Hiilidioksidi on maailman tutkituin kaasu

Jöns

Hiilidioksidin absorptiokyky on tunnettu 160 vuotta, se pystytään selittämään tarkasti kvanttifysiikan avulla ja se pystytään todistamaan käytännön kokeissa.

Hiilidioksidin absorptio on tunnettu fakta. Nykyajan tieteessä se on myös yksinkertainen fakta. Ei siinä ole mitään epäselvää.

Sitten tulevat ääliödenialistit ja sanovat, ettei hiilidioksidi absorboi.

Hohhoijaa.

135

3982

    Vastaukset

    • Hohhoijaa vaan itsellesi jönssi. Kukaan ei ole väittänyt ettei hiilidioksidi absorboi.

    • Hiilidioksidi tuntuu olevan denialisteille arkapaikka.Kieltävät tieteelliset faktat ja sotkevat sekaan omia joulupukki tarinoitaan.

      Denialistit kyllä ymmärtävät että ihminen polttaessaan fossiilisia polttoaineita päästää ilmakehään valtavia määriä hiilidioksidia joka kasvihuonekaasuna lämmittää ilmakehää ja meriä ja sulattaa jäätiköitä mutta mutta...He eivät synnintunnossaan suostu myöntämään omaa syyllisyyttään ihmiskunnan jäseninä moiseen rikokseen.Joten he kiistävät koko asian.Vähän niinkuin pikkupoika "En se minä ollut".

      Säälittävää..

      • Valtavia? pieni prosentin kymmenysosa vain. Eikä ole paljon lämmennyt vain sadassa vuodessa alle asteen ja osa siitä on luonnollista lämpenemistä.Hiilen ja muiden kasvihuonekaasujen osuus on noin 0,2 astettaC


      • Kello herättää minut aamuisin töihin.

        Siksi aurinko nousee. Vain denialisti kieltää tämän.


      • Vaikka en ole enää ihan viime aikoina kovin innokkaasti päivittänyt ilmastotietojani netistä, kirjoista ja tiedelehdistä niin meikädenialisti olisi kyllä edelleen valmis haastamaan ilmastotietämyksestä kenet tahansa palstalle kirjoittavan Viralliseen Ilmastotietoon (=propagandaan) luottavan. Alan ammattilaiset ovat asia erikseen, en heille tietenkään nippelitiedoissa pärjää, mutta ei kokonaiskuvan muodostamiseen nippelitietoja tarvita, riittää kun tietää olennaisen ja tärkeimmän. Ilmastotutkijoille minulla olisi muutama kiperä kysymys, mutta tuskinpa heitä näille palstoille ilmaantuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka en ole enää ihan viime aikoina kovin innokkaasti päivittänyt ilmastotietojani netistä, kirjoista ja tiedelehdistä niin meikädenialisti olisi kyllä edelleen valmis haastamaan ilmastotietämyksestä kenet tahansa palstalle kirjoittavan Viralliseen Ilmastotietoon (=propagandaan) luottavan. Alan ammattilaiset ovat asia erikseen, en heille tietenkään nippelitiedoissa pärjää, mutta ei kokonaiskuvan muodostamiseen nippelitietoja tarvita, riittää kun tietää olennaisen ja tärkeimmän. Ilmastotutkijoille minulla olisi muutama kiperä kysymys, mutta tuskinpa heitä näille palstoille ilmaantuu.

        Tieteellinen keskustelu käydään tiedelehtien palstoilla vertaiasrvioitujen artikkeleiden ja niihin kirjoitettujen vastausten muodossa.


    • Kieltääkö jönssi sen fysikaalisen tosiasian, että peltikatto absorboi lämpösäteilyä?

      • Viestissäsi keskustelu henkilöityy mikä harvemmin edistää keskustelua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Viestissäsi keskustelu henkilöityy mikä harvemmin edistää keskustelua.

        Onko hänen nimensä peltikatto?


    • Pyydän nyt jönssiä esittämään tuon väitteen jostain, että se on totta.
      Jokuhan sen on esittänyt, eikö niin?
      Vai onko tuokin vain jönssin oman harhaisen mielen tuotoksia, mutta se on totta, koska jönssi sanoi niin?

    • Siinähän sitten absorboi.
      Sitä vain en ymmärrä millä mekanismilla se 400 ppm pitoisuus voi lämmittää loppuja 999600 ppm.

      • Jokainen kaasumolekyyli (myös hiilidioksidi) törmäilee naapureihinsa noin 5 miljardia kertaa sekunnissa. Joka törmäyksessä se vaihtaa energiaa naapureidensa kanssa. Tämän tuloksen saa laskettua kineettisestä kaasuteoriasta ja se on usein kursseilla esimerkkinä, kotitehtävänä tai tenttikysymyksenä.

        Kun ilmassa on 400 miljoonasosaa eli 0.4 tuhannesosaa hiilidioksidia niin yhtä hiilidioksidimolekyyliä kohti löytyy 2500 typpi- ja happimolekyyliä. Jokainen typpi- ja happimolekyyli siis törmää johonkin hiilidioksidimolekyyliin sekunnissa keskimäärin 5000000000/2500 kertaa eli kaksi miljoonaa kertaa sekunnissa. Muut 4998 miljoonaa törmäystä sekunnissa se kokee muiden typpi- ja happimolekyylien kesken.

        Kahden molekyylin välisessä törmäyksessä molekyylien energia jakautuu uudelleen molekyylin kesken molekyylien liike-energiaksi, pyörimisenergiaksi, värähtelyenergiaksi ja viritysenergiaksi kvanttimekaniikan sääntöjen rajoittamalla mutta niiden puitteissa satunnaisella tavalla. Kun törmäyksiä tapahtuu sekunnissa hyvin usein on ilman hiilidioksidilla keskimärin sama energia kuin muillakin ilman molekyyleillä.

        Kun hiilidioksidimolekyyli absorboi energiaa infrapunasäteilystä se törmäyksien ansiosta siirtää tuon energian muille ilman molekyyleille. Kun hiilidioksidimolekyyli säteilee inrapunasäteilyä se saa seuraavissa törmäyksissä menettämänsä energia takaisin muilta ilman molekyyleiltä.


      • kineettinen.kaasuteoria kirjoitti:

        Jokainen kaasumolekyyli (myös hiilidioksidi) törmäilee naapureihinsa noin 5 miljardia kertaa sekunnissa. Joka törmäyksessä se vaihtaa energiaa naapureidensa kanssa. Tämän tuloksen saa laskettua kineettisestä kaasuteoriasta ja se on usein kursseilla esimerkkinä, kotitehtävänä tai tenttikysymyksenä.

        Kun ilmassa on 400 miljoonasosaa eli 0.4 tuhannesosaa hiilidioksidia niin yhtä hiilidioksidimolekyyliä kohti löytyy 2500 typpi- ja happimolekyyliä. Jokainen typpi- ja happimolekyyli siis törmää johonkin hiilidioksidimolekyyliin sekunnissa keskimäärin 5000000000/2500 kertaa eli kaksi miljoonaa kertaa sekunnissa. Muut 4998 miljoonaa törmäystä sekunnissa se kokee muiden typpi- ja happimolekyylien kesken.

        Kahden molekyylin välisessä törmäyksessä molekyylien energia jakautuu uudelleen molekyylin kesken molekyylien liike-energiaksi, pyörimisenergiaksi, värähtelyenergiaksi ja viritysenergiaksi kvanttimekaniikan sääntöjen rajoittamalla mutta niiden puitteissa satunnaisella tavalla. Kun törmäyksiä tapahtuu sekunnissa hyvin usein on ilman hiilidioksidilla keskimärin sama energia kuin muillakin ilman molekyyleillä.

        Kun hiilidioksidimolekyyli absorboi energiaa infrapunasäteilystä se törmäyksien ansiosta siirtää tuon energian muille ilman molekyyleille. Kun hiilidioksidimolekyyli säteilee inrapunasäteilyä se saa seuraavissa törmäyksissä menettämänsä energia takaisin muilta ilman molekyyleiltä.

        Hiilidioksidin vuorovaikutus infrapunasäteilyn kanssa muuttaa molekyylin värähtely- ja/tai pyörimistiloihin sitoutuneen energian määrää. Tuo energia muuttuu myös molekyylien välisissä törmäyksissä. Kokonaisenergian määrä säilyy mutta sen jakautuminen törmänneiden molekyylien kesken ja molekyylien erilaisten liiketilojen kesken arvotaan joka kerta uudelleen.


      • Tuo on hyvä huomio. Juuri tuo mielettömyys sai minut ajattelemaan asiat vallan uusiksi ja löysin jotakin, mitä tiede oli alkanut aavistella viime vuosikymmenellä. Löysin ilmakehän lämmönsäätelyjärjestelmän, joka perustuu 15-20 luonnonlakiin, jotka kyllä yksittäisinä on tunnettu jo pitkään.

        Kun tässä nyt tuosta absorbiosta on vänkätty, niin vastatkaapa absorboiko avaruuden tyhjiö lämpöä. Todisteet on kyllä olemassa. Jos ei olisi ollut avaruuslennot olisi epäonnistuneet.


      • Deny, ei se 400 ppm hiilidioksidia ilmakehää lämmitäkään. Sen lämmittää auringon kuumentama maan kamara. Hiilidioksidi vain hidastaa maan kamaran jäähtymistä, mistä aiheutuu sen pieni logaritminen lämpövaikutus, IPCC:n mukaan ±1.5-4.5°C aina, kun ilmakehän CO2-pitoisuus kahdentuu tai puolittuu.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Deny, ei se 400 ppm hiilidioksidia ilmakehää lämmitäkään. Sen lämmittää auringon kuumentama maan kamara. Hiilidioksidi vain hidastaa maan kamaran jäähtymistä, mistä aiheutuu sen pieni logaritminen lämpövaikutus, IPCC:n mukaan ±1.5-4.5°C aina, kun ilmakehän CO2-pitoisuus kahdentuu tai puolittuu.

        Aurinko lämmittää maapallonpintaa. Meret peittävät 70% maapallonpinnasta. Veden lämpökapasiteetti on valtava. Auringon tuoma lämpö on siis pääsaiassa merissä. Meret lämmittävät ilmakehää. Ei siis päinvastoin.
        Hiilidioksidi absorboi IR-säteilyä. IR-säteily ei, toisin kuin auringon UV- ja näkyvä säteily, absorboidu veteen.
        Miten siis hiilidioksidi lämmittää vettä ja tätä kautta ilmakehää?


      • kysyn.vaan kirjoitti:

        Aurinko lämmittää maapallonpintaa. Meret peittävät 70% maapallonpinnasta. Veden lämpökapasiteetti on valtava. Auringon tuoma lämpö on siis pääsaiassa merissä. Meret lämmittävät ilmakehää. Ei siis päinvastoin.
        Hiilidioksidi absorboi IR-säteilyä. IR-säteily ei, toisin kuin auringon UV- ja näkyvä säteily, absorboidu veteen.
        Miten siis hiilidioksidi lämmittää vettä ja tätä kautta ilmakehää?

        Kyllä se aurinko meret ja järvetkin lämmittää, joiden jäähtymistä CO2 hidastaa siinä kuin maankin pintaa. Eli CO2 molekyyli nappaa maapallon pinnalta säteilevän IR-fotonin, jonka se hetken kuluttua emittoi takaisin mutta nyt sattumanvaraiseen suuntaan, puolet kuitenkin ylös päin ja puolet alas.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Kyllä se aurinko meret ja järvetkin lämmittää, joiden jäähtymistä CO2 hidastaa siinä kuin maankin pintaa. Eli CO2 molekyyli nappaa maapallon pinnalta säteilevän IR-fotonin, jonka se hetken kuluttua emittoi takaisin mutta nyt sattumanvaraiseen suuntaan, puolet kuitenkin ylös päin ja puolet alas.

        Kerro nyt viimeinkin, että mistä se ylimääräinen lämmittävä energia oikein tulee?


