Alma Median tuore kysely kertoo hallituksen sote-suunnitelmista, joita suomalaiset eivät tue. Vastustajia on enemmän kuin kannattajia myös Petteri Orpon johtaman kokoomuksen äänestäjissä.
"Peräti 83 % sellaisista kyselyyn vastanneista, jotka olivat viimeisen vuoden aikana käyttäneet julkisia terveydenhoitopalveluja, olivat erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä saamaansa palveluun. - Julkisella puolella on tehty paljon palvelujen nopeuttamiseksi ja parantamiseksi, se näkyy taatusti näissä luvuissa. - Siispä ollaan tilanteessa, jossa puolet kansalaisista vastustaa sote-uudistusta ja reipas enemmistö on tyytyväinen saamiinsa julkisiin terveyspalveluihin. - Tähän kun lisätään vielä sote-uudistuksesta saatavien säästöjen epävarmuus, niin mitä jää jäljelle? Lue: "Alma-analyysi: Veret seisauttava tutkimustulos - Mitä hallitukselle jää jäljelle?" (8.6.2018)
TANSKAN sote: Tanskan viidellä itsehallintoalueella on valtion rahoittama järjestämisvastuu, joka siirtyi itsehallintoalueille 14 maakunnalta. Samassa uudistuksessa kuntien määrä väheni 271 kunnasta 98 kuntaan.
Alueet vastaavat terveydenhuollosta, mukaan lukien perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, psykiatrinen hoito, aikuisten hammashoito ja fysioterapia.
98 kunnan tehtävänä on ehkäisevä hoito, terveyden edistäminen, lasten hammashoito, kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito. Sosiaalitoimi, johon kuuluvat myös vanhusten hoivapalvelut, ovat pääsääntöisesti kuntien vastuulla. Tanskan terveysvakuutus lainsäädännön nojalla väestö voi valita kahden eri vakuutusluokan välillä. Yli 98 % tanskalaisista on valinnut kuulumisen ns. ryhmään 1, jossa potilailla ei perusterveydenhuollossa ole lainkaan asiakasmaksuja ja he listautuvat perusterveydenhuollon lääkärille, joka toimii portinvartijana erikoissairaanhoitoon. Ryhmään 2 kuuluu alle kaksi prosenttia väestöstä. He maksavat perusterveydenhuollossa asiakasmaksuja ja voivat hakeutua myös erikoislääkärin vastaanotolle ilman lähetekäytäntöä. Tanskassa potilas voi listautumalla vapaasti valita haluamansa lääkärin, jos tämän listalla on tilaa.
Erikoissairaanhoidossa potilas voi valita hoitavan yksikön kaikista maan julkisista sairaaloista, jollei valitulla sairaalalla ole poikkeuksellisen pitkää hoitojonoa.
Tanskassa perusterveydenhuollossa ammatinharjoittajalääkäri on sopimusosapuolena vakuutusjärjestelmän kanssa ja omistaa ja organisoi oman klinikkansa toiminnan ja voi palkata mahdollista muuta henkilökuntaa. Perustaakseen vastaanoton lääkäri tarvitsee vakuutusnumeron. Tämän menettelyn kautta julkisella taholla on periaatteellinen mahdollisuus kontrolloida tuottajakuntaa ja sen sijoittumista. Tanskassa on perusterveydenhuollon lääkärien pakollisen akkreditointiohjelman, johon sisältyy ulkoinen arviointi. Ohjelma käsittää yleisluontoisia standardeja, joiden kohteena ovat 1) potilaan polku, 2) potilaan asema ja voimaannuttaminen, 3) potilasturvallisuus ja 4) management ja johtaminen.
NORJAN sote-järjestelmä on paljolti Tanskan mallin mukainen.
RUOTSISSA rahoitus- ja järjestämisvastuu on 20 käräjäalueella. Kunnat (290) vastaavat pääsiassa sosiaalipalveluista. Ruotsalaiset voivat valita palveluntuottajan. Sekä maakäräjillä että kunnilla on Ruotsissa itsenäinen verotusoikeus.
