Leo!
Missä lapissa olisi sinun mielestäsi sellainen paikka missä voisi tuntea olevansa lähellä Jumalan taivasta ja tuntea itsensä tosi pieneksi.
huom! Lapissa en ole käynyt kertaakaan.
Missä lapissa olisi sinun mielestäsi sellainen paikka missä voisi tuntea olevansa lähellä Jumalan taivasta ja tuntea itsensä tosi pieneksi.
huom! Lapissa en ole käynyt kertaakaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tällä ei ollut tarkoitus aloittaa uutta keskustelu laitoin väärin,
ja muut voivat ohitta tämän paitsi Leo
Voi tuntea olevansa kun laittaa narunkaulaan ja hyppää oksalta alas....
Ps. Muistathan sitoa narun ensin siihen oksaan.
olet säälittävä.
olet noin katkera ja ilkeä, en kysynyt mitään sellaista mikä oikeuttaisi sinulta tuollaista kirjoitusta.
Silti, kaunista kevät päivää sinulle
t. Marjuska
Minusta me kaikki täällä maapallolla olemme tosi pieniä, ei sellaista tunnetta tarvitse Lapista lähteä hakemaan.
Mutta kyllähän siellä aavojen ja tuntureitten keskellä ehkä pienuuden aivan konkreettisestikin tuntee paremmin.
Miksi haluat tuntea itsesi niin pieneksi?Oletko masokisti?
On se kumma juttu kun kysyy tällaista asiaa joka ei pitäisi suututtaa ketään niin on "masokisti" minun pitäisi puhua seksistä niin kuin eräs kirjoittaja,että pakana(m)on pokaystäväni ,johan olisi hyvä asia.
Ihmettelen todella
Ei minua mitenkään suututa se, että haluat tuntea itsesi niin mitättömän pieneksi, mutta haluaisin vain tietää MIKSI?
Oletko ajatellut sitä itse?
Onko se sitä että haluat olla ikäänkuin maailmankaikkeuden syleilyssä, maaemon turvallisessa syleilyssä vai sitä että et halua kasvaa isoksi vastuunottajaksi vaan heittäytyä ja alistua toisen valtaan ja haltuun?
Eikö sinusta olisi muka lähteä johonkin missä todella maailman hälinä ei häiritse ja tuntea olevansa todella pieni maailman kaikkeuden edessä ja palata töihin aivan uutena ihmisenä.
Tätä tarkoitin, ehkä muotoilin kysymykseni väärin kun elo noita kielioppi neroja.
Olin tänään jälleen käymässä Karhunpesällä, joten nämä nettihommat olivat paitsiossa ja pääsin vastamaan vasta nyt.
Tarvitset kaksi edellytystä. Ensinnäkin sen, että kavala maailma on kaukana ja kaukana kiire ja hälinä. Eli tarvitset sellaisen paikan, jossa voit olla todella yksin Jumalasi ja oman salatun sisimpäsi kanssa.
Toiseksi. Tarvitset paikan, jossa on laajat näköalat kaikkiin suuntiin. Parhaiten sopii jokin korkean vaaran tai tunturin huippu, jossa kaikki maallinen on jalkojesi alapuolella ja yläpuolella vain sininen taivas ja Jumalan valtasuuruus.
Tällaisissa olosuhteissa tunnet todella itsesi pieneksi ja sydämesi saavuttaa oikean suhteen suhteessa Jumalaan.
Oma kokemukseni elokuussa 1978:
"5. VINTILÄKAIRASSA
Oltiin jo elokuun puolivälissä ja hillapaikat alkoivat olla jo vähissä. Niinpä lähdettiin Hely-sisaren kanssa etsimään uusia hillamaita ja ajettiin Lokan kylästä kauas itään, Vintiläkairaan. Jälleen sillä matkalla sain voimakkaasti kokea Jumalan läsnäoloa ja sitä muutosta, joka oli sielussani tapahtumassa.
Tällä matkalla ajettiin ohi Lokan kylän, neljäntien risteykseen ja siitä etelään ohi Kairijoen, aina Vasavaaran tietämille asti. Tuossa suuressa kairassa ympärilleni tähyillessäni sain kokea mitä on olla todella pieni ihminen. Vaaroja vaarojen perään. Erämaata, laaksoja ja pieniä erämaapuroja joka puolella. Kaukana oli Lokan kylä, kaukana oli Martti, eräs Kemihaaran jokivarsikylistä ja kaukana idässä oli Venäjän raja. "Kuinka pieni on ihminen, ja kuinka pieni olen minä. Oi Herra. Tee minut todella pieneksi, että sinun valtasuuruutesi saisi tulla esiin minussa ja minun kauttani".
