Nikon Coolpix P1000 Hyväkö?

Ja toinen kiinnostuksen kohde on usi Sony IV se menisi taskuun ja ainakin V mallissa kehuttiin kuvaa. Tiedä miten nyt tässä venytetyssä. Nikoni kyllä kiinnostaa kun aina tahtoo kaikki olla kaukana.
Ilmoita


Ainakin tuo P1000 tuottaa jpegin lisäksi myös RAW-taltioita. Tämän ansiosta kameran käytettävyys saattaa olla huomattavastikin parempi kuin edeltäneen P900-mallin.
Ilmoita
P1000

Huonoa: pieni kenno, pitkä zoomi ja tele päässä onneton valovoima (f/8.0!).

Hyvää: standardi mikkiliitin.

Vaatii alleen järeän jalustan, jotta tuossa on mitään järkeä. Telepää käyttökelvoton näillä leveyksillä.

Voisin kuvitella käyttöä videokuvaajan kolmos kamerana joissakin olosuhteissa.
Ilmoita
Vaihtoehtoina kaksi ihan erilaista kameraa. Mitä jos ensin miettisit, mitä oikein tahdot?

Miten olisi 1" kamera vähän kohtuullisemmalla superzoomilla? Esim Panasonic FS1000/2500, TZ100/200, Sony RX10 joku versio. Noista TZ-mallit ovat melkein taskuunmeneviä. Panasonicit häviää ehkä kuvanlaadussa Sonyn RX10:lle, mutta ovat huomattavasti halvempia.
Ilmoita
Mikä ihmeen Sony IV? Tarkoitatko Sony RX10 Mark IV? Ei se mene taskuun, on suunnilleen samankokoinen kuin Nikon P1000. Sony 1,1 kg, Nikon 1,4 kg. Sonyssa on isompi kenno ja siten parempi kuvanlaatu. Zoomia toki on vähemmän max 220 mm (vast. 600 mm), kun Nikonissa on 539 mm (vast. 3000 mm). Sony myös maksaa tuplasti sen, mitä Nikon.

Nikon P1000 on hyvä siihen tarkoitukseen, mihin se on tehty. Ainoaksi kameraksi en sitä ottaisi, koko on liian suuri ja kenno pieni. Samalla hinnalla saa tuuman kennoisen kameran ja kohtuullisen superzoomin.
1 VASTAUS:
Minä ainakin ymmärsin, että aloittaja tarkoitti taskukokoisella kameralla RX100 IV. Tai ehkä VI, koska kirjoitti "uudesta".

Itse en saisi millään perusteltua itselleni Sonyn RX-mallisarjojen hintoja, mutta ilmeisesti on ihmisiä, jolle tämä ei ole ongelma.
+Lisää kommentti
26 VASTAUSTA:
Ei se niin toimi. Ei vastaavuutta voi laskea vain polttoväliin. Myös aukolle pitää laskea vastaavuus. Se vastaa 24 mm f/16.
okaro kirjoitti:
Ei se niin toimi. Ei vastaavuutta voi laskea vain polttoväliin. Myös aukolle pitää laskea vastaavuus. Se vastaa 24 mm f/16.
Onko minulla ollut väärä käsitys, että eri kennokokojen kameroilla tulee samaa valotusta samoilla valotusarvoilla (suljinaika, aukko ja ISO samat)? Jos siis joku kuvaa maisemia supertsuumikameralla pienelle kennolle (alle tuuman), esim. aukolla 2,8 ja ajalla 1/4000 sekuntia, ISO-lukemalla 100, niin eikö valotuksesta tule yhtä kirkasta, kuin kinokoon kennolle, samoilla valotusarvoilla?

Mitä taas syvyysterävyyteen tulee, niin käsitykseni mukaan aukkoarvo on siinä melko pieni tekijä - siihen verrattuna, paljonko kuvaussuhteen muutos vaikuttaa: jos kuvataan pieni kohde läheltä, niin sitten tausta jää todennäköisesti epäteräväksi - käytetäänpä isoa tai pientä kennoa.

Mitä hyötyä oli tuosta 24/16 lukeman laskemisesta? Tai miksi sitä mielestäsi tarvitaan? Lähikuvauksen syvyysterävyyden arvioimiseenko?
Tsuumikosh kirjoitti:
Onko minulla ollut väärä käsitys, että eri kennokokojen kameroilla tulee samaa valotusta samoilla valotusarvoilla (suljinaika, aukko ja ISO samat)? Jos siis joku kuvaa maisemia supertsuumikameralla pienelle kennolle (alle tuuman), esim. aukolla 2,8 ja ajalla 1/4000 sekuntia, ISO-lukemalla 100, niin eikö valotuksesta tule yhtä kirkasta, kuin kinokoon kennolle, samoilla valotusarvoilla?

Mitä taas syvyysterävyyteen tulee, niin käsitykseni mukaan aukkoarvo on siinä melko pieni tekijä - siihen verrattuna, paljonko kuvaussuhteen muutos vaikuttaa: jos kuvataan pieni kohde läheltä, niin sitten tausta jää todennäköisesti epäteräväksi - käytetäänpä isoa tai pientä kennoa.

Mitä hyötyä oli tuosta 24/16 lukeman laskemisesta? Tai miksi sitä mielestäsi tarvitaan? Lähikuvauksen syvyysterävyyden arvioimiseenko?
Jos haluaa verrata eri kennokokojen kameroita kuvanlaadun ja syväterävyyden kannalta, pitää käyttää vastaavuuksia, esimerkiksi skaalata kinokokoon. Periaate on, että polttoväli ja aukkoluku kerrotaan kroppikertoimella ja ISO-arvo kroppikertoimen neliöllä. Siis 4/3 formaatin ISO 100, 50 mm f/2.8 vastaa kinokoon ISO 400, 100 mm f/5.6. Tässä valotuskin tulee oikein. Sinä ilmeisesti et tiennyt tuota ISO-arvon vastaavuutta.

Noita lukuja vastaa kinokoossa noin f/16 ja ISO 3200.

Et ilmeisesti ymmärrä yhtään syväterävyydestä. Mitä tuot kuvausetäisyyksiä keskusteluun. Ei kuvausetäisyys riipu kennokoosta.

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

okaro kirjoitti:
Jos haluaa verrata eri kennokokojen kameroita kuvanlaadun ja syväterävyyden kannalta, pitää käyttää vastaavuuksia, esimerkiksi skaalata kinokokoon. Periaate on, että polttoväli ja aukkoluku kerrotaan kroppikertoimella ja ISO-arvo kroppikertoimen neliöllä. Siis 4/3 formaatin ISO 100, 50 mm f/2.8 vastaa kinokoon ISO 400, 100 mm f/5.6. Tässä valotuskin tulee oikein. Sinä ilmeisesti et tiennyt tuota ISO-arvon vastaavuutta.

Noita lukuja vastaa kinokoossa noin f/16 ja ISO 3200.

Et ilmeisesti ymmärrä yhtään syväterävyydestä. Mitä tuot kuvausetäisyyksiä keskusteluun. Ei kuvausetäisyys riipu kennokoosta.
"Et ilmeisesti ymmärrä yhtään syväterävyydestä."

Mistä sinä tuollaisen johtopäätöksen olet tehnyt? Olen palstalla esitellyt syvyysterävyyden käsityksiäni moneen kertaan, mutta en jaksa joka keskusteluun toistaa samaa. Kommenttisi muistuttaa lähinnä sellaista, mitä muinoin nimitettiin poliisin ammattislangilla "vastoin parempaa tietoa" solvaamiseksi.

"Mitä tuot kuvausetäisyyksiä keskusteluun."

Jos haluat jotain käsittää syvyysterävyydestä, niin siinä nimenomaan tarkennusetäisyys on melko olennainen asia. Muita polttoväli ja aukkoarvo. Lähikuvauksen harrastajat monet tietävät, että eri polttoväleillä samankokoisen kohteen kuvaamisessa, samaan kokoon, sama aukkoarvo vaikuttaa suunnilleen saman syvyysterävyyden - paitsi poikkeuksena hyperfokaalinen etäisyys, joka riippuu polttovälistä ja aukosta.

"Ei kuvausetäisyys riipu kennokoosta."

Eipä välttämättä riipukaan. Kuka sellaista väitti. Kommenttisi kuulostaa pimpelipom-logiikalta. Mutta miksi sinä selostat syvyysterävyyttä, kuin se olisi jokin laatuasia? Mitä tekemistä laadulla on sen kanssa, että valokuvaaja voi mielivaltaisesti minimoida tai maksimoida syvyysterävyyttä? Mielestäni se ei ole laatuasia sinällään. Lyhyen syvyysterävyyden omaava kuva voi olla laadukas, mutta niin myös suuren syvyysterävyyden kuva. Tämä on vähän samantyyppinen asia, kuin jos joku sanoisi suklaan olevan laadukkaampaa kuin ruisleipä tai päinvastoin. Ehkä ei ole kysymys viasta, vaan ominaisuudesta. (Että leipä voi pierettää, jos paljon syödään)

Olen 90-luvulla jo kuljeskellut tekemässä raskaan jalustan kanssa niin järkyttävän syvyysterävää kuvaa, ettei mitää järkeä, vaatiiko kukaan sellaista missään. Silloin kun oli luppoaikaa, eikä kuvattavaa, laskeskelin mm. syvyysterävyyden taulukoita. Kyseenalaista paljonko siitä on hyötyä. Ehkä jotain periaatteita siinä oppi, mistä tekijöistä terävyys koostuu.
okaro kirjoitti:
Jos haluaa verrata eri kennokokojen kameroita kuvanlaadun ja syväterävyyden kannalta, pitää käyttää vastaavuuksia, esimerkiksi skaalata kinokokoon. Periaate on, että polttoväli ja aukkoluku kerrotaan kroppikertoimella ja ISO-arvo kroppikertoimen neliöllä. Siis 4/3 formaatin ISO 100, 50 mm f/2.8 vastaa kinokoon ISO 400, 100 mm f/5.6. Tässä valotuskin tulee oikein. Sinä ilmeisesti et tiennyt tuota ISO-arvon vastaavuutta.

Noita lukuja vastaa kinokoossa noin f/16 ja ISO 3200.

Et ilmeisesti ymmärrä yhtään syväterävyydestä. Mitä tuot kuvausetäisyyksiä keskusteluun. Ei kuvausetäisyys riipu kennokoosta.
Avoimeksi jäi kysymykseni, jos kuvataan tietyllä kennokoolla, ja tietyillä valotusarvoilla, niin eivätkö valotusarvot ole täsmälleen samat, samassa valaistuksessa, kuin jos käytetään eri kennokoon kameraa? Kyllä vai ei? Tähän ei kelpaa järjetön herjaheitto vastaukseksi. Itselläni on mielipide ja käsitys, että kyllä toimivat, samat valotusarvot eri kameroissa, suunnilleen.
Tsuumikosh kirjoitti:
Avoimeksi jäi kysymykseni, jos kuvataan tietyllä kennokoolla, ja tietyillä valotusarvoilla, niin eivätkö valotusarvot ole täsmälleen samat, samassa valaistuksessa, kuin jos käytetään eri kennokoon kameraa? Kyllä vai ei? Tähän ei kelpaa järjetön herjaheitto vastaukseksi. Itselläni on mielipide ja käsitys, että kyllä toimivat, samat valotusarvot eri kameroissa, suunnilleen.
Totta helvetissä valotusarvot ovat samat. Sinä et ymmärrä ollenkaan näitä vastaavuuksia. Ne eivät ole todellisia vaan ne ovat työkaluja lopputuloksen arvioimiseen. Vastaavuudet on polttovälille, aukolle ja ISO-arvolle. Taisit unohtaa viimeisen.

