Omistaminen ja kilpailu ovat kaksi eri asiaa.
Yksi voi omistaa kaiken mutta antaa osayksikköjen kilpailla. Suuryritysten kartelli voi estää vapaan kilpailun ja määrittää itse markkinahinnan omistajien suuntaan edeulliseksi. Kunkin tuotteen keskimääräinen hinta, markkinahinta, realisoituu joka tapauksessa markkinoilla, omistipa tuotantovälineet kuka hyvänsä.
Kapitalismi kulkee monilla aloilla monopolia kohti vaikka ne pyritään lailla estämään. Monilla aloilla muodostuu tahdosta riippumatta suuryrityksiä (kohti monopolia tai muutama yhtiö jakaa maailmanmarkkinat).
Kysymys. Onko järkevää ja kannattavaa tuottaa esim. autoja alle 50 työntekijän yhtiöissä käsityöpajan kaltaisissa oloissa. Olisi laki, että autontuottajayhtiön tulee olla näin pieni eivätkä omistajat voisi olla muissa autonvalmistusyhtiöissä omistajina.
Linjausta vastaukselle: Suuryhtiö syntyy luonnollisesta pakosta. Se syö pienet tuottajat, pääomat kasaantuvat, teknologian kehitykselle avautuu mahtvat näkymät. Vapautuvaa työvoimaa voidaan siirtää muille aloille ja/tai yleistä työajan pituutta lyhentää. Tietyt alat ovat kulkeneet monopolia kohti eikä mikään maailman mahti olisi voinut sitä estää.
Monopoli ts. suuryritys talousyksikkönä ei suinkaan ole työläisen vihollinen. Teknologian ja siten tieteen kehitys ovat työläiselle myönteinen seikka eikä suinkaan pahe.
Omistuksen poliittinen puoli on taasen toinen seikka.
Yksi voi omistaa kaiken mutta antaa osayksikköjen kilpailla. Suuryritysten kartelli voi estää vapaan kilpailun ja määrittää itse markkinahinnan omistajien suuntaan edeulliseksi. Kunkin tuotteen keskimääräinen hinta, markkinahinta, realisoituu joka tapauksessa markkinoilla, omistipa tuotantovälineet kuka hyvänsä.
Kapitalismi kulkee monilla aloilla monopolia kohti vaikka ne pyritään lailla estämään. Monilla aloilla muodostuu tahdosta riippumatta suuryrityksiä (kohti monopolia tai muutama yhtiö jakaa maailmanmarkkinat).
Kysymys. Onko järkevää ja kannattavaa tuottaa esim. autoja alle 50 työntekijän yhtiöissä käsityöpajan kaltaisissa oloissa. Olisi laki, että autontuottajayhtiön tulee olla näin pieni eivätkä omistajat voisi olla muissa autonvalmistusyhtiöissä omistajina.
Linjausta vastaukselle: Suuryhtiö syntyy luonnollisesta pakosta. Se syö pienet tuottajat, pääomat kasaantuvat, teknologian kehitykselle avautuu mahtvat näkymät. Vapautuvaa työvoimaa voidaan siirtää muille aloille ja/tai yleistä työajan pituutta lyhentää. Tietyt alat ovat kulkeneet monopolia kohti eikä mikään maailman mahti olisi voinut sitä estää.
Monopoli ts. suuryritys talousyksikkönä ei suinkaan ole työläisen vihollinen. Teknologian ja siten tieteen kehitys ovat työläiselle myönteinen seikka eikä suinkaan pahe.
Omistuksen poliittinen puoli on taasen toinen seikka.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Totta.
Omistuspohja ei vaikuta siihen, että suurteollisuus kykenee tuottamaan halvemmalla ts. vähemmällä työvoimalla ja enemmän.
Hinnat määräytyvät joka tapauksessa markkinoilla ja heikompituottoiset yhtiöt menevät ennenpitkää nurin. Tämä tarkoittaa sitäkin että talousjärjestelmästä riippumatta valtion tuki jatkuvasti tappiolliselle tuotannolle on järjestön.
Pientuotannolle on aina sijaa. Teknologia voi myös mahdollistaa pienyksiköitä lähelle kuluttajia tuottavuuden kärsimättä.
Kapitalismin taloudellinen laki perustuu pääomien jatkuvaan kasaantumiseen. Kilpailu johtaa ennenpitkää monopoliin. Se tehdään kiertoteitse mikäli lainsäädäntö sen estää.
Valtion omistusten ja soten yksityistämistä perustellaan kilpailun ja kustannusten alentumisen propagandalla. Jo nyt on näkyvissä muutaman suuren ja ulkomaalaisomistukessa pääosin olevien yhtiöiden rohmuavan leijonanosan sotekentästä. Syntyy suuryhtiöiden kartelli, joka jakaa markkinat ja samalla yhtiökumppanit yrittävät syödä toinen toisensa.
Lopputuloksena valtion hyvin toimiva sote kuolee ja tulee yhden tai muutaman yksityisyhtiön johtama sote. Se kellä on rahat sillä valta. Yksityistetty sote voi olla muodollisesti yhteiskunnan valvonnassa mutta raha sanelee ehdot.
Valtion monopoli ei ole synti niinkuin väitetään. Se on vielä suurempi yhtiö kuin kaikki yhtiöt yhteensä. Valtiolla eli kansalaisilla ei ole syytä viedä varoja veronkiertoon tai pimittää niitä muuten. Valtiolla on suuremmat resurssit käytettävissä ja myös mahdollisuudet kohottaa työn tuottavuutta toisin kuin palkkatyöläistä hiostamalla. Vanhentunut tuotanto(laitos) lakkautetaan ja uutta parempaa tilalle.
Suurtuotanto tuskin koskaan poistaa pientuotantoa. Sille löytyy sijansa. Sikäli kuin tuotteille on ostajia ja ne ovat hyödyllisiä niin niitä voidaan tehdä ilman valtion tukea.
Suuren ja pienen dialektiikka sopii yhteen vaikka ne ovatkin vastakohtia.
Ydinkysymys on työvoiman toimeentulon turvaaminen ja sosiaalisten rakenteiden kehitystyö.
En ymmärrä miksi valtiot ja yhtiöt olisivat konkurssitilassa kun tuottavuus kohoaa rytinällä.