      • ei.tunnu.tietoa.olevan kirjoitti:

        Kerro nyt viimeinkin, että mistä se ylimääräinen lämmittävä energia oikein tulee?

        Auringosta, sieltähän se kaikki energia tulee. Hiilidioksidi vain hidastaa sen heijastumista takaisin avaruuteen. Käytä nyt vähän omaakin järkeäsi tai kysy v-u googlelta.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Auringosta, sieltähän se kaikki energia tulee. Hiilidioksidi vain hidastaa sen heijastumista takaisin avaruuteen. Käytä nyt vähän omaakin järkeäsi tai kysy v-u googlelta.

        Ja höpö höpö.


      • rotaatiovibraatiospektri kirjoitti:

        Hiilidioksidin vuorovaikutus infrapunasäteilyn kanssa muuttaa molekyylin värähtely- ja/tai pyörimistiloihin sitoutuneen energian määrää. Tuo energia muuttuu myös molekyylien välisissä törmäyksissä. Kokonaisenergian määrä säilyy mutta sen jakautuminen törmänneiden molekyylien kesken ja molekyylien erilaisten liiketilojen kesken arvotaan joka kerta uudelleen.

        Kineettistä kaasuteoriaa visualisoituna.

        Yksinkertaisten molekyylien käyttäytymistä yksinkertaisessa kaksiulotteisessa js-simulaatiomallissa pääsee katselemaan omalla koneellaan sivulla, jonne pääsee osoitteesta urly piste fi kautta ZDg

        Tuossa kun katsoo preseteistä diatomisen mallin niin näkee hyvin, miten törmäyksissä energia siirtyy suoraviivaisesta liikkeestä pyörimisliikkeeseen ja värähtelyyn sekä myös päinvastaiseen suuntaan. Mallissa voi säätää atomien määrää, simulaatiolaatikon kokoa, simulaation nopeutta, gravitaatiota jne. ja seurata samalla esimerkiksi lämpötilan muuttumista.

        Preseteissä osa malleista liittyy simulaattoria esittelevän artikkelin kuviin. Artikkeliin löytyy linkki simulaattori-ikkunan alapuolelta.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Auringosta, sieltähän se kaikki energia tulee. Hiilidioksidi vain hidastaa sen heijastumista takaisin avaruuteen. Käytä nyt vähän omaakin järkeäsi tai kysy v-u googlelta.

        aavikko-olosuhteissa ei näytä hiilidioksidi hidastavan lämmön karkaamista avaruuteen, koska sielä ei ole vesihöyryä.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Deny, ei se 400 ppm hiilidioksidia ilmakehää lämmitäkään. Sen lämmittää auringon kuumentama maan kamara. Hiilidioksidi vain hidastaa maan kamaran jäähtymistä, mistä aiheutuu sen pieni logaritminen lämpövaikutus, IPCC:n mukaan ±1.5-4.5°C aina, kun ilmakehän CO2-pitoisuus kahdentuu tai puolittuu.

        Mutku sen lämmitysvaikutus on vain 0,2 C astetta kun sen määrä on tuplaantunut. 0,5 astetta on luonnollinen lämpeneminen. Yhtensäkin vain 0,7 C astetta kun hiilen määrä on tuplaantunut.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Kyllä se aurinko meret ja järvetkin lämmittää, joiden jäähtymistä CO2 hidastaa siinä kuin maankin pintaa. Eli CO2 molekyyli nappaa maapallon pinnalta säteilevän IR-fotonin, jonka se hetken kuluttua emittoi takaisin mutta nyt sattumanvaraiseen suuntaan, puolet kuitenkin ylös päin ja puolet alas.

        Niin ja osa sivulle päin. Hidastaa lämmön karkaamista mutta kun aavikolla ei hidasta kun sielä ei ole kosteutta.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Deny, ei se 400 ppm hiilidioksidia ilmakehää lämmitäkään. Sen lämmittää auringon kuumentama maan kamara. Hiilidioksidi vain hidastaa maan kamaran jäähtymistä, mistä aiheutuu sen pieni logaritminen lämpövaikutus, IPCC:n mukaan ±1.5-4.5°C aina, kun ilmakehän CO2-pitoisuus kahdentuu tai puolittuu.

        Nyt on jo hiilen määrä tuplaantunut ja ilmasto lämmennyt n.0,78C . osa siitä on luonnollista muutosta ja toipumista kylmästä kaudesta. luonnollista muutosta on vaikea laskea ja sen takia on vesihöyryn osuus kasvanut. Pilvisyys on myös lisääntynyt ja tasaannuttanut lämpöeroja.


      • ei.tunnu.tietoa.olevan kirjoitti:

        Kerro nyt viimeinkin, että mistä se ylimääräinen lämmittävä energia oikein tulee?

        Ydinvoimasta ylimääräinen lämpö ilmakehässä on kotoisin. Kerroin tämän Rakuunan puolesta, kun häneltä tuota kommenttia tivattiin. Aivan omassa luokassaan oleva ydinlaitosten lauhdelämpö ilmaston lämmittää.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Deny, ei se 400 ppm hiilidioksidia ilmakehää lämmitäkään. Sen lämmittää auringon kuumentama maan kamara. Hiilidioksidi vain hidastaa maan kamaran jäähtymistä, mistä aiheutuu sen pieni logaritminen lämpövaikutus, IPCC:n mukaan ±1.5-4.5°C aina, kun ilmakehän CO2-pitoisuus kahdentuu tai puolittuu.

        Khihihi. Just tuo onkin se hassu juttu hiilidioksiditeoriassa. Lämpeneminen riippuu siis hiilidioksiidin määrän muutoksesta eikä määrästä itsestään. Jos nyt siis ilmakehässä on joskus ollut 0,03 % hiilidioksidia ja se kaksinkertaistuu 0,06:een niin IPCC:n mukaan siis ilmasto lämpenee jotain +1,5:n ja +4,5 asteen välillä (aika iso haarukka muuten). Oletaan nyt, että hiilidioksin määrä olisikin ollut 0,00003%. Se kun kaksinkertaistuisi 0,00006:een niin taas lämpenisi 1,5 - 4,5 astetta. Jos jonkun mielestä tämä päätelmä on hölmö niin just niin se onkin, mutta se osoittaa, miten vankkaan tieteeseen hiilidioksiditeoria ja lämpenemisennusteet perustuvat. Tarkemmin en lähde juttuaavaamaan, kaivakaa tieto itte netistä.


      • rakuuna.kvg kirjoitti:

        Kyllä se aurinko meret ja järvetkin lämmittää, joiden jäähtymistä CO2 hidastaa siinä kuin maankin pintaa. Eli CO2 molekyyli nappaa maapallon pinnalta säteilevän IR-fotonin, jonka se hetken kuluttua emittoi takaisin mutta nyt sattumanvaraiseen suuntaan, puolet kuitenkin ylös päin ja puolet alas.

        Hyvin yksinkertainen ja arkipäiväinen, mutta silti tieteellisesti pätevä totemus tähän:
        Maanpinnan ja alailmakehän jäähtymiseen yöllä CO2:n vaikutus on marginaalinen. Lämmön haihtuminen auringon laskettua riippuu kokonaan säästä: ilman kosteudesta, pilvisyydestä, ilmanpaineista ja tuulista.

        Vertailla voi myös kuivien autiomaiden ja valtameren saarien lämpötilaeroja. Saharassa yö- ja päivälämpötilojen ero voi olla 40-50 astetta, valtameren saarilla ehkä 10 astetta. Lämpötilaerot ovat pieniä myös sademetsissä, missä ilma on hyvin kosteaa koska vesi kiertää koko ajan puista ylös ja sateena alas. Hiilidioksidia on kaikkialla ja kaikkina aikoina yhtä paljon.

        Erityisesti veden jäähtymisessä hiilidioksidin merkitys on pieni. Veden jäähtymisen hitaus johtuu ennenkaikkea veden itsensä ominaisuuksista. Valtameret ovat suuria lämpövarastoja, järvetkin varastoivat lämpöä, mutta paljon vähäisemmässä määrin. Lämmön johtuminen ilmasta veteen ja vedestä ilmaan on hidasta, mutta pintavedet kyllä lämpenevät melko nopeastikin auringon suoran säteilyn vaikutuksesta. Vaikka touko- kesäkuussa järvien vesi voi uimarista tuntua kylmältä, niin itse asiassa rantavesi on yleensä ilman vuorokautista keskilämpöä selvästi lämpimämpää - varsinkin jos säät ovat olleet tyyniä ja aurinkoisia.

        Netistä saattaa löytyä lista, missä eri ilmiöt on pantu ilmastovaikutuksensa mukaiseen järjestykeen. Lista voi näyttää vaikka tällaiselta:
        1. aurinko 2. kasvihuonekaasut 3. aerosolit (pilviä muodostavat pienhiukkaset)
        Oikea järjestys on kuitenkin tämä:
        1. aurinko 2. vesi kaikissa olomuodoissaan 3. aerosolit 4. hiilidioksidi (?)
        Hiilidioksidin perässä on kysymysmerkki koska hiilidioksidin määrä maan ilmakehässä on niin pieni, että sen vaikutus on täysin arvailujen tai ilmastomallien varassa (sama asia).


    • Toukokuun 14. päivänä tänä vuonna CO2 pitoisuus ilmakehässä oli 412.60 ppm. Tämä aiheutti 2.07 W/m² lämpösäteilypakotteen verrattuna esiteolliseen aikaan.

      • Tuon pakotteen kompensoimiseksi tarvitaan noin +0.6 C lämpötilanousu.

        Mutta päästö jatkuu kaiken aikaa. Siitä seuraa, että lämpötila nousee +0.008 C/vuosi, kunnes päästöt loppuu ja vielä jonkin aikaa senkin jälkeen.


      • S-käyrä kirjoitti:

        Tuon pakotteen kompensoimiseksi tarvitaan noin +0.6 C lämpötilanousu.

        Mutta päästö jatkuu kaiken aikaa. Siitä seuraa, että lämpötila nousee +0.008 C/vuosi, kunnes päästöt loppuu ja vielä jonkin aikaa senkin jälkeen.

        Tuo on siis CO2-lisäyksen suora vaikutus.

        Arvioidaan, että vesihöyryn kautta tulee vielä toinen mokoma, koska lämmennyt ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta.


      • tuplat_ kirjoitti:

        Tuo on siis CO2-lisäyksen suora vaikutus.

        Arvioidaan, että vesihöyryn kautta tulee vielä toinen mokoma, koska lämmennyt ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta.

        Toisalta pilvisyyden lisääntyminen kasvattaa myös albedoa. Tällä on jäähdyttävä vaikutus.


      • mutta.toisalta kirjoitti:

        Toisalta pilvisyyden lisääntyminen kasvattaa myös albedoa. Tällä on jäähdyttävä vaikutus.

        Kaiken kaikkiaan pilvisyyden lisääntymisen vaikutus on jäähdyttävä. Varjostus voittaa kasvihuoneilmiön. Tämä havaittiin mm. WTC-iskujen jälkeen, kun USA:n ilmatilassa oli kolmen vuorokauden lentokielto. Suihkumoottorien vesihöyry hävisi ja lämpötilat nousivat jonkin verran.


      • mutta.toisaalta kirjoitti:

        Kaiken kaikkiaan pilvisyyden lisääntymisen vaikutus on jäähdyttävä. Varjostus voittaa kasvihuoneilmiön. Tämä havaittiin mm. WTC-iskujen jälkeen, kun USA:n ilmatilassa oli kolmen vuorokauden lentokielto. Suihkumoottorien vesihöyry hävisi ja lämpötilat nousivat jonkin verran.

        Vesiprosessi muodostaa ilmakehään eräänlaisen termostaatin. Vettähän on liki rajattomasti tarjolla, koska pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Jos lämpenemisen takaisinkytkentä olisi reilusti positiivinen, niin lämpötilat eivät olisi voineet pysyä vuosituhansia niin kapeassa haarukassa kuin ovat pysyneet.


