Skitsofrenia, oma päätös!

Kyllä. Monen viikon valvomisen aikana mieli ei pysy tasapainossa ja alkaa hyvinkin ajatella olenko edes terve enää. Kaikki on mielen sisäistä taistelua.

Ja höpö höpö... henkilöllä jolla unohtuu syöminen ja nälän tunne loppuu ja sitten yöunet katoaa ja muutama viikko sen jälkeen alkaa nähdä näkyjä joita muut ei näe mm enkeleitä ja piruja ja alkaa pelkäämään veitsiä ja piilottaa niitä itseltään jottei vahingoittaisi niillä itseään tai lapsiaan. Onko tämä itse tehtyä skitsofreniaa ja vaatiiko tämä lääkitystä? Sanon että vaatii olen sen itse näkenyt hyvin läheltä kun sitä sairastettiin lapsuuden kotonani...

Zqsqrn kirjoitti:

Ja höpö höpö... henkilöllä jolla unohtuu syöminen ja nälän tunne loppuu ja sitten yöunet katoaa ja muutama viikko sen jälkeen alkaa nähdä näkyjä joita muut ei näe mm enkeleitä ja piruja ja alkaa pelkäämään veitsiä ja piilottaa niitä itseltään jottei vahingoittaisi niillä itseään tai lapsiaan. Onko tämä itse tehtyä skitsofreniaa ja vaatiiko tämä lääkitystä? Sanon että vaatii olen sen itse näkenyt hyvin läheltä kun sitä sairastettiin lapsuuden kotonani...

Lue lisää

Ilmeisesti kommenttini loukkasi muidenkin ihmisten maailmankuvaa, ei vain moderoijan. Voin kertoa sinulle, että minä tiedän mikä on psykoosi. Minulla on skitsofreniadiagnoosi. . En ole ikinä syönyt lääkkeitä elämässäni. . Minä tiedän paremmin ehkä jopa kuin sinä, miksi psykoosi kehittyy ja miksi ei. Analyyttisena ihmisenä varmaan hahmotat, että traumatisoiva ja outo kokemus ja lääketieteellinen sairaus ovat kaksi eri asiaa. Krooninen sairaus on lisäksi eri asia, kuin tilapäinen ongelma. En väittänyt kenenkään valitsevan mitään suoraan, vaan valinta on siinä, miten ongelmia tulkitaan.

Zqsqrn kirjoitti:

Ja höpö höpö... henkilöllä jolla unohtuu syöminen ja nälän tunne loppuu ja sitten yöunet katoaa ja muutama viikko sen jälkeen alkaa nähdä näkyjä joita muut ei näe mm enkeleitä ja piruja ja alkaa pelkäämään veitsiä ja piilottaa niitä itseltään jottei vahingoittaisi niillä itseään tai lapsiaan. Onko tämä itse tehtyä skitsofreniaa ja vaatiiko tämä lääkitystä? Sanon että vaatii olen sen itse näkenyt hyvin läheltä kun sitä sairastettiin lapsuuden kotonani...

Lue lisää

Siinä kohtaa kun psykoosi on päällä tarvitaan lääkitys. Ei sitä kuitenkaan loppu elämää syödä! Tiedän skitsofreenikoita jotka vetää lääkettä ja käy tukiryhmissä mutta ei tee muuta elämässä eikä parane. Onko se elämää? Se on vaan surullista nähdä koska olen itsekkin tukiryhmissä käynyt. Lopettakaa lääkitys hyvänsäaikana ja asennuitukaa että mitään sairautta edes ole. Jos psykoosi pukkaa jossain vaiheessa niin sitten harkitsette lääkettä uudestaan.

