todella inhimillisiä, empaattisia ja heikompia puolustavia taiteilijoita.
Eläköön eettisesti korkeatasoiset taiteilijat!
Eläköön eettisesti korkeatasoiset taiteilijat!
Helsingissä on paljon
eettisyys
16268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ihanaa, kun muualla maassamme nähdään toisinaan suorastaan airueena seurueineen pääkaupunkiseudun hohdosta saapuvia taiteilijoita. He haluavat näyttää nuorisolle hyvää esimerkkiä suloisella taiteellaan.
Todella raittiita ja elähdyttävän suloisia taiteilijoita! Eläköön taiteella filosofointi. On ihana lukea, miten taiteilijat kirjoittavat egoismista, individualismista, kapitalismista (kas vain siitäkin!). Ovatpa taiteilijat viisaita. Eipä aina arvaisi. Kunhan eivät näytä nuorille huonoa esimerkkiä päihteitä käyttämällä.
Eikä varsinkaan esityksen yhteydessä! Suloisuus katoaa, kun barbinukke alkaa ryypätä esityksen päätteeksi. Hyi.
Taiteellisuus loppuu siihen kun veronmaksajien rahahanat pistetään kiinni.
Kyllä veromarkkoja voidaan laittaa taiteeseen, mutta lapsia ja nuoria taiteilijat eivät saa käyttää hyväkseen teoksissaan. Jos kadulla esiinnytään, kannettakoon vastuu lapsista ja nuorista!
Toisaalta, osa taiteilijoista pärjää omillaan - myymällä teoksiaan ja yrittäjinä.
Samat normit koskevat taiteilijoita, kuin muitakin ihmisiä. Ymmärrän, että olisi niin kivaa olla boheemi - jäädä esityksen jälkeen valokeilaan hengaamaan ja nauttimaan juomista. Vastuu on kuitenkin kannettava taiteilijoidenkin.
Osa heistä asettaa itsensä "parempaan" luokkaan. Ja sehän on tutkittu, että parempina itseään pitävät ihmiset katsovat, että heitä eivät koske saman normit ja säännöt, kuin esim. heikko-osaisia ihmisiä. He saattavat vaatia toisia elämään tiukkojen normien ja lakien mukaan, mutta tekevät itse mitä haluavat. Sellainen on sietämätöntä, myös taiteilijoiden taholta.
Ai, 20-luku kolkuttaa jo sinunkin ovellasi...eläköön hulvaton 20-luku!!!!
Kyllä se oli ihan 2000 - vuosikymmentä, kun joutui sellaisten ihmisten kanssa tekemisiin, ettei PAREMMASTA väliä. Oltiin niin maailmanomistajaa. Oikein pelottaa, jos tuollainen elämäntaiteilija vielä tuosta 20 - luvulla muuttuu enemmän PAREMMAKSI. Helsinkiin ei enää mahdu muita.
Tuollaisesta porukasta lähtöisin olevat taiteilijat ovat: "KATTOKAA MUA!" Heidän ainoa filosofinen viestinsä "taiteessaan" on, että heidät huomataan.
Ei sitten muuta, kuin taiteilijat yrittäjiksi ja myymään itse teoksiaan. Tehköön sitten mitä haluavat, ja katsokoot, jos ihmisiä kiinnostaa.
Aika moni elää omillaan - siis taiteilijoista. Mallia ottamaan!
Taiteiliat elävät yhteiskunnan rahalla eli veronmaksajien rahoilla hyvin harva näistä...Taiteilioista taivaanrannanan maalareista itsensä omilla töillään elättää koskaan,
Sinä et ole taiteilija mutta elät fattan siivellä:))
Popparit, hipsterit, hipit, rastafarit,
räppärit, jupit ja homoseksuaalit pärjää Helsingissä hyvin, punkkareita ja hevareita näkyi enempi Helsingin katukuvassa 1980- ja 90-luvulla, nyt noi on jo semmoisia 40-60 vuotiaita keski-ikäisiä kenelläkin millainen elämäntilanne tänä päivänä.
Jos näkeekin jonkun vanhan Ylen kulttuuriproggiksen 30-40 vuoden takaa, on näissä ajan patinaa, tuntuu että 1950- ja 60-luvulla syntyneet osas enempi heittäytyä ja olla eläytymiskykyisempiä kuin tänä päivänä 1980-2000-luvulla syntynyt sukupolvi, jolle näyttää kelpaavan mikä tahansa skeidaviihde.
Ja olihan Hanoi Rocksin ja Dingon kundeilla näyttävät esiintymisasut musakeikoillaan 80-luvulla.
Sitä paitsi 1960- ja 70-luvulla protestilaulut eli kukoistuskauttaan niin Suomessa ku ulkomaillakin, vaan eipä kukoista enään tänä päivänä, Pelle Miljoonalla (Petri Tiili) monta protestilaulua v:lta 1978-1983 ja parhaimmillaan Irwin Goodman (Antti Hammarberg) oli vv. 1965-1970. Tykkään kummankin musasta sekä tähän lisättynä Juha Vainion musatuotanto pornolauluineen maustettuna.
Mä palaan ajassa aina sinne 1870-1910-luvulle ku maalaustaide kukoisti Suomessa, tuntuu et nykyään ei osata arvostaa maalaustaidetta taikka nykytaide on sen verta abstraktia ettei aukene ainakaan mulle.
Ihmettelen mihin kadonnut kirjastoista Kari Suomalaisen pilapiirroskirjat joissa naureskeli Urho Kekkoselle, Ahti Karjalaiselle ja Taisto Sinisalolle. Näitä tuli luettua ahkeraan vielä 1990-luvulla. Ei oo Kekkonen, Karjalainen ja Sinisalo mun suosikkeja.
Helsingin kulttuuritoimi vois panostaa enempi tarjontaan sekä laatuun, tuntuu että Helsingin kulttuurielämässä eletään Neuvostoliiton/Itä-Saksan aikaa elikä pysähtyneisyyden aikaa, varmaan vv. 1980-2005 syntyneet ei osaa vaatia parempaa, tyytyvät keskinkertaisuuteen vain. Vai onko vain niin että maailman historian aikakaudella 1800-1930-luvulle sattui paras luomiskausi ihmiskunnan historiassa.
Kun pistän soimaan Espanjan taikka Etelä-Amerikan svengissä soivaa musaa heti itsekin herään eloon, kun kuuntelen suomalaisartistien ja tanssibändien itkuvirsiä itsekin väsähdän että eikö Suomessa osata tehdä laadukasta ja monipuolista ja
-vivahteikastasta musiikkia että onko JVG ainoa piristysruiske Suomen musiikkialalla.
Näin se kait on todettava että JVG on ainoa piristysruiske tällä hetkellä musiikkialalla Suomessa.
se on nykyään suvaitsevaisuus ja helvetinmoinen pakkomamuttaminen stadin kulttuuria ohjaava paradigma. mutta taiteen pitää aina kapinoida, silloin sieltä tulee se mikä on taiteen tarkoitus ja voima. miten taide voi kapinoida jos rahoittajana on suvaitsevainrn tai pakkomamuttamista kannattava taho, sehän on silloin kuin söisi ruokkijan kädestä. koko taiteen merkitys on muuttunut mutta ei nämä ymmärrä. se on kuin tekisi korvapuusteja mummoille, jotka tulee katsomaan niitä korvapuusteja ja ylistää niitä korvapuusteja, mutta se on site siinä.