      • termostaatti_ kirjoitti:

        Vesiprosessi muodostaa ilmakehään eräänlaisen termostaatin. Vettähän on liki rajattomasti tarjolla, koska pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Jos lämpenemisen takaisinkytkentä olisi reilusti positiivinen, niin lämpötilat eivät olisi voineet pysyä vuosituhansia niin kapeassa haarukassa kuin ovat pysyneet.

        "Avaruussää" vaikuttaa pilvenmuodostukseen. Varatut hiukkaset aiheuttavat ionisaatiota ja nämä ionit toimivat sitten vesipisaroiden tiivistyskeskuksina. Maan ilmakehään osuva hiukkasvirta vaihtelee eri syistä.

        Tunnettu tutkija Henrik Svensmark on sitä mieltä, että vain puolet nyt havaitusta lämpenemisestä aiheutuu CO2-lisäyksestä ja toinen puoli on avaruussään muutosten vaikutusta.


      • termostaatti_ kirjoitti:

        Vesiprosessi muodostaa ilmakehään eräänlaisen termostaatin. Vettähän on liki rajattomasti tarjolla, koska pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Jos lämpenemisen takaisinkytkentä olisi reilusti positiivinen, niin lämpötilat eivät olisi voineet pysyä vuosituhansia niin kapeassa haarukassa kuin ovat pysyneet.

        Jos lämpenemisen takaisinkytkentä on edes jossakin määrin positiivinen niin pienet muutokset takaisinkytkennän vaikutuksesta kasvavat. Takaisinkytkentä voi hyvin olla positiivinen ilman että mikä tahansa muutos aiheuttaisi siirtymisen pois tasapainotilasta. Jos positiivinen takaisinkytkentä on riittävän voimakasta niin sitten systeemi muuttuu epästabiiliksi ja joko lukittuu johonkin ääriarvoon tai sitten alkaa värähdellä.

        Maapallon pitkän aikavälin lämpötila näyttää värähtelevän jääkausien ja lämpimien kausien välillä.


      • tuplat_ kirjoitti:

        Tuo on siis CO2-lisäyksen suora vaikutus.

        Arvioidaan, että vesihöyryn kautta tulee vielä toinen mokoma, koska lämmennyt ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta.

        Ei ole lämpö sitonut kosteutta aavikkoalueilla ja lämpötilan nousu 100 vuodessa on ollut laskijasta riippuen noin juuri 0,6 c astetta. Hiilidiksidimäärät ovat tuplaantuneet eli laskelma 1.5- 4 astetta lämpötilan nousua ei ole pitänyt paikkaansa. Tuokin pienoinen nousu on seurausta pienestä jääkaudesta toipumisesta. Haluatteko tilaston tuostakin?
        Merten vedenpinnan nousu on ollut aika maltillista ja se on pysynyt aiemmin antamani tilaston mukaan ihmeellisen tasaisena ilman suuria nousuja ja laskuja.

        Hiilidioksidimäärien kasvu on parantanut satoja ja vihertänyt maailmaa runsaasti.


      • avaruussää kirjoitti:

        "Avaruussää" vaikuttaa pilvenmuodostukseen. Varatut hiukkaset aiheuttavat ionisaatiota ja nämä ionit toimivat sitten vesipisaroiden tiivistyskeskuksina. Maan ilmakehään osuva hiukkasvirta vaihtelee eri syistä.

        Tunnettu tutkija Henrik Svensmark on sitä mieltä, että vain puolet nyt havaitusta lämpenemisestä aiheutuu CO2-lisäyksestä ja toinen puoli on avaruussään muutosten vaikutusta.

        Ai siis luonnollisia syitä lämpenemiseen ei enää löydykkään? Miten sitten lämpeni keskiajalla?


      • avaruussää kirjoitti:

        "Avaruussää" vaikuttaa pilvenmuodostukseen. Varatut hiukkaset aiheuttavat ionisaatiota ja nämä ionit toimivat sitten vesipisaroiden tiivistyskeskuksina. Maan ilmakehään osuva hiukkasvirta vaihtelee eri syistä.

        Tunnettu tutkija Henrik Svensmark on sitä mieltä, että vain puolet nyt havaitusta lämpenemisestä aiheutuu CO2-lisäyksestä ja toinen puoli on avaruussään muutosten vaikutusta.

        Onko Svensmarkin väitteille löytynyt näyttöä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko Svensmarkin väitteille löytynyt näyttöä?

        Kysymys on edelleen relevantti. Onko sitä näyttöä löytynyt vai jäikö pelkäksi hypoteesiksi vailla todisteita?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kysymys on edelleen relevantti. Onko sitä näyttöä löytynyt vai jäikö pelkäksi hypoteesiksi vailla todisteita?

        CERN:issä on kai paraikaa käynnissä koesarja jossa tuota näyttöä yritetään löytää. Siellä kun on mahdollista tuottaa kosmisen säteilyn aiheuttamia sekundaarihiukkasia sellaisessa määrin että niiden vaikutusta kosteuden tiivistymiseen voidaan tutkia.


      • Entäs auringosta tuleva pöly tai mitä se on joka revontulissakin näkyy. Lisäksi mitä tekee maan magneettisuuden vaihtelu. Entäs, kun kasvit käyttävät hiilidioksidia kasvamiseen.
        Olen tyhmä ja tietämätön ihminen, en usko ilmaston lämpenemisvouhotukseen. Ihmisen tieto rajoittuu vain pieneen mittausjaksoon, vaikka puhuvat miljoonista vuosista. jo sata vuotta on liikaa ihmiselle.


    • Jönssi se vaan jaksaa veisata tuota alarmistin vanhaa virttä CO2:n absorptiosta. Vaikka ilmiö on hyvin tunnettu ja tarkasti mitattavissa, ei sen vaikutusta ilmaston muutokseen silti ole kyetty tarkasti laskemaan. Yksimielisyyden puutteessa edes IPCC ei uusimmissa raporteissaan enää ilmoita ilmastoherkkyyden todennäköistä arvoa vaan antaa sille vain hatusta vedetyn laajan haarukan 1.5-4.5°C. Tuon verran ilmasto IPCC:n mukaan siis lämpenee, jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kaksinkertaistuu.
      Uusimmat tutkimukset tosin ovat tuonkin haarukan jo torpanneet arvoon 0,7 - 1,8 °C ja useissa tutkimuksissa vieläkin pienempiä lukemia alarajan arvoksi on saatu.
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastoherkkyys

      • Olen ollut tietoinen ennusteiden laskevasta suunnasta. Siitä oli Helsingin yliopiston ilmastoluennolla. Professori yritti "valaa öljyä laineille". Sitäpaitsi hiilidioksiditason npousu on loiventunut. Sekin oli siinä luennolla. Professori korosti, että tarvitaan vielä paljon tutkimusta, ennenkuin voidaan varmuudella sanoa, mitä tulee tapahtumaan.


      • Ihmisiän mittakaavassa katsottuna kiinnostavin ilmastoherkkyyden mitta olisi TCRF eli ilmaston vaste transienttina tulevaan hiilidioksidipäästöön. Pidemmän ajan ennusteissa pitäisi olla tarkemmin tiedossa se, miten hiilidioksidi varastoituu ja purkautuu esimerkiksi valtameristä.

        Ikävä kyllä uutisissa aina keskitytään sensaatioihin eli vedetään lööpit siitä kaikkein suurimman herkkyyden tuottaneesta tutkimuksesta.

        Onneksi tietokoneiden suorituskyky kasvaa edelleen nopeasti eli simulointi muuttuu huokeammaksi. Näiden laskelmien tekemisessä tarvittavat simuloinnit vievät supertietokoneaikaa todella paljon ja jonkun budjetissa pitäisi löytyä siihen rahaa...


    • 1940-luvulla oli yhtä lämmintä kuin nyt CO2 pitoisuuden ollessa 300 ppm
      Nyt CO2 pitoisuuden ollessa 400 ppm on yhtä lämmintä kuin 1940-luvulla.

      Tässäkään ketjussa ei tulla esittämään eksakteja todisteita siitä että CO2 AGW olisi totta-
      (Vostok Ice Core)


      • jyrkkä.todellisuus kirjoitti:

        Jaa, -40 luvulla co2 pitoisuudet huitelivat lähellä 500 ppm:ää, ja oli huomattavasti lämpöisempää, kuin nykyään. Eli co2 seurasi lämpenemistä -30 luvulta.

        https://rense.com/general75/0223_inconvenient_gore.pdf

        http://tinyurl.com/zsx5gc4

        Löytyisikö tuosta CO2 tasojen "mielenkiintoisesta" tulkinnasta jotakin vertaisarvioitua julkaisua tiedelehdessä? Ainakaan Laurence Hecht ei näytä julkaisseen aiheesta mitään muuten kuin toimittajan roolissa.


      • löytyiskö.sci.julkaisua kirjoitti:

        Löytyisikö tuosta CO2 tasojen "mielenkiintoisesta" tulkinnasta jotakin vertaisarvioitua julkaisua tiedelehdessä? Ainakaan Laurence Hecht ei näytä julkaisseen aiheesta mitään muuten kuin toimittajan roolissa.

        ... tuollahan se oli lopussa eli nyt on taas nostettu esille Ernst-Georg Beck ja hänen virheelliset tulkintansa varhaisista kemiallisista hiilidioksiditasojen mittauksista. Beck julkaisi aiheesta artikkelin lehdessä, jossa vertaisarviointia ei juurikaan harrastettu (jossa siis merkittävyyskerroin IP oli vuonna 2012 peräti 0.318 eli lähes huonoin kaikista tuon alan noin sadasta arvioidusta lehdestä). Siitä huolimatta Beckin julkaisu sai ainakin yhden vastauksen samaisessa lehdessä, Harro A. J. Meijer, 10.1260/0958-305X.18.5.635 jossa kerrottiin Beckin artikkelissa tehdyt virheet ja syyt siihen, miksi hänen tekemänsä johtopäätökset olivat virheellisiä.

        Vastausartikkelin sisältöä alusta karkeasti suomennettuna:

        "Beck on uudelleentulkinnut erinäisiä 1800- ja varhaisen 1900-luvun kemiallisia CO2 mittauksia ja vetänyt niistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hänen artikkelinsa sisältää merkittäviä virheitä, joiden vuoksi artikkelissa tehdyt johtopäätökset ovat paikkansapitämättömiä perustuen puutteelliseen ymmärrykseen ilmakehästä."


      • beck.tehnyt.virheitä kirjoitti:

        ... tuollahan se oli lopussa eli nyt on taas nostettu esille Ernst-Georg Beck ja hänen virheelliset tulkintansa varhaisista kemiallisista hiilidioksiditasojen mittauksista. Beck julkaisi aiheesta artikkelin lehdessä, jossa vertaisarviointia ei juurikaan harrastettu (jossa siis merkittävyyskerroin IP oli vuonna 2012 peräti 0.318 eli lähes huonoin kaikista tuon alan noin sadasta arvioidusta lehdestä). Siitä huolimatta Beckin julkaisu sai ainakin yhden vastauksen samaisessa lehdessä, Harro A. J. Meijer, 10.1260/0958-305X.18.5.635 jossa kerrottiin Beckin artikkelissa tehdyt virheet ja syyt siihen, miksi hänen tekemänsä johtopäätökset olivat virheellisiä.

        Vastausartikkelin sisältöä alusta karkeasti suomennettuna:

        "Beck on uudelleentulkinnut erinäisiä 1800- ja varhaisen 1900-luvun kemiallisia CO2 mittauksia ja vetänyt niistä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hänen artikkelinsa sisältää merkittäviä virheitä, joiden vuoksi artikkelissa tehdyt johtopäätökset ovat paikkansapitämättömiä perustuen puutteelliseen ymmärrykseen ilmakehästä."

        Meijerin vastaus jatkuu näin:

        " [...] Yllä mainitut ilmiöt [ovat yleisesti tunnettuja ilmakehää tutkivien ja mallintavien tutkijoiden keskuudessa. Ilmeisesti Beck ja hänen tukiryhmänsä ei tunne niitä ollenkaan [...].