Zqsqrn kirjoitti:

Ja höpö höpö... henkilöllä jolla unohtuu syöminen ja nälän tunne loppuu ja sitten yöunet katoaa ja muutama viikko sen jälkeen alkaa nähdä näkyjä joita muut ei näe mm enkeleitä ja piruja ja alkaa pelkäämään veitsiä ja piilottaa niitä itseltään jottei vahingoittaisi niillä itseään tai lapsiaan. Onko tämä itse tehtyä skitsofreniaa ja vaatiiko tämä lääkitystä? Sanon että vaatii olen sen itse näkenyt hyvin läheltä kun sitä sairastettiin lapsuuden kotonani...

Lue lisää

Äitisi siis kävi ylikierroksilla ja kärsi unettomuudesta sekä lopulta voimakkaasta paranoiasta. Hän on ilmeisesti tyypillinen esimerkki siitä, mikä psykiatrisessa hoidossa on vialla. Ongelma, joka lähes aina ohimenevä ja hyvin usein liittyy enemmän psyykkisiin, kuin mihinkään tunnettuun biologiseen ongelmaan, tulkitaan krooniseksi geenisairaudeksi, jota pitää "hallita" hermomyrkyillä. Ainoana "hoitona" hänelle syötetään voimakkaita lääkkeitä, jotka vammauttavat hänen kehoaan aiheuttaen pakkoliikkeitä, kognitiivisten ja motoristen toimintojen hidastumista, aineenvaihduntamuutoksia, massiivista ylipainoa...hänestä tulee laitostunut skitsofreenikko, dadaa. Siinä taas on psykiatreille näyttöä siitä, että kyseessä on hyvin vaikea sairaus, jota ei voi parantaa. Siitä tulee kehollinen, krooninen, sairaus noiden lääkkeiden kautta. Olen pahoillani äitisi kohtalosta, mutta kaikkien skitsofreniadiagnoosin saaneiden ihmisten tilanne ei ole noin surkea. Esimerkiksi Harrow et al. (2013) tekemän naturalistisen, 20-vuotta kestäneen pitkäaikaistutkimuksen mukaan ei-lääkityistä skitsofreenikoista vain 8 % ilmensi psykoottisia oireita 20 vuoden jälkeen, kun taas lääkityistä 68 %. Skitsofreenikoista, jotka eivät koskaan käyttäneet lääkitystä, 85 % oli työelämässä 20 vuoden seurantajakson päättyessä, lääkitystä jatkuvasti syöneistä 26 %. Toisin sanoen ne ihmiset, jotka lopettivat tai kieltäytyivät lääkityksestä psykiatrien varoituksista huolimatta ja jatkoivat elämäänsä, olivat myös huomattavan vähemmän psykoottisia koko seurantajakson ajan lukuun ottamatta neljää ensimmäistä vuotta. Suurin osa lääkekokeista, joiden pohjalta lääkkeitä määrätään, kestävät korkeintaan muutaman kuukauden. Lisäksi ne eivät kerro mitään ihmisten toimintakyvystä, vain psykoottisista oireista. Psykoottiset oireet voivat lisäksi olla myös hyödyllisiä, niillä voi olla myös funktio, vaikka sinä et sitä ymmärräkään. Ne kuitenkin tulkitaan sairauden oireiksi, ei mahdollisuudeksi kehittyä ja kohdata omat pelkonsa. Kun jokin asia tulkitaan katastrofiksi ja sairaudeksi, siitä helposti myös tulee sellainen, koska ihminen on sillä tavalla taipuvainen mukautumaan ihmisten odotuksiin itsestään.

dfsaadsf kirjoitti:

