NL rikkoi viime sodissa kaikki solmimansa kansainväliset sopimukset ja myöskin ne, joita ei ollut allekirjoittanut.
NL hyökkäsi Suomen 30.11. 1940 rikkoen rauhansopimuksen, hyökkäämättömyysopimuksen ja KL:n säännöt.
Siviilien pommitukset täydensivät kuvan.
Seurauksena oli erottaminen Kansainliitosta.
Stallari: "Suomi rikkoi törkeästi kaikki mahdolliset kansainväliset ja allekirjoittamansa sopimukset Jatkosodan aikana."
Suomi ei rikkonut sopimuksia, joskin vaikea elintarviketilanne aiheutti suuria ongelmia.
" Siviileitä surmattiin julmasti 4 500 Petroskoin keskitysleirissä ja sotavankeja kuoli nälkään ja kurjuuteen n. 19 000. "
Kummassakin tapauksessa oli kyse heikon elintarviketilanteen seurauksista sekä taudeista.
"Hirveää ääntä on pidetty partisaanien surmaamista runsaasta 200 siviilistä ja itketty kovasti sitä kun neukkulassa oli suomalaisilla sotavangeilla kovat oltavat."
Stallarin kuuluu tietenkin hyväksyä NL:n selvät sotarikokset, joita siis oli paljon muitakin.
"Mitähän Stalinilla oli mielessään kun ei vienyt koko Suomen johtoa Rytistä ja Mannerheimista alkaen Moskovaan sotarikosoikeudenkäyntiin?"
Ehkä omat rikokset? Olihan mm. Saksan kanssa hyökätty Puolaan.
Ryti ja Mannerheimhan eivät olleet mihinkään syyllistyneet, kuten mm. Hornborgin ryhmän tutkimus sodanjälkeen osoitti.
Sotasyyllisyys oli NL:n tapa peitellä omia rikoksiaan.
Ainakin stallareihin homma upposi silloin ja vieläkin.
NL hyökkäsi Suomen 30.11. 1940 rikkoen rauhansopimuksen, hyökkäämättömyysopimuksen ja KL:n säännöt.
Siviilien pommitukset täydensivät kuvan.
Seurauksena oli erottaminen Kansainliitosta.
Stallari: "Suomi rikkoi törkeästi kaikki mahdolliset kansainväliset ja allekirjoittamansa sopimukset Jatkosodan aikana."
Suomi ei rikkonut sopimuksia, joskin vaikea elintarviketilanne aiheutti suuria ongelmia.
" Siviileitä surmattiin julmasti 4 500 Petroskoin keskitysleirissä ja sotavankeja kuoli nälkään ja kurjuuteen n. 19 000. "
Kummassakin tapauksessa oli kyse heikon elintarviketilanteen seurauksista sekä taudeista.
"Hirveää ääntä on pidetty partisaanien surmaamista runsaasta 200 siviilistä ja itketty kovasti sitä kun neukkulassa oli suomalaisilla sotavangeilla kovat oltavat."
Stallarin kuuluu tietenkin hyväksyä NL:n selvät sotarikokset, joita siis oli paljon muitakin.
"Mitähän Stalinilla oli mielessään kun ei vienyt koko Suomen johtoa Rytistä ja Mannerheimista alkaen Moskovaan sotarikosoikeudenkäyntiin?"
Ehkä omat rikokset? Olihan mm. Saksan kanssa hyökätty Puolaan.
Ryti ja Mannerheimhan eivät olleet mihinkään syyllistyneet, kuten mm. Hornborgin ryhmän tutkimus sodanjälkeen osoitti.
Sotasyyllisyys oli NL:n tapa peitellä omia rikoksiaan.
Ainakin stallareihin homma upposi silloin ja vieläkin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sopimusrikkomukset ovat taas sitä luokkaa, että erottaminen yhteistyöelimistä uhkaa Venäjää. Putin seuraa ihailemansa Stalinin jalanjälkiä.
palstan stallarien NL/Venäjä-ylistyksiin.
Nehän ovat loputon sarja.
Vain länsimaiden ja Suomen parjaus on yhtä innokasta.
roistovaltio. Nyt Venäjä on perinyt sen roolin.
sopimusten rikkomsta valtaamalla Krimin 2014.
-----Kummassakin tapauksessa oli kyse heikon elintarviketilanteen seurauksista sekä taudeista.---
Suomen tahalllisesti aiheuttamat !
1. Elintarviketilanne leirillä on heikko kun ruokaa ei anneta senkään vertaa kuin mitä on siviileilä.
2. Taudit alkavat jyllätä kun nälän heikontamia ihimisiä sullotaan yhteen suuret määrät.
Miksi ne ihmiset vietiin leireille, oikeaa tarvetta kun ei ollut ? Muualle siirron valmisteluun ne eivät liittyneet, sitä varten ei ihmisiä tarvitse leirittää kuukausimäärin. Voidaan tuoda juniin suoraan kotoaankin kun tai jos siirto toteutuu. Niinhän natsi ja neukkukin tekivät.
