Oon jotenki hirveän vaikeassa tilanteessa. Ensinnäkin tuntuu niinku minulla olisi kaksi eri mieltä ja pitäisi päättää kumman mukaan teen päätöksiä (minulla on todettu dissosiaatio oireilua).
Helppo tapa olisi lähteä pois tältä paikkakunnalta mutta toisaalta hieman yksinäinen veli asuu täällä ja tunnen että hän tarvisi apuani. Koen syyllisyyttä jos en auttaisi häntä. Minä vain olen semmoinen hyvä sydäminen enkä voi sille mitään.
Mutta koska en lähde pois, niin minun yksityiselämäni kärsii. Minun ex asuu toisella paikkakunnalla ja myös muita ystäviäni. Tuntuu että se ovi sulkeutuu minun jäädessä tänne..
En vain pysty lähtemään, koska jokin syvällä sydämmessäni kieltää lähtemästä. Ja se raivostuttaa minua koska en voi tehdä niinku mitä pitäisi tehdä että saisin seksiä ja läheisyyttä. Sen sijaan valitsen kärsimyksen tien.
Myöskin suuri osa työstäni mitä tein aiemmin nyt valuu hukkaan ja entinen masennuselämäni tuntuu palaavan.
Syytän Jumalaa tästä mutta hän ei välttämättä ole lainkaan syyllinen vaan syntiä tekevät ihmiset, joiden synti kuormittaa elämääni ja kasautuu päälleni..
Kukaan ei voi oikeastaan edes auttaa tässä tilanteessa ja sanoa mitä minun pitäisi tehdä.. :(
Tuntuu pahalta kärsiä näistä raivokohtauksista ja sisäänpäin kääntyneestä vihasta, kun tietää että sen voisi välttää lähtemällä karkuun..
Helppo tapa olisi lähteä pois tältä paikkakunnalta mutta toisaalta hieman yksinäinen veli asuu täällä ja tunnen että hän tarvisi apuani. Koen syyllisyyttä jos en auttaisi häntä. Minä vain olen semmoinen hyvä sydäminen enkä voi sille mitään.
Mutta koska en lähde pois, niin minun yksityiselämäni kärsii. Minun ex asuu toisella paikkakunnalla ja myös muita ystäviäni. Tuntuu että se ovi sulkeutuu minun jäädessä tänne..
En vain pysty lähtemään, koska jokin syvällä sydämmessäni kieltää lähtemästä. Ja se raivostuttaa minua koska en voi tehdä niinku mitä pitäisi tehdä että saisin seksiä ja läheisyyttä. Sen sijaan valitsen kärsimyksen tien.
Myöskin suuri osa työstäni mitä tein aiemmin nyt valuu hukkaan ja entinen masennuselämäni tuntuu palaavan.
Syytän Jumalaa tästä mutta hän ei välttämättä ole lainkaan syyllinen vaan syntiä tekevät ihmiset, joiden synti kuormittaa elämääni ja kasautuu päälleni..
Kukaan ei voi oikeastaan edes auttaa tässä tilanteessa ja sanoa mitä minun pitäisi tehdä.. :(
Tuntuu pahalta kärsiä näistä raivokohtauksista ja sisäänpäin kääntyneestä vihasta, kun tietää että sen voisi välttää lähtemällä karkuun..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pyhä Henki ymmärryksen kautta vastuuttaa ihmisen