Äitisi siis kävi ylikierroksilla ja kärsi unettomuudesta sekä lopulta voimakkaasta paranoiasta. Hän on ilmeisesti tyypillinen esimerkki siitä, mikä psykiatrisessa hoidossa on vialla. Ongelma, joka lähes aina ohimenevä ja hyvin usein liittyy enemmän psyykkisiin, kuin mihinkään tunnettuun biologiseen ongelmaan, tulkitaan krooniseksi geenisairaudeksi, jota pitää "hallita" hermomyrkyillä. Ainoana "hoitona" hänelle syötetään voimakkaita lääkkeitä, jotka vammauttavat hänen kehoaan aiheuttaen pakkoliikkeitä, kognitiivisten ja motoristen toimintojen hidastumista, aineenvaihduntamuutoksia, massiivista ylipainoa...hänestä tulee laitostunut skitsofreenikko, dadaa. Siinä taas on psykiatreille näyttöä siitä, että kyseessä on hyvin vaikea sairaus, jota ei voi parantaa. Siitä tulee kehollinen, krooninen, sairaus noiden lääkkeiden kautta. Olen pahoillani äitisi kohtalosta, mutta kaikkien skitsofreniadiagnoosin saaneiden ihmisten tilanne ei ole noin surkea. Esimerkiksi Harrow et al. (2013) tekemän naturalistisen, 20-vuotta kestäneen pitkäaikaistutkimuksen mukaan ei-lääkityistä skitsofreenikoista vain 8 % ilmensi psykoottisia oireita 20 vuoden jälkeen, kun taas lääkityistä 68 %. Skitsofreenikoista, jotka eivät koskaan käyttäneet lääkitystä, 85 % oli työelämässä 20 vuoden seurantajakson päättyessä, lääkitystä jatkuvasti syöneistä 26 %. Toisin sanoen ne ihmiset, jotka lopettivat tai kieltäytyivät lääkityksestä psykiatrien varoituksista huolimatta ja jatkoivat elämäänsä, olivat myös huomattavan vähemmän psykoottisia koko seurantajakson ajan lukuun ottamatta neljää ensimmäistä vuotta. Suurin osa lääkekokeista, joiden pohjalta lääkkeitä määrätään, kestävät korkeintaan muutaman kuukauden. Lisäksi ne eivät kerro mitään ihmisten toimintakyvystä, vain psykoottisista oireista. Psykoottiset oireet voivat lisäksi olla myös hyödyllisiä, niillä voi olla myös funktio, vaikka sinä et sitä ymmärräkään. Ne kuitenkin tulkitaan sairauden oireiksi, ei mahdollisuudeksi kehittyä ja kohdata omat pelkonsa. Kun jokin asia tulkitaan katastrofiksi ja sairaudeksi, siitä helposti myös tulee sellainen, koska ihminen on sillä tavalla taipuvainen mukautumaan ihmisten odotuksiin itsestään.

Lue lisää

Kiitos tästä, hieno tietopläjäys.

Olen iso psykiatri jolla on isot muskelit. Pakotin ottamaan lääkettä kun asiakas tuli valittamaan että hänellä on ongelmia. En tunne mitään omantunnon tuskia koska minulle maksetaan niin paljon palkkaa. Toivottavasti asiakas tulee takaisin vastaanotolleni niin laitan hänet käyttämään uutta lääkettä.

Onko kuitenkin pieni se no siis se olennainen asia??yhtä pieni kuin pillerisi?Ainoa asia mnitä sinulla on antaa? Nyt kyllä tuntomerkit osuu moneen psykiatriin,Lihaksia en ole nähnyt eikä kiinnosta paistaa ja maistaa

Skitsofrenia kuuluu mielenterveyden ja tarkemmin psykiatrian erikoisalaan. Ja kyllä tänä päivänä lääketiede tekee lääkkeitä tälle sairaudelle.ei suoranaisesti parantamaan, mutt helpottamaan psykoosikohtauksia ja niiden vaiheita. Lääketieteestä puhuttaessa,tarkoitetaan niin terapiaa ja lääkehoitoja kuin muita sellaisia,erikoisalat mukaanlukien,johon löytyy ammattiin sopiva koulutus ja tieteellä on voitu osoittaa faktat.