Siis, jos on täyskennolla: 50 mm f/4 ISO 400, niin sitä vastaa kroppikertoimella 2: 25 mm f/2 ISO 100. Jos hieman mietit, niin nämä valottuvat samalla valotusajalla samalla tavalla. Aukolle ja polttovälille käytetään suoraan kroppikerrointa. ISO-arvolle sen neliötä.
Tsuumikosh kirjoitti:
"Et ilmeisesti ymmärrä yhtään syväterävyydestä."

Mistä sinä tuollaisen johtopäätöksen olet tehnyt? Olen palstalla esitellyt syvyysterävyyden käsityksiäni moneen kertaan, mutta en jaksa joka keskusteluun toistaa samaa. Kommenttisi muistuttaa lähinnä sellaista, mitä muinoin nimitettiin poliisin ammattislangilla "vastoin parempaa tietoa" solvaamiseksi.

"Mitä tuot kuvausetäisyyksiä keskusteluun."

Jos haluat jotain käsittää syvyysterävyydestä, niin siinä nimenomaan tarkennusetäisyys on melko olennainen asia. Muita polttoväli ja aukkoarvo. Lähikuvauksen harrastajat monet tietävät, että eri polttoväleillä samankokoisen kohteen kuvaamisessa, samaan kokoon, sama aukkoarvo vaikuttaa suunnilleen saman syvyysterävyyden - paitsi poikkeuksena hyperfokaalinen etäisyys, joka riippuu polttovälistä ja aukosta.

"Ei kuvausetäisyys riipu kennokoosta."

Eipä välttämättä riipukaan. Kuka sellaista väitti. Kommenttisi kuulostaa pimpelipom-logiikalta. Mutta miksi sinä selostat syvyysterävyyttä, kuin se olisi jokin laatuasia? Mitä tekemistä laadulla on sen kanssa, että valokuvaaja voi mielivaltaisesti minimoida tai maksimoida syvyysterävyyttä? Mielestäni se ei ole laatuasia sinällään. Lyhyen syvyysterävyyden omaava kuva voi olla laadukas, mutta niin myös suuren syvyysterävyyden kuva. Tämä on vähän samantyyppinen asia, kuin jos joku sanoisi suklaan olevan laadukkaampaa kuin ruisleipä tai päinvastoin. Ehkä ei ole kysymys viasta, vaan ominaisuudesta. (Että leipä voi pierettää, jos paljon syödään)

Olen 90-luvulla jo kuljeskellut tekemässä raskaan jalustan kanssa niin järkyttävän syvyysterävää kuvaa, ettei mitää järkeä, vaatiiko kukaan sellaista missään. Silloin kun oli luppoaikaa, eikä kuvattavaa, laskeskelin mm. syvyysterävyyden taulukoita. Kyseenalaista paljonko siitä on hyötyä. Ehkä jotain periaatteita siinä oppi, mistä tekijöistä terävyys koostuu.
Kiva, kun vastaat kuukausien päästä, joten pitää kerrata mistä on kyse. Jos tarkoitus on tuottaa sama kuva eri kennoko'oilla, ei kuvausetäisyyttä voi vaihtaa. Se muuttaa perspektiivin täysin. Pitää muuttaa polttoväliä.
okaro kirjoitti:
Kiva, kun vastaat kuukausien päästä, joten pitää kerrata mistä on kyse. Jos tarkoitus on tuottaa sama kuva eri kennoko'oilla, ei kuvausetäisyyttä voi vaihtaa. Se muuttaa perspektiivin täysin. Pitää muuttaa polttoväliä.
"Sinä et ymmärrä ollenkaan näitä vastaavuuksia."

Mistä sinä revit noita valheellisia solvauksia? Onko sinulla tapana heittää tahallasi valheellista herjaa, lietsoaksesi keskustelua, tai rakastatko riitelyä, sivuseikkana pitäen asiallisia asioita?

Mielestäni on huuhaata, tai liian yksinkertaista asian käsittämistä, jos kuvitellaan voitavan tehdä jotain "syvyysterävyyden vertailulukua" eri kennokokojen välille. Syvyysterävyys on hieman monimutkaisempi kaava tai asia, kuin sellainen kuvitelma-hahmotelma, että otetaan vain yhden kennokoon asiat, ja kerrotaan jollain kertoimella. Vaikutti siltä, että sinä yritit hölmöllä käsityksellä ja herjanheitolla ryhtyä hyökkäilemään ja mustamaalaamaan henkilöä, joka jotain todella ymmärtää siitä monimutkaisuudesta - eikä ole kyselemässä yleensä jotain saadakseen oppia, vaan penkoakseen mielipiteitä, mikä käsitys tuolla on.

Toki on niitäkin koulukuntia, tai selittäjiä, joiden mielestä saman kokoisen kohteen kuvaaminen eri kennokoon kameroilla saman kokoiseksi kuvaksi tuottaa täsmälleen saman syvyysterävyyden. Eli heidän mielestään on vain myyttiä, että "pitää" kuvata kinokoolla, jos halutaan lyhyt syvyysterävyys, irrottamaan kohdetta taustasta.

- Edelleenkään en ymmärrä, miksi haluat ympätä polttovälistä ja valovoimasta kertomisen tapaan /perinteeseen tuollaista, että valovoiman lukema muunnettaisiin eri järjestelmän ISO-kestävyyttä vastaavalle tasolle. Sehän ei ole optiikan asia, vaan riippuu kamerasta. Kennosta! Jos siis esim. kamerakaupan tuoteluettelossa luetellaan objektiiveja, kinoko 50/1,8, MFT 25/1,4, niin sinunko mielestäsi nuo luettelot pitäisi konvertoida, kertoa jollain kertoimella, että saataisiin syvyysterävyyden tai valovoiman vertailuluku? Mitä varten? Mitä järkeä? Eikö riitä, että yleisesti on tiedossa: MFT kroppikerroin 2, jne?
Tsuumikosh kirjoitti:
"Sinä et ymmärrä ollenkaan näitä vastaavuuksia."

Mistä sinä revit noita valheellisia solvauksia? Onko sinulla tapana heittää tahallasi valheellista herjaa, lietsoaksesi keskustelua, tai rakastatko riitelyä, sivuseikkana pitäen asiallisia asioita?

Mielestäni on huuhaata, tai liian yksinkertaista asian käsittämistä, jos kuvitellaan voitavan tehdä jotain "syvyysterävyyden vertailulukua" eri kennokokojen välille. Syvyysterävyys on hieman monimutkaisempi kaava tai asia, kuin sellainen kuvitelma-hahmotelma, että otetaan vain yhden kennokoon asiat, ja kerrotaan jollain kertoimella. Vaikutti siltä, että sinä yritit hölmöllä käsityksellä ja herjanheitolla ryhtyä hyökkäilemään ja mustamaalaamaan henkilöä, joka jotain todella ymmärtää siitä monimutkaisuudesta - eikä ole kyselemässä yleensä jotain saadakseen oppia, vaan penkoakseen mielipiteitä, mikä käsitys tuolla on.

Toki on niitäkin koulukuntia, tai selittäjiä, joiden mielestä saman kokoisen kohteen kuvaaminen eri kennokoon kameroilla saman kokoiseksi kuvaksi tuottaa täsmälleen saman syvyysterävyyden. Eli heidän mielestään on vain myyttiä, että "pitää" kuvata kinokoolla, jos halutaan lyhyt syvyysterävyys, irrottamaan kohdetta taustasta.

- Edelleenkään en ymmärrä, miksi haluat ympätä polttovälistä ja valovoimasta kertomisen tapaan /perinteeseen tuollaista, että valovoiman lukema muunnettaisiin eri järjestelmän ISO-kestävyyttä vastaavalle tasolle. Sehän ei ole optiikan asia, vaan riippuu kamerasta. Kennosta! Jos siis esim. kamerakaupan tuoteluettelossa luetellaan objektiiveja, kinoko 50/1,8, MFT 25/1,4, niin sinunko mielestäsi nuo luettelot pitäisi konvertoida, kertoa jollain kertoimella, että saataisiin syvyysterävyyden tai valovoiman vertailuluku? Mitä varten? Mitä järkeä? Eikö riitä, että yleisesti on tiedossa: MFT kroppikerroin 2, jne?
Ei se sen kummempaa ole. Syväterävyys on vain etäisyyden ja hyperfokaalisen etäisyyden funktio. Hyperfokaalisen etäisyyden kaava on H = f + f^2 / (N*c), jossa f on polttoväli, N aukkoluku ja c epäterävyysympyrän koko. Tämä on tyypillisesti 0.03 mm / kroppikerroin. Tuo menee kertoimilla täysin tarkkaan oikein paitsi tuo ensimmäinen f. Sen vaikutus on mitätön.

Luitko mitään, mitä sanoin? Luitko?

"Ne eivät ole todellisia vaan ne ovat työkaluja lopputuloksen arvioimiseen."

Vastaavuudet eivät ole todellisia. Ne ovat työkaluja vertailuun. Silti polttovälin vastaavuutta yleisesti käytetään mainonnassa ja jopa printataan kameroiden kylkeen yhdistettynä todelliseen valovoimaan.

https://www.sony.com/electronics/cyber-shot-compact-cameras/dsc-rx100m6

"The newly designed ZEISS® Vario-Sonnar T* 24–200 mm2 F2.8–4.5 lens"

BS. Objektiivi on 9-72 mm. Kroppikerroin n. 2,7. Valovoiman kinovastaavuus on f/7.5-12. Moni tosiaan kuvittelee, että tämä vastaisi 24 mm f/2.8 objektiivia. Se ei vastaa.

https://youtu.be/DtDotqLx6nA

https://youtu.be/DtDotqLx6nA?t=1850 (sama video eri kohdasta)

Voin allekirjoitaa melkein kaiken tuosta videosta. Tosin en pidä ISO:a ja aukkoarvoja vanhentuneena. Niiden korvaaminen koko kennoa koskevilla arvoilla muuttaisi kaiken ja sotkisi paljon enemmän kuin parantaisi.

Canon toimii huomattavasti rehellisemmin:

Polttoväli 8,8–36,8 mm (35 mm:n kinofilmivastaavuus: 24–100 mm)

Zoom

optinen 4,2x
ZoomPlus 8,4x
digitaalinen noin 4x (digitaalisella telelisäkkeellä noin 1,6x tai 2,0x¹)
yhdistettynä noin 17x

Valovoima f/1,8–f/2,8"

https://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_camera/powershot/powershot_g7_x_mark_ii/specification.aspx

Toki tuostakin voi ymmärtää väärin, jos ei mitään tiedä, mutta se on jo oma moka.
okaro kirjoitti:
Ei se sen kummempaa ole. Syväterävyys on vain etäisyyden ja hyperfokaalisen etäisyyden funktio. Hyperfokaalisen etäisyyden kaava on H = f + f^2 / (N*c), jossa f on polttoväli, N aukkoluku ja c epäterävyysympyrän koko. Tämä on tyypillisesti 0.03 mm / kroppikerroin. Tuo menee kertoimilla täysin tarkkaan oikein paitsi tuo ensimmäinen f. Sen vaikutus on mitätön.

Luitko mitään, mitä sanoin? Luitko?