        Epäilen että he eivät ole koskaan tutustuneet moderneihin tosiaikaisiin CO2 mittauksiin mantereiden alueella. Se on sääli, sillä jo lyhyt vilkaisu eri korkeuksilta saatuihin tuloksiin kuten Wisconsinin torni (NOAA, saatavana verkosta), Unkarin Hegyhatsal torni, Hollannin Cabauw ja Lutjewad tornit tai edes hollantilaisten yläkoulujen verkkoon tuottama tieto olisi näyttänyt heille, että artikkelissa esitetyt tulokset ovat kelvottomia Beckin aikomaan tarkoitukseen tulkittuna siten, kuin hän ne tulkitsee. Mittauspiste lähellä merta olisi ollut paras paikka yrittää [saada vertailukelpoista dataa] (koska öinen inversio on paljon heikompi meren yläpuolella), ja silloinkin olisi pitänyt valita klo 14-16 välinen ajankohta jolloin tuuli käy mereltä. Artikkelissa esitettyjen tietojen perusteella ei ole mahdollista saada selville, olisiko aineistossa ollut mahdollisesti käyttökelpoista dataa. Artikkelin mittaustuloksista taulukossa 2. puuttuu oleellisia tietoja kuten mittauskorkeus, mitatun aikasarjan pituus ja erityisesti aikaresoluutio. Edellisen valossa koko luku "Keskustelut ja johtopäätökset" mukaanlukien kuvat 11-14 on paikkansapitämätön.

        Artikkelista puuttuu kaikkiaan perusasioidenkin tieto ja ymmärtämys, jota tarvitaan ilmakehän CO2 pitoisuuksien arviointiin asianmukaisesti. Artikkelin kirjoittaja jopa syyttää Callendaria ja Keelingia selektiivisestä datan valinnasta, virheistä ja ehkäpä myös datan manipuloinnista mutta toisin kuin Beck he ottivat yllämainitut ilmiöt huomioon omaa tutkimustaan tehdessään. Tämä [Beckin] artikkeli kaikkine puutteellisuuksineen näyttää menneen lävitse lehden vertaisarvioinnista, joka varmaankin huolestuttaa lehden julkaisijaa."

        Wikipediasta kyseisen lehden nimellä katsoen huomaa, ettei huolettanut ollenkaan. Lehdellä kun on linjana julkaista juuri tälläistä ilman vertaisarviointia.

        Sci-hub - kopio yllä esitetyn karkean suomennoksen pohjana olevasta alkuperäisestä vastauksesta Beckille löytyy lyhytlinkin urly piste fi kautta ZC9 avulla. Se kannattaa lukea ennen kuin käyttää aikaansa Beckin artikkeliin. Beckin artikkeli löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta urly piste fi kautta ZCe


      • jatkuu.tässä kirjoitti:

        Meijerin vastaus jatkuu näin:

        " [...] Yllä mainitut ilmiöt [ovat yleisesti tunnettuja ilmakehää tutkivien ja mallintavien tutkijoiden keskuudessa. Ilmeisesti Beck ja hänen tukiryhmänsä ei tunne niitä ollenkaan [...].

        Epäilen että he eivät ole koskaan tutustuneet moderneihin tosiaikaisiin CO2 mittauksiin mantereiden alueella. Se on sääli, sillä jo lyhyt vilkaisu eri korkeuksilta saatuihin tuloksiin kuten Wisconsinin torni (NOAA, saatavana verkosta), Unkarin Hegyhatsal torni, Hollannin Cabauw ja Lutjewad tornit tai edes hollantilaisten yläkoulujen verkkoon tuottama tieto olisi näyttänyt heille, että artikkelissa esitetyt tulokset ovat kelvottomia Beckin aikomaan tarkoitukseen tulkittuna siten, kuin hän ne tulkitsee. Mittauspiste lähellä merta olisi ollut paras paikka yrittää [saada vertailukelpoista dataa] (koska öinen inversio on paljon heikompi meren yläpuolella), ja silloinkin olisi pitänyt valita klo 14-16 välinen ajankohta jolloin tuuli käy mereltä. Artikkelissa esitettyjen tietojen perusteella ei ole mahdollista saada selville, olisiko aineistossa ollut mahdollisesti käyttökelpoista dataa. Artikkelin mittaustuloksista taulukossa 2. puuttuu oleellisia tietoja kuten mittauskorkeus, mitatun aikasarjan pituus ja erityisesti aikaresoluutio. Edellisen valossa koko luku "Keskustelut ja johtopäätökset" mukaanlukien kuvat 11-14 on paikkansapitämätön.

        Artikkelista puuttuu kaikkiaan perusasioidenkin tieto ja ymmärtämys, jota tarvitaan ilmakehän CO2 pitoisuuksien arviointiin asianmukaisesti. Artikkelin kirjoittaja jopa syyttää Callendaria ja Keelingia selektiivisestä datan valinnasta, virheistä ja ehkäpä myös datan manipuloinnista mutta toisin kuin Beck he ottivat yllämainitut ilmiöt huomioon omaa tutkimustaan tehdessään. Tämä [Beckin] artikkeli kaikkine puutteellisuuksineen näyttää menneen lävitse lehden vertaisarvioinnista, joka varmaankin huolestuttaa lehden julkaisijaa."

        Wikipediasta kyseisen lehden nimellä katsoen huomaa, ettei huolettanut ollenkaan. Lehdellä kun on linjana julkaista juuri tälläistä ilman vertaisarviointia.

        Sci-hub - kopio yllä esitetyn karkean suomennoksen pohjana olevasta alkuperäisestä vastauksesta Beckille löytyy lyhytlinkin urly piste fi kautta ZC9 avulla. Se kannattaa lukea ennen kuin käyttää aikaansa Beckin artikkeliin. Beckin artikkeli löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta urly piste fi kautta ZCe

        Tuosta löytyy koko tutkimus.
        Ja jos joku sitä kommentoi, on se kommentointia, ei se ole tutkimuksen kumoamista, vaan pelkkää oman mielipiteen esittämistä.
        Eikä se siitä muuksi muutu, vaikka alarmisti kuinka polkisi jalkaa.
        Vaikka kyllähän alarmistit muuttelevat lämpötilojen mittaustuloksiakin jälkikäteen ihan mielensä mukaan.

        https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf


      • näin.se.on kirjoitti:

        Tuosta löytyy koko tutkimus.
        Ja jos joku sitä kommentoi, on se kommentointia, ei se ole tutkimuksen kumoamista, vaan pelkkää oman mielipiteen esittämistä.
        Eikä se siitä muuksi muutu, vaikka alarmisti kuinka polkisi jalkaa.
        Vaikka kyllähän alarmistit muuttelevat lämpötilojen mittaustuloksiakin jälkikäteen ihan mielensä mukaan.

        https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf

        Tutustu tieteelliseen menetelmään.

        Tuollaiset vastaukset artikkeleihin kuuluvat osana tieteelliseen menetelmään. Kun joku esittää virheellisen hypoteesin niin sitä yritetään muiden tutkijoiden toimesta falsifioida. Tuo Meijerin vastaus falsifioi Beckin hypoteesin. Falsifioinnissa osoitetaan hypoteesissa olevat virheet, jotka tässä tapauksessa olivat varsin karkeita. Artikkelin alkuperäisellä kirjoittajalla ja muillakin on tietenkin mahdollisuus esittää vastauksensa tai kommenttinsa vastauksen jälkeen. Huomasit varmaan, että vastauksena Beckille oli kaksi kritiikkiä esittävää artikkelia kahdelta eri kirjoittajalta.

        Jos lehdessä olisi ollut toimiva vertaisarviointi niin karkeita virheitä sisältänyttä Beckin artikkelia ei olisi julkaistu ensinkään. Vertaisarvioinnin puute näkyy lehden merkittävyyskertoimessa (IP), joka siis vielä vuonna 2012 oli 0.318. Siellä siis meni lävitse lähes minkälainen artikkeli tahansa, kunhan artikkelin julkaisija maksoi lehdelle julkaisupalkkion.

        Sinänsä viitseliästä Meijeriltä ja Keelingiltä vastata yksityiskohtaisesti noinkin virheelliseen artikkeliin samassa lehdessä. Kun ehdin voin tarkistaa tiede-sitaatitietokannasta löytyykö tiedelehdistä muita viittauksia Beckin virheelliseen artikkeliin tai sen falsifioiin vastauksiin.


      • impact_factor_0.318 kirjoitti:

        Tutustu tieteelliseen menetelmään.

        Tuollaiset vastaukset artikkeleihin kuuluvat osana tieteelliseen menetelmään. Kun joku esittää virheellisen hypoteesin niin sitä yritetään muiden tutkijoiden toimesta falsifioida. Tuo Meijerin vastaus falsifioi Beckin hypoteesin. Falsifioinnissa osoitetaan hypoteesissa olevat virheet, jotka tässä tapauksessa olivat varsin karkeita. Artikkelin alkuperäisellä kirjoittajalla ja muillakin on tietenkin mahdollisuus esittää vastauksensa tai kommenttinsa vastauksen jälkeen. Huomasit varmaan, että vastauksena Beckille oli kaksi kritiikkiä esittävää artikkelia kahdelta eri kirjoittajalta.

        Jos lehdessä olisi ollut toimiva vertaisarviointi niin karkeita virheitä sisältänyttä Beckin artikkelia ei olisi julkaistu ensinkään. Vertaisarvioinnin puute näkyy lehden merkittävyyskertoimessa (IP), joka siis vielä vuonna 2012 oli 0.318. Siellä siis meni lävitse lähes minkälainen artikkeli tahansa, kunhan artikkelin julkaisija maksoi lehdelle julkaisupalkkion.

        Sinänsä viitseliästä Meijeriltä ja Keelingiltä vastata yksityiskohtaisesti noinkin virheelliseen artikkeliin samassa lehdessä. Kun ehdin voin tarkistaa tiede-sitaatitietokannasta löytyykö tiedelehdistä muita viittauksia Beckin virheelliseen artikkeliin tai sen falsifioiin vastauksiin.

        Ja höpöti höpö.
        Tämä sama asia on selitetty sinulle jo aikaisemmin.


      • tutustu.itse kirjoitti:

        Ja höpöti höpö.
        Tämä sama asia on selitetty sinulle jo aikaisemmin.

        Yritin etsiä Beckin artikkelia laajasta sitaattitietokannasta johon minulla on pääsy. Ei löytynyt. Heillä on ilmeisesti joku kriteeri vertaisarvioinnin suhteen sellainen, että huuhaalehdet ja niissä julkaistu ei edes pääse mukaan.

        Tein saman haun myös Beckille vastanneen Meijerin nimellä. Näyttää tietokannassa olevan kirjoittaja nimeltään Meijer, HAJ ja osassa osumista mainitaan myös koko etunimi Harro. Hänen vastauksensa Beckille samaisessa lehdessä ei myöskään löytynyt tietokannasta, vaikka häneltä oli julkaisuja sekä ennen että jälkeen vuosien 2007-2010. Meijerillä on aika paljon hiilidioksidiin ja jääkairauksiin liittyviä julkaisuita varsinaisissa tiedelehdissä.

        Käyttämäni tietokannan esittely löytyy wikipedian sivulta, jonne vie osoite urly piste fi kautta ZDd

        Jos joku on nähnyt tiedelehdissä julkaistuissa artikkeleissa viittauksia Beckin virheelliseksi osoitettuun artikkeliin niin laittakaa tietoa tänne. Pelkkä doi - koodi riittää tai tekijöiden nimet ja julkaisuvuosi niin ei robotilla saa sitä heti poistatettua.


    • Ei tänne kannata kirjoitella. Ketjut ja viestit häviävät kuin lumisade Saharaan.

    • Näyttää Jöns jääneen jo pois kelkasta kun kirjoitetaan tieteestä eikä politiikasta.