Sinä voisit käydä tilastotieteen peruskurssin ennen, kuin tulet opastamaan meitä "sairaita" siitä, että meidän ei tulisi hävetä meille annettua pseudosairausdiagnoosia, joka vaikuttaa oikeudelliseen statukseemme yhteiskunnassa. Se että kaikenmaailman tekijät alkaen raskausajan stressistä ja tulehdustilasta yms. ovat yhteydessä tiettyyn diagnoosiin ei tarkoita sitä, että ne aiheuttaisivat mitään.Se että ihmisillä on jotain taipumuksia ja alttiuksia, jotka hypoteettisesti ovat osin geneettisiä ja synnynnnäisiä, ei myöskään tarkoita, että kyseessä olisi pääosin geneettinen/synnynnäinen sairaus. Ne ovat vain riskitekijöitä, taipumuksia, joiden ilmenemiseen voi huomattavasti vaikuttaa sillä, miten ihmistä kohdellaan. Olen itse pohtinut esimerkiksi, onko yhdys sanojen kirjoittamisen ongelma yhteydessä äidin tulehdusmerkkiainepitoisuuksiin raskauden aikana? Silloin nimittäin sinulla ja skitsofreenikoilla olisi samoja riskitekijöitä "sairautenne selitättäjinä". Voi olla, että koulun käymistä tukeva sosiaalinen ympäristö voisi kumota tämänkin riskitekijän...Otetaan huomioon äidin sosioekonominen status, niin yhteys laskee huomattavasti..

Vaikka näin olenkin todistanut, että ajoittainen ongelma yhdys sanojen tuottamisessa ei ole sinun syysi, vaan sinun äitisi raskauden aikaisten tulehdusmerkkiaineiden, minä kuitenkin kehottaisin käyttämään sitä päätäsi, vaikka se ei mihinkään ilmeisesti sinun mukaasi olekaan syyllinen. On nimittäin jopa aikuisena mahdollista opetella yhdys sanojen kirjoittamista! Tämä on ehkä vallankumouksellinen ajatus sinulle, mutta kyllä se oman pään käyttäminen vie aika pitkälle etenkin, kun sitä aina välillä vastuullistaa. Voit oman pääsi käyttämisellä kokea eräänlaisen valaistumisen kun opit, että voit todella vaikuttaa kohtaloosi, kaikista tuhansista vääristä geeneistä ja äitisi virheellisistä emootioista ja virheellisestä taustasta huolimatta. Voit jopa oppia joskus tulkitsemaan tieteellisiä tutkimustuloksia.

Itse asiassa voisin havainnoillistaa sinulle todellisuudesta sen verran, että voimme tässä esimerkillisesti kehittää aivan uuden häiriön nimeltä "kirjoitusvirhehäiriö" ja kehitellä sitä varten oikein diagnostisia testejä, joilla mittaamme ihmisen ilmaisemien kirjoitusvirheiden määriä suhteessa normaalipopulaatioon. Jokainenhan tekee kirjoitusvirheitä silloin tällöin, mutta voidaan olettaa, että runsaasti tekstissä ilmenevät kirjoitusvirheet ovat yleisesti yhteydessä huono-osaisuuteen (kuten skitsofreniakin) ja mitä suuremmat pisteet saat kirjoitusvirhetestissä, sitä suurempi todennäköisyys sinulla on saada tämä uusi nerokas diagnoosi neurokehityksellisestä aivosairaudesta nimetlä "kirjoitusvirhehäiriö". Voidaan jo näin lonkalta todeta, että koska se on melko selkeästi yhteydessä huono-osaisuuteen, se voidaan sanoa johtuvan samoista asioista kuin skitsofreniankin, eli mm. aivomuutoksista, sikiön aikaisista kehityshäiriöistä, jotka johtuvat raskauden aikaisesta stressistä ja ravintoainepuutoksista, joillakin jopa traumoista (onhan totta, että huono-osaisten vanhempien lapset kokevat tilastollisesti useammin erinäisiä vastoinkäymisiä, kuten koulukiusaamista ja perheväkivaltaa) ja kognitiivisista puutoksista. Kaikki nämä ovat yhteydessä huono-osaisuuteen joten on aika loogista, että ihminen, jolla on traumatisoitumiseen viittaavia aivomuutoksia, on myös traumatisoitunut ja hänen äitinsä on kokenut todennäköisemmin elämässään stressiä, kuin hyväosaisten lasten äidit.

