Maaseudun Tulevaisuus:

Miksi johtajien suunnitelmat hyväksyttiin? Miksi ei haettu vaihtoehtoja? Miksi ei yritetty tehdasta myydä, kuten aikoinaan Savon Sellu Kuopiossa myytiin ulkomaiselle omistajalle ja pyörii hienosti tänäkin päivänä tuoden maakuntaan rahaa. Ja myytiinhän Kirkniemen tehdas Lohjalla.

Sen sijaan Kaskisten tehdas romutettiin ja tehtiin taseeseen noin 60 miljoonan alaskirjaus.

Tai miksi ei menetelty kuten omistaja teki 80 vuotta vanhan Sunilan tehtaan kanssa Kotkassa? Se olisi ollut paras ratkaisu. Siellä tehdas pysäytettiin, mutta ei romutettu, vaan käynnistettiin vielä samana vuonna sellumarkkinoiden elvyttyä. Kaskisissa olisi päästy samaan ja vain yhtenä vuotena tehdas olisi ollut lievästi tappiollinen.

Korkein luottamusjohdon edustaja oli Kristiinankaupungista, jonka seudun aluetaloudellinen tappio oli vielä muuta maakuntaa suurempi.

Ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustaja, kun näkee varsin merkittävän Kaskisiin jääneen toisen puunjalostustehtaan lopettamisen, jolloin vedotaan rautatien lakkauttamiseen. Tämän tehtaan talous heikkeni jo huomattavasti symbioosin sellutehtaan kanssa loppuessa.

Tämä kaikki vain sen vuoksi, että voidaan pitää kuitupuun kantohinta nimellisesti viime vuosituhannen tasolla ja johtajat saavat metsänomistajien kustannuksella hyvistä tuloksista mahtavat miljoonabonukset, joiden perusteet ovat konsultit laatineet isolla rahalla, ja joissa ei oteta huomioon kantohintoja.