Esko Valtaoja on viisas avaruusmies ja tieteen kansantajuistaja. Kuitenkin hänen mielipide -yleisöluennolla- Richard Dawkinsin kirjasta "jumalharha" oli tyrmäävä:
Kirjan luettuani olin valmis liittymään takaisin kirkkoon, siksi sekavaa tekstiä.
Aina kun henkisessä kehityksessä tapahtuu askelia eteenpäin, ollaanko me ihmiset? riippuvaisia guruista, jotka ohjaavat ajattelua täysin uusille väylille. Valtauskonnot tuntuvat tätä opettavan, ainakin kristinuskon, hindu- ja buddhalaisuuden mukaan. Näissä perinteissä tuodaan aina esille mestari tai opettaja, jota seurata. Eikö ihminen kykene kehittymään henkisesti omin avuin?
Oletko sinä saanut vaikutteita ateismiin voimakkaasta lähteestä joka tukee ateismia, vai onko
kasvun prosessi tapahtunut ilman opettajia ja itsestään.
Kirjan luettuani olin valmis liittymään takaisin kirkkoon, siksi sekavaa tekstiä.
Aina kun henkisessä kehityksessä tapahtuu askelia eteenpäin, ollaanko me ihmiset? riippuvaisia guruista, jotka ohjaavat ajattelua täysin uusille väylille. Valtauskonnot tuntuvat tätä opettavan, ainakin kristinuskon, hindu- ja buddhalaisuuden mukaan. Näissä perinteissä tuodaan aina esille mestari tai opettaja, jota seurata. Eikö ihminen kykene kehittymään henkisesti omin avuin?
Oletko sinä saanut vaikutteita ateismiin voimakkaasta lähteestä joka tukee ateismia, vai onko
kasvun prosessi tapahtunut ilman opettajia ja itsestään.
Vastaukset 21
Vanhimmat
"joka tukee ateismia"
Jumalten olemattomuus riittää syyksi ateismiin. Näitä vanhoja satuja kuten raamattu taikka koraani ei tarvitse kauaa lukea huomatakseen että paimentolaismies loi jumalan oman kuvansa mukaiseksi. Siksi nämä jumalat ovat niin tietämättömiä, lepakot ovat lintuja, sairauksia parannetaan pulujen verta tahrimalla ympäri alttaria ja nainen on täysin arvoton.
Olematon jumala on olematon :)
Olen antanut jumalalle toisen nimen. Se on synonyymi. Jumala on KAIKEN ALKU
Toisin sanoen KAIKKI.
Lukuunottamatta absoluuttista pahaa joka sekin on ajallisesti kaiken alusta. Tiet erkanivat jo silloin.
Miksi puhuisin jostain jumalasta joka antaa korvaani viitteita jostain muusta kuin siita miten asia todella on.
Kaikella on alku. Ja KAIKEN ALKU on olemassa.
Lisaan varmasti jotakin jossain vaiheessa!
KAIKEN ALKU on metaani. Sen pystyy todistamaan tämä dokumentti, joka näyttää, miten tiet erkanevat: https://www.youtube.com/watch?v=q-OfNwrFy98
Olen antanut jumalalle toisen nimen. Se on synonyymi sanalla JÄÄKAAPPI. Jääkaappi on olemassa. Siispä Jumala on olemassa.
Tokihan asioille voidaan lyödä uusia nimikkeitä, mutta selventääkö tämä keskustelua? Ja jos todistan jääkaapin olemassa olon, niin onko silloin jumalakin olemassa?
Lisään varmasti jotakin jossain vaiheessa.
Länsimaissa Raamattu on varmasti suurin ohjari ja Jeesus, Uusi testamentti.
Ateismi on hylkäämistä ja kieltämistä, joten sieltä ei löydy henkisiä guruja, eikä
se voi johtaa totuuden tielle.
Sanoit sen oikein. En voi kannattaa kumpaakaan. Mutta en yhtakaan nykyisista suurista uskonnoista tai "opeista", "logioista".
Silti. Henkinen guru on henkinen guru sille joka guruun uskoo. Tai "guruun" yleensa.
Oli kyseessa kuka hyvansa
Tiesitkin sen varmaan.
Kyse on "gurun" kelvollisuudesta.
”Ateismi on hylkäämistä ja kieltämistä, joten sieltä ei löydy henkisiä guruja, eikä
se voi johtaa totuuden tielle.”
Sinäkin hylkäät ja kiellät Thorin, Zeuksen,, Keijukaiset, Haltijat, yksisarviset... Eikö tälläinen kieltäminen johda nimen omaan totuuden tielle? Eli uskotaan vain asioihin, joiden olemassaolosta on näyttöä.
Jos ei ole gurua,
siitä tulee surua
ja vatsahan purua.