Sitten leikitään sellaista lääketieteen tutkija -leikkiä, jossa huomataan, että erittäin pienellä vähemmistöllä potilaista on havaittu jotain aivomuutoksia, jotka eivät ole selitettävissä päihteillä ja neurolepteillä ja luodaan hypoteesi, että aivomuutokset selittävät jotenkin mystisesti tätä geneettistä aivosairautta nimeltä kirjoitusvirhehäiriö. Sivuutetaan tässä leikissä esim. se, että joitakin samoja aivomuutoksia on löydetty lapsuudessaan vaikeasti traumatisoituneilta ihmisiltä. Leikitään, että meillä on käsillä tälläinen validi lääketieteellinen sairaus eikä vain implikaatio huono-osaisuuteen, joka toki eroaa normaalipopulaatiosta monellakin tavalla. Sitten kerrotaan huonosti kirjoittaville ihmisille, että he ovat kehityshäiriöisiä ja kehitysvammaisia, joiden ongelmat johtuvat mistä nyt sitten ikinä johtuvatkaan - geeneistä, huonosta kohtelusta, aivomuutoksista jne. Kerrotaan heille, että heidän kirjoitusvirhehäiriönsä aiheuttaa heille kognitiivisia puutoksia ja on ehdottoman tärkeää, että sairautta hallitaan voimakkaasti aivoja vauroittavalla hermomyrkyllä, jonka aiheuttamaa aivojen surkastumista sitten tulkitsemme kirjoitusvirhehäiriön luonnolliseksi kuluksi ja luomme hypoteesin, että itse kirjoitusvirhehäiriö on neurodegeneratiivinen aivosairaus, joka johtaa vähittäiseen taantumiseen ja jota nykyaikaiset lääkkeet -ikävä kyllä -eivät korjaa. Mutta ei se mitään! Lääketiede kyllä keksii uusia rohtoja, jotka estävät tämän neurodegeneratiivisen aivosairauden nimeltä kirjoitusvirhehäiriö etenemisen. Siinä sinulle todellisuutta elävästä tutkimuksesta.

dfasdasf kirjoitti:

Itse asiassa voisin havainnoillistaa sinulle todellisuudesta sen verran, että voimme tässä esimerkillisesti kehittää aivan uuden häiriön nimeltä "kirjoitusvirhehäiriö" ja kehitellä sitä varten oikein diagnostisia testejä, joilla mittaamme ihmisen ilmaisemien kirjoitusvirheiden määriä suhteessa normaalipopulaatioon. Jokainenhan tekee kirjoitusvirheitä silloin tällöin, mutta voidaan olettaa, että runsaasti tekstissä ilmenevät kirjoitusvirheet ovat yleisesti yhteydessä huono-osaisuuteen (kuten skitsofreniakin) ja mitä suuremmat pisteet saat kirjoitusvirhetestissä, sitä suurempi todennäköisyys sinulla on saada tämä uusi nerokas diagnoosi neurokehityksellisestä aivosairaudesta nimetlä "kirjoitusvirhehäiriö". Voidaan jo näin lonkalta todeta, että koska se on melko selkeästi yhteydessä huono-osaisuuteen, se voidaan sanoa johtuvan samoista asioista kuin skitsofreniankin, eli mm. aivomuutoksista, sikiön aikaisista kehityshäiriöistä, jotka johtuvat raskauden aikaisesta stressistä ja ravintoainepuutoksista, joillakin jopa traumoista (onhan totta, että huono-osaisten vanhempien lapset kokevat tilastollisesti useammin erinäisiä vastoinkäymisiä, kuten koulukiusaamista ja perheväkivaltaa) ja kognitiivisista puutoksista. Kaikki nämä ovat yhteydessä huono-osaisuuteen joten on aika loogista, että ihminen, jolla on traumatisoitumiseen viittaavia aivomuutoksia, on myös traumatisoitunut ja hänen äitinsä on kokenut todennäköisemmin elämässään stressiä, kuin hyväosaisten lasten äidit.