"Ne eivät ole todellisia vaan ne ovat työkaluja lopputuloksen arvioimiseen."

Vastaavuudet eivät ole todellisia. Ne ovat työkaluja vertailuun. Silti polttovälin vastaavuutta yleisesti käytetään mainonnassa ja jopa printataan kameroiden kylkeen yhdistettynä todelliseen valovoimaan.

https://www.sony.com/electronics/cyber-shot-compact-cameras/dsc-rx100m6

"The newly designed ZEISS® Vario-Sonnar T* 24–200 mm2 F2.8–4.5 lens"

BS. Objektiivi on 9-72 mm. Kroppikerroin n. 2,7. Valovoiman kinovastaavuus on f/7.5-12. Moni tosiaan kuvittelee, että tämä vastaisi 24 mm f/2.8 objektiivia. Se ei vastaa.

https://youtu.be/DtDotqLx6nA

https://youtu.be/DtDotqLx6nA?t=1850 (sama video eri kohdasta)

Voin allekirjoitaa melkein kaiken tuosta videosta. Tosin en pidä ISO:a ja aukkoarvoja vanhentuneena. Niiden korvaaminen koko kennoa koskevilla arvoilla muuttaisi kaiken ja sotkisi paljon enemmän kuin parantaisi.

Canon toimii huomattavasti rehellisemmin:

Polttoväli 8,8–36,8 mm (35 mm:n kinofilmivastaavuus: 24–100 mm)

Zoom

optinen 4,2x
ZoomPlus 8,4x
digitaalinen noin 4x (digitaalisella telelisäkkeellä noin 1,6x tai 2,0x¹)
yhdistettynä noin 17x

Valovoima f/1,8–f/2,8"

https://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_camera/powershot/powershot_g7_x_mark_ii/specification.aspx

Toki tuostakin voi ymmärtää väärin, jos ei mitään tiedä, mutta se on jo oma moka.
Höpön pöpön.
Tsuumikosh kirjoitti:
Höpön pöpön.
Jopa oli tyhjentävä kommentti. Et siis tiedä näistä pätkääkään vaan haluat vain päteä.
okaro kirjoitti:
Jopa oli tyhjentävä kommentti. Et siis tiedä näistä pätkääkään vaan haluat vain päteä.
Itse olet ollut törkeää herjaa heittämässä, ja yrittämässä muka opettaa minulle asioita, joita olen alunperin keskusteluihin tuonut, esiin ottanut. Tässä keskustelussa jo olen tuonut tietoa esille, joten tuo "et tiedä pätkääkään", mitä se on? Mihin se herjanheitto, valehtelu perustuu? Mitä sillä tiellä, tai toimintatavalla tavoittelet? Rikosrekisteriä itsellesi?

Mielestäni on täyttä lööperiä yrittää jollain kertoimella yrittää muodostaa "syvyysterävyyden vertailuluku" eri järjestelmien välille. Esim. jos otetaan aukkolukema 2,8. Pikkuruisen kennon kameralla, 1/2,3 tuumaa (kuten Olympuksen jossain vesitiiviissä kompaktissa muistaakseni oli), tällä kennolla ja aukkoarvolla saavutetaan hyperfokaalinen etäisyys noin kaksi metriä, silloin kun polttoväli on noin 35 milliä kinovastaavuutta. Siis syvyysterävyyden ulottuminen äärettömään asti, noin metristä! Mutta jos katsotaan vastaavaa tilannettaa kinokoon kameralle, niin sitten 35 millisen objektiivin aukolla 2,8 hyperfokaalinen etäisyys on noin 14 metrin päässä. - No, ethän sinä millään ilveellä saa ääretöntä tulokseksi, jos otat äärellisen luvun 14 ja kerrot sen jollain keksimälläsi menetelmällä, että äärelllinen kroppikerroin 6 kertaa 14. Eihän siitä tule ääretöntä. Tai jos otat äärellisen syvyysterävyyden pituuden kinokoosta, ja yrität siitä kroppikertoimella kertoen tehdä "kinovastaavuuden lukeman", että mitä 1/2,3 tuuman kennolla tulisi syvyysterävyyden pituudeksi, niin eihän se onnistu. Kun se hyperfokaalisen etäisyyden asia tarkoittaa - jos sen ymmärtäisit - sitä poikkeuksellista yllätystä, että tietyillä etäisyyksillä yllättäen syvyysterävyys pomppaa äärettömään asti. Asia ei siis ole niin yksinkertainen, että otetaan yhden järjestelmän syvyysterävyystaulukko, ja siitä muka saataisiin toisen järjestelmän syvyysterävyys, kertomalla kroppikertoimella. Väitän, ettei onnistu.

Toiseksi, asiasta ei liene mitään standardia valmiina, eikä yksimielisyyttä. On niitä ihmisiä, jotka väittävät, että eri järjestelmillä tulee aivan samaa syvyysterävyyttä, jos kuvataan suunnilleen samankokoista kohdetta, esim. muotokuvia. Itselläni ei ole mitään faktaa eikä testiulosta tästä, eikä kiinnosta asiasta väitellä, varsinkaan tohtoriksi. Mutta käsitys, ennakkoluulo, mutu-tuntuma on, että pienen kennon kameralla lienee helpompaa saada lähikuviin runsaasti syvyysterävyyttä. Toisaalta en yllättyisi valtavasti, jos joku pystyisi todistelemaan tieteellisesti, että eri järjestelmien syvyysterävyys on aivan sama, samankokoisille kohteille.

Kolmanneksi. Jos ja kun itsekin totesit, että valotusarvot ovat eri järjestelmissä samat, saman valaistuksen aikana, niin miksi sitten yritit väittää, että valovoima pitää kertoa kroppikertoimella. Mitä järkeä, mitä syytä, mitä hyötyä? Olen tästä northruppilaisesta ajattelusta tiennyt pitkään, että hän Youtube-videoillaan on väittänyt tällaista. Hänen selityksissään saattaa olla monenlaista oikeinkin päin, valokuvauksen tekniikasta yleensä. Mutta fakta lienee se, että pienen kennon kameralle, kennolle, ei tarvitse tulla samaa valomäärää pinta-alaksi, kuin mitä kinokokoon tarvitaan. Siis esim. MFT-kennolle riittää noin neljäsosa valomäärästä, koska kennon pinta-ala on noin neljäsosa kinokoosta. Tässä "valovoiman kinovastaavuuden vertailuluvussa", jota olet yrittänyt selitellä järkeväksi muka, saattaisi olla jotain järkeä, jos tilanne olisi se, että esim. MFT-objektiiveja liitetään kinokoon kameraan. Mutta en ole tietoinen mistään sellaisesta muotivillityksestä vielä.

Joten ihmettelen, mihin perustuu intosi väittää, että polttovälin kinovastaavuuden lisäksi pitää laskea kinovastaavuus myös a) valovoimalle b) syvyysterävyydelle ja c) ISO:lle. En jaksa ymmärtää, mitä intoilua tuo on. Mielestäni siinä on asioita sotkettu ja yksinkertaistettu liikaa, vedetty mutkia suoriksi - ja mitä varten. Mitä sillä muka saavutetaan?

Tässä, jos asia jotakuta lukijaa kiinnostaa, joitakin linkkejä, joista joitakin olen linkitellyt keskusteluihin paljon aiemmin vuosien varrella:

http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/hyperfocal-distance.htm
http://www.photo-nat.com/Newsletters/hyperfocal.pdf
http://scitechconnect.elsevier.com/wp-content/uploads/2017/02/Focus-Depth-of-Field-and-Lenses.pdf
https://groups.csail.mit.edu/graphics/classes/CompPhoto06/html/lecturenotes/22_DepthDefocus_6.pdf
http://www.trenholm.org/hmmerk/TIAOOFe.pdf

Tämä sama Okaro on ollut öykkäröimässä ja häiriköimässä mm. tässä seuraavassa keskustelussa, kuin käyttäisi tietoa ja väittelyä jonkinlaisena keinona ärsytellä ja yrittää häväistä toista, kuin olisi käynnissä jokin kieroutunut taistelu, jossa Okaro yrittää minulta tienata irtopisteitä - solvaamalla minua itseäni. Varsin kummallista. Minulta ei saa irtopisteitä heittelemällä valheellista herjaa minulle.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15391494/laajakulmalinssi#comment-94905270
Tsuumikosh kirjoitti:
Itse olet ollut törkeää herjaa heittämässä, ja yrittämässä muka opettaa minulle asioita, joita olen alunperin keskusteluihin tuonut, esiin ottanut. Tässä keskustelussa jo olen tuonut tietoa esille, joten tuo "et tiedä pätkääkään", mitä se on? Mihin se herjanheitto, valehtelu perustuu? Mitä sillä tiellä, tai toimintatavalla tavoittelet? Rikosrekisteriä itsellesi?

Mielestäni on täyttä lööperiä yrittää jollain kertoimella yrittää muodostaa "syvyysterävyyden vertailuluku" eri järjestelmien välille. Esim. jos otetaan aukkolukema 2,8. Pikkuruisen kennon kameralla, 1/2,3 tuumaa (kuten Olympuksen jossain vesitiiviissä kompaktissa muistaakseni oli), tällä kennolla ja aukkoarvolla saavutetaan hyperfokaalinen etäisyys noin kaksi metriä, silloin kun polttoväli on noin 35 milliä kinovastaavuutta. Siis syvyysterävyyden ulottuminen äärettömään asti, noin metristä! Mutta jos katsotaan vastaavaa tilannettaa kinokoon kameralle, niin sitten 35 millisen objektiivin aukolla 2,8 hyperfokaalinen etäisyys on noin 14 metrin päässä. - No, ethän sinä millään ilveellä saa ääretöntä tulokseksi, jos otat äärellisen luvun 14 ja kerrot sen jollain keksimälläsi menetelmällä, että äärelllinen kroppikerroin 6 kertaa 14. Eihän siitä tule ääretöntä. Tai jos otat äärellisen syvyysterävyyden pituuden kinokoosta, ja yrität siitä kroppikertoimella kertoen tehdä "kinovastaavuuden lukeman", että mitä 1/2,3 tuuman kennolla tulisi syvyysterävyyden pituudeksi, niin eihän se onnistu. Kun se hyperfokaalisen etäisyyden asia tarkoittaa - jos sen ymmärtäisit - sitä poikkeuksellista yllätystä, että tietyillä etäisyyksillä yllättäen syvyysterävyys pomppaa äärettömään asti. Asia ei siis ole niin yksinkertainen, että otetaan yhden järjestelmän syvyysterävyystaulukko, ja siitä muka saataisiin toisen järjestelmän syvyysterävyys, kertomalla kroppikertoimella. Väitän, ettei onnistu.

Toiseksi, asiasta ei liene mitään standardia valmiina, eikä yksimielisyyttä. On niitä ihmisiä, jotka väittävät, että eri järjestelmillä tulee aivan samaa syvyysterävyyttä, jos kuvataan suunnilleen samankokoista kohdetta, esim. muotokuvia. Itselläni ei ole mitään faktaa eikä testiulosta tästä, eikä kiinnosta asiasta väitellä, varsinkaan tohtoriksi. Mutta käsitys, ennakkoluulo, mutu-tuntuma on, että pienen kennon kameralla lienee helpompaa saada lähikuviin runsaasti syvyysterävyyttä. Toisaalta en yllättyisi valtavasti, jos joku pystyisi todistelemaan tieteellisesti, että eri järjestelmien syvyysterävyys on aivan sama, samankokoisille kohteille.