Leireillä oli ruokapula,kuten koko maassa.
Leirit perustettiin lyhyeksi ajaksi, koska tarkoitus oli siirtää venäläinen väestö pois. Sodan pitkittyminen muutti tilanteen.
"Voidaan tuoda juniin suoraan kotoaankin kun tai jos siirto toteutuu. Niinhän natsi ja neukkukin tekivät."
Pidät siis kommunistien ja natsien tuhoamisjärjestelmiä mallikkaina? Hieno tunnustus stallarilta.
Kesä 1940 oli rauhan aikaa Suomessa. Voitiin kasvattaa viljaa ja tuottaa elintarvikkeita. Myös kevään 1941 keväällä voitiin kylvää sato.
Mihin ne elintarvikkeet hävisivät?
Itä-Karjalasta tuotiin Suomeen "sotasaalista". Siitä ovat suomalaiset siviilit kertoneet. "kun saatiin sotasaalislampaita ja lehmiä". Ei pidä kaunistella suomalaisten tekemisiä.
Suomessa oli heikko sato kesällä 40. Se toistui -41. Karjalan tuoton menetys oli suuri tekijä.
Itä-Karjaloli köyhää aluetta. Ei sieltä karjaa Suomeen tuotu.
Petroskoihin siirrettiin väestöä pääasiassa Äänisniemeltä. Sinne Puna-armeija oli sen jättänyt nälkiintyneenä, koska ei pitänyt sitä evakuoinnin arvoisena.
Näiden siviilien ravintohuoltoa ja terveydenhoitoa ei voitu järjestää Äänisniemelle, joka oli suojatonta sotatoimi- ja desanttialuetta.
Siirto helpommin huollettavaan Petroskoihin oli siksi välttämätön.
Bolsevikit olivat valtaosin evakuoineet ja hävittäneet viljan ja karjan Itä-Karjalasta.
Siksi sieltä EI edes olisi voitu tuoda Suomeen elintarvikkeita. Suomesta sensijaan vietiin näitä sinne siviileille suuret määrät maksutta ja Vakon myymälöiden kautta myytäviksi.
Sota-aikana oli terveillä aikuisilla työvelvollisuus niin Suomessa kuin Itä-Karjalassa ja Itä-Karjalankin siviilit hankkivat lisätarpeita työansioillaan ja viljelivät heille luovutettuja viljelypalstoja.
Suomenkin puolella lähes nälänhätäisen talven 1942 jälkeen siviilien huollossa oli tehoa. Merkittävä apu sinnekin tuli Saksan viljatoimituksista. Myös huollon kuljetukset alkoivat toimia hyvin kun korjatut ja uudet rautatiet varsin pian valmistuivat (Uuksu-Mäkriä, Suojoki-Petroskoi, Petroskoi-Syväri ja muut).
Näitä kunnioitettavia paikallisen väestön huoltotoimia sekä sairaaloiden ja koulutoimen järjestämistä kuvaa vakuuttavasti SPR: entisen apulaispääsihteeri Gunnar Rosénin historiikki Suomalaisina Itä-Karjalassa - Sotilashallinnon ja SPR:n yhteistoiminta 1941-1944 (SHS, 1998, 274 s.).
Nälänhätä Itä-Karjalaan tuli vasta 1946. Silloin tämän "tasavallan" johtoon tulleet stalinistit aloittivat väestön näännyttämisen nälkään kostoksi väistämättömistä kanssakäymisistä suomalaismiehityksen aikana.
Alueen aiempi johtaja ja sodanaikainen vastarinnan johtaja Gennadi Kuprijanov onnistui sabotoimaan tämän operaation.
Hänen ansiostaan itä-karjalaisten nälänhätä 1946 ei jatkunut joukkokuolemiin asti.
Kostoksi operaationsa sabotoimisesta stalinistit vangitsivat Kuprijanovin ja hän menetti terveytensä vankilassa.
"Leirit perustettiin lyhyeksi ajaksi, koska tarkoitus oli siirtää venäläinen väestö pois."
Todella mielenkiintoista.
Kerrotko sinä nyt hiukan tarkemmin mieluusti ihan pelkin faktoin että mihin tuo kyseinen mainitsemasi venäläisväestö piti suomalaisten toimesta oikein siirtää?
Saksalaisten valtaamalle alueelle tuonnemmaksi Venäjälle. Sieltähän nämä venäläiset olivat Karjalaan tulleetkin.
Kävi vain sillä tavalla, että saksalaisilta jäivät ne tarvittavat alueet valtaamatta.
Miksi Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon Saksan tuella aloittaen jatkosodan?
Suomessa on puhuttu välirauhasta, kun tarkoitetaan talvisodan ja jatkosodan välistä Moskovan rauhaa.
Välirauhasta puhuttaessa tulee mieleen, ettei ollut tarkoituskaan noudattaa Moskovan rauhan sopimuksia. Välirauha tarkoittaa oikeasti jatkosodan jälkeisen aselevon ja rauhansopimuksen solmimisen välistä aikaa. Niin asiasta puhutaan länsimaissa, mutta ei Suomessa.