      • ... ja tuossa trolli yrittää haastaa riitaa kun muuten ei saa vastauksia. ;=)

        tui tui ;=) ;=)


      • tuituivaan kirjoitti:

        ... ja tuossa trolli yrittää haastaa riitaa kun muuten ei saa vastauksia. ;=)

        tui tui ;=) ;=)

        Ihmisillä on hassuja harrasteita.


    • Taas joku yritti esittää toisessa ketjussa että Beckin paperilla olisi jotakin tieteellistä merkitystä siitä huolimatta, että sitä ei oltu vertaisarvioitu ja että se perustui vakaviin väärinymmärryksiin aihepiirinsä perusasioista. Vastaus siihen mainitussa ketjussa:

      keskustelu.suomi24.fi/t/15406489/ilmastodenialistien-nakemykset#comment-95026252

      Sen sijaan että samaa kerrataan uudelleen ja uudelleen suosittelisin sitä, että luetaan vanhat keskustelut läpi ja todetaan ettei mikään ole tässä tapauksessa 2 kuukauden aikana muuttunut.

      • Et tuolta jankutukseltasi kuitenkaan pysty kumoamaan mitenkään noita mittustuloksia, joista on kyse. Eikä tuo yksi mielipide, joka ei ole vertaisarvioitu, pysty mitään todistamaan.
        Ei vakuuta mitenkään tuo jankutuksesi.


      • yritä.uudelleen kirjoitti:

        Et tuolta jankutukseltasi kuitenkaan pysty kumoamaan mitenkään noita mittustuloksia, joista on kyse. Eikä tuo yksi mielipide, joka ei ole vertaisarvioitu, pysty mitään todistamaan.
        Ei vakuuta mitenkään tuo jankutuksesi.

        Luitko ollenkaan ketjussa kirjoitettuja viestejä? Ei minun niitä Beckin vertaisarvioimattomassa lehdessa esittelemiä mittaustulosten uudelleentulkintoja tarvitse kumota. Harro Meijer omassa vastineessaan jo osoitti Beckin tekemät virheet datan analysoinnissa eli falsifioi väitteet. Jos tiedeyhteisössä oltaisiin oltu Meijerin kommenttien kanssa eri mieltä niin Meijer olisi saanut useita vastineita kirjoituksiinsa. Nyt vastineen kirjoitti vain Beck itse.

        Jos Beckin väitteissä olisi ollut perää niin Beck ei olisi julkaissut sitä roskalehdessä. Jos Beckin väitteissä olisi perää niin väitteisiin olisi viitattu tiedejulkaisuissa useaan kertaan julkaisusta kuluneiden 10 vuoden aikana. Kun väitteissä ei ole perää niin niihin ei ole ollut tarvetta viitata. Esimerkiksi Svensmarkin väitteisiin viitataan jatkuvasti, sillä ne ovat uskottavuudeltaan aivan toista luokkaa. Svensmark on myös monen mielestä toisinajattelija, mutta toisin kuin Beck hän on pyrkinyt tekemään tiedettä noudattaen tieteellistä menetelmää. Siksi Svensmarkilla on uskottavuutta mutta Beckillä ei.

        Tieteellisten julkaisuden uskottavuus perustuu nimenomaan viittauksiin. Mitä useammin johonkin julkaisuun viitataan sitä uskottavampi kyseinen julkaisu on. Siksi viitetietokantoja käytetään mittaamaan julkaisuiden merkittävyyskerrointa (IP).


      • IP_eli_Impact_Factor kirjoitti:

        Luitko ollenkaan ketjussa kirjoitettuja viestejä? Ei minun niitä Beckin vertaisarvioimattomassa lehdessa esittelemiä mittaustulosten uudelleentulkintoja tarvitse kumota. Harro Meijer omassa vastineessaan jo osoitti Beckin tekemät virheet datan analysoinnissa eli falsifioi väitteet. Jos tiedeyhteisössä oltaisiin oltu Meijerin kommenttien kanssa eri mieltä niin Meijer olisi saanut useita vastineita kirjoituksiinsa. Nyt vastineen kirjoitti vain Beck itse.

        Jos Beckin väitteissä olisi ollut perää niin Beck ei olisi julkaissut sitä roskalehdessä. Jos Beckin väitteissä olisi perää niin väitteisiin olisi viitattu tiedejulkaisuissa useaan kertaan julkaisusta kuluneiden 10 vuoden aikana. Kun väitteissä ei ole perää niin niihin ei ole ollut tarvetta viitata. Esimerkiksi Svensmarkin väitteisiin viitataan jatkuvasti, sillä ne ovat uskottavuudeltaan aivan toista luokkaa. Svensmark on myös monen mielestä toisinajattelija, mutta toisin kuin Beck hän on pyrkinyt tekemään tiedettä noudattaen tieteellistä menetelmää. Siksi Svensmarkilla on uskottavuutta mutta Beckillä ei.

        Tieteellisten julkaisuden uskottavuus perustuu nimenomaan viittauksiin. Mitä useammin johonkin julkaisuun viitataan sitä uskottavampi kyseinen julkaisu on. Siksi viitetietokantoja käytetään mittaamaan julkaisuiden merkittävyyskerrointa (IP).

        Meijeri saa esitellä mielipiteitään ihan vapaasti, mutta ei kukaan kumonnut noita mittustuloksia.
        Ei tuo jankuttamisesi mitään muuta.


      • yritä.uudelleen kirjoitti:

        Meijeri saa esitellä mielipiteitään ihan vapaasti, mutta ei kukaan kumonnut noita mittustuloksia.
        Ei tuo jankuttamisesi mitään muuta.

        Onnea valitsemallasi tiellä. Jos tarvetta ilmenee niin muistan jatkossakin muistuttaa siitä, että tieteen kannalta katsottuna Svensmark kirjoitti asiaa mutta Beck ei. Nostan tuolloin taas tämän keskustelun esille, jotta samaa ei tarvitse kerrata alusta asti uudelleen.


      • seuraavaaodotellessa kirjoitti:

        Onnea valitsemallasi tiellä. Jos tarvetta ilmenee niin muistan jatkossakin muistuttaa siitä, että tieteen kannalta katsottuna Svensmark kirjoitti asiaa mutta Beck ei. Nostan tuolloin taas tämän keskustelun esille, jotta samaa ei tarvitse kerrata alusta asti uudelleen.

        Mitä asiatonta vastauksessani oli?
        Nosta tämä ihmeessä aina esille, niin kaikki näkevät nuo mittustulokset, joita et pysty väärentämään, vaikka näköjään kovasti haluaisit.
        Taidan minäkin alkaa tätä nostelemaan, niin kaikille tulee asia selväksi.


      • IP_eli_Impact_Factor kirjoitti:

        Luitko ollenkaan ketjussa kirjoitettuja viestejä? Ei minun niitä Beckin vertaisarvioimattomassa lehdessa esittelemiä mittaustulosten uudelleentulkintoja tarvitse kumota. Harro Meijer omassa vastineessaan jo osoitti Beckin tekemät virheet datan analysoinnissa eli falsifioi väitteet. Jos tiedeyhteisössä oltaisiin oltu Meijerin kommenttien kanssa eri mieltä niin Meijer olisi saanut useita vastineita kirjoituksiinsa. Nyt vastineen kirjoitti vain Beck itse.

        Jos Beckin väitteissä olisi ollut perää niin Beck ei olisi julkaissut sitä roskalehdessä. Jos Beckin väitteissä olisi perää niin väitteisiin olisi viitattu tiedejulkaisuissa useaan kertaan julkaisusta kuluneiden 10 vuoden aikana. Kun väitteissä ei ole perää niin niihin ei ole ollut tarvetta viitata. Esimerkiksi Svensmarkin väitteisiin viitataan jatkuvasti, sillä ne ovat uskottavuudeltaan aivan toista luokkaa. Svensmark on myös monen mielestä toisinajattelija, mutta toisin kuin Beck hän on pyrkinyt tekemään tiedettä noudattaen tieteellistä menetelmää. Siksi Svensmarkilla on uskottavuutta mutta Beckillä ei.

        Tieteellisten julkaisuden uskottavuus perustuu nimenomaan viittauksiin. Mitä useammin johonkin julkaisuun viitataan sitä uskottavampi kyseinen julkaisu on. Siksi viitetietokantoja käytetään mittaamaan julkaisuiden merkittävyyskerrointa (IP).

        Koko hiilidioksidvouhotus on turhaa.
        Lue ja sivisty.

        doi.org/10.1142/S021797920904984X


      • factor_of_impackts kirjoitti:

        Koko hiilidioksidvouhotus on turhaa.
        Lue ja sivisty.

        doi.org/10.1142/S021797920904984X

        Vuonna 2009 kun tuo Gerlich & Tscheuschner (G&T) julkaistiin oli tuossa mainitun lehden merkittävyyskerroin 0.408 eli lähes yhtä huono kuin sillä roskajulkaisulla jossa Beck julkaisi. Se kertoo vertaisarvioinnin puutteesta. Lehti sittemmin sukelsi Beckin julkaisualustankin alapuolelle parin vuoden ajaksi ja on merkittävyyskertoimensa perusteella vasta vuodesta 2014 saanut korjatuksi moderointiaan.

        T&G on laajuudeltaan 90 sivua ja vilisee virheitä. Osa virheistä on käsitelty samassa lehdessä myöhemmin julkaistussa vastauksessa 10.1142/S021797921005555X kyseiseen artikkeliin. Se löytyy doi - koodilla scihubin puolelta luettavaksi tai hakusanalla

        HALPERN, COLOSE, HO-STUART, SHORE, SMITH, ZIMMERMANN 2010

        G&T:n virheitä vilisevän artikkelin merkittävyyttä voi kukin halutessaan arvioida sen vuosien saatossa saamien viittausten lukumäärään ja laatuun tutustumalla.


      • seuraavaaodotellessa kirjoitti:

        Onnea valitsemallasi tiellä. Jos tarvetta ilmenee niin muistan jatkossakin muistuttaa siitä, että tieteen kannalta katsottuna Svensmark kirjoitti asiaa mutta Beck ei. Nostan tuolloin taas tämän keskustelun esille, jotta samaa ei tarvitse kerrata alusta asti uudelleen.

        Jupinan sijaan kannattaa julkaista. Tämä siis vihjeeksi palstalla jupiseville.


      • julkaise.älä.jupise kirjoitti:

        Jupinan sijaan kannattaa julkaista. Tämä siis vihjeeksi palstalla jupiseville.

        Liian vaikea ohje kun täällä ei kukaan kirjoittajista julkaise mitään aiheesta.


    • Tämä taitaa olla korkeampaa ilmastotiedettä?

      • Joo, ei sovellu sinulle ollenkaan, kuten ei se matalampikaan.
        Säätiedot on ehkä sopivia, kun katselet niitä ikkunasta.


    • Tarkastellaampa yhtälöä, joka tosin on kuvitteellinen, mutta valaisee esimerkinomaisesti aloittajan jo alunperinkin ontuvaa logiikkaa.

      C = 0.1 * Y - 500 * R - 0.5 * Z - 500 * S + 1000

      Yhtälössä C on ilmaston lämpiäminen asteella, Y on hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä, R auringonpilkkujen esiintymisaste, Z ilmakehää viilentävien hiukkasten ja kaasujen määrä sekä S merivirroista koostuva muuttuja. Plus ja miinus esittävät, miten ilmiöt kontributoivat lämpötilaa ja niiden edessä olevat vakiot niiden painotusta. Vakio 1000 voi merkitä vaikka sitä, missä vaiheessa maapallon kokemaa globaalia jääkausivaihtelua sijaitaan, eräänlainen "baseline".

      Vitsikkäintä tässä on se, että tähän päivään mennessä alarmistit, eli ilmastovouhkaajat eivät ole edes kyenneet kokoamaan edellisen kaltaista yhtälöä esittämälleen ilmiölle, joka on kuitenkin nimetty kasvihuoneilmiöksi (= lämpeneminen). Nykyisin kun kaikkialla ei lämpiäkään, on pitänyt keksiä vielä yleisempi (ja mitäänsanomaton) "ilmastonmuutos", joka voi tarkoittaa ihan mitä tahansa.

