tarjonta on niin olennainen asia, että asian kohdalla on aiheellista vaakapunnita kysymys:
- Eikö ministerivala edellytä huolehtimaan päätöksenteossa oikeudenmukaisesti kaiken kansan ja kaikkien alueitten tasapuolisesta kohtelusta?
En usko päätöksenteon olevan kaikissa maakunnissa ongelmatonta, mutta eipä se ole sitä tässä nykyisessäkään vaihtoehdossa, jossa päätösvalta on pirstaloitunut kunnille ja kuntainliitoille, joista jokainen kerjää käsi ojossa itselleen valtion varoja.
Maakunta on luonnollisin sote-palvelujen hallinnointiyksikkö siksi että se pohjautuu erikoissairaanhoidosta monia vuosikymmeniä vastanneeseen sairaanhoitopiiriin. Toisin sanoen yhteistyökuviot ovat tuttuja jo ennestään.
Parasta uudistuksessa tulee olemaan, että kuntainliittojen omistamien keskussairaaloiden ja tavallisesti kuntien omistamien terveyskeskusten raja-aidat poistuvat. Tämä tarkoittaa konkreettisesti, että jos vain tahdotaan, terveyskeskusten vuodeosastoilla voidaan antaa yhtä hyvää ja vaativaa hoitoa kuin keskussairaalankin vuodeosastoilla toki muutamia erikoissairauksia lukuun ottamatta.
Jospa entinen systeemi olisikin saanut olla toiminnassa ja sitä olisi parannettu perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon niveltämisellä yhteen ja aikaisempaa paremmaksi. Sipilän hallituksen toteuttama keskittämisasetus tuhosi tämän jo olemassaolleen mahdollisuuden.
Esim. Kymenlaaksossa Kotka aikoinaan valittiin keskussairaalan sijaintipaikaksi sillä sopimusehdolla, että Kuusankoskelle maakunnan pohjoisosaan sijoitettiin aluesairaala. Nyt Sipilän hallituksen keskittämisasetus on tuhonnut tuon kaksinapaisen ja tasapainoisen järjestelyn. Siis maakunnan pohjoisosan erikoisterveydenhoidon palveluja tarjonnut aluesairaala on tuhottu Suomen hallituksen vakaan ja tietoisen tahtotilan mukaisesti. Kymenlaaksossa ei ole tarjolla julkisen palvelun erikoissairaanhoitoa enää muualla kuin Kotkassa keskussairaalassa. Ja kuten me kaikki tiedämme Kotka sijaitsee Kymenlaakson äärimmäisessä lounaisnurkkauksessa mahdollisimman kaukana maakunnan pohjoisista alueista.
Yhteen niveltäminen onnistuu huonosti sellaisten yksiköiden kesken, jotka toimivat eri hallinnon alla. Sitä paitsi, miksi maksaa kahdesta hallinnosta yhteistä tavoitetta varten? Juuri siksi sairaanhoitopiiri eli maakunta on luontevin pohja järjestellä toimintoja eri yksiköiden kesken, kuten parhaaksi nähdään.
En tunne Kymenlaakson asioita, mutta kyllä muualla maassa aluesairaalat jatkavat toimintaansa jatkossakin. Niistä kyllä poistuu joitakin toimintoja, kuten synnytykset, koska syntyneiden määrän laskiessa hommaan halutaan tehoa. Tämä ajatus sisältyi jo Kataisen hallituksen valmistelemaan sote-uudistukseen.
Hyvin sopisi Kouvolalle, että Kymenlaaksossa tarjottaisiin julkisen sektorin tuottamia erikoisterveydenhoidon palveluja myös maakunnan pohjoisosassa eli Kouvolassa niin kuin entisaikaan tetiin. Ja se sopisi varsin hyvin myös niin, että maakunta olisi palvelujen järjestelijänä. Nyt Kotkajohtoinen Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carea on jo käytännössä hävittänyt maakunnan pohjoisosan aluesairaalan. Se tarkoittaa aikoinaan tehdyn sopimuksen tahallista rikkomista, joka on pantu toimeen Juha Sipilän hallituksen keskittämisasetuksen voimalla. Sinun "Pystyyn_kuollut" on turha yrittää kääntää huomiota asiassa toisaalle, kun focus on maakunnan pohjoisen osan erikoisterveydenhoidon jullkisen vallan palvelujen totaalisessa romuttamisessa. Ja sen tuhotyön on tosiaan suorittanut Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carea.
Samasta asiasta mielestäni puhumme. Hienoa, että Kymenlaaksoonkin tulee maakuntahallinto, jolloin maakunnan ASUKKAAT saavat päättää, kuinka siellä asiat hoidetaan sen sijaan, että nykyään päätöksentekijöinä ovat KUNNAT.
Vaikeaahan se kun on näitä " MINÄ " alueita, kuten Vapaavuri sen tuonut monesti julki.