Kolmanneksi. Jos ja kun itsekin totesit, että valotusarvot ovat eri järjestelmissä samat, saman valaistuksen aikana, niin miksi sitten yritit väittää, että valovoima pitää kertoa kroppikertoimella. Mitä järkeä, mitä syytä, mitä hyötyä? Olen tästä northruppilaisesta ajattelusta tiennyt pitkään, että hän Youtube-videoillaan on väittänyt tällaista. Hänen selityksissään saattaa olla monenlaista oikeinkin päin, valokuvauksen tekniikasta yleensä. Mutta fakta lienee se, että pienen kennon kameralle, kennolle, ei tarvitse tulla samaa valomäärää pinta-alaksi, kuin mitä kinokokoon tarvitaan. Siis esim. MFT-kennolle riittää noin neljäsosa valomäärästä, koska kennon pinta-ala on noin neljäsosa kinokoosta. Tässä "valovoiman kinovastaavuuden vertailuluvussa", jota olet yrittänyt selitellä järkeväksi muka, saattaisi olla jotain järkeä, jos tilanne olisi se, että esim. MFT-objektiiveja liitetään kinokoon kameraan. Mutta en ole tietoinen mistään sellaisesta muotivillityksestä vielä.

Joten ihmettelen, mihin perustuu intosi väittää, että polttovälin kinovastaavuuden lisäksi pitää laskea kinovastaavuus myös a) valovoimalle b) syvyysterävyydelle ja c) ISO:lle. En jaksa ymmärtää, mitä intoilua tuo on. Mielestäni siinä on asioita sotkettu ja yksinkertaistettu liikaa, vedetty mutkia suoriksi - ja mitä varten. Mitä sillä muka saavutetaan?

Tässä, jos asia jotakuta lukijaa kiinnostaa, joitakin linkkejä, joista joitakin olen linkitellyt keskusteluihin paljon aiemmin vuosien varrella:

http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/hyperfocal-distance.htm
http://www.photo-nat.com/Newsletters/hyperfocal.pdf
http://scitechconnect.elsevier.com/wp-content/uploads/2017/02/Focus-Depth-of-Field-and-Lenses.pdf
https://groups.csail.mit.edu/graphics/classes/CompPhoto06/html/lecturenotes/22_DepthDefocus_6.pdf
http://www.trenholm.org/hmmerk/TIAOOFe.pdf

Tämä sama Okaro on ollut öykkäröimässä ja häiriköimässä mm. tässä seuraavassa keskustelussa, kuin käyttäisi tietoa ja väittelyä jonkinlaisena keinona ärsytellä ja yrittää häväistä toista, kuin olisi käynnissä jokin kieroutunut taistelu, jossa Okaro yrittää minulta tienata irtopisteitä - solvaamalla minua itseäni. Varsin kummallista. Minulta ei saa irtopisteitä heittelemällä valheellista herjaa minulle.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15391494/laajakulmalinssi#comment-94905270
Lisäys edelliseen viestiin: moni noista PDF-loppuisista linkeistä on latauslinkkejä, jotka toimivat eri nettiselaimissa eri tavoin. Joku selain saattaa ottaa tekstin näyttöruudulle suoraan, joku selain tiedostoksi, tietokoneen osastolle Ladatut kansiot. Riippuu, mitä määrityksiä, osastoa käyttäjällä on käytössä. Sieltä osastolta niitä voi klikkailla PDF-lukijaan luettaviksi.
Tsuumikosh kirjoitti:
Itse olet ollut törkeää herjaa heittämässä, ja yrittämässä muka opettaa minulle asioita, joita olen alunperin keskusteluihin tuonut, esiin ottanut. Tässä keskustelussa jo olen tuonut tietoa esille, joten tuo "et tiedä pätkääkään", mitä se on? Mihin se herjanheitto, valehtelu perustuu? Mitä sillä tiellä, tai toimintatavalla tavoittelet? Rikosrekisteriä itsellesi?

Mielestäni on täyttä lööperiä yrittää jollain kertoimella yrittää muodostaa "syvyysterävyyden vertailuluku" eri järjestelmien välille. Esim. jos otetaan aukkolukema 2,8. Pikkuruisen kennon kameralla, 1/2,3 tuumaa (kuten Olympuksen jossain vesitiiviissä kompaktissa muistaakseni oli), tällä kennolla ja aukkoarvolla saavutetaan hyperfokaalinen etäisyys noin kaksi metriä, silloin kun polttoväli on noin 35 milliä kinovastaavuutta. Siis syvyysterävyyden ulottuminen äärettömään asti, noin metristä! Mutta jos katsotaan vastaavaa tilannettaa kinokoon kameralle, niin sitten 35 millisen objektiivin aukolla 2,8 hyperfokaalinen etäisyys on noin 14 metrin päässä. - No, ethän sinä millään ilveellä saa ääretöntä tulokseksi, jos otat äärellisen luvun 14 ja kerrot sen jollain keksimälläsi menetelmällä, että äärelllinen kroppikerroin 6 kertaa 14. Eihän siitä tule ääretöntä. Tai jos otat äärellisen syvyysterävyyden pituuden kinokoosta, ja yrität siitä kroppikertoimella kertoen tehdä "kinovastaavuuden lukeman", että mitä 1/2,3 tuuman kennolla tulisi syvyysterävyyden pituudeksi, niin eihän se onnistu. Kun se hyperfokaalisen etäisyyden asia tarkoittaa - jos sen ymmärtäisit - sitä poikkeuksellista yllätystä, että tietyillä etäisyyksillä yllättäen syvyysterävyys pomppaa äärettömään asti. Asia ei siis ole niin yksinkertainen, että otetaan yhden järjestelmän syvyysterävyystaulukko, ja siitä muka saataisiin toisen järjestelmän syvyysterävyys, kertomalla kroppikertoimella. Väitän, ettei onnistu.

Toiseksi, asiasta ei liene mitään standardia valmiina, eikä yksimielisyyttä. On niitä ihmisiä, jotka väittävät, että eri järjestelmillä tulee aivan samaa syvyysterävyyttä, jos kuvataan suunnilleen samankokoista kohdetta, esim. muotokuvia. Itselläni ei ole mitään faktaa eikä testiulosta tästä, eikä kiinnosta asiasta väitellä, varsinkaan tohtoriksi. Mutta käsitys, ennakkoluulo, mutu-tuntuma on, että pienen kennon kameralla lienee helpompaa saada lähikuviin runsaasti syvyysterävyyttä. Toisaalta en yllättyisi valtavasti, jos joku pystyisi todistelemaan tieteellisesti, että eri järjestelmien syvyysterävyys on aivan sama, samankokoisille kohteille.

Kolmanneksi. Jos ja kun itsekin totesit, että valotusarvot ovat eri järjestelmissä samat, saman valaistuksen aikana, niin miksi sitten yritit väittää, että valovoima pitää kertoa kroppikertoimella. Mitä järkeä, mitä syytä, mitä hyötyä? Olen tästä northruppilaisesta ajattelusta tiennyt pitkään, että hän Youtube-videoillaan on väittänyt tällaista. Hänen selityksissään saattaa olla monenlaista oikeinkin päin, valokuvauksen tekniikasta yleensä. Mutta fakta lienee se, että pienen kennon kameralle, kennolle, ei tarvitse tulla samaa valomäärää pinta-alaksi, kuin mitä kinokokoon tarvitaan. Siis esim. MFT-kennolle riittää noin neljäsosa valomäärästä, koska kennon pinta-ala on noin neljäsosa kinokoosta. Tässä "valovoiman kinovastaavuuden vertailuluvussa", jota olet yrittänyt selitellä järkeväksi muka, saattaisi olla jotain järkeä, jos tilanne olisi se, että esim. MFT-objektiiveja liitetään kinokoon kameraan. Mutta en ole tietoinen mistään sellaisesta muotivillityksestä vielä.

Joten ihmettelen, mihin perustuu intosi väittää, että polttovälin kinovastaavuuden lisäksi pitää laskea kinovastaavuus myös a) valovoimalle b) syvyysterävyydelle ja c) ISO:lle. En jaksa ymmärtää, mitä intoilua tuo on. Mielestäni siinä on asioita sotkettu ja yksinkertaistettu liikaa, vedetty mutkia suoriksi - ja mitä varten. Mitä sillä muka saavutetaan?

Tässä, jos asia jotakuta lukijaa kiinnostaa, joitakin linkkejä, joista joitakin olen linkitellyt keskusteluihin paljon aiemmin vuosien varrella:

http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/hyperfocal-distance.htm
http://www.photo-nat.com/Newsletters/hyperfocal.pdf
http://scitechconnect.elsevier.com/wp-content/uploads/2017/02/Focus-Depth-of-Field-and-Lenses.pdf
https://groups.csail.mit.edu/graphics/classes/CompPhoto06/html/lecturenotes/22_DepthDefocus_6.pdf
http://www.trenholm.org/hmmerk/TIAOOFe.pdf

Tämä sama Okaro on ollut öykkäröimässä ja häiriköimässä mm. tässä seuraavassa keskustelussa, kuin käyttäisi tietoa ja väittelyä jonkinlaisena keinona ärsytellä ja yrittää häväistä toista, kuin olisi käynnissä jokin kieroutunut taistelu, jossa Okaro yrittää minulta tienata irtopisteitä - solvaamalla minua itseäni. Varsin kummallista. Minulta ei saa irtopisteitä heittelemällä valheellista herjaa minulle.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15391494/laajakulmalinssi#comment-94905270
Taas unohdit kertoa sen aukon kroppikertoimella. Kinokoossa vastaava aukko on f/15.7 eli f/16.

Hyperfokaalinen etäisyys on aukolla f/16 28 + 28^2/(16*0.03) = 1661 mm eli 1.6 m.
okaro kirjoitti:
Taas unohdit kertoa sen aukon kroppikertoimella. Kinokoossa vastaava aukko on f/15.7 eli f/16.

Hyperfokaalinen etäisyys on aukolla f/16 28 + 28^2/(16*0.03) = 1661 mm eli 1.6 m.
En minä unohtanut, kun ei ollut mitään tarkoitusta tehdäkään sellaista.
okaro kirjoitti:
Taas unohdit kertoa sen aukon kroppikertoimella. Kinokoossa vastaava aukko on f/15.7 eli f/16.

Hyperfokaalinen etäisyys on aukolla f/16 28 + 28^2/(16*0.03) = 1661 mm eli 1.6 m.
Ajatuksesi, että aukon kinovastaavuudella saadaan tuntumaa, millainen taulukko syntyisi, konvertoida järjestelmästä toiseen, on sinällään herttainen, ja ehkä mahdollinenkin -sillä edellytyksellä, että todella ymmärretään ja tiedetään, mitä ollaan tekemässä, laskemassa. Mutta pienen kennon kompaktikameroissa on niin järkyttävän pitkästi syvyysterävyyttä, että kyseenalaista on, lähtisikö joku yrittämään samaa saada aikaan kinokoon aukolla 16 tai 22, ainakaan käsivaralta. Tai vielä himmeämmällä aukolla, sikäli kuin kinokoon objektiiveissa on edes niin pitkälle säätövaraa.