Eri maiden sote-malleista ja valinnanvapaudesta löytyy runsaasti tietoa:
THL.fi, sote-uudistus- valinnanvapaus esimerkkejä valinnanvapaudesta Euroopassa.
https://www.indexmundi.com/factbook/topics/demographics
Tästä linkista kannattaa katsoa tilastotietoja eri maista.
Suomessa on 2,7 lääkäriä 1000 asukasta kohden. EU:n keskiarvo on 3,4.
Eliniänodote, naiset, miehet, kaikki / terveysmenot v. 2014:
Tanskassa, 82,1 vuotta, 77,1 vuotta, kaikki 79,5 vuotta, terveysmenot 10,8 %
Ruotsissa, 84,2 vuotta, 80,2 vuotta, kaikki 82,1 vuotta, terveysmenot 11,9 %
Norjassa, 84 vuotta, 79,8 vuotta, 81,9 vuotta, terveysmenot 9,7 %
SUOMESSA, 84,1 vuotta, 78 vuotta, kaikki 81 vuotta, terveysmenot 9, 7 %
Viro, 81,9 vuotta, 72,1 vuotta, kaikki 76,9 %, terveysmenot 6,4 %
EU:ssa, 83,2 vuotta, 77,4 vuotta, kaikki 80,2 vuotta
VIRO on digitaalinen yhteiskunta. Kansalaisten terveystietoja kertyy kansalliseen arkistoon vuosien ajan. Tiedot kertyvät keskitetysti, sillä Virossa on kiellettyä arkistoida samaa tietoa, mitä on jo muualla kerätty. Verkon kautta palvelut nopeutuvat esim. lääkärintodistusta voi pyytää ajokorttia varten sähköisesti. Hakija vastaa verkossa kysymyksiin, joita on aiemmin kysytty lääkärin vastaanotolla. Sitten hakija lähettää tiedot omalle lääkärilleen. Perhelääkärin vastaanotto on Virossa terveydenhuollon perusyksikkö. Perhelääkäri voi lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon, mutta perhelääkärin vastuulle on siirtynyt myös paljon erikoissairaanhoidon tehtäviä. Esim. verenohennuslääkkeitä käyttävät potilaat, diabeetikot ja verenpainetautia sairastavat ovat pääosin perhelääärien hoidossa ja käyvät erikoislääkärillä vain harvoin. Virossa lääkärit hakevat toimilupaa yhden kunnan alueelle ja toimivat itsenäisinä yrittäjinä.
"Peräti 83 % sellaisista kyselyyn vastanneista, jotka olivat viimeisen vuoden aikana käyttäneet julkisia terveydenhoitopalveluja, olivat erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä saamaansa palveluun. - Julkisella puolella on tehty paljon palvelujen nopeuttamiseksi ja parantamiseksi, se näkyy taatusti näissä luvuissa. - Siispä ollaan tilanteessa, jossa puolet kansalaisista vastustaa sote-uudistusta ja reipas enemmistö on tyytyväinen saamiinsa julkisiin terveyspalveluihin. - Tähän kun lisätään vielä sote-uudistuksesta saatavien säästöjen epävarmuus, niin mitä jää jäljelle? Lue: "Alma-analyysi: Veret seisauttava tutkimustulos - Mitä hallitukselle jää jäljelle?" (8.6.2018)
TANSKAN sote: Tanskan viidellä itsehallintoalueella on valtion rahoittama järjestämisvastuu, joka siirtyi itsehallintoalueille 14 maakunnalta. Samassa uudistuksessa kuntien määrä väheni 271 kunnasta 98 kuntaan.
Alueet vastaavat terveydenhuollosta, mukaan lukien perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, psykiatrinen hoito, aikuisten hammashoito ja fysioterapia.
