Nikon Coolpix P1000 Hyväkö?

Ja toinen kiinnostuksen kohde on usi Sony IV se menisi taskuun ja ainakin V mallissa kehuttiin kuvaa. Tiedä miten nyt tässä venytetyssä. Nikoni kyllä kiinnostaa kun aina tahtoo kaikki olla kaukana.
Ilmianna
Jaa

24 Vastausta



Ainakin tuo P1000 tuottaa jpegin lisäksi myös RAW-taltioita. Tämän ansiosta kameran käytettävyys saattaa olla huomattavastikin parempi kuin edeltäneen P900-mallin.
Ilmianna
Jaa
P1000

Huonoa: pieni kenno, pitkä zoomi ja tele päässä onneton valovoima (f/8.0!).

Hyvää: standardi mikkiliitin.

Vaatii alleen järeän jalustan, jotta tuossa on mitään järkeä. Telepää käyttökelvoton näillä leveyksillä.

Voisin kuvitella käyttöä videokuvaajan kolmos kamerana joissakin olosuhteissa.
Ilmianna
Jaa
Vaihtoehtoina kaksi ihan erilaista kameraa. Mitä jos ensin miettisit, mitä oikein tahdot?

Miten olisi 1" kamera vähän kohtuullisemmalla superzoomilla? Esim Panasonic FS1000/2500, TZ100/200, Sony RX10 joku versio. Noista TZ-mallit ovat melkein taskuunmeneviä. Panasonicit häviää ehkä kuvanlaadussa Sonyn RX10:lle, mutta ovat huomattavasti halvempia.
Ilmianna
Jaa
Mikä ihmeen Sony IV? Tarkoitatko Sony RX10 Mark IV? Ei se mene taskuun, on suunnilleen samankokoinen kuin Nikon P1000. Sony 1,1 kg, Nikon 1,4 kg. Sonyssa on isompi kenno ja siten parempi kuvanlaatu. Zoomia toki on vähemmän max 220 mm (vast. 600 mm), kun Nikonissa on 539 mm (vast. 3000 mm). Sony myös maksaa tuplasti sen, mitä Nikon.

Nikon P1000 on hyvä siihen tarkoitukseen, mihin se on tehty. Ainoaksi kameraksi en sitä ottaisi, koko on liian suuri ja kenno pieni. Samalla hinnalla saa tuuman kennoisen kameran ja kohtuullisen superzoomin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Minä ainakin ymmärsin, että aloittaja tarkoitti taskukokoisella kameralla RX100 IV. Tai ehkä VI, koska kirjoitti "uudesta".

Itse en saisi millään perusteltua itselleni Sonyn RX-mallisarjojen hintoja, mutta ilmeisesti on ihmisiä, jolle tämä ei ole ongelma.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Ei se niin toimi. Ei vastaavuutta voi laskea vain polttoväliin. Myös aukolle pitää laskea vastaavuus. Se vastaa 24 mm f/16.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
okaro kirjoitti:
Ei se niin toimi. Ei vastaavuutta voi laskea vain polttoväliin. Myös aukolle pitää laskea vastaavuus. Se vastaa 24 mm f/16.
Onko minulla ollut väärä käsitys, että eri kennokokojen kameroilla tulee samaa valotusta samoilla valotusarvoilla (suljinaika, aukko ja ISO samat)? Jos siis joku kuvaa maisemia supertsuumikameralla pienelle kennolle (alle tuuman), esim. aukolla 2,8 ja ajalla 1/4000 sekuntia, ISO-lukemalla 100, niin eikö valotuksesta tule yhtä kirkasta, kuin kinokoon kennolle, samoilla valotusarvoilla?

Mitä taas syvyysterävyyteen tulee, niin käsitykseni mukaan aukkoarvo on siinä melko pieni tekijä - siihen verrattuna, paljonko kuvaussuhteen muutos vaikuttaa: jos kuvataan pieni kohde läheltä, niin sitten tausta jää todennäköisesti epäteräväksi - käytetäänpä isoa tai pientä kennoa.

Mitä hyötyä oli tuosta 24/16 lukeman laskemisesta? Tai miksi sitä mielestäsi tarvitaan? Lähikuvauksen syvyysterävyyden arvioimiseenko?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tsuumikosh kirjoitti:
Onko minulla ollut väärä käsitys, että eri kennokokojen kameroilla tulee samaa valotusta samoilla valotusarvoilla (suljinaika, aukko ja ISO samat)? Jos siis joku kuvaa maisemia supertsuumikameralla pienelle kennolle (alle tuuman), esim. aukolla 2,8 ja ajalla 1/4000 sekuntia, ISO-lukemalla 100, niin eikö valotuksesta tule yhtä kirkasta, kuin kinokoon kennolle, samoilla valotusarvoilla?

