Räkämäntyristiriita HS / Yle jutuissa, kumpi totta

Istutusmännystä ei tule hyvälaatuista TUKKIA

Olen samaa mieltä, että kyllä kunnollista mäntyä löytyy Suomesta vaikka kuinka, ei sen vuoksi tarvitse suuntaa muuttaa. Sama koskee muitakin erikoispuita, niistäkin kirjoitellaan, mutta kun pitäisi sitten ostaa, niin ei näy ostajaa tai maksajaa.
Räkämäntyjä on aina ollut, ne on niitä suurioksaisia yksittäispuita tai liian ravinteikkaassa maassa kasvaneita metsälaidunnuksen jäänteitä.
Onhan niitä ollut tässä vuosien varrella kaikenlaisia erikoispuupörssejä, joissa on muka voinnut kaupata laadukasta puuta ja erikoiseriä. Kovin on vähäisiksi jäänneet niiden anti ainakin meikäläiselle.
Olin jopa mukana yhdessä EU-rahoitteisessa projektissa näiden erikoispuiden osalta. Parasta antia oli, että saatiin matkustaa EU-rahoilla monessa paikassa katsomassa erikoispuiden sahausta ja jalostusta. Projektin vetäjät toki vetivät siitäkin kait suurimman potin...
Sahasin myös puuseppien toiveiden mukaisesti erikoispuita, haapaa, koivua, pihlajaa, raitaa, tuomea. Kaikki jäivät lopulta minulle ja viimein leipäännyin niiden kaupittelemiseen, kun maksajaa ei löytynyt, että pistimme kaikki polttopuiksi tilaa viemästä varastoista.
Tämä puunjalostaminen on meidän tilalla ollut tuttua puuhaa yli 60 vuotta, jo isoisäni aikaan sahattiin koivua puusepänteollisuuteen ja tiukkasyistä mäntyä myytiin ovi- ja ikkunatehtaalle. Veistettyä parrua myytiin jopa Egyptiin! Vaan pienet tehtaat meni isompien vanavedessä konkurssiin tai ostettiin pois markkinoita sotkemasta ja ikkunatehdas ilmoitti saavansa halvempaa puuta Venäjältä.
Minulla on nytkin sellaista mäntyä metsässä pystyssä, että parempaa ei taatusti Suomesta löydy, jos joku ikkunoihin sellaista kaipailisi. Vaan se hinta! Minun pitäisi saada niistä puista myös kunnon hinta.

Mikä ikkunatehdas muka varastoi puuta 9 vuotta? Ja milloin on Suomessa muka käytetty niin vanhaa varastopuuta rakentamiseen isommassa määrin? Jotain kierrätystä, että vanhoista hirsistä on tehty rakennuksia, mukka ikkunoita ei varmaan ole oikein koskaan tehty 9 vuotta vanhoista varastoista.
Minulla on varastoissa yli 25 vuotta vanhaa puuta, vaikka talon rakentaisi, mutta ei se kovin yleistä ole. Eikä ole ollut!
Isovanhempani rakensivat talon v. 1939 ja puut siihenkin kaadettiin edellisenä talvena. Hyvin talo vielä pystyssä ja alkuperäiset ikkunat on vielä yhdessä kesämökissä ikkunoina käytössä, vaikka niitäkään ei ole taatusti tehty silloin v. 1939 mistään 9 vuotta varastoidusta puusta.

missäsellaitehas kirjoitti:

Mikä ikkunatehdas muka varastoi puuta 9 vuotta? Ja milloin on Suomessa muka käytetty niin vanhaa varastopuuta rakentamiseen isommassa määrin? Jotain kierrätystä, että vanhoista hirsistä on tehty rakennuksia, mukka ikkunoita ei varmaan ole oikein koskaan tehty 9 vuotta vanhoista varastoista.
Minulla on varastoissa yli 25 vuotta vanhaa puuta, vaikka talon rakentaisi, mutta ei se kovin yleistä ole. Eikä ole ollut!
Isovanhempani rakensivat talon v. 1939 ja puut siihenkin kaadettiin edellisenä talvena. Hyvin talo vielä pystyssä ja alkuperäiset ikkunat on vielä yhdessä kesämökissä ikkunoina käytössä, vaikka niitäkään ei ole taatusti tehty silloin v. 1939 mistään 9 vuotta varastoidusta puusta.

Lue lisää

MENIKÖ SULLA OHI VAI ETKÖ YMMÄRRÄ LUKEMAASI

EIKÖS SE ALOITUKSESSA TULLUT SELVILLE ETTÄ EI VARMASTI TEOLLISUUS TEEKKÄÄN NIIN MUTTA SINULLE TIEDOKSI ETTÄ ISOVANHEMPASI KAATOIVAT RAKENNUS PUUN OIKEAAN AIKAAN KUITENKIN MITÄ SITÄKÄÄN EI NYKYÄÄN TEHDÄ

KAI SENTÄÄN TIEDÄT MILLOIN PUU PITÄÄ KAATAA

VOINYKYYHTEISKUNTA kirjoitti:

MENIKÖ SULLA OHI VAI ETKÖ YMMÄRRÄ LUKEMAASI

EIKÖS SE ALOITUKSESSA TULLUT SELVILLE ETTÄ EI VARMASTI TEOLLISUUS TEEKKÄÄN NIIN MUTTA SINULLE TIEDOKSI ETTÄ ISOVANHEMPASI KAATOIVAT RAKENNUS PUUN OIKEAAN AIKAAN KUITENKIN MITÄ SITÄKÄÄN EI NYKYÄÄN TEHDÄ

KAI SENTÄÄN TIEDÄT MILLOIN PUU PITÄÄ KAATAA

Lue lisää

Ei sen ole väliä milloin puun kaataa. Polttelen juuri polttopuita, jotka kaadoin viime heinäkuussa ja tein saman tien klapeiksi. Täysin kuivaa ja virheetöntä puuta poltettavaksi.
Monet rakennuspuut olen sahannut kesällä kaadetuista puista ja eivät ne rakennukset ole mihinkään siitä kaatuneet taikka homehtuneet.
Toki talvella on hyvä kaataa rakennuspuita, kun niissä on silloin vähemmän nestevirtauksia ja sen myötä sokeria sisällä. Ennen vanhaa tuolla talvella puiden kaatamisella oli suurempi merkitys, kun jo puiden kuljettamiseen metsästä tarvittiin lunta ja pakkasta, että puita voitiin ylipäätään siirtää. Ei hevosella voi puita monessakaan paikassa siirtää muuten, kuin talvella talviteillä ja reellä.
Ja puita käsiteltiin paljon ihmisvoimin, kesällä puut ovat raskaita ja muutenkin ikäviä käsitellä, kun pihkaa sotkee kaiken. Lisäksi uitto oli tärkeä puiden kuljetuksessa, siksi puiden kaato ajoitettiin talveen, jo tuo rannoille kuljettaminen vaati talviset olosuhteet, joista edellä kerroin ja puut olivat kevyempiä talvikaadolla. Keväällä koivutukkien päät tervattiin ennen uittoa, että ne eivät uponneet uitossa.
Nykyään puunkaadon ajankohdalla ei ole suurtakaan merkitystä, koska puun kierto kannolta tehtaalle on niin nopeaa, että eilen kaadetut puut ovat jo tänään sahattu valmiiksi puutavaraksi ja viety kuivaamoon.