jotenkin mormonien oppeja ja mitä yhteistä löydätte kiirastuliopin ja esim kuolleitten kastamis opissa mormonitemppeleissä, on myös muitakin yhtymäkohtia molemmissa opeissa.
Kiirastuli
Katolisen kirkon Katekismuksen kiirastulta käsittelevä vajaan sivun mittainen alaluku on otsikoitu "Viimeinen puhdistus, tai kiirastuli". Teoksen mukaan "kaikki, jotka kuolevat Jumalan armossa ja ystävyydessä, mutta ovat vielä epätäydellisesti puhdistuneita, ovat tosin varmoja iankaikkisesta pelastuksestaan; mutta kuoleman jälkeen heihin kohdistuu puhdistaminen, niin he saavuttavat sen pyhyyden, joka on välttämätöntä sisälle pääsyyn taivaan iloon." (1030). Kyseessä nähdään olevan nimenomaan valittujen puhdistaminen, joka kirjan mukaan eroaa täysin kirottujen (ts. niiden, joita ei ole valittu) rangaistuksesta. Tämän opin muotoilemisen taustalla Katekismus sanoo olevan mm. Trenton (1545-63) kirkolliskokouksen (1031). Opin tueksi esitetään 1.Kor.3:15, 1.Piet.1:7 ja apokryfinen 2. Makk.12:46.
Tämän luterilaista kristittyä kummastuttavan opin taustalla on Rooman kirkon vanhurskauttamisoppi. Sen mukaan vanhurskauttaminen on ihmisessä tapahtuva pyhitys- eli paremmaksituloprosessi, joka ei tule tässä maailmassa milloinkaan valmiiksi. Jumalan armoa katoliset eivät ymmärrä anteeksiantavaksi, vaan otolliseksi tekeväksi armoksi. Sen voimalla ihmisen itsensä on kyettävä paremmaksi tulemisellaan ansaitsemaan pelastuksensa. Niinpä tämä kehitys ei ehdikään tulla valmiiksi tässä ajassa, vaan se jatkuu Katekismuksen mukaan kuoleman jälkeen juuri kiirastulessa, jossa tulen tehtävänä on polttaa jäljelle jäänyt kuona pois. Lutherin aikana tätä aikaa koitettiin lyhentää mm. aneilla.
Kiirastuli
Katolisen kirkon Katekismuksen kiirastulta käsittelevä vajaan sivun mittainen alaluku on otsikoitu "Viimeinen puhdistus, tai kiirastuli". Teoksen mukaan "kaikki, jotka kuolevat Jumalan armossa ja ystävyydessä, mutta ovat vielä epätäydellisesti puhdistuneita, ovat tosin varmoja iankaikkisesta pelastuksestaan; mutta kuoleman jälkeen heihin kohdistuu puhdistaminen, niin he saavuttavat sen pyhyyden, joka on välttämätöntä sisälle pääsyyn taivaan iloon." (1030). Kyseessä nähdään olevan nimenomaan valittujen puhdistaminen, joka kirjan mukaan eroaa täysin kirottujen (ts. niiden, joita ei ole valittu) rangaistuksesta. Tämän opin muotoilemisen taustalla Katekismus sanoo olevan mm. Trenton (1545-63) kirkolliskokouksen (1031). Opin tueksi esitetään 1.Kor.3:15, 1.Piet.1:7 ja apokryfinen 2. Makk.12:46.
Tämän luterilaista kristittyä kummastuttavan opin taustalla on Rooman kirkon vanhurskauttamisoppi. Sen mukaan vanhurskauttaminen on ihmisessä tapahtuva pyhitys- eli paremmaksituloprosessi, joka ei tule tässä maailmassa milloinkaan valmiiksi. Jumalan armoa katoliset eivät ymmärrä anteeksiantavaksi, vaan otolliseksi tekeväksi armoksi. Sen voimalla ihmisen itsensä on kyettävä paremmaksi tulemisellaan ansaitsemaan pelastuksensa. Niinpä tämä kehitys ei ehdikään tulla valmiiksi tässä ajassa, vaan se jatkuu Katekismuksen mukaan kuoleman jälkeen juuri kiirastulessa, jossa tulen tehtävänä on polttaa jäljelle jäänyt kuona pois. Lutherin aikana tätä aikaa koitettiin lyhentää mm. aneilla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tuo katolisen kirkon kiirastulioppi. Onhan Raamatussakin siihen viitteitä. Kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta mm. antaa siihen perusteita. Henkimaailmassa on kaksi osaa: paratiisi ja henkivankila eli helvetti.