      Juu, hiilidioksidi tosiaan vaikuttaa, mutta edes sen "kerrointa" ei tiedetä, katsos, kun ilmakehä on paljon muutakin kuin vain se hiilidioksidi. Taloustieteestä tuttua ceteris paribusta on turha yrittää käyttää fysikaalisessa mallinnuksessa ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Ceteris_paribus ). Itse asiassa tuossa yhtälössä on luultavasti myös A, B, D, E, F yms. muuttujia, joiden merkitystä ei vielä tiedetä/ymmärretä. Merivirrat ovat uusi juttu ja auringonpilkkujen ja -aktiivisuuden ymmärtäminen vielä vähäisempää.

      • Etelämantereella onnistuivat mittaamaan, ja vaikutus on negatiivinen.
        Siellä kun ei ole vesihöyryä häiritsemässä.
        Eli hiilidioksidi viilentää ilmakehää, kuten olen monesti sanonut.

        Linkkiä en laita, kun on taas poistatuspellet parveilemassa.


      • näin.se.on kirjoitti:

        Etelämantereella onnistuivat mittaamaan, ja vaikutus on negatiivinen.
        Siellä kun ei ole vesihöyryä häiritsemässä.
        Eli hiilidioksidi viilentää ilmakehää, kuten olen monesti sanonut.

        Linkkiä en laita, kun on taas poistatuspellet parveilemassa.

        Sama aavikolla joissa minulla on henkilökohtaisia kokemuksia lämmön karkaamisesta yöllä kun pilvet ja kosteus puuttuvat.


    • Jälleen uusi varoitus ilmastonlämpenemisestä.Tietenkään se ei hetkauta denialisteja eli ilmastonmuutoksen kieltäjiä vouhkaamasta omaa valetieteellistä soopaansa.Jos hiilidioksidin määrää ilmakehässä ei saada vähenemään niin ollaan kaikki tuhoontuomittuja!
      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005834112.html

      • 2 asteen lämmönnousu ei 60 asteen pakkasessa ei paljon jäätä sulata. Jää sulaa minun tietääkseni vasta nollan yläpuolella.


      • Kyllä luja usko sulattaa jäänkin. Lakatkaa siis uskomasta, niin jäät ei sula ja maailma pelastuu.


      • Näkeekän tuon artikkelin hienoista ja asiantuntemista yleisövastauksistakin että vain muutama uskoo AGW ilmastohöpötykseen.


      • Palataanpa asiaan jos löytyy tulevissa eduskuntavaaleissa yksikin ehdokas joka kieltää ihmisperäisen ilmastonlämpenemisen.... Viime aikaisista eri tahojen kommenteista voisi päätellä, että tiukassa on löytyminen, tiukassa on....


    • Joku yritti perustella väitteitään Beckin virheellisellä ja falsifioidulla artikkelilla. Viittaus tuli esille keskustelussa "HEI MÄ KEKSI!", lyhytlinkki viestiin on urly piste fi kauttaviiva 16jc

      Nostetaan esille muistutukseksi asiasta.

      • doi.doi.vaan kirjoitti:

        Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

        Tarkkasilmäinen lukija huomaa, että Beckin väitteiden falsifionti tapahtui vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa Harro A. J. Meijer, 10.1260/0958-305X.18.5.635 kuten tuossa ylempänä tätä samaa ketjua kerrotaan.


      • falsifikaatio.tuolla kirjoitti:

        Tarkkasilmäinen lukija huomaa, että Beckin väitteiden falsifionti tapahtui vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa Harro A. J. Meijer, 10.1260/0958-305X.18.5.635 kuten tuossa ylempänä tätä samaa ketjua kerrotaan.

        Edelleen se meijerin lässytys on vain mielipide, jolla ei ole merkitystä, kuten olet itse sanonut.
        Eli mitään ei oel kumottu jankutuksestasi huolimatta.
        Eikä se muutu, vaikka kaikki vastaukset koitat poistella.


    • Nostetaan esille, kun joku näyttää taas kuvittelevan Beckin falsifioidulla artikkelilla olevan merkitystä. Tämä tuli siis esille keskustelussa "Älä ole liian luottavainen", viestissä jonka löytää lyhytlinkillä urly piste fi kauttaviiva 1791

      • On sillä enemmän merkitystä, kuin sinun sössötyksilläsi täällä.


    • Eipä kai mikään kaasu absoluuttisen -273 asteen lämpötilassa täällä maan päällä esiinny? Pitoisuudet ratkaisee ja hiilidioksidia on ilmassa peräti onnettoman vähän, sen pitäisi olla kaikkien aikojen absorptiomagneetti jotta sillä olisi mitään mitattavaa merkitystä.

      • Itse asiassa hiilidioksidi ja vesi molemmat ovat todella tehokkaita absorboijia.

        Maan pinnan lähellä iso osa lämpösäteilystä absorboituu hiilidioksidin ja vesihöyryn yhteisvaikutuksesta jo kymmenen metrin matkalla. Tätä(kin) on tutkittu.


      • kymmenenmetrinmatka kirjoitti:

        Itse asiassa hiilidioksidi ja vesi molemmat ovat todella tehokkaita absorboijia.

        Maan pinnan lähellä iso osa lämpösäteilystä absorboituu hiilidioksidin ja vesihöyryn yhteisvaikutuksesta jo kymmenen metrin matkalla. Tätä(kin) on tutkittu.

        Suurempi osa lämmöstä lähtee maan pinnalta muulla tavoin kuin säteilemällä


    • Aihe näyttää taas olevan palstalla ajankohtainen, tällä kertaa otsikolla "Lämpöennätys +8,4"

      • Joo, kohta se hiilidioksidi taas katoaa jonnekin, ja tulee kylmä.


      • hohhoijjaaaaa kirjoitti:

        Joo, kohta se hiilidioksidi taas katoaa jonnekin, ja tulee kylmä.

        CO2 määärä pumppaa joka vuosi yhä korkeammalle.


    • Joopajoo. Nostetaan autoveroa niin kaikki on taas hyvin. Joopa joo...

    • Jo käyty hiilidioksidikeskustelu on taas unohtunut.

    • Hohhoijaa miten jaksat pyöriä tuon vaivaisen ilmiön ympärillä koko ajan?
      Eikä jo tule poistoja saman asian jankuttamisesta?
      Asia on kehäpäätelmä ja olisi jo aika astua sieltä hiilikehästä normaaliin tiedepohdintaan.

    • Joku näyttää taas unohtaneen, että Beckin "analyysi" kemiallisista CO2 mittauksista oli täynnä virheitä ja falsifioitiin pariin kertaan varsin pian julkaisunsa jälkeen.

      • Ja höpöti höpö taas kerran.
        Miksi jauhat tuota samaa soopaa jonkun hörhön mielipiteestä?


      • Sama tilanne näyttää olevan toistumassa taas.


      • Edelleenkin joku ottaa Beckin virheellistä tutkimusta esille ikäänkuin tässä käytyä keskustelua ei olisi olemassakaan. Tällä kertaa keskustelussa "Hiilidioksidin osuus ilmastonmuutoksessa?".


    • Ja mikähän ketjussa jo aikaisemmin olevan viestin korostamisessa on sääntöjen vastaista?
      Osaako ohjeistamispäällikkö kertoa?
      Vai haluaako neiti aina viimeisen sanan?

    • Vanha viesti ja aina tämä sama höpotys tulee samalta höpöltä.

      CO2 vain 0,04% ilmasta ja ihmisen polttojen osuus siitä n 4% Sen elinikä ilmassa on n. 5-7 vuotta, toisin kuin väitetään.
      Merivedet säilyttävät, imeyttävät ja luovuttavat sitä. Lämpiminä aikoina ilmastohistoriassa CO2 seuraa lämpöä viiveellä joten se ei voi olla lämpiämisen syy vaan seuraus.

    • Muutama vuosi sitten taisin olla enempi sillä kannalla että ihmisten teot ovat nostaneet lämpötilaa.... asiaa en paljoa miettinyt, kun en sille mitään voinut.

      Kun ilmastonmuutospuheet alkoivat kuohua, piti asiaan tutustua.
      Itse en voi asiaa tutkia, vaan vain lukea muiden tutkimuksia tai muiden helppotajuisempia kuvauksia tai tiivistelmiä niistä tutkimuksista.

      Olen sen verran tieteellisiä tekstejä lukenut että jollain tavalla tunnistan sen, joka kirjoittaa asiaa. Olisiko syynä se että totuus on, jos ei ole paradoksi, niin johdonmukainen ja looginen.

      Tämä on sellainen :
      beck.tehnyt.virheitä
      4.7.2018 0:40

    • Nyt Beckin virheellistä paperia on taas yritetty ottaa esille perusteena väitteille. Tällä kertaa keskustelun otsikot olivat "Ihmisen osuus hiilidioksidin lisääntymisessä" ja "Hiilidioksidin osuus ilmastonmuutoksessa".

    • Tällä kertaa Beckin virheellisiin väitteisiin yritettiin vedota keskustelussa, jonka otsikko kuuluu "Mikä tieto on luotettavaa?"

      • muistutetaan taas asiasta kun viimeksi yritettiin vedota Arrheniuksen mittauksiin CO2 pitoisuuksista...


      • Anonyymi kirjoitti:

        muistutetaan taas asiasta kun viimeksi yritettiin vedota Arrheniuksen mittauksiin CO2 pitoisuuksista...

        Tätä on hyvä nostella, niin muistuu porukalle mieleen nuo mussuttajan epätoivoiset kiemurtelut vailla mitään osoitusta mistään.
        Melkoisen säälittävää on toisten viestien poistelu, kun et muuhun enää kykene.
        Ei taida argumentit riittää mihinkään muuhun.
        Olet säälittävä pelle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        muistutetaan taas asiasta kun viimeksi yritettiin vedota Arrheniuksen mittauksiin CO2 pitoisuuksista...

        Listätään tähän vielä linkki uutiseen, jota mussuttaja ei pysty kumoamaan mitenkään.

        https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/72314332_2304882112955576_5273618806059565056_n.jpg?_nc_cat=111&_nc_oc=AQkXulhtHYNweEUGGaYXYt5ACN2_-SruEeH0wIQ9_cZc2sdTAb6HK8z0ESpjY3Xyuss&_nc_ht=scontent.fqlf1-1.fna&oh=13cda03523a0a6761c913b738e551fc7&oe=5E27F876

        Ja lisksi kannattaa katsoa nuo kuvaajat, joita tämä poistattelija ei ole pystynyt kumoamaan mitenkään.

        Tuolta Figure 11 - 14 pdf:n sivulla 15 - 18.

        https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf


      • EelisPermanen kirjoitti:

        Listätään tähän vielä linkki uutiseen, jota mussuttaja ei pysty kumoamaan mitenkään.

        https://scontent.fqlf1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/72314332_2304882112955576_5273618806059565056_n.jpg?_nc_cat=111&_nc_oc=AQkXulhtHYNweEUGGaYXYt5ACN2_-SruEeH0wIQ9_cZc2sdTAb6HK8z0ESpjY3Xyuss&_nc_ht=scontent.fqlf1-1.fna&oh=13cda03523a0a6761c913b738e551fc7&oe=5E27F876

        Ja lisksi kannattaa katsoa nuo kuvaajat, joita tämä poistattelija ei ole pystynyt kumoamaan mitenkään.