98 kunnan tehtävänä on ehkäisevä hoito, terveyden edistäminen, lasten hammashoito, kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito. Sosiaalitoimi, johon kuuluvat myös vanhusten hoivapalvelut, ovat pääsääntöisesti kuntien vastuulla. Tanskan terveysvakuutus lainsäädännön nojalla väestö voi valita kahden eri vakuutusluokan välillä. Yli 98 % tanskalaisista on valinnut kuulumisen ns. ryhmään 1, jossa potilailla ei perusterveydenhuollossa ole lainkaan asiakasmaksuja ja he listautuvat perusterveydenhuollon lääkärille, joka toimii portinvartijana erikoissairaanhoitoon. Ryhmään 2 kuuluu alle kaksi prosenttia väestöstä. He maksavat perusterveydenhuollossa asiakasmaksuja ja voivat hakeutua myös erikoislääkärin vastaanotolle ilman lähetekäytäntöä. Tanskassa potilas voi listautumalla vapaasti valita haluamansa lääkärin, jos tämän listalla on tilaa.
Erikoissairaanhoidossa potilas voi valita hoitavan yksikön kaikista maan julkisista sairaaloista, jollei valitulla sairaalalla ole poikkeuksellisen pitkää hoitojonoa.
Tanskassa perusterveydenhuollossa ammatinharjoittajalääkäri on sopimusosapuolena vakuutusjärjestelmän kanssa ja omistaa ja organisoi oman klinikkansa toiminnan ja voi palkata mahdollista muuta henkilökuntaa. Perustaakseen vastaanoton lääkäri tarvitsee vakuutusnumeron. Tämän menettelyn kautta julkisella taholla on periaatteellinen mahdollisuus kontrolloida tuottajakuntaa ja sen sijoittumista. Tanskassa on perusterveydenhuollon lääkärien pakollisen akkreditointiohjelman, johon sisältyy ulkoinen arviointi. Ohjelma käsittää yleisluontoisia standardeja, joiden kohteena ovat 1) potilaan polku, 2) potilaan asema ja voimaannuttaminen, 3) potilasturvallisuus ja 4) management ja johtaminen.
NORJAN sote-järjestelmä on paljolti Tanskan mallin mukainen.
RUOTSISSA rahoitus- ja järjestämisvastuu on 20 käräjäalueella. Kunnat (290) vastaavat pääsiassa sosiaalipalveluista. Ruotsalaiset voivat valita palveluntuottajan. Sekä maakäräjillä että kunnilla on Ruotsissa itsenäinen verotusoikeus.
Eri maiden sote-malleista ja valinnanvapaudesta löytyy runsaasti tietoa:
THL.fi, sote-uudistus- valinnanvapaus esimerkkejä valinnanvapaudesta Euroopassa.
https://www.indexmundi.com/factbook/topics/demographics
Tästä linkista kannattaa katsoa tilastotietoja eri maista.
Suomessa on 2,7 lääkäriä 1000 asukasta kohden. EU:n keskiarvo on 3,4.
Eliniänodote, naiset, miehet, kaikki / terveysmenot v. 2014:
Tanskassa, 82,1 vuotta, 77,1 vuotta, kaikki 79,5 vuotta, terveysmenot 10,8 %
Ruotsissa, 84,2 vuotta, 80,2 vuotta, kaikki 82,1 vuotta, terveysmenot 11,9 %
Norjassa, 84 vuotta, 79,8 vuotta, 81,9 vuotta, terveysmenot 9,7 %
SUOMESSA, 84,1 vuotta, 78 vuotta, kaikki 81 vuotta, terveysmenot 9, 7 %
Viro, 81,9 vuotta, 72,1 vuotta, kaikki 76,9 %, terveysmenot 6,4 %
EU:ssa, 83,2 vuotta, 77,4 vuotta, kaikki 80,2 vuotta
VIRO on digitaalinen yhteiskunta. Kansalaisten terveystietoja kertyy kansalliseen arkistoon vuosien ajan. Tiedot kertyvät keskitetysti, sillä Virossa on kiellettyä arkistoida samaa tietoa, mitä on jo muualla kerätty. Verkon kautta palvelut nopeutuvat esim. lääkärintodistusta voi pyytää ajokorttia varten sähköisesti. Hakija vastaa verkossa kysymyksiin, joita on aiemmin kysytty lääkärin vastaanotolla. Sitten hakija lähettää tiedot omalle lääkärilleen. Perhelääkärin vastaanotto on Virossa terveydenhuollon perusyksikkö. Perhelääkäri voi lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon, mutta perhelääkärin vastuulle on siirtynyt myös paljon erikoissairaanhoidon tehtäviä. Esim. verenohennuslääkkeitä käyttävät potilaat, diabeetikot ja verenpainetautia sairastavat ovat pääosin perhelääärien hoidossa ja käyvät erikoislääkärillä vain harvoin. Virossa lääkärit hakevat toimilupaa yhden kunnan alueelle ja toimivat itsenäisinä yrittäjinä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ovatko+hallituksen+käynnistämät+valinnanvapauskokeilun+miljoonien+pilottihankkeet+lainvoimaisia+ennen+sote-lakien+voimaantuloa+ja+mistä+budjetista+pilottimiljoonat+maksetaan.+
Orpo kahtoo sipilää kuin kuningasta.