Mitä taas syvyysterävyyteen tulee, niin käsitykseni mukaan aukkoarvo on siinä melko pieni tekijä - siihen verrattuna, paljonko kuvaussuhteen muutos vaikuttaa: jos kuvataan pieni kohde läheltä, niin sitten tausta jää todennäköisesti epäteräväksi - käytetäänpä isoa tai pientä kennoa.

Mitä hyötyä oli tuosta 24/16 lukeman laskemisesta? Tai miksi sitä mielestäsi tarvitaan? Lähikuvauksen syvyysterävyyden arvioimiseenko?
Jos haluaa verrata eri kennokokojen kameroita kuvanlaadun ja syväterävyyden kannalta, pitää käyttää vastaavuuksia, esimerkiksi skaalata kinokokoon. Periaate on, että polttoväli ja aukkoluku kerrotaan kroppikertoimella ja ISO-arvo kroppikertoimen neliöllä. Siis 4/3 formaatin ISO 100, 50 mm f/2.8 vastaa kinokoon ISO 400, 100 mm f/5.6. Tässä valotuskin tulee oikein. Sinä ilmeisesti et tiennyt tuota ISO-arvon vastaavuutta.

Noita lukuja vastaa kinokoossa noin f/16 ja ISO 3200.

Et ilmeisesti ymmärrä yhtään syväterävyydestä. Mitä tuot kuvausetäisyyksiä keskusteluun. Ei kuvausetäisyys riipu kennokoosta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata. Itsellä oli aikanaan fuji jossa 720mm muistaakseni ja yleensä nojasin johonkin telen loppupäässä. Superzoomeista en ihan heti lähtisi tonnia maksamaan saati kahta ilman erittäin hyvää syytä paisi jos on sitä mitä köyhät sanoo rahaksi. Kevyenä reissukamerana ja retkeillessä aivan paikallaan koska pokkarin takanäyttö ei oikein auringossa toimi. Eläintarhassa superzoom pääsee mielestäni parhaiten oikeuksiinsa. Siellä ei ole koskaan liikaa millejä telepäässä jos haluaa tiukkoja eläinpotretteja ja mahdollisimman vähän ihmisen rakentamaa taustaa.

Palstan vakiraadille haluaisin kertoa että superzoomeja on ihan ammattikäytössäkin. Paikallislehtien kuvaajat esimerkiksi. Sanomalehteen ja nettiin ei tarvita yli 24mp kennoa ja 5000e+ kalustoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
7 VASTAUSTA:
En sanoisi 1.4 kilon kameraa kevyeksi. Eläintarhassa usein on kalterit edessä. Tässä järjestelmän pienempi syväterävyys tulee eduksi. Itse en olw kokenut vaikeaksi kuvata 1000 mm vastaavuudella käsin. Toki pidempää kuvatessa ilman väreily on ongelma.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ammattikäytössä lehdissä, jotka ovat potkineet kaikki kuvaajat pois ja toimittaja yrittää ottaa juttujen kuvat halvimmalla mahdollisella kameralla? Tuolta ainakin näyttää monen lehden kuvajournalismi tällä hetkellä. Parhaat kuvat ovat valitettavasti usein lukijoiden ottamia.

Jalustasta olet oikeassa. Järeä videojalusta ja haulikkomikki tuohon P1000:iin, niin se toiminee kolmoskamerana videokuvaussetissä (videokuvan laatua en ole tarkastanut testeistä).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
>> Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata <<

Sanoisin, että vaikeaa nähdä, mitä kuvaisi sellaisen putken kanssa. Jo 10x tai 12x kiikarin käyttö ( =ehkä 500-600 mm kinovastaavuuksia?) saattaa tuntua siltä, että avautuu kuin uusi maailma: katsella puiden latvoja, missä linnut tai oravat kiipeilevät. Paljaalla silmällä ei ehkä havaita niin kaukaisia pieniä kohteita, kuin 3000 millin polttoväli antaisi kuvata - teoriassa. Siinä mielestäni pitkien polttovälien käytön pääasiallinen ongelma. Itselläni ei ole tiedossa mitään kuvauskohdetta, jonka kuvaamiseen tarvitsisin yli 135 millin polttovälejä, kun en aio kuvata esim. yksittäisiä tähtiä. Toinen ongelma, minkälaisia vakaajia tai tukia tai jalustoja tarvitaan, jo päivänvalossa, ettei pitkän polttovälin pitely näytä tutisevan liikaa.