        Tuolta Figure 11 - 14 pdf:n sivulla 15 - 18.

        https://friendsofscience.org/assets/files/documents/CO2 Gas Analysis-Ernst-Georg Beck.pdf

        Meijer ja Keeling molemmat erikseen falsifioivat Beckin yritelmän jo aikaa sitten. Piiskaat siis kuollutta hevosta.

        https://agwobserver.wordpress.com/anti-agw-papers-debunked/

        Tuolla sivulla on luettelo vastaavanlaisista tapauksista. Beck ei ole ainoa joka on tutkimuksiensa tulkinnoissa tehnyt virheitä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meijer ja Keeling molemmat erikseen falsifioivat Beckin yritelmän jo aikaa sitten. Piiskaat siis kuollutta hevosta.

        https://agwobserver.wordpress.com/anti-agw-papers-debunked/

        Tuolla sivulla on luettelo vastaavanlaisista tapauksista. Beck ei ole ainoa joka on tutkimuksiensa tulkinnoissa tehnyt virheitä.

        Joo, heposesi on kuollut jo aikaa sitten. Ei se enää raville nouse.
        Turhaan siis mussutat ja poistelet viestejä alarmistiein tapaan.
        Eipä nuo hörhöjen mielipiteet edelleenkään niitä mittaustuloksia miksikään muuta, vaikka kuinka ulvot.

        Minkälaista tyydytystä saat noista viestien poisteluista?
        Tunnetko suurta tyydytystä aina onnistuessasi?
        Kannattaisiko käydä juttelemassa jollekin tuollaisesta keskustelun estämisestä?


      • EelisPermanen kirjoitti:

        Joo, heposesi on kuollut jo aikaa sitten. Ei se enää raville nouse.
        Turhaan siis mussutat ja poistelet viestejä alarmistiein tapaan.
        Eipä nuo hörhöjen mielipiteet edelleenkään niitä mittaustuloksia miksikään muuta, vaikka kuinka ulvot.

        Minkälaista tyydytystä saat noista viestien poisteluista?
        Tunnetko suurta tyydytystä aina onnistuessasi?
        Kannattaisiko käydä juttelemassa jollekin tuollaisesta keskustelun estämisestä?

        Toiselta "lainatulla" nimimerkillä trollaaminen ei ole keskustelua. Netissä ei myöskään voi tehdä oletusta että vastauksien puute olisi hiljaista myöntymistä. Kun siis saman kohtalon saa toistuvasti trollausta harrastava kirjoittaja...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toiselta "lainatulla" nimimerkillä trollaaminen ei ole keskustelua. Netissä ei myöskään voi tehdä oletusta että vastauksien puute olisi hiljaista myöntymistä. Kun siis saman kohtalon saa toistuvasti trollausta harrastava kirjoittaja...

        Miksi siis jatkat trollaamista ja viestien poistelua?
        Kärsitkö huonosta itsetunnosta, etkä voi sietää kritiikkiä tai muiden mielipiteitä?
        Käynti mt-toimistossa auttaa.


    • Jos ja kun CO2 on niin sairaan nopea niin se olematon lämmittäminen ei kauaa kestä.
      Lämmennyt ilma nousee ylöspäin yrittäen viilentää maaperää ja meriä.
      Syklit ovat vaan niin lämpimiä tällä hetkellä, mutta kohta kylmenee.

      • Pieni on hiilenlisäyksen ilmaan vaikutus ilmastonmuutokseen. 1950-luvulla lähti hiilidioksitasot nousemaan ja ilmasto kylmeni n 30 vuotta.

        Jokainen realistinen taho ymmärtää sen , että monet syklit vaikuttavat ilmastoon.
        Lämpimän ja kylmän syklin vaihteluväli on noin 400 vuotta. Pieni jääkausi loppui n 1950-1900 ja siitä lähti lämmöt ilmassa nousemaan pikkuhiljaa ja hivuttamalla hieman alas ja vähän ennemmän ylös tyyliin. Ei mitään uutta ja dramaattista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pieni on hiilenlisäyksen ilmaan vaikutus ilmastonmuutokseen. 1950-luvulla lähti hiilidioksitasot nousemaan ja ilmasto kylmeni n 30 vuotta.

        Jokainen realistinen taho ymmärtää sen , että monet syklit vaikuttavat ilmastoon.
        Lämpimän ja kylmän syklin vaihteluväli on noin 400 vuotta. Pieni jääkausi loppui n 1950-1900 ja siitä lähti lämmöt ilmassa nousemaan pikkuhiljaa ja hivuttamalla hieman alas ja vähän ennemmän ylös tyyliin. Ei mitään uutta ja dramaattista.

        Korjaan 1850-1900


    • Beck nostettu esille keskustelussa "Maapallon hiilineutraalisuus"

      Muistutetaan siitä, että Beckin artikkeli on falsifioitu eikä siis kelpaa argumentiksi keskusteluun jossa etsitään tieteen kannalta kelvollista materiaalia. Suomennokset tuossa ylempänä nimimerkillä beck.tehnyt.virheitä alkaen 04.07.2018 00:40

      • Ei vieläkään sen meijerin mielipide kumoa yhtään mitään.
        Varsinkaan mittaustuloksia.
        Mahtaa harmittaa.


    • No tieteilijät mikä on ihmisen osuus tässä. 30 vuoden lämpenemisessä?
      Kokonaislämpeneminen 1980-2020 on vain n 0,5 C asteen luokkaa ja niihin lämpöihin on vaikuttanut aurinkomaksimi ja NAO yhdessä ja joitakin muitakin syklejä.
      Olisiko luokkaa 0,1-0,2C astetta oikea arvio?

    • Hiilidioksidista on mahdollista tunnistaa sen alkuperä hiilen iän perusteella, kiitos kosmisen säteilyn.

      Kosminen säteily tuottaa ilmakehässä merkittävän määrän neutroneita, jotka hidastuttuaan termisiksi aiheuttavat ydinreaktioita. Lentomatkailijoiden saamasta ylimääräisestä säteilyannoksesta noin puolet aiheutuu neutroneista. Ilmakehässä tapahtuu 9 ... 15 kilometrin korkeudessa tämä ydinreaktio:

      n + 14N => 14C + p

      Terminen neutroni (n) ja typpiatomin ydin (14N) kohtaavat jolloin vapautuu protoni (p eli vetyatomin ydin) ja 14C eli radioaktiivisen hiili-isotoopin ydin. Kyseisen hiilen isotoopin 14C puoliintumisaika on 5740 vuotta ja sitä on jo pitkään käytetty radiohiiliajoituksessa esihistoriallisten hiiltä sisältävien esineiden ja kasvinosien ajoittamiseen.

      Ajoituksen perusteena on tämä: Ilmakehässä olevasta hiilidioksidista on kosmisen säteilyn aiheuttaman jatkuvan 14C tuotannon vuoksi koko ajan suunnilleen sama osuus eli noin miljoonasosa muodostunut 14C atomeista, jotka on mahdollista tunnistaa esimerkiksi massaspektrometrin tai säteilymittauksen avulla. Kun hiili poistuu kierrosta lukittuen esimerkiksi suohon tai järven pohjan sedimenttiin hautautuneeksi puuksi tai nuotion jäljiltä puuhiileksi ei siihen enää tule lisää radiohiiltä.

      Jo näytteessä olevan radiohiilen määrä vähenee radioaktiivisen hajoamisen vuoksi siten, että 5730 vuoden kuluttua radiohiilestä on jäljellä enää puolet, kahden puoliintumisajan kuluttua neljäsosa jne. Kun aikaa on kulunut kymmenen puoliintumisaikaa (57 tuhatta vuotta) niin radioaktiivisen hiilen osuus on pudonnut tekijällä 2^10 eli tuhannesosaan.

      Aikanaan öljyn ja kivihiilen muodostuessa oli niissä 14C isotooppia yhtä paljon kuin ilmakehässä ja kaikessa tuona aikana muodostuneessa orgaanisessa materiaalissa. Pitkän ajan kuluessa radiohiili puoliintui pois joten öljyssä ja kivihiilessä ruskohiili mukaanlukien ei ole käytännössä yhtään radiohiiltä jäljellä verrattuna kierrossa olevaan hiilidioksidiin.

      Kun luonnon kierrossa koko ajan oleva materiaali hajoaa tai palaa ja vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään niin samalla vapautuu 14C atomeita samassa suhteessa, kuin mitä ilmakehässä muutenkin on. Päästö ei vaikuta ilmakehän hiilen 14C atomien suhteelliseen osuuteen.

      Jos yli 60000 vuotta kierrosta poissa ollut hiili palaa ilmakehään niin siinä hiilidioksidissa ei 14C atomeita ole käytännössä ollenkaan. Sellainen päästö vähentää ilmakehän hiilidioksidin 14C pitoisuutta jota seurataan jatkuvasti.

      Vuodesta 1982 on hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvanut 1.2 - kertaiseksi. Jos tuo nousu olisi aiheutunut luonnon nopeassa kierrossa mukana olleesta hiilestä niin samalla olisi radiohiilenkin määrän pitänyt 1.2 - kertaistua. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten päästö aiheutui fossiilisen hiilen polttamisesta. Radiohiilen suhteellista osuutta mittaamalla on mahdollista tunnistaa kuinka suuri osa ilmakehän hiilidioksidin lisäyksestä on fossiilisista lähteistä peräisin.

      • 40% on CO2n lisäys kylmältä kaudelta. Ihmisen osuus on alle 5% vuotuisesta kierrosta.


      • Hellanlettas. Miksi kuvittelet että tuo kuuluisi tälle palstalle?


      • " jatkuvan 14C tuotannon vuoksi koko ajan suunnilleen sama osuus eli noin miljoonasosa muodostunut 14C atomeista"

        Tuosta jäi pois yksi sana "miljoonasosasta" eli lauseessa virhe. Radiohiilen C14 osuus on vaikeasti mitattavissa siksi, että se on vain luokkaa miljoonasosa *miljoonasosasta* eli yksi atomi tuhatta miljoonaa 12C atomia kohti.

        Yhdessä kuutiometrissä merenpinnan ilmaa on luokkaa 45 moolia kaasuja josta hiilidioksidia noin 0.018 moolia (400 ppm tilavuudesta) . Siitä radiohiiltä sisältävää hiilidioksidia on 1.8E-14 moolia eli noin 10000000000 (kymmenen miljardia molekyyliä).

        Radioaktiivisen aineen aktiivisuus (Bq) on aineen määrä atomeina kertaa sen hajoamisvakio. Hajoamisvakio on ln(2)/puoliintumisaika.
        Puoliintumisaika radiohiilelle on 5730 vuotta eli 1.81E11 sekuntia.
        Radiohiilen hajoamisvakio on siis 3.84E-12 1/s

        Radiohiilen atomit aiheuttavat kuutiometrissä ilmaa vain 0.04 hajoamista sekunnissa, jonka vuoksi mittaaminen radioaktiivisuuden perusteella on vähintäänkin haastavaa vaikka suuresta määrästä ilmaa kerättäisiinkin hiilidioksidia esimerkiksi karbonaatiksi. Mieluummin käytetään massaspektometriä laskemaan yksittäisten C14 atomien osuus hiilidioksidista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        " jatkuvan 14C tuotannon vuoksi koko ajan suunnilleen sama osuus eli noin miljoonasosa muodostunut 14C atomeista"

        Tuosta jäi pois yksi sana "miljoonasosasta" eli lauseessa virhe. Radiohiilen C14 osuus on vaikeasti mitattavissa siksi, että se on vain luokkaa miljoonasosa *miljoonasosasta* eli yksi atomi tuhatta miljoonaa 12C atomia kohti.

        Yhdessä kuutiometrissä merenpinnan ilmaa on luokkaa 45 moolia kaasuja josta hiilidioksidia noin 0.018 moolia (400 ppm tilavuudesta) . Siitä radiohiiltä sisältävää hiilidioksidia on 1.8E-14 moolia eli noin 10000000000 (kymmenen miljardia molekyyliä).