Jos ihmiselle ei Kristuksen sovitus kelpaa, niin hän joutuu itse kärsimään kaiken sen, minkä oikeudenmukaisuus vaatii. Missä tuo kärsimys tapahtuu on sitten toinen kysymys. Mormonien opetuksen mukaan se tapahtuu viimeisen tuomion jälkeen. Siihen asti ihmisillä on tilaisuus evankeliumin vastaanottamiseen henkimaailmassa. Kun ihminen on kärsinyt tarvittavan, hän voi saada alimman kirkkauden, joka sekin voittaa kaiken ymmärryksemme. Sitten on kyllä niitäkin, jotka ovat tehneet sovittamattoman synnin. Heitä ei auta oma kärsmyskään.
sovittamaton synti?
Matt. 12:31-32
Mark. 3:29
Luuk. 12:10
Nuo edellä mainitut ovat miltei identtisiä kohtia.
Hepr. 6:4-6
Hepr. 10:26
Synti erottaa ihmisen elämän lähteestä, Jumalasta. Jumalan luomisessaan ilmaisema tahto on, että ihminen eläisi siinä rakkaudessa, jota Hän itse osoittaa. Jumalan hyvää tahtoa ilmaisevat 10 käskyä sekä Kristuksen opetukset ja esimerkki. Niiden hylkääminen ja rikkominen niitä vastaan tuhoaa ihmisen oman elämän ja särkee hänen suhteensa niin Jumalaan kuin lähimmäiseen ja koko luomakuntaan. Rakkaus vääristyy itserakkaudeksi.
Raamatun syntiinlankeemuskertomus (1. Moos. 3) on kirjalliselta lajityypiltään myyttinen ja kuvaa ihmiskunnan luopumusta Jumalan tahdosta ja siitä seurannutta kadotuksen tilaa. Se kuvaa ihmisen hätään langenneena ja paratiisista karkotettuna eksyneenä orpona. Syntiinlankeemusmyytti on peruskertomus pahuudesta, jossa käärme (Saatanan symboli) viettelee ihmisen nauttimaan sellaisen puun hedelmää, joka tuottaa kuoleman.
Synnin käsitteessä erotetaan tekosynti ja perisynti. Tekosynti on yksittäinen paha teko. Yksittäiset pahat teot nousevat perisynnistä, joka merkitsee ihmiskunnan Jumalan hyvän tahdon vastaista perusasennetta. Esimerkiksi sota ei synny tyhjästä, vaan kasvaa ihmiskunnan syntiinlangenneesta, jumalanvastaisesta olemuksesta. Synti on pimeä valta, joka orjuuttaa ihmistä ja saa hänet kiertymään itsensä ympärille, tavoittelemaan vain omaa etuaan ja käyttämään lähimmäisiä omien pyrkimystensä välineinä sekä nousemaan itse omaksi jumalakseen.
Perisynnin hedelmiä ovat ne teot, joita kymmenen käskyä kieltää tekemästä. Näitä perisynnistä kasvavia pahan hedelmiä ovat mm. epäusko, harhaoppi, epäjumalanpalvelus, ylimielisyys, epätoivo, Jumalan sanan halveksiminen, murha, epäsiveellisyys, varkaus ja petos.
Synnistä ei voi irtautua omin voimin, vaan vain Pyhän Hengen vaikutuksesta armonvälineiden kautta. Jeesus Kristus on elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemisellaan kukistanut synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan. Usko Kristukseen siirtää ihmisen Saatanan kahleista Jumalan valtakunnan vapauteen.
Mm. mustaihoisen kanssa solmittu avioliitto, mormonikirkosta eroaminen ja aviorikos.
Nekin voidaan tosin sovittaa kuolemalla verta vuodattaen.
totta ja tiedät sen itsekin. Anteeksiantamaton synti on kun täydellistä tietämystään vastaan alkaa kapinoimaan Jumalaa vastaan.
Tiedät varsin hyvin, että noin mm. profeettanne Brigham Young opetti. Vai erehtyikö hän noin pahasti? Onko hänen lausuntonsa joskus kumottu? Milloin MAP-kirkko on sen tehnyt?
Mitään perisyntiä ei ole. Ei voida osoittaa, että vasta syntyneellä vauvalla olisi Jumalan-vastaionen asenne!