3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tsuumikosh kirjoitti:
>> Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata <<

Sanoisin, että vaikeaa nähdä, mitä kuvaisi sellaisen putken kanssa. Jo 10x tai 12x kiikarin käyttö ( =ehkä 500-600 mm kinovastaavuuksia?) saattaa tuntua siltä, että avautuu kuin uusi maailma: katsella puiden latvoja, missä linnut tai oravat kiipeilevät. Paljaalla silmällä ei ehkä havaita niin kaukaisia pieniä kohteita, kuin 3000 millin polttoväli antaisi kuvata - teoriassa. Siinä mielestäni pitkien polttovälien käytön pääasiallinen ongelma. Itselläni ei ole tiedossa mitään kuvauskohdetta, jonka kuvaamiseen tarvitsisin yli 135 millin polttovälejä, kun en aio kuvata esim. yksittäisiä tähtiä. Toinen ongelma, minkälaisia vakaajia tai tukia tai jalustoja tarvitaan, jo päivänvalossa, ettei pitkän polttovälin pitely näytä tutisevan liikaa.

3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?
”...3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?”

Lentokonebongaus?

Joku luontokuvaaja käytti superzoomia järeällä jalustalla lajitunnistukseen savannilla. Kuvaaminen tapahtui ihan normaalisti ammattitason järjestelmällä. Haastattelun mukaan superzoomillakin saattoi onnistua keskipäivällä, kun kohde pysähtyi ja malttoi olla paikallaan riittävän kauan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tsuumikosh kirjoitti:
>> Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata <<

Sanoisin, että vaikeaa nähdä, mitä kuvaisi sellaisen putken kanssa. Jo 10x tai 12x kiikarin käyttö ( =ehkä 500-600 mm kinovastaavuuksia?) saattaa tuntua siltä, että avautuu kuin uusi maailma: katsella puiden latvoja, missä linnut tai oravat kiipeilevät. Paljaalla silmällä ei ehkä havaita niin kaukaisia pieniä kohteita, kuin 3000 millin polttoväli antaisi kuvata - teoriassa. Siinä mielestäni pitkien polttovälien käytön pääasiallinen ongelma. Itselläni ei ole tiedossa mitään kuvauskohdetta, jonka kuvaamiseen tarvitsisin yli 135 millin polttovälejä, kun en aio kuvata esim. yksittäisiä tähtiä. Toinen ongelma, minkälaisia vakaajia tai tukia tai jalustoja tarvitaan, jo päivänvalossa, ettei pitkän polttovälin pitely näytä tutisevan liikaa.

3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?
Pitkiä polttovälejä tarvitaan sellaisessa kuvauksessa missä on mahdotonta tai kovin vaivalloista päästä muuten kohteen lähelle, tai kohteen lähelle meneminen on vaarallista, mitä näitä nyt on? Eipä sitä aina kaikkea itse tarvitsekaan, mutta joku voi tarvita. Onhan nuo superzoomit omansa, itse vierastan noissa eniten pientä kennoa, kun on tottunut Full Frame kennon kuvanlaatuun.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tsuumikosh kirjoitti:
>> Jos teleä kovin paljon yli 600mm (kino mm) niin käsivaralta aika vaikea enää kuvata <<

Sanoisin, että vaikeaa nähdä, mitä kuvaisi sellaisen putken kanssa. Jo 10x tai 12x kiikarin käyttö ( =ehkä 500-600 mm kinovastaavuuksia?) saattaa tuntua siltä, että avautuu kuin uusi maailma: katsella puiden latvoja, missä linnut tai oravat kiipeilevät. Paljaalla silmällä ei ehkä havaita niin kaukaisia pieniä kohteita, kuin 3000 millin polttoväli antaisi kuvata - teoriassa. Siinä mielestäni pitkien polttovälien käytön pääasiallinen ongelma. Itselläni ei ole tiedossa mitään kuvauskohdetta, jonka kuvaamiseen tarvitsisin yli 135 millin polttovälejä, kun en aio kuvata esim. yksittäisiä tähtiä. Toinen ongelma, minkälaisia vakaajia tai tukia tai jalustoja tarvitaan, jo päivänvalossa, ettei pitkän polttovälin pitely näytä tutisevan liikaa.

3000 mm, eli 60x ? Missä sellaista tarvitaan?
Mikä 60X ? 539 jaettuna 4.3:lla on 125 eli 125X. Luku tarkoittaa vaan sitä että pisin polttoväli on 125 kertaa suurempi kuin lyhin, eli aika hyödytön tieto.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
474 kirjoitti:
Mikä 60X ? 539 jaettuna 4.3:lla on 125 eli 125X. Luku tarkoittaa vaan sitä että pisin polttoväli on 125 kertaa suurempi kuin lyhin, eli aika hyödytön tieto.
60x laskettu vertailuluvuksi kiikariin verraten. Jos normaalipolttoväli on 50 mm kinovastaavuutta, sitten 3000 mm on 3000 /50 = 60x kertainen suurennos. Tähtitieteessä on käytetty mm. 25x kiikareita, mutta jalustan kanssa.

Heinäkuun loppupuolella on tulossa Marsin oppositio, eli on aurinkoa vastapäätä silloin. Taulukon mukaan näyttäisi olevan suurikokoisen näköisenä Mars silloin juuri - lähempänä maata radallaan, kuin muulloin. http://www.nakedeyeplanets.com/mars-oppositions.htm

Tähtikartalla 27.7. klo 1 näyttää olevan melkein myös täysikuu.
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/

Luulisin, että on mahdollista Marsin näkyä tuolloin Suomessa- jos sattuu sopiva keli. Ei ehkä pohjoisimmassa Suomessa kuitenkaan? Kesäaikana tähtien kannalta hankalaa valoisat yöt ja se, että Eläinradalla etelässä näkyvät planeetat melko alhaalla......
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Itse pidän taskussa 300mm teleä ja toisinaan lahkeessa 600mm teleä.
Ilmianna
Jaa
Olen kuullut että tuossa kamerassa on niin paljon zoomia että laivat jotka on mennyt maan kaarevuuden alapuolelle, tulevat esille kun zoomaat niitä merellä, ja koko maapallo muuttuu litteäksi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Lääkkeet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vvc kirjoitti:
Lääkkeet.
Refraktio. Valo taittuu hieman merellä: saattaa näkyä laiva, joka olisi teoriassa horisontin alapuolella. Mutta ei se välttämättä sitä tarkoita, että tarpeeksi voimakkaalla kaukoputkella näkisi maapallon ympäri katsomalla oman takalistonsa, tai niskansa. Oli tuossa Trexnonarin viestissä hiukan perää, vaikka humoristisesti liioitellen. Ei se niin suuri perä ollut.
http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/refract.htm
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olet oikeassa, koska mitään kaarevuutta ei oikeasti ole olemassakaan. Kannattaa todella perehtyä tähän aiheeseen!

Tämän mallin edeltäjän P900 hieman epävirallinen myyntilause onkin "Nikon Coolpix P900 - bringing ships back over the horizon since 2015"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mars ja kuu heinäkuun lopulla
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/

Kiertelin viime yönä katselemassa, kuinka hyvin Mars näkyy. Löytyihän se eteläiseltä taivaalta, kun löysin mäen etelärinnettä, ja muita kohtia, joissa puut eivät haittaa näkemästä lähelle horisonttia, alhaalle taivasta.
Kuu näyttää kiertävän noin 13 astetta vasemmalle vuorokaudessa, tähtitaivaan taustaan verrattuna, joten lähipäivinä tilanne muuttuu seuraavasti: ensin kuu on lounaaseen päin /myötäpäivään päin Marsista muutaman kymmenen astetta, mutta 27. päivän iltayöhön mennessä suunnilleen samalla suunnalla kuin Mars. Molemmat saattavat näyttää oranssin sävyisiltä, kun opposition aikana valo voi taittua maan ilmakehässä, kuin prismassa, eri väreiksi, joista punaisen tai oranssin sävyt osuvat kuuhun /Marsiin asti. Normaalisti Mars on näyttänyt mielestäni punaiselta enemmän kuin oranssilta.

En tiedä, vastaako yhtään alkuperäiseen kysymykseen tämä. Kameran hyvyys riippuu siitä, mitä sillä tavoitellaan.

Terävyydestä

Mielestäni on lievästi sanottuna epäilyttävää yritellä valovoimasta tehdä jotain kinovastaavuuden lukemia, ja sotkea siihen vielä ISO. Minulla on kyllä erittäin runsaasti tietoa ja kokemusta syvyysterävyydestä, mutta en aio siitä mitään Sinuhe egyptiläisen kokoista kirjaa kirjoittaa nettikeskusteluihin.

Valovoima on alunperin tarkoittanut suunnilleen kaavaa objektiivin fyysinen valoaukko per polttoväli, ilmaistu esim.muodossa f/luku, jossa f tarkoittaa polttoväliä. Se kaava ei muutu erilaiseksi kennokokoa vaihtamalla, vai muuttuuko jonkun mielestä?

Eri kennokokojen vertailu on hankalaa:
- Uudemmat kennot saattavat olla valonherkempiä kuin vanhat. Sen takia suuri kenno ei aina ole parempi kuin pienempi uudempi.
- Eri valmistajien kennoissa voi olla eroja runsaasti.
- Erikokoisilla kennoilla saattaa olla eri resoluutio, ja eri pikselikoko, ja siinä mielessä ei tunnu mielekkäältä laskea mitään valovoiman kinovastaavuuksia.
- Pienellä kennolla otettua kuvaa suurennetaan suhteessa enemmän kuin suurella otettua, ja tuossa suurentamisessa kärsii sekä syvyys- että sivuttaisterävyys.

Sivuttaisterävyys on käsite, jonka itse olen keksinyt. En tiedä, käyttääkö sitä sanaa kukaan muu. Tarkoitan sivuttaisterävyydellä liike-epäterävyyden pysäyttämistä nopealla suljinajalla tai vakaajalla, tai jalustalla. Kameran P-ohjelma ottaa huomioon valovoiman ja polttovälin, ja lähtee niistä arvoista, sekä nopeuttamaan suljinaikaa, että himmentämään aukkoa - jos valon määrä sen mahdollistaa. Näin P-ohjelma yleensä tekee oivallisen kompromissin syvyys- ja sivuttaisterävyyden väliltä.

Mutta moniko on tullut ajatelleeksi tätä:

Jos otat kinokoon 100 millin objektiivilla kuvan, josta haluat osasuurentaa 1/9 osan pinta-alasta, jotta saisit 300 millistä vastaavan kuvan, niin huomioitko tämän aikeen jo kuvaa ottaessasi, käyttämällä suljinaikana mieluummin 1/300, kuin 1/100 ? Mutta jos haluat parempaa terävyyttä, käytät mieluummin suljinaikaa 1/3000 sekuntia? Siinä tapauksessa on syvyysterävyyden säätämisen mahdollisuus erittäin rajallista, mitä kennokokoa sitten käytätkään, vai mitä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tony Northrup teki vertailuja tuosta uuden tekniikan vaikutuksesta. Sen mukaan tekniikan kehitys on kuitenkin varsin hidasta kennokokoon verrattuna. Harvoin kukaan panee 10 vuotta vanhaa kameraa vertailuun uuden kanssa. Jos kuvaa JPG:tä on muutosta varmasti ollut enemmän.

https://youtu.be/0OtIiwbAZi8?t=16m2s

Eli karkeasti ero eri tekniikoiden välillä samana aikana on max yksi aukko ja kehitys on n. 0,5 aukkoa viidessä vuodessa.

Syväterävyyttä voi laskea vaikka laskureilla:

FF 50 mm f/4 etäisyys 5 m syväterävyys 4,04 m - 6,56 m
MFT 25 mm f/2 etäisyys 5 syväterävyys 4,04 m - 6,57 m

Toki voi laskea kaavoilla, alkaen hyperfokaalisesta etäisyydestä:

H= f + f^2 / (N*c), jossa N on aukkoluku ja c on epäterävyysympyrän koko, joka voidaan laskea 0,03 mm / kroppikerroin. Ensimmäinen f on käytännössä merkityksetön normaalietäisyyksillä. Siis H = n. f^2 / (N/kroppi * 0,03 mm).

Em kaavalla voidaan laskea hyperfokaaliset etäisyydet

FF: 50 mm + (50 mm)^2 / (4 * 0,03) = 20833 mm =20,83 m
MFT 25 mm + (25 mm)^2 / (2 * 0,03 mm / 2) =20858 mm = 20,86 m

Syväterävyys sitten on vian etäisyyden ja hyperfokaalisen etäisyyden funktio. Siinä ei sitten enää muut vaikuta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Nikon Coolpix P1000 Hyväkö?

Ja toinen kiinnostuksen kohde on usi Sony IV se menisi taskuun ja ainakin V mallissa kehuttiin kuvaa. Tiedä miten nyt tässä venytetyssä. Nikoni kyllä kiinnostaa kun aina tahtoo kaikki olla kaukana.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta