Alajärvi on matala rehevöitynyt järvi, jossa varsinkin talvella happi loppuu pohjanläheisistä vesikerroksista. Järvessä on kesäisin laajoja pitkäkestoisia sinileväkukintoja ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Alajärveä kuormittavat valuma-alueelta tuleva maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Sisäisen kuormituksen merkitys on varsin suuri, mistä kertoo jo se, että järven fosforipitoisuudet ovat tulouomia korkeammat. Fosforipitoisuudet myös kasvavat kesän kuluessa. Järven pohja ja ulappa-alueiden ravintoketju onkin huonossa kunnossa: kasviplankton kuvaa välttävää ja särkikalavaltainen kalasto jopa huonoa ekologista tilaa. Alajärveä myös säännöstellään melko voimakkaasti ja talviaikainen luonnontilaista suurempi pinnanlasku voikin altistaa järveä happikadolle pienentämällä alusveden tilavuutta. (Bonde ym. 2016).
Alajärven tilalla on laajempaakin merkitystä, sillä lähes kolmasosa alapuolella Ähtävänjoen vesistössä sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suurimman ja kalataloudellisesti merkittävimmän järven, Lappajärven, tulovirtaamasta tulee Alajärven kautta. (Sivil ja Bonde 2012)
Alajärven tilalla on laajempaakin merkitystä, sillä lähes kolmasosa alapuolella Ähtävänjoen vesistössä sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suurimman ja kalataloudellisesti merkittävimmän järven, Lappajärven, tulovirtaamasta tulee Alajärven kautta. (Sivil ja Bonde 2012)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomen järvien yhteenlaskettu vesimäärä on vain hieman yli 300 km3, joten ei ihme ,että vedenlaatu on sitä mitä on. Tämä vesimäärä mahtuisi esim. Laatokkaan nelinkertaisesti.
Jotain vaikuttavia toimenpiteitä täytyy kyllä alkaa tekemään, Pirkkalanlahtikin alkaa olla siinä kunnossa että on jo rasite kaupungin imagolle kirkuvine lokkilaumoineen. Järkevintä varmaan kuivattaa koko lahti tai vaihtoehtoisesti hommata paikalle erittäin pitkäpuominen kaivinkone joka ensin maalta käsin vetää rapaa rannalle niin kaukaa kuin ylettää ja talvella sitten jään päältä vetää keskemmälle lahtea rapaa ja lietettä jolloin syntyy keinosaari ja rantoja jää kiertämään noin 40 metriä leveä puhdas veneilykelpoinen vesiosuus.
surkearapalammikko nimimerkki, huono suunnitelma. Koko lahti avoimeksi on ainoa oikea tai keskelle keinosaari jo olelmassa olevaa kasvattaen ja saari ei tule KOSKAAN kuin 50m ei enempää.
40metriä leveä oja lahden ympäri ? EI KOSKAAN EI!!!! korka saari on mahdollinen ja vuosittainen työurakka siitä aina. Pikkuhiljaa paremmaksi ja paremmaksi.
Olen ajellut venellä lahden ympäri ilma pohjakoskeytuksia yms ja lahti näyttää umpeen kasvaneemmalta maalta ei enää kun siellä ajelee veneellä. Eli amatöörit puhuu 40 m ojista lahteen.
Käykää ihmiset ajelemassa kukin tyylillään lahdella se on ihan hieno . Rantojen omistajat vain eivät hoida rantojaan !
Ollaan onneksi niin hyvässä tilanteessa että mitään vahinkoa ei enää voi saada aikaiseksi, aina mennään parempaan päin vaikka vain kantopommeja räjäyttelemällä.
Nyt vain rahoitus kasaan ilman mitään kallista kokoustamista, tarjouspyyntö menemään kuka tekee tällä summalla eniten kaksi metriä syvää avovettä ruoppausmassat läjittäen keinosaariksi ja kone töihin, konekuski kyllä tietää paikan nähtyään mitä pitää tehdä.
Kaikki keinosaaret tai saarien kasvattamiset ruoppausmassoilla taitaa olla mahdoton tehtävä, sekaan tarvittaisiin varmaan kiinteämpääkin maata jossa rapa saataisiin pysymään muodossaan sen aikaa että pajukko kasvaa. Ainoa järkevä tapa on tehdä rantaan tie joka sitten palvelee ruoppauksen jälkeen rantatienä, tältä tieltä sitten ruopata niin kaukaa kuin vain jollain erikoiskoneella yltää, jos koko lahtea aletaan ruoppaamaan seuraauksena on koko järven tuho.
Eikös rantojen ruoppaus aloiteta kesällä 2019, tehdään juurikin tuo 40 metriä leveä oja. Niitetään vähän keskeltä.