- Onko yleensä muutenkaan tapana yrittää jäljitellä isomman koon kameralla sitä, mitä pienemmällä tulisi -syvyysterävyydeksi? Polttoväliä tai -vaikutelmaa voidaan kyllä matkia. Polttovälin kinovastaavuudessa on vielä se järki, että moni on tottunut menneinä vuosikymmeninä ajattelemaan polttovälit nimenomaan kinokoon kautta. Että 50 mm on normaali, jne. Todennäköisesti tuttua asiaa sinullekin, joten en tiedä, kannattaako tästä jauhaa enempää. - Mutta sinällään herttaista tai toimivaa, jos saat otettua kompaktikameran syyvyysterävyystaulukon, vaihdettua sinne kinovastaavuuden mukaiset aukkoarvot, ja pystyt lukemaan sieltä, mitä syvyysterävyyttä saataisiin - vaikkapa aukolla 250. Kinovastaavuutta.

Toiseksi. Asiaa mutkistaa sekin, mitä vaikutusta on resoluutiolla. Onko syvyysterävyys yhtäläinen kinokoossa, jos käytetään 50 megapikselin kameraa, tai vanhaa 10 megapikselin kameraa.

Kolmanneksi. Eikös monissa erittäin pienen kennon kameroissa, kompakteissa, ole se tilanne, että fyysistä himmentämistä ei tapahdu, ja aukkoarvoja on mahdollisia vain pari vaihtoehtoa - eli että kamera ei oikeasti pienennä valoaukkoa, vaan hoitelee valotusta muilla (vippas)konsteilla.
Tsuumikosh kirjoitti:
Ajatuksesi, että aukon kinovastaavuudella saadaan tuntumaa, millainen taulukko syntyisi, konvertoida järjestelmästä toiseen, on sinällään herttainen, ja ehkä mahdollinenkin -sillä edellytyksellä, että todella ymmärretään ja tiedetään, mitä ollaan tekemässä, laskemassa. Mutta pienen kennon kompaktikameroissa on niin järkyttävän pitkästi syvyysterävyyttä, että kyseenalaista on, lähtisikö joku yrittämään samaa saada aikaan kinokoon aukolla 16 tai 22, ainakaan käsivaralta. Tai vielä himmeämmällä aukolla, sikäli kuin kinokoon objektiiveissa on edes niin pitkälle säätövaraa.

- Onko yleensä muutenkaan tapana yrittää jäljitellä isomman koon kameralla sitä, mitä pienemmällä tulisi -syvyysterävyydeksi? Polttoväliä tai -vaikutelmaa voidaan kyllä matkia. Polttovälin kinovastaavuudessa on vielä se järki, että moni on tottunut menneinä vuosikymmeninä ajattelemaan polttovälit nimenomaan kinokoon kautta. Että 50 mm on normaali, jne. Todennäköisesti tuttua asiaa sinullekin, joten en tiedä, kannattaako tästä jauhaa enempää. - Mutta sinällään herttaista tai toimivaa, jos saat otettua kompaktikameran syyvyysterävyystaulukon, vaihdettua sinne kinovastaavuuden mukaiset aukkoarvot, ja pystyt lukemaan sieltä, mitä syvyysterävyyttä saataisiin - vaikkapa aukolla 250. Kinovastaavuutta.

Toiseksi. Asiaa mutkistaa sekin, mitä vaikutusta on resoluutiolla. Onko syvyysterävyys yhtäläinen kinokoossa, jos käytetään 50 megapikselin kameraa, tai vanhaa 10 megapikselin kameraa.

Kolmanneksi. Eikös monissa erittäin pienen kennon kameroissa, kompakteissa, ole se tilanne, että fyysistä himmentämistä ei tapahdu, ja aukkoarvoja on mahdollisia vain pari vaihtoehtoa - eli että kamera ei oikeasti pienennä valoaukkoa, vaan hoitelee valotusta muilla (vippas)konsteilla.
Nyt taas unohdat herkkyyden kinovastaavuuden. Kinokameralla pitää käyttää ISO 3200 siinä, missä pokkarilla ISO 100. Jos sanot, että tuolla saa surkean kuvanlaadun, niin pointtihan on saada sama tulos.

Yleensä näissä jäljittelyissä ajatellaan toisin päin: mikä pienellä lennolla vastaa kinokennoa. Näinhän ne polttovälin kinovastaavuudet lasketaan. Useimmilla se jää vain siihen polttoväliin. Sitten on vain epämääräistä, että isolla lennolla on pienempi syväterävyys ja parempi kuvanlaatu. Aukon ja herkkyyden vastaavuudet pukevat nämä selväksi matematiikaksi. Yleensähän nämä laskut tuottavat arvot, jota ei kropilla saa aikaan. Tämän takiahan porukka ostaa täyskennoisia. Teoriassa kropilla kuitenkin aina voisi saada saman.

Resoluutiolla sinänsä ei ole merkitystä. Suurempi resoluutio toki antaa paremman laadun, mutta vaatii esimerkiksi syväterävyydeltä enemmän. Perinteinen syväterävyyslaskelma perustuu n. yhteen megapikseliin (epäterävyysympyrän halkaisija max 0,03 mm kinokennolla).

Sigman 18-35 mm f/1,8 Art on esimerkki siitä, että suunnittelijat ovat tajunneet nämä. Tarkoitus on luoda 24-70 mm f/2,8:lle vastine kropille. Se vastaa n. 28-55 mm f/2,8 kinokoossa.

Taas typerä Suomi24 loggasi minut ulos kesken viestin kirjoittamisen, joten käytän eri nimimerkkiä
Okarox kirjoitti:
Nyt taas unohdat herkkyyden kinovastaavuuden. Kinokameralla pitää käyttää ISO 3200 siinä, missä pokkarilla ISO 100. Jos sanot, että tuolla saa surkean kuvanlaadun, niin pointtihan on saada sama tulos.

Yleensä näissä jäljittelyissä ajatellaan toisin päin: mikä pienellä lennolla vastaa kinokennoa. Näinhän ne polttovälin kinovastaavuudet lasketaan. Useimmilla se jää vain siihen polttoväliin. Sitten on vain epämääräistä, että isolla lennolla on pienempi syväterävyys ja parempi kuvanlaatu. Aukon ja herkkyyden vastaavuudet pukevat nämä selväksi matematiikaksi. Yleensähän nämä laskut tuottavat arvot, jota ei kropilla saa aikaan. Tämän takiahan porukka ostaa täyskennoisia. Teoriassa kropilla kuitenkin aina voisi saada saman.

Resoluutiolla sinänsä ei ole merkitystä. Suurempi resoluutio toki antaa paremman laadun, mutta vaatii esimerkiksi syväterävyydeltä enemmän. Perinteinen syväterävyyslaskelma perustuu n. yhteen megapikseliin (epäterävyysympyrän halkaisija max 0,03 mm kinokennolla).

Sigman 18-35 mm f/1,8 Art on esimerkki siitä, että suunnittelijat ovat tajunneet nämä. Tarkoitus on luoda 24-70 mm f/2,8:lle vastine kropille. Se vastaa n. 28-55 mm f/2,8 kinokoossa.

Taas typerä Suomi24 loggasi minut ulos kesken viestin kirjoittamisen, joten käytän eri nimimerkkiä
Oka rocks? Alkaako Okaro laulaa rokkia?

"Teoriassa kropilla kuitenkin aina voisi saada saman."

Epäilen. Ehkä siellä syvyysterävyystaulukon ääripäässä, täydellä aukolla, kinokoko antaa syvyysterävyyden lyhyydeksi sellaista, jota kropilla ei pysty jäljittelemään - vai millä konstilla pystyisi mielestäsi?
Tsuumikosh kirjoitti:
Oka rocks? Alkaako Okaro laulaa rokkia?

"Teoriassa kropilla kuitenkin aina voisi saada saman."

Epäilen. Ehkä siellä syvyysterävyystaulukon ääripäässä, täydellä aukolla, kinokoko antaa syvyysterävyyden lyhyydeksi sellaista, jota kropilla ei pysty jäljittelemään - vai millä konstilla pystyisi mielestäsi?
Oletko kuullut speed boostereista? Ne lyhentävät polttoväliä ja kasvattavat valovoimaa. Periaatteessa niillä saisi kroppailla saman tuloksen kuin FF:llä. Käytännössä kropille tarkoittavien boostereiden kerroin on 0.71, joten kropiksi jää 1.07-1.14. Speed boodterit toimivat vain peilittömissä.

Perus ISO on vielä toki ongelma. Se pitäisi olla n. 40, jotta se vastaisi FF:n ISO 100.
okaro kirjoitti:
Oletko kuullut speed boostereista? Ne lyhentävät polttoväliä ja kasvattavat valovoimaa. Periaatteessa niillä saisi kroppailla saman tuloksen kuin FF:llä. Käytännössä kropille tarkoittavien boostereiden kerroin on 0.71, joten kropiksi jää 1.07-1.14. Speed boodterit toimivat vain peilittömissä.

Perus ISO on vielä toki ongelma. Se pitäisi olla n. 40, jotta se vastaisi FF:n ISO 100.
Tehosovite lienee suomalainen sanavastine. Sellaista uutisoitiin Kamera-lehden numerossa 9/2018, sivulla 59. Joten parhaimmillaan päästään kinokoon syvyysterävyyden lyhyyttä jäljittelevälle tasolle korkeintaan - vähemmällä laadulla, jos jokainen lisätty linssipinta hieman heikentää kuvan laatua...? Mutta periaatteessa kyllä...
Oli laajasti artikkelia sovitteista yleisemminkin...
Tsuumikosh kirjoitti:
Tehosovite lienee suomalainen sanavastine. Sellaista uutisoitiin Kamera-lehden numerossa 9/2018, sivulla 59. Joten parhaimmillaan päästään kinokoon syvyysterävyyden lyhyyttä jäljittelevälle tasolle korkeintaan - vähemmällä laadulla, jos jokainen lisätty linssipinta hieman heikentää kuvan laatua...? Mutta periaatteessa kyllä...
Oli laajasti artikkelia sovitteista yleisemminkin...
Kuvan laatu on taas uusi parametri, jonka tuot keskusteluun. Eipä siirrellä maalitolppia. Speedbooster ei ehkä anna samaa laatua kuin täyskennolla, mutta niiden on sanottu parantavan laatu verrattuna tyhmiin adaptereihin.
okaro kirjoitti:
Kuvan laatu on taas uusi parametri, jonka tuot keskusteluun. Eipä siirrellä maalitolppia. Speedbooster ei ehkä anna samaa laatua kuin täyskennolla, mutta niiden on sanottu parantavan laatu verrattuna tyhmiin adaptereihin.
Ei sovi puhua laadusta vai? Palataanko sitten tähän väitteeseen: "Teoriassa kropilla kuitenkin aina voisi saada saman."

Tuo yllä mainittu "speed booster", tai tehosovite, tai mikä lienee nimensä, tarkoittanee sitä, että käytetään kinokoon objektiivia. Kinokoon objektiivin syvyysterävyyttä. Kinokoon objektiivin valovoimaa. Ei siis kroppijäljitelmää kinokoosta, vaan sitä itseänsä. Joten siinä mielessä tarkoituksesi jäi vähän kuin todistamatta, että milläs vippaskonstilla saat kroppivehkeet toimimaan kinokoon tavalla. Ottamalla käyttöön kinokoon objektiivin, heh heh! Tässä siis terveellinen muistutus, että syvyysterävyys ja valovoima ovat objektiivin käyttäytymistä. Optiikkaa, eikö totta?
Tsuumikosh kirjoitti:
Ei sovi puhua laadusta vai? Palataanko sitten tähän väitteeseen: "Teoriassa kropilla kuitenkin aina voisi saada saman."