Tarkoitatko ettei kannata epäkohtia ennen kuin on huonoin?
Poliisikin antaa sakkoja ylinopeudesta, vaikka murhaaja olisi vapaalla jalalla.
Suomen terveydenhuollolla on maailman paras hinta-laatusuhde, ilmenee tutkimuksesta - "Muualla ei ole päästy tällaiseen näin edullisilla kustannuksilla", uutisoi Yle / Terveydenhoito 27.6.2018.
- Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja tulosten osalta maailman kärkikastia, ilmenee arvostetussa lääketieteen julkaisussa The Lancetissa kesäkuussa julkaistusta artikkelista.
- Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten, kertoo HUS:in Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja. Meretoja kuuluu tutkimuksen tehneeseen Global Burden of Disease -tutkijaverkostoon.
- Suomen terveydenhuolto on viime vuosina parantanut tuloksiaan kärkimaista
(Islanti, Norja, Alankomaat, Luxemburg, Sveitsi ja Australia) eniten.
- Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla, sanoo HUS:in toimitusjohtaja Aki Lindén.
Tutkijaverkoston mukaan Suomen terveydenhuollon kompastuskivet liittyvät sairauksien ennaltaehkäisyyn. Meretojan mukaan Suomessa on aivo- ja sydänverisuonisairauksia sekä alkoholi- ja mielenterveyssairauksia edelleen muita länsimaita enemmän.
- Tässä on kyse perusterveydenhuollosta, joka on meidän heikko lenkkimme.
Toisin kuin muissa vertailun länsimaissa, meidän perusterveydenhuoltomme ei yleensä kutsu rutiininomaisesti ihmisiä terveystarkastuksiin, ellet ole koululainen tai kuulu työterveyden piiriin, Meretoja sanoo.
- Mutta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä kokonaisuutena, heikko lenkki mukaan lukien, toimii paremmin kuin missään muualla. Paitsi Sveitsi ja Islanti olivat yhtä hyviä, mutta Suomella olivat halvimmat kustannukset.
----
Toisin sanoen arvostettujen maailmanlaajuisten tutkimusten mukaan Suomen terveydenhuolto on laadukasta ja kustannustehokasta. Ennaltaehkäisyyn pitäisi lähinnä tehdä parannuksia. Joten erittäin suurta ihmetystä herättää se, että nykyinen hallitus haluaa romuttaa kansalaisten mielestä hyvän ja tutkijoiden kustannustehokkaaksi ja laadukkaaksi toteaman järjestelmän ja rakentaa tilalle kokonaan uuden "markkinamallin". Ennaltaehkäisy jää "markkinamallissa" hoitamatta, kun kuntien noin 300 kunnan sote-vastuu siirtyy 18 maakunnalle, jotka jakavat valtion sote-rahat yksityisille tai julkisille liikelaitoksille. Sairauksien ennaltaehkäisy ei tuo terveysfirmoille lisää rahaa mutta lisäisi kustannuksia.