Kaikki haluisi olla " minä " alueita. Eli mulle ensin, sitten muille mitä jää. Vähän kuin sosialisteista puhuisi.
Jospa kuule Tupa-Uuno pitäisit tässä ketjussa turpasi kiinni. Aivan liian älykästä keskustelua tässä avauksessa kaltaisellesi paskanheittäjälle.
Sulla siiistiii !
Keputrolli on ihan uskomaton. Saa väännettyä asiallisen keskustelun päin persettä noilla sosialisti/punikki-fobioillaan. Harmi, kun laitoshoitopaikkoja on vähennetty, sillä tämä jantteri olisi syytä lukita suljetulle joksikin aikaa.
Kaipaat kaveriksi vai?
Miten sinä olet keskustelussa mukana ?
Tuolla herjallako vain.
No kerropas sitten, miten aluesairaaloiden ja terveyskeskusten tulee pääsääntöisesti käymään? Rauman aluesairaala taisi mennä hyvinvointikeskukseksi ja sama kohtalo on kai Oulaisissa edessä. Useassa terveyskeskuksessa on vuodeosastoja jopa osin suljettu ja toisia uhkaa totaalinen sulkeminen. Ja samaan henkeen puhutaan palvelujen turvaamisesta. Yksityinen sektori on tietysti ostanut ja mahdollisesti ostamassa itselleen sopivia yksiköitä, mutta monesta pienemmästä kunnasta saattaa tulla palveluton terveysaseman sulkemisen jälkeen, koska mikään taho ei halua ottaa niitä kontolleen. Julkinen puolikin tekee niistä "säästönsä". Hassuinta tässä on se, että nämä heikennykset koskettavat eniten Keskustan kannattajia.
Palaan tuohon aloitukseeni. Aivan viime päivinä on kiinnittänyt huomiota, että Hjallis Harkimon ja hänen kumppaneittensa "Liike Nyt" on alkanut tehdä yksittäisissä kunnissa sopimuksia sitoutumattomien valtuustoryhmien kanssa. Tuskin on sattumaa, että mm. Heinolassa ja Jämsässä erikoisterveydenhoidon järjestely on ollut esillä jo aikaisemmin eli Jämsäkin onnistui torjumaan poiskeskittämisen omien järjestelyittensä avulla. Kunnioitus Harkimon ja hänen kumppaneittensa käynnistämää "Liike Nyt"-hanketta kohtaan alkaa viritä myötämielisen mielenkiintoiseksi. Sekä Keskusta että Kokoomus voinevat kumpikin puolue alkaa huolestumaan ja kunnon sakinhivutus niille tekisin aivan erityisen hyvää.
P.S. Kotka ja Kuusankoski näkyvät olevan vain 67 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kataisen karttaharjoituksessa etäisyydet olisivat olleet tuota huomattavasti pitempiä.
Palaan alkuperäiseen Läsi Pohja ks. Sillä alueella on kolme kertaa enempi teollisia työpaikkoja kuin Rovaniemi. Nämä teolliset paikat lisää myös tapaturmiakin
Teolliset työpaikat todellakin pätevät merkittävänä perusteena, kun esim. Länsi-Pohjan (Meri-Lapin) alueen erikoisterveydenhoito täytyy järjestää omalla alueella eikä jossain sadan kilometrin päässä Rovaniemellä tai Oulussa. Torniostahan on vielä pitempi matka Rovaniemelle ja Ouluun kuin mitä on matkaa Kemistä.
Itsestäänselvyytenä luulisi kaikkien tietävän, että Länsi-Pohjan alueella on suuret satamat Kemissä ja Torniossa. Puunjalostusteollisuuden lisäksi alueella on Outokummun Tornion terästehdas, mikä on valtava laitos. Kemissä on myös Outokumun kromikaivos. Niin merkittävän teollisuuskeskittymän yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin täytyy ehdottomasti kuulua erikoisterveydenhoidon sijainti paikan päällä.
Myös Kouvola ontyöpaikkojen keskittymänä niin merkittävä paikka, että jo se todellisuus edellyttää omaa erikosterveydenhoidon palvelua Kouvolassa eli pohjoisessa Kymenlaaksossa. Kouvolan on Suomen suurin rautateitten risteyspaikka. Kouvolan on Suomen suurin varuskuntien keskittymä. Kouvolassa sijaitsevat sekä UPM:n että Stora Enson suuret puunjalostusyksiköt. Kaupungissa on runsaasti myös pk-yritystoimintaa.
Koska tuossa edellä on mainittu myös Rauma, niin sen kohdalla pätee sama perustelu. Rauma on niin suuri teollisten työpaikkojen keskittymä (monipuolista teollisuutta ja merkittävä satama), että myös Raumalla olisi ehdottomasti säilytettävä aluesairaalatasoinen erikoisterveydenhoidon palvelujen tarjonta.