Sitten leikitään sellaista lääketieteen tutkija -leikkiä, jossa huomataan, että erittäin pienellä vähemmistöllä potilaista on havaittu jotain aivomuutoksia, jotka eivät ole selitettävissä päihteillä ja neurolepteillä ja luodaan hypoteesi, että aivomuutokset selittävät jotenkin mystisesti tätä geneettistä aivosairautta nimeltä kirjoitusvirhehäiriö. Sivuutetaan tässä leikissä esim. se, että joitakin samoja aivomuutoksia on löydetty lapsuudessaan vaikeasti traumatisoituneilta ihmisiltä. Leikitään, että meillä on käsillä tälläinen validi lääketieteellinen sairaus eikä vain implikaatio huono-osaisuuteen, joka toki eroaa normaalipopulaatiosta monellakin tavalla. Sitten kerrotaan huonosti kirjoittaville ihmisille, että he ovat kehityshäiriöisiä ja kehitysvammaisia, joiden ongelmat johtuvat mistä nyt sitten ikinä johtuvatkaan - geeneistä, huonosta kohtelusta, aivomuutoksista jne. Kerrotaan heille, että heidän kirjoitusvirhehäiriönsä aiheuttaa heille kognitiivisia puutoksia ja on ehdottoman tärkeää, että sairautta hallitaan voimakkaasti aivoja vauroittavalla hermomyrkyllä, jonka aiheuttamaa aivojen surkastumista sitten tulkitsemme kirjoitusvirhehäiriön luonnolliseksi kuluksi ja luomme hypoteesin, että itse kirjoitusvirhehäiriö on neurodegeneratiivinen aivosairaus, joka johtaa vähittäiseen taantumiseen ja jota nykyaikaiset lääkkeet -ikävä kyllä -eivät korjaa. Mutta ei se mitään! Lääketiede kyllä keksii uusia rohtoja, jotka estävät tämän neurodegeneratiivisen aivosairauden nimeltä kirjoitusvirhehäiriö etenemisen. Siinä sinulle todellisuutta elävästä tutkimuksesta.

Lue lisää

Vielä lisätäkseni ehkä joskus, kun tämä kaikki hulluus on päättynyt ja tutkijat vapautuneet ideologisesta materialismistaan ja lääkeyhtiökytköksistään, he huomaavat, että kaikkein vahvin korrelaatio kirjoitusvirhehäiriöön löytyy koulutuksen puutteesta! Kieliopin hallitseminen siis vaatii koulutusta ja oppimiseen kannustamista. Todellakin, mikä neronleimaus... Kirjoitusvirhehäiriösten joukossa saattaa toki olla joitakin, joille oppiminen on vaikeampaa johtuen ehkä jostain hypoteettisista sikiökauden aikaisista ravitsemuspuutoksista, hapen puutteesta taikka siitä, että isä löi silloin tällöin humalasssa vähän liian kovaa päähän omaa lastaan, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikkein tehokkain hoitomuoto olisi puuttua näihin heikkoihin yhteyksiin, eikä vahvoihin, ja että kaikilla kirjoitusvirhehäiriöisillä olisi täten oppimishäiriö ja että heitä mitenkään tulisi aikuisena hoitaa hermomyrkyillä vain siksi, etteivät osaa kirjoittaa normien mukaan.

dfasdasf kirjoitti:

Vielä lisätäkseni ehkä joskus, kun tämä kaikki hulluus on päättynyt ja tutkijat vapautuneet ideologisesta materialismistaan ja lääkeyhtiökytköksistään, he huomaavat, että kaikkein vahvin korrelaatio kirjoitusvirhehäiriöön löytyy koulutuksen puutteesta! Kieliopin hallitseminen siis vaatii koulutusta ja oppimiseen kannustamista. Todellakin, mikä neronleimaus... Kirjoitusvirhehäiriösten joukossa saattaa toki olla joitakin, joille oppiminen on vaikeampaa johtuen ehkä jostain hypoteettisista sikiökauden aikaisista ravitsemuspuutoksista, hapen puutteesta taikka siitä, että isä löi silloin tällöin humalasssa vähän liian kovaa päähän omaa lastaan, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikkein tehokkain hoitomuoto olisi puuttua näihin heikkoihin yhteyksiin, eikä vahvoihin, ja että kaikilla kirjoitusvirhehäiriöisillä olisi täten oppimishäiriö ja että heitä mitenkään tulisi aikuisena hoitaa hermomyrkyillä vain siksi, etteivät osaa kirjoittaa normien mukaan.

Lue lisää

Ennen tätä utopistista tapahtumaa, minä skitsofreniadiagnoosin saaneena ihmisenä saan kohdata toistuvasti aivopestyjä, iltapäivälehdistä skitsofreniatietoutensa hankkivia neropatteja, jotka kuvittelevat tietävänsä, että minulla on jokin saatanan siköaikana alkanut kehityshäiriö tai krooninen aivosairaus, jonka ainoa hoitokeino on aivojen toimiintaa lamaavat lääkkeet. Että minulla -jonka suvussa ei ole ensimmäistäkään skitosfreniadiagnoosin saanutta ihmistä minun lisäkseni -olisi jotain vahvasti periytyviä tunnettuja geenivirheitä, jotka tekevät minusta poikkeavan suhteessa normaalipopulaatioon. Minä joka en ole kohta vuosikymmeneen ollut psykoosissa enkä hoidossa enkä lääktiyksellä, olen paperilla kroonisesti sairas, koska nyky-yhteiskuntaa hallitsee harhainen, todellisuudesta pahasti erkaantunut biopsykiatrinen propaganda.

Onko vammainen moderaattori sitä mieltä, että tässä maassa ei saa ilmaista mielipiteitään vapaasti?

Voin tehdä vammaiselle moderaattorille töitä, jos hän kovasti sitä haluaa. Kyllä minulla on mielipiteitä, joita voit sitten poistaa, koska näkemys ei sovi maailmankuvaasi. Osaatko sinä erottaa, mikä on ero sääntöjen vastaisessa argumentaatiossa ja sinun vammaisen maailmankuvasi vastaisessa argumentaatiossa?

Mikä vika on väitteessä, että yhteys ADHD:n, masennuksen ja maanis-derpessiivisyyden on huomattu jo lukuisissa edeltävissä geenitutkimuksissa, ja tämä vain toistaa tämän löydöksen, jonka mukaan yhteys on heikko eikä selitä skitsofrenian vaihtelusta kuin muutaman prosentin., jos sitäkään. Etenkin, kun väite on fakta, ei mielipide? Etenkin, kun sen esittää lääketieteen tutkija, ei vähämielinen moderaattori, joka ei tiedä mistään mitään. Minua kummastuttaa, miksi moderaattori poistaa aivan asiallisia viestejä? Niissä ei ole yhtäkään faktuaalista virhettä eivätkä ne loukkaa ketään.

Viestisi saattavat joutua automaattisensuroinnin piiriin, jos kirjoitat siihen linkkejä suorassa, oikeassa muodossaan.

Epäilin sitä, minkä vuoksi olen kirjoittanut saman viestin ilman mitään linkkejä. Silti se poistetaan, ilmeisesti muista syistä. No samapa tuo, kunhan tuhlaan aikaani ja käytän tätä ilmeisesti täysin olematonta sananvapauttani, heh.

Yksinkertainen kommentti mutta täyttä asiaa!