Tämä rukous mielessäni jatkuvasti pyörien olimme kolunneet monta suonkolkkaa, mutta turhaan. Hilloja siltä reissulta ei juuri löydetty, mutta muuten reissu oli kokemisen arvoinen. Sain olla jälleen sen päivän Jumalan syvällisessä puhuttelussa ja Jumalan koulussa. Jumala tarvitsee tämän sukupolven keskelle niitä Hänen sydämensä mukaisia palvelijoita, jotka kaikessa tekevät Hänen tahtonsa. Sitä varten ihmisen on tultava pieneksi ja siinä koulussa sain sen päivän olla.."
Yksi tallainen Jumalan kohtaamisen paikka voisi olla vaikkapa Luostotunturin huippu. Kuvia Luostolta osoitteessa:
http://www.aretalogia.com/T/kuvia_lapista.3.html
Komeat oli maisemat ja täytyy laittaa paikka mieleen paitsi,että minä pelkään kauheasti karhuja.
Minun piilopirttini nimi on Karhunpesä, joten en pelkää minkänlaisia "karhuja".
Toisaalta niitä karhuja on aivan turhaa pelätä. Pakoon pinkovat minkä kintuistaan pääsevät mikäli ihmisestä jotain merkkejä saavat. Eli. Huonossa huudossa on ihminen luomakunnan keskuudessa.
Luostolla ei ole myöskään karhuja tavattu kymmeniin vuosiin eikä niistä mitään vaaraa ole muuallakaan. Mikäli joskus suuntaat Lappiin, olet tervetullut pistäytymään myös Karhunpesällä.
Tämä ei Leo kuuluu tähän minun aiheeseeni,mutta tässä on mielenkiintoinen sivu raamatun ennustuksista ja tulkinnoista.(olet ehkä lukenut)
http://www.wwnet.fi/users/veijone/tuleva.htm
Jätä ihmeessä omaan arvoonsa tuo uskovien katoaminen. Tätä jauhettiin helluntaiherätyksessä jo 1970-luvulla ja kuviteltiin, mitä uutiset kertovat kun ihmisiä on kadonnut käsitämättömällä tavalla. Tätä samaa katoamishysteriaa näytetään lietsovan edelleenkin.
Toinen piirre silloisessa helluntaiherätyksessä oli, että Jeesuksen takaisin tulo tapahtuu ennen kuin on kulunut 40 vuotta v. 1948 tapahtuneesta Israelin valtion uudelleen perustamisesta. Tämäkin ennustus on mennyt pieleen, niin kuin uskovilla moni muukin ennustus.
Eläkäämme tässä ajassa ja ahkeroikaamme toinen toisemme, lähimmäistemme, maamme sekä kansamme hyväksi. Jotta meillä olisi edes vähän parempi täällä elää ja olla.
no enhän minä nyt sellaista usko,että joku noin vaan katoaa jos ei tapeta,mutta onhan raamatussa paljon kohtia jota ei osata tulkitaja ekös sieltä pitäisi löytyä vastaus moneen asiaan.
löytyisi vastaus moniin tämän ajan ihmisten ongelmiin, mutta valitettavasti uskonelämä on paljossa sitä, että siinä paetaan nykyhetkeä mahdollisiman kauas. Joko luomistapahtumiin tai mahdolisimman kauas tulevaisuuteen tahi sitten kuoleman rajan taakse. Näin tämän hetken ihmisten kärsimykset ja ongelmat jäävät huomioimatta ja jatkuvat loputtomiin.
Katsoin hetki sitten TV:stä "Satumaa-ohjelman" ja siinä oli jotain sellaista, jota Suuri Mestari opetti jo 2000 vuotta sitten, mutta niin usein hänen opetuksensa ovat kaikuneet kuuroille korville. Liian paljon erilaisia uskontoja, mutta äärimmäisen vähän pyyteetöntä lähimmäisenrakkautta. Sitä, mitä mm. Vuorisaarnassa opetetaan. (Matt 5-7 luvut)