        Radioaktiivisen aineen aktiivisuus (Bq) on aineen määrä atomeina kertaa sen hajoamisvakio. Hajoamisvakio on ln(2)/puoliintumisaika.
        Puoliintumisaika radiohiilelle on 5730 vuotta eli 1.81E11 sekuntia.
        Radiohiilen hajoamisvakio on siis 3.84E-12 1/s

        Radiohiilen atomit aiheuttavat kuutiometrissä ilmaa vain 0.04 hajoamista sekunnissa, jonka vuoksi mittaaminen radioaktiivisuuden perusteella on vähintäänkin haastavaa vaikka suuresta määrästä ilmaa kerättäisiinkin hiilidioksidia esimerkiksi karbonaatiksi. Mieluummin käytetään massaspektometriä laskemaan yksittäisten C14 atomien osuus hiilidioksidista.

        Mitä väliä. Yhtä hyödyllistä olisi rakentaa mittari jolla voidaan mitata kärpäsenkullin paksuus.


      • Anonyymi kirjoitti:

        40% on CO2n lisäys kylmältä kaudelta. Ihmisen osuus on alle 5% vuotuisesta kierrosta.

        Ihmisen osuus on mitattavissa radiohiilen pitoisuuden muutoksesta. Se on vuositasolla pieni mutta kun hiilidioksidin vuotuinen poistuminen ei ole kasvanut kompensoimaan ihmisen tuottamia päästöjä niin vuoden yli keskiarvoistettu hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa tasaisesti. Kymmenien vuosien kuluessa ihmisen vaikutus on nostanut hiilidioksidipitoisuuden korkeammalle kuin mitä se on ollut viimeiseen 3 miljoonaan vuoteen sinä aikana tapahtuneet jääkaudet ja niiden väliset lämpimät ajat mukaanlukien.

        Uuden mittaustavan ansiosta tiedetään että lisäys aiheutuu fossiiliesta hiilestä eikä mistään sadan tai parinsadan vuoden syklin aiheuttamasta orgaanisen aineen palautumisesta kiertoon. Kun tiedetään että radiohiilen hajoamisvakio on 3.84E-12 1/s eli 1.21E-4 (1/vuotta) niin on helppo laskea mikä osuus radiohiilestä hajoaa minkäkin ajan kuluessa käyttäen kaavaa N/N₀ =exp(-t*0.000121)) missä t on hiilen ikä vuosina.

        Esimerkiksi viisisataa vuotta kierrosta pois olleen orgaanisperäisen aiheen lahoamisen tai palamisen tuottamassa hiilidioksidissa on tuon perusteella exp(-500*0.0001.21) = 0.94 osuus radiohiilestä jäljellä (94%). Se siis erottuu selvästi fossiilisesta hiilestä, jota ihminen päästää ilmakehään kivihiilestä, ruskohiilestä, öljystä ja kalkkikivestä (betoni/sementti).

        Mittausmenetelmän arvo on siis siinä, että varsin armottomasti erottelee ihmisen tuottamat fossiilisen hiilidioksidin päästöt luonnon pidempienkin kiertojen tuottamista CO2 päästöistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisen osuus on mitattavissa radiohiilen pitoisuuden muutoksesta. Se on vuositasolla pieni mutta kun hiilidioksidin vuotuinen poistuminen ei ole kasvanut kompensoimaan ihmisen tuottamia päästöjä niin vuoden yli keskiarvoistettu hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa tasaisesti. Kymmenien vuosien kuluessa ihmisen vaikutus on nostanut hiilidioksidipitoisuuden korkeammalle kuin mitä se on ollut viimeiseen 3 miljoonaan vuoteen sinä aikana tapahtuneet jääkaudet ja niiden väliset lämpimät ajat mukaanlukien.

        Uuden mittaustavan ansiosta tiedetään että lisäys aiheutuu fossiiliesta hiilestä eikä mistään sadan tai parinsadan vuoden syklin aiheuttamasta orgaanisen aineen palautumisesta kiertoon. Kun tiedetään että radiohiilen hajoamisvakio on 3.84E-12 1/s eli 1.21E-4 (1/vuotta) niin on helppo laskea mikä osuus radiohiilestä hajoaa minkäkin ajan kuluessa käyttäen kaavaa N/N₀ =exp(-t*0.000121)) missä t on hiilen ikä vuosina.

        Esimerkiksi viisisataa vuotta kierrosta pois olleen orgaanisperäisen aiheen lahoamisen tai palamisen tuottamassa hiilidioksidissa on tuon perusteella exp(-500*0.0001.21) = 0.94 osuus radiohiilestä jäljellä (94%). Se siis erottuu selvästi fossiilisesta hiilestä, jota ihminen päästää ilmakehään kivihiilestä, ruskohiilestä, öljystä ja kalkkikivestä (betoni/sementti).

        Mittausmenetelmän arvo on siis siinä, että varsin armottomasti erottelee ihmisen tuottamat fossiilisen hiilidioksidin päästöt luonnon pidempienkin kiertojen tuottamista CO2 päästöistä.

        Huuhaata ja höpöhöpöä tuo sekoilu.
        Suurin osa luontaisen hiilidioksidin hiilestä on ihan tavallista epäradioaktiivista hiiltä. Sitä ei millään mittarilla pysty erottamaan ihmisen tuottaman hiilidioksidin hiilestä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisen osuus on mitattavissa radiohiilen pitoisuuden muutoksesta. Se on vuositasolla pieni mutta kun hiilidioksidin vuotuinen poistuminen ei ole kasvanut kompensoimaan ihmisen tuottamia päästöjä niin vuoden yli keskiarvoistettu hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa tasaisesti. Kymmenien vuosien kuluessa ihmisen vaikutus on nostanut hiilidioksidipitoisuuden korkeammalle kuin mitä se on ollut viimeiseen 3 miljoonaan vuoteen sinä aikana tapahtuneet jääkaudet ja niiden väliset lämpimät ajat mukaanlukien.

        Uuden mittaustavan ansiosta tiedetään että lisäys aiheutuu fossiiliesta hiilestä eikä mistään sadan tai parinsadan vuoden syklin aiheuttamasta orgaanisen aineen palautumisesta kiertoon. Kun tiedetään että radiohiilen hajoamisvakio on 3.84E-12 1/s eli 1.21E-4 (1/vuotta) niin on helppo laskea mikä osuus radiohiilestä hajoaa minkäkin ajan kuluessa käyttäen kaavaa N/N₀ =exp(-t*0.000121)) missä t on hiilen ikä vuosina.

        Esimerkiksi viisisataa vuotta kierrosta pois olleen orgaanisperäisen aiheen lahoamisen tai palamisen tuottamassa hiilidioksidissa on tuon perusteella exp(-500*0.0001.21) = 0.94 osuus radiohiilestä jäljellä (94%). Se siis erottuu selvästi fossiilisesta hiilestä, jota ihminen päästää ilmakehään kivihiilestä, ruskohiilestä, öljystä ja kalkkikivestä (betoni/sementti).

        Mittausmenetelmän arvo on siis siinä, että varsin armottomasti erottelee ihmisen tuottamat fossiilisen hiilidioksidin päästöt luonnon pidempienkin kiertojen tuottamista CO2 päästöistä.

        MIKES:in projektina paraikaa rakennettavalla laitteella on mahdollista tehdä tuo radiohiilen osuuden mittaus nopeasti (1 tunnissa) ja paikallisesti. Näin nähdään suoraan heti mittauksesta missä nimenomaisessa maantieteellisessä sijainnissa alailmakehän hiilidioksidi sisältää keskimääräistä vähemmän radiohiiltä eli on peräisin fossiilisista lähteistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        MIKES:in projektina paraikaa rakennettavalla laitteella on mahdollista tehdä tuo radiohiilen osuuden mittaus nopeasti (1 tunnissa) ja paikallisesti. Näin nähdään suoraan heti mittauksesta missä nimenomaisessa maantieteellisessä sijainnissa alailmakehän hiilidioksidi sisältää keskimääräistä vähemmän radiohiiltä eli on peräisin fossiilisista lähteistä.

        Sen huomaa, kun näitä keskusteluja lukee, että denialisteilla ei ole mitään järkevää sanottavaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        MIKES:in projektina paraikaa rakennettavalla laitteella on mahdollista tehdä tuo radiohiilen osuuden mittaus nopeasti (1 tunnissa) ja paikallisesti. Näin nähdään suoraan heti mittauksesta missä nimenomaisessa maantieteellisessä sijainnissa alailmakehän hiilidioksidi sisältää keskimääräistä vähemmän radiohiiltä eli on peräisin fossiilisista lähteistä.

        Kerro vielä se, miten tuo liittyy palstan aiheeseen.


    • Hiilidioksidi absorboi Maapallon pinnasta lähtevää lämpösäteilyä merkittävästi 4.3µm ja 15µm aallonpituuskaistoilla. Näistä tuo 15 µm on merkittävä siksi, että se sattuu koko lailla keskelle 287 K lämpöisen pinnan lähettämää säteilyspektriä.

      Absorptiospektrin näkee esimerkiksi artikkelissa, jonka löytää hakusanoilla Zhong Haigh 2013

      Mainitun 15 µm kohdalla on myös vesihöyryn aiheuttamaa absorptiota. Kun se ei ole saturoitunutta niin tuolla aallonpituudella vesihöyryä voimakkaammin absorboivan hiilidioksidin vaikutus näkyy selvästi.

    • Keskustelussa "Mikä tieteellinen väite on kumottu?" yritetään virheellisesti väittää, että hiilidioksidin absorptiopiikkien kohdalla absorptio on jo saturoitunutta.

    • Otetaan tämä esille kun asiasta eli saturoituneesta absorptiosta näyttää olevan epäselvyyttä.

      Säteily etenee aineessa, joka absorboi sitä. Säteilyn intensiteetti vaimenee verrannollisena tekijään exp(-x*k) missä x on ainekerroksen paksuus ja k on tuolla aallonpituudella tapahtuvan absorption voimakkuus yksiköissä 1/m. Absorption määrä prosentteina on tuolloin A=100%*(1-exp(-x*k)). Mitä kauempana ollaan huipusta sitä pienemmän arvon k saa ja vastaavasti sitä vähäisempää on absorptio A.

      Kun x eli hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa niin absorption A määrä kasvaa vastaavasti. Kun jonkun absorptiospektrin huipun kohdalla ollaan esimerkiksi 99% absorptiossa niin huipun ympärillä on alue jonka ulkoreunoilla absorptio on laskenut 90%:iin eli sillä aallonpituudella k*x=2.3. Hiilidioksidimäärän x lisääminen aiheuttaa laajemmalla aallonpituusalueella absorption nousemisen yli 90% lukemiin. Kun x eli hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu niin tuohon 90% absorptioon tarvittava absorption voimakkuus k on vastaavasti puolet pienempi.

      Absorption voimakkuus k riippuu siitä kuinka lähellä ollaan absorptiomaksimia. Mitä kauempana ollaan sitä pienempi on k. Ja kun x kasvaa niin sitä kauempana piikin maksimikohdasta toteutuu yli 90% absorptio. Itse huipun kohdalla absorption kasvu ei enää juurikaan näy eli se on saturoitunut.

      Hiilidioksidin määrän kasvu siis leventää säteilyspektrissä näkyviä absorption alueita aallonpituusasteikolla eli sitä kautta saa suuremman määrän Maapallon pinnan lähettämää pitkäaaltoista infrapunasäteilyä pysäytettyä.

      • Mutta kun suurin osa lämmöstä poistuu täällä maan alimmissa ilmakerroksissa muilla tavoin kuin säteilemällä niin ei tuolla lisääntyneellä hiilidioksidilla ole mitään vaikutusta.


    • Taas tämä todellinen tieteen pläjäys suoraan naamallenne ja tieteilijä Jönssin tukemana.
      Eiköhän tämä asia jo riittäne.

    • Hiilidioksidi on tosiaan varsin kiinnostava kaasu.

    • Muistutetaan asiasta kun taas tästä aiheesta on taas kommentoitu ikäänkuin näitä aiempia keskusteluita ei olisi koskaan käytykään.

      • Joku otti esille kemiallisen analyysin keskustelussa "Näkyykö Mauna Loan CO2 mittarista koronan vaikutukset?".


    Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut