ruokaan? Meinaan kalliiseen ruokaan kun halvemmallakin saisi.
Me ollan jtetty kala ja lihat pois sekä vihannekset ja pakasteet ja hedelmät.
Ostetaan vaan perunoita joita saa 5 kg säkin 5 e, ja siitä kekastaan ruokaa.
Yleensä se on makaroonia ja perunaa. Jälkiruokia ei tehdä ja ainoo mitä ostetaan on jäätelö, ilman sitä ei voi olla.
Siinä on juhannus ruoka parhaimmillaan.
Eli perunat 5 e, makaroonit 1 e /6 pussia ja jäätelö on 1,50 e litra.
Nillä elämme pitkään. Säästyy raha ihan muuhun., Niin ja leipäjonossa käydään, sielät otetaan kaikki mitä ilmaseksi saa. Se on ainoo pelastus meillä ettei tarvi rahaa laittaa ruokaan.
Me ollan jtetty kala ja lihat pois sekä vihannekset ja pakasteet ja hedelmät.
Ostetaan vaan perunoita joita saa 5 kg säkin 5 e, ja siitä kekastaan ruokaa.
Yleensä se on makaroonia ja perunaa. Jälkiruokia ei tehdä ja ainoo mitä ostetaan on jäätelö, ilman sitä ei voi olla.
Siinä on juhannus ruoka parhaimmillaan.
Eli perunat 5 e, makaroonit 1 e /6 pussia ja jäätelö on 1,50 e litra.
Nillä elämme pitkään. Säästyy raha ihan muuhun., Niin ja leipäjonossa käydään, sielät otetaan kaikki mitä ilmaseksi saa. Se on ainoo pelastus meillä ettei tarvi rahaa laittaa ruokaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hienoa, jatkakaa vain valitsemallanne tiellä. Luonnollinen poistuma nopeutuu kohdallanne, ja yhteiskunta kiittää.
Mikä luonnollinen poistuma? Elintaso se on, joka yleensä tappaa, kun syödään liikaa ja tulee sen myötä sairauksia.
Jos syö kalaa ja perunaa kohtuudella, sekä marjat ja vihannekset, niin elää herkästi 90 vuotiaaksi, kuten isovanhempani tekivät. Vaari pyydysteli kalaa läheisestä järvestä, itse kasvattivat perunat ja kasvikset, metsästä poimivat mustikat ja puolukat. Mummolla oli muutamia kanoja kotitarpeiksi ja niistä riitti hieman naapureillekin kananmunia. Mummo keitteli vaarin pyytämiä roskakaloja niille kanoille rehuksi, niin muuttui roskakalat kananmuniksi!
Uusia Timo-perunoita lähden pesemään omaan juhannukseen ja niitä keittelen, siihen lisäksi maustettua silakkaa, sekä tuoreita tomaatteja.
Potut kun kuarii oikein, niin saa skidit sipsejä. Viilistäkin luapuminen ei tuu kyseeseen. Maalaiselämä jättää kaupungin vain kiliseen.
Hienoa luettavaa toi että joku käynyt kalassa ja hyödyntänyt keittämällä loput rehuksi kanoille, eikä se oikeastaan tule maksaan kun on omasta takaa puita. Kalastaminen muutenkin järkevää kun terveellistä.
Toihan hyvä jos on 5kg perunoita niin tekee muusin ja sinne tonnikalaa jos ei muuta ole.
Aloittajahan mainitsi nimen omaan, ettei hän syö kalaa, lihaa, vihanneksia eikä hedelmiä lainkaan.
Proteiiniköyhä, hiilaripitoinen sapuska turvottaa vatsat kuten Biafran lapsilla aikanaan.
Tuhlaamatta voi syödä tasapainoisesti ja terveellisesti pelkillä kaupan raaka-aineillakin.
Aloittaja puhuikin pelkkien perunoiden syömisestä ja sinä monipuolisesta ruuasta...
Oletteko varmoja että ihminen tarvitsee kovinkaan monipuolista ruokaa?
Ettei vaan kaikki mastercheffeistä mitä-tänään-syötäisiin-vouhotukset ole markkinamiesten höttöä jolla saa ihmiset ostamaan kaikki mahdolliset ainekset.
Ehkä tulee toimeen vähemmälläkin.
Miksi vanhan kansan ihmiset ovat pitkäikäisiä yksipuolisella peruna-puuro-porkkanalaatikkolinjallaan?
Miksi avokadonpurijat saavat syöpiä?
Kyllä on kristallinkirkkaasti todistettu monipuolisen kasvisvoittoisen ruokavalion ylivertaisuus yksipuoliseen ruokavalioon verrattuna. Tutkitun tiedon käyttäminen on sinulle liian vaativaa. Käsityksesi perustuvat omiin kapeisiin henkilökohtaisiin kokemuksiisi. Kun omassa mummolassasi syöriin vain perunaa, oletat saman yksipuolusen ruokavalion vaikuttaneen joka taloudessa. "Ilmastonmuutos on valetta, koska tänään on kylmä." Hohhoijjaa, että jotkut voivatkin olla ilmaisen koulutuksen ja tiedonjaon maassa noin tyhmiä.
Tässä kiinnostava linkki hyötykasvien viljelyn historiaan Suomessa:
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119045/Ylisela_Teemu.pdf;jsessionid=325AB922DE0D71E9553A4655FEAA4AD5?sequence=1
"Varhaisimpia Pohjolassa kasvimailla kasvate uja vihanneksia lienevät olleet jo esihistoriassa tunnetut herne, härkäpapu ja selleri. Näistä ravitsemuksellises tärkeimpiä olivat herneet ja pavut, jotka olivat keskeisiä proteiinilähteitä etenkin köyhän väestön keskuudessa (Kleme lä 2007, 66). Varhain tunne in myös erilaiset sipulit, jotka mainitaan viikinkiaikaisissa lähteissä. Brassica-suvun lajeista tunne in Pohjolassa jo ennen keskiaikaa ainakin nauris, mu a todennäköises 12 kasvimailta löytyi myös erilaisia lehtikaalin (Brassica oleracea Sabellica- Ryhmä) viljelymuotoja, joita viljel in laajal jo an ikin Roomassa. (Karg 2014, 242–244; Ruo 2001, 17.)
Porkkana (Daucus carota) tunne in Tanskassa jo viikinkiaikana, mu a Suomeen se tuli mahdollises vasta 1600-luvulla (Karg 2014, 242; Kleme lä 2007, 65). Palsternakka (Pas naca sa va) oli keskiajalla tärkeä paastonajan vihannes, jolla katso in olevan myös lääkinnällisiä vaikutuksia. Piispan linnassa Kuusistossa edetään olleen 1400-luvulla erillinen palsternakkamaa. (Ruo 2001, 8.) 1500-luvulla Hämeen ja Turun linnojen kasvimailla kasvoivat edellä maini ujen lisäksi ainakin ar sokka (Cynara cardunculus), ruusukaali (Brassica oleracea Gemmifera-Ryhmä), punasipuli (Allium cepa Punasipuli-Ryhmä), kurpitsa (Cucurbita spp.), fenkoli (Foeniculum vulgare), salaa , punajuurikas (Beta vulgaris subsp. vulgaris var. condi va) ja re isi (Raphanus sa vus) (Kleme lä 2007, 65)."
Juttua löytyy myös hedelmätarhoista, mm. "Suomessa tarhaomenapuita on kasvatettu ensi kertaa mahdollisesti Viipurin linnassa 1400-luvulla (Simonen 1961, 41), joskin metsäomenapuun (Malus sylvestris) hedelmiä edetään käytetyn Suomessa ravinnoksi jo ainakin 1200-luvulla (Häkkinen & Lempiäinen 2007, 90)."
Pietari Kalmin elämästä 1700-luvulla: "Kalm viljeli itsekin Turun akatemian puutarhassa n. 400 eri kasvilajia ja hänen jälkeensä määrä kasvoi jopa kahteen tuhanteen (Galambosi & Szebeni 2007, 11–14). "
1600- ja 1700-lukujen ruukit edistivät myös puutarjaviljelyä: "Hyvänä esimerkkinä 1700-luvun ruukkimiljööstä voidaan pitää Fagervikin ruukkia Inkoossa (ks. kuva 9). Ruukinpuiston sydämenä oli barokkityylinen yhdiste y hyöty- ja koristepuutarha, jonka kor eleiden kulmiin oli istute u hedelmäpuita ja reunoille kukkia. Puutarhan kokonaisuuteen kuului lisäksi kulmaan sijoite u vesiaihe, kaksi kasvihuone a sekä pääsisäänkäynnin yhteyteen sijoi unut huvimaja. Fagervikissa oli myös yksi aikansa tunnetuimmista hedelmätarhoista Suomessa. Siellä kasvoi 1700-luvun lopulla useita satoja omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita. Hiilivaraston seinustalla kasvoi jopa viiniköynnöksiä. Hedelmätarhan yhteydessä toimi taimitarha, josta myy in hedelmäpuiden taimia muihin lähialueen puutarhoihin. Fagervikin hyötypuutarha oli myös ensimmäisiä paikkoja Suomessa, jossa kasvatettiin perunaa (Solanum tuberosum): saksalaiset sepät toivat kasvin Fagervikiin jo 1730-luvulla. (Lounatvuori 2004, 23–29.)"
Kannattaa myös laittaa 500 euroa kuukaudessa säästöön eikä aina tarvitse juoda kalleinta shampanjaa, halvemmista shampanjoista löytyy aivan juotavia.
Me ollaan eletty makaroonilla jo vuosia. Silloin tälläin kerran vuodessa joskus parikin on meillä muutama peruna, se on tosi ylellisyyttä ja laitamme sen aina osiin. Hedelmiä ei ole eikä vihanneksia koskaan tai lihaa ym. Ei ole. Ruokalasku on 2 e kaksipivää. 8 hnklö et ei oo paljo, mutama sentti
Miksi jotkut käy salessa ostamassa ruokaa. Ihan kauheat hinnat salessa. Cocis maksaa euron enemmän kun prismassa. Perunatkin maksaa 0.50, hk sininen makso 0.80 enemmän kun prismassa. Kaikki siellä maksaa enemmän ja silti väkeä käy salessa tiuhaan. Samoin k marketista jenki ostaa olutta jossa karhu olut tölkki maksaa 0.60 euroa enemmän kun prismassa.
Me käydään Lidlissä ja sitten sellaisessa "villissä" kaupassa, joka ei kuulu näihin suurien keskusliikkeiden ketjuihin, siellä hinnat halvimmat. Joskus käydään K-supermarketissa tai S-marketissa. Ei tarvitse makaronilla elellä jatkuvasti, kun voi ostaa muutakin, kun ei osteta mitään kalliisti. Ei myöskään tartte ostella mitään HK-sinisiä, yök!
Minä en edes ymmärrä sanaa TUHLAUS ? koska jos saan s atunnaisesta työstäni tällä hetkellä vaikka 20 e , se kestää minulla yli viikkon. Tätä on jo kestänyt n 20 v.
Tätä ei kukaan tosin usko ,mutta se on TOTTA.
Nykyään tuntuu olevan joku ylpeilyn aihe se että on köyhä kurja ja syö pelkkää perunaa ja on niin perhanan onnellinen. Ei kiinnosta köyhien luusereiden elämä, minä käytän jatkossakin reilusti rahaa ruokaostoksiin jotta saan haluamiani herkkuja koska käyn töissä ja saan siitä rahaa. Kannattaisi teidänkin luusereiden kokeilla.
Minä käytän niukasti rahaa syömiseen.
Perusraaka-aineista pystyy valmistamaan monipuolista, maistuvaa ja terveellistä ruokaa.
Kananmunat, broilerin koipireidet alle 2€/kg, sian ulkofilee 5€/kg, kananmunat ja raejuusto ovat, perussafkan runkoelementtien lisäksi vahvasti edusttuina ruokapöydässäni.
Hedelmiä maltillisesti hinnan ja sesongin mukaan. Samoin vihreää tavaraa.
Kala on aina kaupassa riivatun kallista!
Terveys ja veriarvot ovat hyvä ja, kuten kaverini sanoi, rauta kulkee ja k-rpä seisoo. Halvalla!
Niin tuohon lisäksi vielä joko silakka tai muikku kun ei ne niin kalliita ole kun 5eur kilo.
Silakka tai muikku? Meillä päin on saatavuus sattumanvaraista. Enemmän eioota kuin saatavana.
5€/kg on melko kova hinta koska syötävää kokokalasta on noin 2/3 osa joten nettohinta on korkeampi. Tietenkin keitän perkeistä kalaliemen mutta silti.
Jokunen viikko sitten oli kokonainen savulahna tarjouksessa. Ei vakuumissa vaan irrallaan.
Vaimoni kanssa söimme siitä muutaman kerran ja tänään keitän lopuista kahden päivän kalasopan.
Korvikkeeksi otan jokainen aamu ruokalusikallisen kalanmaksaöljyä.
Anemia ja muut voi tulla huonolla ruokavaliolla.
Huono ruokavalio voi aiheuttaa monia sairauksia: diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ym. Jos haluaa pysytellä terveenä, kannattaa vähentää ruokavaliosta sokeria, suolaa, rasvaa ja punaista lihaa. Tietenkin pitää jättää pois myös alkoholi ja tupakka.
Raha tuhlataan keihäsmatkoihin Gambiaan. Juodaan Gambinaa ja ostetaan keihäitä ja hirssiä suuhun pantavaksi. Gambiassa halvalla saa kaikenlaisia ostoksia. Heijjaa! Tulkaa mukkaan. Keihäsmatkalle Gambiaan. Jauhetaan hirssiä.
Syön kalaa vain kesäisin koska kalastan itse. Ahvenia löytyy melko helposti ja kaupassa ne maksaa 28 euroo kilo. Matoja saa kun käy kaivamassa jonkun kasvimaalta, kaupassa madotkin maksaa 5 euroa joten mielummin kaivan itse.