Ei pidä kirjoittaa historiaa uudestaan, sellaiseen ovat Suomessa syyllistyneet jopa ns. viralliset tahot.
Selitellään jotain ajopuuteoriaa ja erillissotaa. Ei sellaisia ole olemassa.
Sääliksi käy Suomen presidenttiä, kun asiaa puheessa selitetään vaikkapa Normandian maihinnousun vuosipäivänä. Länsimaiden johtajat korkeintaan hieman hymyilevät sellaisille puheille.
Siinä suomalaiset yrittävät kirjoittaa historiaa uudestaan.
Suomen Saksan tuella 1939? Väirauhasta puhuminen tarkoiti sitä, että Moskovan rauha koettiin niin raskaaksi vääryydeksi, ettei sitä jaksettu kuvitella pysyväksi.
Suomessa ei historiaa kirjoiteta uudelleen. Se on NL:n ja stallarien hommaa.
Länsimaissa Suomen sodat ymmärretään hyvin.
Välirauha -nimitys tuli sen perusteella että suursota jatkui. Kuviteltiin ja toivottiin,
että sen aikanaan päättyessä tehdään lopulliset rauhat rauhankonferensseissa,
kuten I maailmansodan jälkeen. NÄIN ON ASIA. Tästä nimitys välirauha johtui.
Myöhemmin, kun stalinistit käyttävät kaikkea valehtelun tukena, he alkoivat väittää että nimitys johtui revanssiaikeista.
Tosiasia on että Moskovan rauhanteon (1940) jälkeen Suomen valtio ei kehitellyt revanssia. Se teki kauppasopimukset NL:n ja Britannian kanssa täydellä tarkoituksella kunnioittaa tehtyä rauhansopimusta.
Sensijaan NL alkoi kaikilla tavoilla painostaa Suomea, eikä noudattanut sen paremmin kauppa- kuin rauhansopimuksen ehtoja.
Britannia puolestaan ei pystynyt noudattamaan kauppasopimustaan, eikä sen hyväksi kyllä juurikaan ponnistellut.
Lisäksi Suomi pyrki puolustusliittoon Ruotsin kanssa, jossa Ruotsin edellyttämällä tavalla nimenomaisesti ja ehdottomasti kieltäydyttiin kaikenlaisista revanssiaikeista.
Neuvostoliitto (typeryyttään) ja Saksa (harkitusti) estivät nämä puolustusliittoaikeet.
Nimimerkki "Suomi_hyökkäsi" esittää silkkaa roskaa, osin ymmärryksen puutteessa.
Ajopuumallia ei ole tarjottu kuuteenkymmeneen vuoteen. Olisihan se älyttömyytensä ohella Suomen valtio- ja sotilasjohdon täydellistä aliarvioimista.
Sensijaan ns. koskivenemalli kuvaa aika hyvin Suomen väistelyä suursodan karikoissa.
Sotamme on tutkittu rehellisesti, perusteellisesti ja luotettavasti.
Vääristymiä ei ole muualla kuin sellaisen päässä, joka jähmettyy vanhoihin pinttymiinsä.
Suomi yritti Välirauhan aikana saada asiansa järjestykseen. NL tyssäsi kaikki aikeet ja ajpi painostuksellaan Suomen Saksan syliin.
Vaihtoehtoa ei ollut.
Itselläni ei juuri ole positiivisia näkemyksiä suuresta naapuristamme.
Isäni ja äitini vuosisatoja vanhat kodit ryöstettiin Neuvostoliiton toimesta ja kaikki sukujemme omaisuus vietiin sodan seurauksena.
Eli omakohtainen seuraus tuosta oli ettei perheelle kovalla työllä sukupolvien aikana hankittu hyvä saanut jatkumoa vaan kaikki jäi rajansiirron takia.
Ja vastaavanlaisia kohtaloita on paljon.
Isäni oli maksimiajan suomen eri sodissa ja joutui tekemään siellä asioita joita ihmisen ei normaalielämässä kuulu tehdä.
Eli otti sotavuosina henkilökohtaisesti lihallisen maksun menetetyistä, rajan taakse jääneistä asioista verottamalla naapurikansaa kykyjensä mukaan.
Näistä teoista palkittiin suomen taholta monin erilaisin , korkein kunnianosoituksin.
Mutta minua kiinnostaa se näkeekö kukaan mitään positiivisia asioita joita entinen Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä on tuonut joko henkilökohtaisesti, suomelle tai yleisemmällä tasolla maailmalle.
Itse olen ajatella positiivisesti ja listata noita asioita mutta en keksi oikein mitään.
Onko kenelläkään mitään positiivista sanottavaa tai kerrottavaa.
Löytyykö edes ketään venäjämielistä kommentoimaan jos suomalaisilla ei ole mitään sanottavaa?
Minulle henkilökohtaisesti ja suvulleni Neuvostoliitto / Venäjä on aiheuttanut pelkkää surua.