Uskovat ovat ulkoistaneet ajattelun omille guruilleen, mutta ateistit eivät, koska ateistit haluavat ajatella itse.
"Oletko sinä saanut vaikutteita ateismiin voimakkaasta lähteestä joka tukee ateismia, vai onko
kasvun prosessi tapahtunut ilman opettajia ja itsestään."
Uskossa ollessani suhtauduin kaikkiin ateistisiin lähteisiin erittäin krittisesti. Kasvoin viidesläisestä pietististä agnostiseksi ateistiksi lähinnä oman ajatteluni kautta. Kyseistä prosessia tukivat äärilaidan uskovat omilla ulostuloillaan välillä varsin ansiokkaasti.
<< Aina kun henkisessä kehityksessä tapahtuu askelia eteenpäin, ollaanko me ihmiset? riippuvaisia guruista, jotka ohjaavat ajattelua täysin uusille väylille. Valtauskonnot tuntuvat tätä opettavan, ainakin kristinuskon, hindu- ja buddhalaisuuden mukaan. Näissä perinteissä tuodaan aina esille mestari tai opettaja, jota seurata. Eikö ihminen kykene kehittymään henkisesti omin avuin? >>
Tietysti on aina ihmisiä, jotka osaavat asian. Heitä tulee tietysti kuunnella. Todisteita tulee lukea (opiskella). Mutta mutta, ehkä mitään gurun asemaa tuskin kannattaa ehdottomana kenellekään antaa. Todisteet pitäisi kuitenkin olla se johtava ajatus.
<< mielipide -yleisöluennolla- Richard Dawkinsin kirjasta "jumalharha" oli tyrmäävä:
Kirjan luettuani olin valmis liittymään takaisin kirkkoon, siksi sekavaa tekstiä. >>
Mutta jos olet lukenut teoksen, tiedät, ettei se välttämättä mitenkään kovin sekavaa tekstiä ole. Jumalharha on oikeasti varsin hyvä kirja - ei se turhaan ole yksi kaikkien aikojen myydyimmistä tietoon perustuva kirja. Minun vaan täytyy sanoa, ettei tuo kirja juuri minua hätkähdyttänyt mihinkään suuntaan: se on kuitenkin suunnattu varsin yleisen tason selvittelyyn, joten laajemmat käsittelyt on jätetty pienelle. Ja toki aiheita on paljon - joka tietysti voi olla syy, miksi Valtaoja sanoo kirjaa sekavaksi.
Sinänsä toki arvostan Dawkinsia, että ei sillä. Hän on kuitenkin tuonut ateismia julkisuuteen ja osaltaan vaikuttanut paljonkin ateismin hyväksyttävyyteen yhteiskunnassa.
Ei-uskonnollisen gurun, vaikkap Valtaojan käsityksiä saa ja pitää argumentoidusti haastaa. Näin ajattelu ja tiede kehittyy.
Uskonto ei tätä salli. Tietoa pidetään raamatussa lähtökohtaisesti pahana asiana.
Siksi uskonnot eivät kehity. Jäävät muinaiselle tasolleen tai kasvavat kieroon.
Ilman uskontojen haittavaikutusta tiede olisi kenties tuhat vuotta edellä nykyisestä.
"Mikä kristinuskossa rappeuttaa Suomalaisia?"
Kuten monista täällä postaavista hihhuleista näkee, niin uskistuminen on kuin aivohalvaus. Se estää aivojen normaalin toiminnan. Tästä seuraa monenlaisia ongelmia johtuen siitä, että uskiksen omissa aivoissa olevalla maailmankuvalla ei ole yhteyttä oikeaan reaalimaailmaan. Tämäkään ei olisi kovin ongelmallista, ellei uskis asettaisia omaa harhaista pakkomiellettään "totuudesta" kaiken muun edelle. FAKTAT eivät pure uskikseen, koska uskis ei halua kuulla faktoja.
Koetapas vaikka saada joku uskis hyväksymään jotain yleisesti tiedossa olevaa, kuten vaikkapa että maapallo ei ole pannukakku. Silloin huomaat mitä vaikeuksia uskistuminen aiheuttaa. Uskikselle puhuminen on kuin puhuisi seinälle, paitsi että seinä ei heitä jaelainauksia vastaan tai linkitä jollekin hörhönettisivulle.
Toisaalta uskistuminen tekee ihmisen moraalista hirveän. Esimerkiksi ihmisten tappaminen on ihan ookoo, jos se jotenkin edistää omaa asiaa. "On hyvä, että islaminuskoiset kuolevat" totesi eräs pastori hetki sitten. Niin ja nainen pitäkööt turpansa kiinni, sen kuuluu olla miehen lapsentekokotiorja.
Uskistuminen blokkaa aivot kokonaan pelistä. Jos uskis on keksinyt jonkun "totuuden" tulkitsemalla tietyllä tavalla jotain raamatun jaetta, niin se on sitten siinä. Me muut normaalit ihmiset odotamme vain henkeä pidätellen, koska joku jae tulkitaan siten, että pelastaakseen muut ihmiset uskiksen on parasta viiltää heidän kurkkunsa auki ja päästää heidät pahasta maailmasta ihananihanaan taivasten paratiisiin.
Ei kiitos.
Se, mikä uskonnossa on pelottavaa on, että se tekee ihmisistä hulluja, niin hulluja että he itse eivät tajua sitä vaikka kuinka rautalangasta väännetään.
Siksi kristinuskonto on paha asia.
"Oletko sinä saanut vaikutteita ateismiin voimakkaasta lähteestä joka tukee ateismia, vai onko
kasvun prosessi tapahtunut ilman opettajia ja itsestään."
Minusta tuli ateisti noin kuusi vuotiaana, kun tajusin joulupukin olevan vanhempien valetta. Samalla ymmärsin, että luultavasti heidän tarinat jumalista ovat samaa luokkaa.
Myöhemmin olen luopunut ateismista ja olen agnostikko. Tähän johtopäätökseen olen tullut filosofiaa luettuani esim. Ludwig Wittgenstein ja yleensäkin tieteellisen maailmankatsomukseni vahvistumisen myötä.
Ylipäänsä ateistit esim. Friedrich Nietzsche ovat vähän yksinkertaista väkeä.
Aloittaja kyllä vääristelee Eskon sanomisia. Valtaoja kavahti Dawkinsin kovasanaisuutta, ei moittinut tekstiä sekavaksi.
Kyllä Valtaoka on käyttänyt suurinta osaa Dawkinsinkin argumenteista, mutta tekee sen paljon sopuisampaan sävyyn.
Ei tarvitse olla gurua.
Esko Valtaoja ehkä on ollut suurin ulkopuolinen vaikuttaja uskonnottomaan ajatteluuni.
Uskonnollisem etsintäni ja Raamatun lukeminen n. 30-vuotiaana lopulta johti uskonnollisuuteni vähittäiseen liukenemiseen.
Olen myöhemmin lukenut niin Dawkinsia kuin Hitchensiä.
Noiden parissa sai purkaa paineita kun kotiseudun fundamentalistit ottivat oikein pattiin.
Nuorin tyttäreni 2. luokalla ihmetteli uskonnon opetusta:
"Ne opettaa jotain ihme satuja kuin se olisi totta"
Nyt tyttö menee seiskalle, ja haluaa elämänkatsomustiedon opetukseen.
Menemme tänään hoitamaan asian kirkkoherranvirastossa.
Samanlaisia kokemuksia tyttärentyttäreni suhteen. Kyselin häneltä tokaluokalla, mistä aineista neiti pitää ja mistä ei. Ussa oli enemmän inhokkien puolella ja kun kysyin miksi, vastaus oli: "Se ei kuulosta uskottavalta."
Hänelle ei ole kotona eikä papallakaan tuputettu ateismia, mutta ei uskontoakaan. Kriittistä ajattelua nykyisenä nettiaikakautena on kyllä syytä opettaa pienetstä pitäen.
Mielestäni väite siitä, että ihminen on luonnostaan uskonnollinen, ei pidä paikkaansa.
Tervehdys pitkästä aikaa, Agnoskepo!
Kävimme juuri tyttären kanssa jättämässä kirkostaeroamiskaavakkeen.
Olen ollut kirkon jäsen tradition takia.
Kirkko on suonut puitteet syntymän ja kuoleman rituaaleille.
Kirkon helmoissa rehottava fundamentalismi kallisti vaa'an eroamiseno puolelle, tyttären halu siirtyä elämänkatsomustiedon opetukseen oli viimeinen punnus.
Ei ole sinua näkynyt. Itsekin pidän joskus taukoja, mutta kirjoittelen vieläkin melko aktiivisesti palstan tason putoamisesta huolimatta.
Tyttärentyttärelläni tai paremminkin hänen äidillään päätös lienee kohtapuolin edessä. Vanhemmat eivät enää kuulu kirkkoon ja neiti on ollut vähän näreissään, kun pari parasta kaveria luokalla ei osallistu uskonnon opetukseen. Itse näkisin elämänkatsomustiedon paljon tärkeämmäksi kuin yksittäisen uskonnon opettamisen, olkoonkin että kyseinen uskonto on monella tapaa ollut läsnä yhteiskuntamme rakentamisessa. Kristinusko voitaisiin käsitellä historian tunneilla.
Moderoinnin puute on minut täältä häätänyt, toisaalta aiheesta keskusteluun olen hieman väsähtänyt. Toisaalta, olen aktivoitunut yhden vanhan mielenkiinnonkohteen parissa.
Nettikeskustelut jäävät vähemmälle.