Tuo yllä mainittu "speed booster", tai tehosovite, tai mikä lienee nimensä, tarkoittanee sitä, että käytetään kinokoon objektiivia. Kinokoon objektiivin syvyysterävyyttä. Kinokoon objektiivin valovoimaa. Ei siis kroppijäljitelmää kinokoosta, vaan sitä itseänsä. Joten siinä mielessä tarkoituksesi jäi vähän kuin todistamatta, että milläs vippaskonstilla saat kroppivehkeet toimimaan kinokoon tavalla. Ottamalla käyttöön kinokoon objektiivin, heh heh! Tässä siis terveellinen muistutus, että syvyysterävyys ja valovoima ovat objektiivin käyttäytymistä. Optiikkaa, eikö totta?
Tässä puhuttiin syväterävyydestä ja valon määrästä kennolla. Kun tuot sitten piirtokyvyn mukaan, on se uusi parametri ja siten maalitolppien siirtelyä. Jos tämä pysytyisi osoittamaan samaksi, niin toisit ehkä tarkennusnopeuden keskusteluun. Piirtokyky on asia, jota ei voi samaan tapaan ilmaista numeroilla selkeästi kuin syväterävyyttä tai kennolle tulevan valon määrää. Kahdella spekseiltään samanlaisella objektiivilla voi olla hyvinkin erilainen piirtokyky.

Speedbooster siis on telejatkeen vastakohta. Siinä, missä telejatke levittää valon laajemmalle, keskittää speedbooster keskittää sen pienemmälle alueelle. Toimiakseen tse toki vaatii FF objektiivin, jotta piirtoympyrässä on sitä, mitä keskittää. Jos 50 mm f/1.8 objektiiviin liittää speedboosterin, tulee siitä n. 35 mm f/1.2 objektiivi. Tämä sitten 1.5x kroppikertoimella vastaa 53 mm f/1.9 objektiivia, eli tulos on suunnilleen se, mitä se olisi kinokennolla. Speedbooster+objektiivi yhdessä toimii aivan kuten toimisi vastaava natiivi objektiivi.

Tarkoitukseni lähinnä oli käyttää speedboostereita esimerkkinä, että' jos näin voi tehdä lisälaitteella, niin sen voisi tehdä natiivistikin, Miksi sitten ei tehdä? Ensinnäkin kuluttajat haluavat pieniä objektiiveja. Toiseksi he eivät tiedä aukon vastaavuuksia. Kolmanneksi Canon tai Nikon ei halua lukita käyttäjiä kroppikennoihin vaan haluaa heidän ostavan uuden rungon, jos kroppi ei riitä. Sigmalla sen sijaan on eri motiivit, joten se onkin lähtenyt kuromaan tuota eroa umpeen.

Tästä näkee, että kun aletaan kropilla tekemään vastaavaa kuin kinokennolla, niin kokokin on vastaava:

http://j.mp/2Sc9KaR

EI ole mitään periaatteellisista syytä, miksi piirtokyvyn kropilla pitäisi olla huonompi.
okaro kirjoitti:
Tässä puhuttiin syväterävyydestä ja valon määrästä kennolla. Kun tuot sitten piirtokyvyn mukaan, on se uusi parametri ja siten maalitolppien siirtelyä. Jos tämä pysytyisi osoittamaan samaksi, niin toisit ehkä tarkennusnopeuden keskusteluun. Piirtokyky on asia, jota ei voi samaan tapaan ilmaista numeroilla selkeästi kuin syväterävyyttä tai kennolle tulevan valon määrää. Kahdella spekseiltään samanlaisella objektiivilla voi olla hyvinkin erilainen piirtokyky.

Speedbooster siis on telejatkeen vastakohta. Siinä, missä telejatke levittää valon laajemmalle, keskittää speedbooster keskittää sen pienemmälle alueelle. Toimiakseen tse toki vaatii FF objektiivin, jotta piirtoympyrässä on sitä, mitä keskittää. Jos 50 mm f/1.8 objektiiviin liittää speedboosterin, tulee siitä n. 35 mm f/1.2 objektiivi. Tämä sitten 1.5x kroppikertoimella vastaa 53 mm f/1.9 objektiivia, eli tulos on suunnilleen se, mitä se olisi kinokennolla. Speedbooster+objektiivi yhdessä toimii aivan kuten toimisi vastaava natiivi objektiivi.

Tarkoitukseni lähinnä oli käyttää speedboostereita esimerkkinä, että' jos näin voi tehdä lisälaitteella, niin sen voisi tehdä natiivistikin, Miksi sitten ei tehdä? Ensinnäkin kuluttajat haluavat pieniä objektiiveja. Toiseksi he eivät tiedä aukon vastaavuuksia. Kolmanneksi Canon tai Nikon ei halua lukita käyttäjiä kroppikennoihin vaan haluaa heidän ostavan uuden rungon, jos kroppi ei riitä. Sigmalla sen sijaan on eri motiivit, joten se onkin lähtenyt kuromaan tuota eroa umpeen.

Tästä näkee, että kun aletaan kropilla tekemään vastaavaa kuin kinokennolla, niin kokokin on vastaava:

http://j.mp/2Sc9KaR

EI ole mitään periaatteellisista syytä, miksi piirtokyvyn kropilla pitäisi olla huonompi.
Aikoinaan, kun sain tietää kroppikennoista, ja siitä, että kroppikoon järjestelmäkameroita on olemassa, ihmettelin juuri sitä, miksi ei ole APS-C:lle (Nikon DX) fyysiseltä kooltaan kinokokoa vastaavia objektiiveja enemmän, esim. 35mm /1.0 tai jotain sen suuntaista. Kun aiemmin on jo kinokoolle tehty sen tyyppistä muodoltaan ja kooltaan.

Ajattelin, oliko tämä kroppivillitys kuin valmistajien salaliitto, että säästetään tuotantokustannuksissa: yritetään jäljitellä kinokokoa, tehdä samannäköistä, jne. - mutta säästetään hiukan lasia, muovia ja metallia, kun kamerat ja objektiivit ovat kooltaan pienempiä.

Periaatteessa tuo mainitsemasi Sigma 18-35/1,8 olisi ihan mielenkiintoinen objektiivi, mutta jos asiaa ajatellaan juuri näin, että se "vastaa" suunnilleen kinokoon 24-70/2,8 objektiivia, niin sittenhän kroppi olisi kuitenkin tasan sen verran huonompi, kuin resoluutio on pienempi ja ISO-kestävyys... Joten tässä syitä, miksi hieman vierastan/oudoksun tuota hehkutusta, että kropilla saa muka saman kuin kinokoolla.

Toisaalta saattaa olla käytännöllistä, että monessa tilanteessa pärjätään vähemmällä kuin kinokoolla.
okaro kirjoitti:
Tässä puhuttiin syväterävyydestä ja valon määrästä kennolla. Kun tuot sitten piirtokyvyn mukaan, on se uusi parametri ja siten maalitolppien siirtelyä. Jos tämä pysytyisi osoittamaan samaksi, niin toisit ehkä tarkennusnopeuden keskusteluun. Piirtokyky on asia, jota ei voi samaan tapaan ilmaista numeroilla selkeästi kuin syväterävyyttä tai kennolle tulevan valon määrää. Kahdella spekseiltään samanlaisella objektiivilla voi olla hyvinkin erilainen piirtokyky.

Speedbooster siis on telejatkeen vastakohta. Siinä, missä telejatke levittää valon laajemmalle, keskittää speedbooster keskittää sen pienemmälle alueelle. Toimiakseen tse toki vaatii FF objektiivin, jotta piirtoympyrässä on sitä, mitä keskittää. Jos 50 mm f/1.8 objektiiviin liittää speedboosterin, tulee siitä n. 35 mm f/1.2 objektiivi. Tämä sitten 1.5x kroppikertoimella vastaa 53 mm f/1.9 objektiivia, eli tulos on suunnilleen se, mitä se olisi kinokennolla. Speedbooster+objektiivi yhdessä toimii aivan kuten toimisi vastaava natiivi objektiivi.

Tarkoitukseni lähinnä oli käyttää speedboostereita esimerkkinä, että' jos näin voi tehdä lisälaitteella, niin sen voisi tehdä natiivistikin, Miksi sitten ei tehdä? Ensinnäkin kuluttajat haluavat pieniä objektiiveja. Toiseksi he eivät tiedä aukon vastaavuuksia. Kolmanneksi Canon tai Nikon ei halua lukita käyttäjiä kroppikennoihin vaan haluaa heidän ostavan uuden rungon, jos kroppi ei riitä. Sigmalla sen sijaan on eri motiivit, joten se onkin lähtenyt kuromaan tuota eroa umpeen.

Tästä näkee, että kun aletaan kropilla tekemään vastaavaa kuin kinokennolla, niin kokokin on vastaava:

http://j.mp/2Sc9KaR

EI ole mitään periaatteellisista syytä, miksi piirtokyvyn kropilla pitäisi olla huonompi.
>>Piirtokyky on asia, jota ei voi samaan tapaan ilmaista numeroilla selkeästi kuin syvä.....<<

On näitä keksitty erilaisia yksiköitä. Esim. viivapareja per millimetri.
https://duckduckgo.com/?q=mtf+lens+sharpness&t=ffab&ia=web
Tsuumikosh kirjoitti:
>>Piirtokyky on asia, jota ei voi samaan tapaan ilmaista numeroilla selkeästi kuin syvä.....<<

On näitä keksitty erilaisia yksiköitä. Esim. viivapareja per millimetri.
https://duckduckgo.com/?q=mtf+lens+sharpness&t=ffab&ia=web
Joo, mutta niissä on kyse mittauksista, ei objektiivin ominaisuuksista.
+Lisää kommentti
Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata. Itsellä oli aikanaan fuji jossa 720mm muistaakseni ja yleensä nojasin johonkin telen loppupäässä. Superzoomeista en ihan heti lähtisi tonnia maksamaan saati kahta ilman erittäin hyvää syytä paisi jos on sitä mitä köyhät sanoo rahaksi. Kevyenä reissukamerana ja retkeillessä aivan paikallaan koska pokkarin takanäyttö ei oikein auringossa toimi. Eläintarhassa superzoom pääsee mielestäni parhaiten oikeuksiinsa. Siellä ei ole koskaan liikaa millejä telepäässä jos haluaa tiukkoja eläinpotretteja ja mahdollisimman vähän ihmisen rakentamaa taustaa.

Palstan vakiraadille haluaisin kertoa että superzoomeja on ihan ammattikäytössäkin. Paikallislehtien kuvaajat esimerkiksi. Sanomalehteen ja nettiin ei tarvita yli 24mp kennoa ja 5000e+ kalustoa.
7 VASTAUSTA:
En sanoisi 1.4 kilon kameraa kevyeksi. Eläintarhassa usein on kalterit edessä. Tässä järjestelmän pienempi syväterävyys tulee eduksi. Itse en olw kokenut vaikeaksi kuvata 1000 mm vastaavuudella käsin. Toki pidempää kuvatessa ilman väreily on ongelma.
Ammattikäytössä lehdissä, jotka ovat potkineet kaikki kuvaajat pois ja toimittaja yrittää ottaa juttujen kuvat halvimmalla mahdollisella kameralla? Tuolta ainakin näyttää monen lehden kuvajournalismi tällä hetkellä. Parhaat kuvat ovat valitettavasti usein lukijoiden ottamia.

Jalustasta olet oikeassa. Järeä videojalusta ja haulikkomikki tuohon P1000:iin, niin se toiminee kolmoskamerana videokuvaussetissä (videokuvan laatua en ole tarkastanut testeistä).
>> Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata <<

Sanoisin, että vaikeaa nähdä, mitä kuvaisi sellaisen putken kanssa. Jo 10x tai 12x kiikarin käyttö ( =ehkä 500-600 mm kinovastaavuuksia?) saattaa tuntua siltä, että avautuu kuin uusi maailma: katsella puiden latvoja, missä linnut tai oravat kiipeilevät. Paljaalla silmällä ei ehkä havaita niin kaukaisia pieniä kohteita, kuin 3000 millin polttoväli antaisi kuvata - teoriassa. Siinä mielestäni pitkien polttovälien käytön pääasiallinen ongelma. Itselläni ei ole tiedossa mitään kuvauskohdetta, jonka kuvaamiseen tarvitsisin yli 135 millin polttovälejä, kun en aio kuvata esim. yksittäisiä tähtiä. Toinen ongelma, minkälaisia vakaajia tai tukia tai jalustoja tarvitaan, jo päivänvalossa, ettei pitkän polttovälin pitely näytä tutisevan liikaa.

3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?
Tsuumikosh kirjoitti:
>> Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata <<

Sanoisin, että vaikeaa nähdä, mitä kuvaisi sellaisen putken kanssa. Jo 10x tai 12x kiikarin käyttö ( =ehkä 500-600 mm kinovastaavuuksia?) saattaa tuntua siltä, että avautuu kuin uusi maailma: katsella puiden latvoja, missä linnut tai oravat kiipeilevät. Paljaalla silmällä ei ehkä havaita niin kaukaisia pieniä kohteita, kuin 3000 millin polttoväli antaisi kuvata - teoriassa. Siinä mielestäni pitkien polttovälien käytön pääasiallinen ongelma. Itselläni ei ole tiedossa mitään kuvauskohdetta, jonka kuvaamiseen tarvitsisin yli 135 millin polttovälejä, kun en aio kuvata esim. yksittäisiä tähtiä. Toinen ongelma, minkälaisia vakaajia tai tukia tai jalustoja tarvitaan, jo päivänvalossa, ettei pitkän polttovälin pitely näytä tutisevan liikaa.

3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?
”...3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?”

Lentokonebongaus?

Joku luontokuvaaja käytti superzoomia järeällä jalustalla lajitunnistukseen savannilla. Kuvaaminen tapahtui ihan normaalisti ammattitason järjestelmällä. Haastattelun mukaan superzoomillakin saattoi onnistua keskipäivällä, kun kohde pysähtyi ja malttoi olla paikallaan riittävän kauan.
Tsuumikosh kirjoitti:
>> Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata <<

Sanoisin, että vaikeaa nähdä, mitä kuvaisi sellaisen putken kanssa. Jo 10x tai 12x kiikarin käyttö ( =ehkä 500-600 mm kinovastaavuuksia?) saattaa tuntua siltä, että avautuu kuin uusi maailma: katsella puiden latvoja, missä linnut tai oravat kiipeilevät. Paljaalla silmällä ei ehkä havaita niin kaukaisia pieniä kohteita, kuin 3000 millin polttoväli antaisi kuvata - teoriassa. Siinä mielestäni pitkien polttovälien käytön pääasiallinen ongelma. Itselläni ei ole tiedossa mitään kuvauskohdetta, jonka kuvaamiseen tarvitsisin yli 135 millin polttovälejä, kun en aio kuvata esim. yksittäisiä tähtiä. Toinen ongelma, minkälaisia vakaajia tai tukia tai jalustoja tarvitaan, jo päivänvalossa, ettei pitkän polttovälin pitely näytä tutisevan liikaa.

3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?
Pitkiä polttovälejä tarvitaan sellaisessa kuvauksessa missä on mahdotonta tai kovin vaivalloista päästä muuten kohteen lähelle, tai kohteen lähelle meneminen on vaarallista, mitä näitä nyt on? Eipä sitä aina kaikkea itse tarvitsekaan, mutta joku voi tarvita. Onhan nuo superzoomit omansa, itse vierastan noissa eniten pientä kennoa, kun on tottunut Full Frame kennon kuvanlaatuun.
Tsuumikosh kirjoitti:
>> Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata <<

Sanoisin, että vaikeaa nähdä, mitä kuvaisi sellaisen putken kanssa. Jo 10x tai 12x kiikarin käyttö ( =ehkä 500-600 mm kinovastaavuuksia?) saattaa tuntua siltä, että avautuu kuin uusi maailma: katsella puiden latvoja, missä linnut tai oravat kiipeilevät. Paljaalla silmällä ei ehkä havaita niin kaukaisia pieniä kohteita, kuin 3000 millin polttoväli antaisi kuvata - teoriassa. Siinä mielestäni pitkien polttovälien käytön pääasiallinen ongelma. Itselläni ei ole tiedossa mitään kuvauskohdetta, jonka kuvaamiseen tarvitsisin yli 135 millin polttovälejä, kun en aio kuvata esim. yksittäisiä tähtiä. Toinen ongelma, minkälaisia vakaajia tai tukia tai jalustoja tarvitaan, jo päivänvalossa, ettei pitkän polttovälin pitely näytä tutisevan liikaa.

3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?
Mikä 60X ? 539 jaettuna 4.3:lla on 125 eli 125X. Luku tarkoittaa vaan sitä että pisin polttoväli on 125 kertaa suurempi kuin lyhin, eli aika hyödytön tieto.
474 kirjoitti:
Mikä 60X ? 539 jaettuna 4.3:lla on 125 eli 125X. Luku tarkoittaa vaan sitä että pisin polttoväli on 125 kertaa suurempi kuin lyhin, eli aika hyödytön tieto.
60x laskettu vertailuluvuksi kiikariin verraten. Jos normaalipolttoväli on 50 mm kinovastaavuutta, sitten 3000 mm on 3000 /50 = 60x kertainen suurennos. Tähtitieteessä on käytetty mm. 25x kiikareita, mutta jalustan kanssa.

Heinäkuun loppupuolella on tulossa Marsin oppositio, eli on aurinkoa vastapäätä silloin. Taulukon mukaan näyttäisi olevan suurikokoisen näköisenä Mars silloin juuri - lähempänä maata radallaan, kuin muulloin. http://www.nakedeyeplanets.com/mars-oppositions.htm

Tähtikartalla 27.7. klo 1 näyttää olevan melkein myös täysikuu.
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/

Luulisin, että on mahdollista Marsin näkyä tuolloin Suomessa- jos sattuu sopiva keli. Ei ehkä pohjoisimmassa Suomessa kuitenkaan? Kesäaikana tähtien kannalta hankalaa valoisat yöt ja se, että Eläinradalla etelässä näkyvät planeetat melko alhaalla......
+Lisää kommentti
Itse pidän taskussa 300mm teleä ja toisinaan lahkeessa 600mm teleä.
Ilmoita
Olen kuullut että tuossa kamerassa on niin paljon zoomia että laivat jotka on mennyt maan kaarevuuden alapuolelle, tulevat esille kun zoomaat niitä merellä, ja koko maapallo muuttuu litteäksi.
3 VASTAUSTA:
Lääkkeet.
vvc kirjoitti:
Lääkkeet.
Refraktio. Valo taittuu hieman merellä: saattaa näkyä laiva, joka olisi teoriassa horisontin alapuolella. Mutta ei se välttämättä sitä tarkoita, että tarpeeksi voimakkaalla kaukoputkella näkisi maapallon ympäri katsomalla oman takalistonsa, tai niskansa. Oli tuossa Trexnonarin viestissä hiukan perää, vaikka humoristisesti liioitellen. Ei se niin suuri perä ollut.
http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/refract.htm
Olet oikeassa, koska mitään kaarevuutta ei oikeasti ole olemassakaan. Kannattaa todella perehtyä tähän aiheeseen!

Tämän mallin edeltäjän P900 hieman epävirallinen myyntilause onkin "Nikon Coolpix P900 - bringing ships back over the horizon since 2015"
+Lisää kommentti
Mars ja kuu heinäkuun lopulla
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/

Kiertelin viime yönä katselemassa, kuinka hyvin Mars näkyy. Löytyihän se eteläiseltä taivaalta, kun löysin mäen etelärinnettä, ja muita kohtia, joissa puut eivät haittaa näkemästä lähelle horisonttia, alhaalle taivasta.
Kuu näyttää kiertävän noin 13 astetta vasemmalle vuorokaudessa, tähtitaivaan taustaan verrattuna, joten lähipäivinä tilanne muuttuu seuraavasti: ensin kuu on lounaaseen päin /myötäpäivään päin Marsista muutaman kymmenen astetta, mutta 27. päivän iltayöhön mennessä suunnilleen samalla suunnalla kuin Mars. Molemmat saattavat näyttää oranssin sävyisiltä, kun opposition aikana valo voi taittua maan ilmakehässä, kuin prismassa, eri väreiksi, joista punaisen tai oranssin sävyt osuvat kuuhun /Marsiin asti. Normaalisti Mars on näyttänyt mielestäni punaiselta enemmän kuin oranssilta.

En tiedä, vastaako yhtään alkuperäiseen kysymykseen tämä. Kameran hyvyys riippuu siitä, mitä sillä tavoitellaan.

Terävyydestä

Mielestäni on lievästi sanottuna epäilyttävää yritellä valovoimasta tehdä jotain kinovastaavuuden lukemia, ja sotkea siihen vielä ISO. Minulla on kyllä erittäin runsaasti tietoa ja kokemusta syvyysterävyydestä, mutta en aio siitä mitään Sinuhe egyptiläisen kokoista kirjaa kirjoittaa nettikeskusteluihin.

Valovoima on alunperin tarkoittanut suunnilleen kaavaa objektiivin fyysinen valoaukko per polttoväli, ilmaistu esim.muodossa f/luku, jossa f tarkoittaa polttoväliä. Se kaava ei muutu erilaiseksi kennokokoa vaihtamalla, vai muuttuuko jonkun mielestä?

Eri kennokokojen vertailu on hankalaa:
- Uudemmat kennot saattavat olla valonherkempiä kuin vanhat. Sen takia suuri kenno ei aina ole parempi kuin pienempi uudempi.
- Eri valmistajien kennoissa voi olla eroja runsaasti.
- Erikokoisilla kennoilla saattaa olla eri resoluutio, ja eri pikselikoko, ja siinä mielessä ei tunnu mielekkäältä laskea mitään valovoiman kinovastaavuuksia.
- Pienellä kennolla otettua kuvaa suurennetaan suhteessa enemmän kuin suurella otettua, ja tuossa suurentamisessa kärsii sekä syvyys- että sivuttaisterävyys.

Sivuttaisterävyys on käsite, jonka itse olen keksinyt. En tiedä, käyttääkö sitä sanaa kukaan muu. Tarkoitan sivuttaisterävyydellä liike-epäterävyyden pysäyttämistä nopealla suljinajalla tai vakaajalla, tai jalustalla. Kameran P-ohjelma ottaa huomioon valovoiman ja polttovälin, ja lähtee niistä arvoista, sekä nopeuttamaan suljinaikaa, että himmentämään aukkoa - jos valon määrä sen mahdollistaa. Näin P-ohjelma yleensä tekee oivallisen kompromissin syvyys- ja sivuttaisterävyyden väliltä.

Mutta moniko on tullut ajatelleeksi tätä:

Jos otat kinokoon 100 millin objektiivilla kuvan, josta haluat osasuurentaa 1/9 osan pinta-alasta, jotta saisit 300 millistä vastaavan kuvan, niin huomioitko tämän aikeen jo kuvaa ottaessasi, käyttämällä suljinaikana mieluummin 1/300, kuin 1/100 ? Mutta jos haluat parempaa terävyyttä, käytät mieluummin suljinaikaa 1/3000 sekuntia? Siinä tapauksessa on syvyysterävyyden säätämisen mahdollisuus erittäin rajallista, mitä kennokokoa sitten käytätkään, vai mitä?
1 VASTAUS:
Tony Northrup teki vertailuja tuosta uuden tekniikan vaikutuksesta. Sen mukaan tekniikan kehitys on kuitenkin varsin hidasta kennokokoon verrattuna. Harvoin kukaan panee 10 vuotta vanhaa kameraa vertailuun uuden kanssa. Jos kuvaa JPG:tä on muutosta varmasti ollut enemmän.

https://youtu.be/0OtIiwbAZi8?t=16m2s

Eli karkeasti ero eri tekniikoiden välillä samana aikana on max yksi aukko ja kehitys on n. 0,5 aukkoa viidessä vuodessa.

Syväterävyyttä voi laskea vaikka laskureilla:

FF 50 mm f/4 etäisyys 5 m syväterävyys 4,04 m - 6,56 m
MFT 25 mm f/2 etäisyys 5 syväterävyys 4,04 m - 6,57 m

Toki voi laskea kaavoilla, alkaen hyperfokaalisesta etäisyydestä:

H= f + f^2 / (N*c), jossa N on aukkoluku ja c on epäterävyysympyrän koko, joka voidaan laskea 0,03 mm / kroppikerroin. Ensimmäinen f on käytännössä merkityksetön normaalietäisyyksillä. Siis H = n. f^2 / (N/kroppi * 0,03 mm).

Em kaavalla voidaan laskea hyperfokaaliset etäisyydet

FF: 50 mm + (50 mm)^2 / (4 * 0,03) = 20833 mm =20,83 m
MFT 25 mm + (25 mm)^2 / (2 * 0,03 mm / 2) =20858 mm = 20,86 m

Syväterävyys sitten on vian etäisyyden ja hyperfokaalisen etäisyyden funktio. Siinä ei sitten enää muut vaikuta.
+Lisää kommentti
Nikon p1000 ollut nyt minulla vajaan kuukauden. Lintu ja eläinkuvaajalle järkyttävän hyvä kamera. 3000 mm zoomillakin saa teräviä kuvia päivänvalolla ilman jalustaa. Vähässä valossa, kun suljin nopeus putoaa esim. 1/20 sekuntiin, kuvaamisesta tulee haastavaa. Etsi kuva loistava. Täydellinen kamera minulle joka retkeilee luonnossa ja kuvaa. 1,4 kg:n paino ei ongelma. Paino vakauttaa pitkällä telellä kuvattaessa.
2 VASTAUSTA:
Erityisen hyvä kamera on pienten trollipeikkojen kuvaamiseen!
>> Lintu ja eläinkuvaajalle järkyttävän hyvä kamera. 3000 mm zoomillakin saa teräviä kuvia päivänvalolla ilman jalustaa. Vähässä valossa, kun suljin nopeus putoaa esim. 1/20 sekuntiin, kuvaamisesta tulee haastavaa. Etsi kuva loistava <<

Mainiota, että saatiin asiallista dokumenttia keskusteluun kokemuksesta. Testitietoa. Kiitoksia. Minulle mielenkiintoinen detalji on tuo 1/20 sekuntia, jonkinlaiseksi raja-arvoksi... - Tällaista jotain epäilinkin, että pitkät telepolttovälit jäävät ensimmäisinä käytöstä, kun alkaa päivä hämärtyä. Ei se vakaaja kovin suuriin ihmeisiin pysty? Valon määrän muutokset ovat suuria luonnossa...
+Lisää kommentti
Onpa tosi heikkoa sakkia, äidin pikku pullanmussuttajat, jos jokin 1.5Kg kamera on liian painava.
ja kameran pitäisi mahtua taskuun.
Ottakaapa järjestelmäkamera ja siihen 10 erilaista objektiivia.Tarvitaan auto ja peräkärry.
Nikon p1000 ja kuvaaminen huoletonta ilman mitään teknistä kikkailua
7 VASTAUSTA:
Ei se ole huoletonta, koska 1/2,3" kenno on niin pikkuruinen, että sen suorituskyky tulee kovin usein vastaan. Halvemmalla saa vaikka Canonin APS-C rungon ja 24 mm sekä viisikymppisen.
Canonisti kirjoitti:
Ei se ole huoletonta, koska 1/2,3" kenno on niin pikkuruinen, että sen suorituskyky tulee kovin usein vastaan. Halvemmalla saa vaikka Canonin APS-C rungon ja 24 mm sekä viisikymppisen.
Canonisti on mielestäni oikeassa tuossa pikkuruisen kennon asiassa.

Mars ja kuu saattavat näkyä taas lähekkäin, jos riittää sopivia kelejä. Mars on näkynyt eteläisellä taivaalla iltaisin noin klo 20 aikaan. Ja kuu on ollut kiertämässä vastapäivään, oranssina puolikuuna, Marsin suuntaa kohti...
Canonisti kirjoitti:
Ei se ole huoletonta, koska 1/2,3" kenno on niin pikkuruinen, että sen suorituskyky tulee kovin usein vastaan. Halvemmalla saa vaikka Canonin APS-C rungon ja 24 mm sekä viisikymppisen.
>> Halvemmalla saa vaikka Canonin APS-C rungon ja 24 mm sekä viisikymppisen. <<

Halvemmalla voi saada monenlaista, esim. makkaraa. Mutta jopa tuollainen Nikon P1000 päivänvalossa ja Fuji XF10 hämärämmässä, eli kaksi kameraa, saattaa olla oivallinen kalusto harrastajakuvaajalle, vai mitä? Ei kovin suuri määrä erilaisia putkia ja pötköjä...
Tsuumikosh kirjoitti:
>> Halvemmalla saa vaikka Canonin APS-C rungon ja 24 mm sekä viisikymppisen. <<

Halvemmalla voi saada monenlaista, esim. makkaraa. Mutta jopa tuollainen Nikon P1000 päivänvalossa ja Fuji XF10 hämärämmässä, eli kaksi kameraa, saattaa olla oivallinen kalusto harrastajakuvaajalle, vai mitä? Ei kovin suuri määrä erilaisia putkia ja pötköjä...
Ajattelin kuitenkin mahdollisuutta ottaa kuva. 😎
Canonisti kirjoitti:
Ajattelin kuitenkin mahdollisuutta ottaa kuva. 😎
Ai niin, kuvan ottamista! Olipa hyvä kun muistutit. Meinasi unohtua, kun tässä on ollut niin monenlaista....

"Nikoni kyllä kiinnostaa kun aina tahtoo kaikki olla kaukana."

Aloittaja ehkä tarkoitti, että tuo telepolttovälien saaminen käyttöön jossain muodossa kiinnostaisi. Miten on, Canonisti, sopisiko P1000 vaikkapa venepoliisille tai rannikkovartiostolle, joka jäljittää ja jahtaa salakuljettajia? Eikö tuollainen supertsuumikamera ole melko lyömätön polttovälien runsaudessa? Vaihtoehtoja Nikonilla on A-alkuisia ja B-alkuisia.

Esim. tuossa luetellaan supertsuumikameroita:
https://duckduckgo.com/?q=nikon+superzoom+camera+a900+b700+comparison&t=ffab&ia=web

Itse en ole innostunut ostamaan supertsuumiobjektiiveja ja supertsuumikameroita. - Uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä mainostettiin aloituspakettia tähtiharrastukseen: 10x50 laajakulmakiikari, planisfääri, ja Tähdet -vuosikirja...
Tsuumikosh kirjoitti:
Ai niin, kuvan ottamista! Olipa hyvä kun muistutit. Meinasi unohtua, kun tässä on ollut niin monenlaista....

"Nikoni kyllä kiinnostaa kun aina tahtoo kaikki olla kaukana."

Aloittaja ehkä tarkoitti, että tuo telepolttovälien saaminen käyttöön jossain muodossa kiinnostaisi. Miten on, Canonisti, sopisiko P1000 vaikkapa venepoliisille tai rannikkovartiostolle, joka jäljittää ja jahtaa salakuljettajia? Eikö tuollainen supertsuumikamera ole melko lyömätön polttovälien runsaudessa? Vaihtoehtoja Nikonilla on A-alkuisia ja B-alkuisia.

Esim. tuossa luetellaan supertsuumikameroita:
https://duckduckgo.com/?q=nikon+superzoom+camera+a900+b700+comparison&t=ffab&ia=web

Itse en ole innostunut ostamaan supertsuumiobjektiiveja ja supertsuumikameroita. - Uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä mainostettiin aloituspakettia tähtiharrastukseen: 10x50 laajakulmakiikari, planisfääri, ja Tähdet -vuosikirja...
Poliisitehtävissä on vähän samanlaiset vaatimukset kuin paaparazeilla. Kohteen pitää olle tunnistettavissa, kuvan laadulla ei niin väliä. Itse en moista työtä ole tehnyt, mutta mitä olen kuullut, niin runko ja 100-400 tai 150-600 zoomi tai joku pitkä prime on kova sana noissa tehtävissä. Kalusto ei välttämättä ole ihan uusinta uutta, koska se maksaa aika paljon ja käytetään "loppuun".

Fujihan on myynyt viranomaisille X T1:stä omaa versiota! Siinä kenno ottaa myös ip-alueen säteilyä. Yhdistettynä 100-400 zoomin varmasti mielenkiintoinen yhdistelmä valvontatehtäviin.

https://www.fujifilmusa.com/products/digital_cameras/x/fujifilm_x_t1_ir/index.html
Canonisti kirjoitti:
Poliisitehtävissä on vähän samanlaiset vaatimukset kuin paaparazeilla. Kohteen pitää olle tunnistettavissa, kuvan laadulla ei niin väliä. Itse en moista työtä ole tehnyt, mutta mitä olen kuullut, niin runko ja 100-400 tai 150-600 zoomi tai joku pitkä prime on kova sana noissa tehtävissä. Kalusto ei välttämättä ole ihan uusinta uutta, koska se maksaa aika paljon ja käytetään "loppuun".

Fujihan on myynyt viranomaisille X T1:stä omaa versiota! Siinä kenno ottaa myös ip-alueen säteilyä. Yhdistettynä 100-400 zoomin varmasti mielenkiintoinen yhdistelmä valvontatehtäviin.

https://www.fujifilmusa.com/products/digital_cameras/x/fujifilm_x_t1_ir/index.html
On tehty poliisilaitoksilla tavaroihin (polkupyörät) merkintöjä ei-näkyvällä värillä. Nyt kun uudessa Fuji XF10 -kameramallissa on jokin uusi infrapuna-mustavalko-kuvaustapa, niin onko sillä jotain tekemistä tämän asian kanssa - näkyykö kuvissa esim. lämpösäteilyn karkaaminen ikkunoiden raoista, tai nämä tavaroiden merkinnät?
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Nikon Coolpix P1000 Hyväkö?

Ja toinen kiinnostuksen kohde on usi Sony IV se menisi taskuun ja ainakin V mallissa kehuttiin kuvaa. Tiedä miten nyt tässä venytetyssä. Nikoni kyllä kiinnostaa kun aina tahtoo kaikki olla kaukana.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta