Rakensi Inhan työläisten työllä ansaitsemillaan rahoilla Pytingin ja Marmoripalatsin, eli leveästi, matkusteli, osteli taidetta. Miten asuivat Inhan työmiehet? Matkustelivatko? Millaiset olivat työolosuhteet.
Entä nyt. Mikä on Ähtärin veroäyri ja mihin rahat käytetään?
Entä nyt. Mikä on Ähtärin veroäyri ja mihin rahat käytetään?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Joo vittu, olis menny muualle työllistämään! Täällä saatana mitään töitä tarvita!
Kuinkahan monta ähtäriläistä olisi nytkin ilman työpaikkaa ilman Aukustia.
Ähtäriä ei olisi ollenkaan ilman Augusteja. 👌
Ähtäri taisi olla jo olemassa näihin aikoihin kirkonkylänä, mutta teollistumisen kausi 1850-1950
ja erityisesti vesivoima oli se joka edisti teollista kehitystä, sähköä kun ei saanut töpselistä.
Sen ajan koneet ja laitteet toimivat vesivoimalla.
Paperin, hiokemassan ja kartongin kysyntä kasvoi kun sanomalehtiä alettiin julkaista.
Sittemmin kehitystä on nyt ollut luopua painetuista sanomalehdistäkin, tosin vesivoimaa kyllä rakennetaan, kun se ydinsähkö on vaarallista ja haitallista, vaikka ei ne vesivoimalatkaan ongelmattomia ole.
Maalla ne pienet tehtaat ja laitokset oli lopuksi aikanaan liian pieniä ja kävivät kannattamattomiksi, suurempi oli aina eduksi. Aikansa ne kuitenkin toimivat.
Mutta onhan nyt suuntaus takaisin 1800-luvun oloihin kovin muotia, kun monet pienet paikkakunnat ovat kuihtumassa ja muuttoa on taas kaupunkeihin ihan kuin 1900-luvun alussa kun siellä oli niitä suuria tehtaita ja työpaikkoja.
Suunta on kuten sanot. Kaupat suljetaan, koulut lopetetaan, posti tulee kun sille sopii, sanomalehtiä ei jaeta, julkinen liikenne on yksi onnipussi aamulla kirkolle ja 10 h päästä takaisin. Teitä ei kunnosteta, talot jäävät asumattomiksi, palvelut loppuvat kirkollakin, ja kohta eletään kuin 1800-luvulla. Paitsi ettei ihmiset enää voi pitää sitä yhtä lehmää ja possua piharakennuksessa, meillä kun on EU:n määräyksen eläinten hyvinvointiin. Ihmisille ei toistaiseksi ole rajoja määritelty.
Parasta opetella isoisoisien elämänmuoto suosiolla.
Ruukinpatruuna Keirkner oli käytännön mies, perusti toimintansa paikallisiin luonnonvaroihin ja työvoimaan eikä hän varmasti nähnyt mitään ongelmaa siinä, että rakennutti itselleen palatsin Ähtäriin ja toisen Helsinkiin sen sijaan, että olisi esim, maksanut parempaa palkkaa työntekijöilleen.
Aivan, osattiin sitä ennenkin
Keirknerillä oli ammattitaitoa, oli vuori-insinööri, käytännön mies. Ahtärissä oli voimavaroja, halpaa puuta, vesivoimaa, erittäin halpaa työvoimaa. Keirknerhan omisti myös Kolhon sahan Keuruulla. Kun Vaasan rata rakennettiin Ähtärin kautta, Keirknerin bisnesmahdollisuudet paranivat edelleen. Malmi tuotiin ruotsista ja tuotteet saatiin rataverkon kautta maailmalle. Työväki teki pitkää päivää suunnilleen ruokapalkalla.
Rautatien takia tuli Ähtäriin myös kesäasukkaita oppimaan suomen kieltä. Silloin ei huomattu eikä ole huomattu víeläkään, että Ähtärissä matkailu sopii vain rikkaiden eläkelaisten tai muiden joutilaiden puuhasteluksi, elinkeinoksi siitä ei ole. Matkailu on tappiollista, investointien tuotto olematon. Siksi lainarahalla rakennetut systeemit jäävät rappioitumaan paikalleen (Minisuomi, hotelli, eläinpuisto)
kunnes kuntalaiset antavat lisää pelimerkkejä ja leikki jatkuu taas hetken. Meillä on siis edelleen riistäjä-Keirknerimme.
Aina joku saatanan sika yrittää rikastua!
Tuo on taivahan tosi. Viittaan myös ylempänä olevaan kommenttiin ('Historiakatsaus'), josta siitäkin kiiitokseni.
Riistäjät ovat varsin usein olleet Keirknerin tavoin mamuja tai ulkomaisia sijoittajia: Finlayson, Barker, Rettig, Sinebrychoff, Gutzeit, Stockmann jne. Joku kirottu skotti vielä meni ja keksi höyrykoneen.
Pandabusineksestä en tiedä, tokko tietää kukaan.
Teknisiä keksintöjä ei tehdä savupirteissä. Kaikilla noilla uudistajilla oli oma taustansa, tulivat Suomeen hyödyntämään osaamistaan halvan työvoiman, raaka-aineen tms. syyn takia, aivan samoin kuin tapahtuu nykyäänkin. Mutta ei "sota" yhtä Keirkneria kaipaa. Ellei olisi tullut hän, olisi tullut joku muu.
Juu, muutosta on muussakin, nykyisin raaka-aineita pyrkivät hyödyntämään monet vieraat maat, kaivannaiset ja metsä ovat näistä esimerkkejä.
Kaivannaislakien sisältöä on jossain kritisoitu, ovat kuulemma lopuksi aika leväperäisiä, jälkihoidon ja ympäristön kannalta.
Onkohan kaivannaisista saadun tuloksen verotuksessa samaa ?
Miksiköhän kaikesta luopuminen on helpointa ?
Miksi kaikista maailman paikoista juuri Ähtäriin? Oliko sillä ripuli ettei voinut matkustaa enää kauemmas? 🤪💩🤪💩🤪💩🤪💩
"Kaivannaislakien sisältöä on jossain kritisoitu, ovat kuulemma lopuksi aika leväperäisiä, jälkihoidon ja ympäristön kannalta."
Jälkihoito on avainsana myös matkailubisneksessä. Avustuksilla rakennetaan jotain, toimitaan hetki ja sitten jää jäljelle rappeutuneet rakennukset ym. esim. Inhan Pytinki, Mini-Suomi, Elukkapuisto, Mesikämmen, tulevaisuudessa Pandala. Inhan Pytinkiä ei päästetty rappeutumaan, mutta maksoi varmaan aika paljon Fiskarsille suojella sitä vuosikymmenet.
Nyt laitetaan taas kuntalaisten rahaa Mesikämmenen ja elukkapuiston pystyssä pitämiseen. Alkaa uusi kierros.
Hän oli hyväsydäminen hyväntekijä, joka tarjosi työtä ja toimeentuloa koko kylälle!
Ehkä yrittäminen aikanaan olikin oikeasti sitä, eikä nykyistä toiminta-avustusten, tukitoimien, ja takausten värittämää puuhastelua, jossa itse toiminnan edellytykset ovat joskus välillä vetisen saven päällä.
Täytyypä todeta myös, näiden patruunatehtailijoiden aikaan rahoittajina toimivat pitkälle ulkomaisetkin yksityiset mesenaatit ja sijoittajat, eikä nykyisiä verovaroja vastaavasti ollut käytössä, kun niitä verotuloja ei erityisemmin ollut. Toimittiin lähes tyhjiössä, tarjontaa, kilpailua, ostovoimaa oli mitätön määrä nykyiseen verrattuna, pääosin lähes omavaraisessa agraari-maaseutuyhteisöissä kun oltiin.
Tuotteet olivat sen ajan tarvevälineitä, kirveitä, auroja, välineitä, jalosteita, sahatavaraa, paperia sanomalehtiin, joita alkoi tällöin ilmestyä.
Patruunatehtailijoita oli muitakin, Virroilla Killinkoskella nauhatehtaan perustanut saksalainen Neu, joka olikin paikkakunnalla myös pidetty ja arvostettu henkilö.
Nykyisten yritysten luonne on jo toinen, se valmistava ja kehittävä, tuotteita ja hyödykkeitä, se on edelleen olemassa ja se on kestävää, ja konkreettista, se on laajasti kilpailtukin alue. Toinen alue on
kaupan ala, se on lähinnä valmiiden tuotteiden ja tarvikkeiden jakelukanava.
Muita ovat palvelut ja elämykset, vapaa-aika ja muu, näille ominaista on se että ne eivät tarkalleen ole niin jokapäiväisiä välttämättömyyksiä, eikä niitä aina käytetä vaikka ne ovatkin olemassa.
Näiden käyttö on itse tehtävän asian siirtäminen muiden tehtäväksi korvausta vastaan, selvää on että palvelu tai elämys edellyttää tiettyä varallisuutta siitä maksaa. Näitä ovat myös erilaiset palvelut yksinomaan muille yrityksille tarkoitettuina.
On sitten niinkin että palveluntarjoaja ei erityisemmin menesty, jos palvelu on väärässä paikassa tai palvelun hinnoittelu ei ole suhteessa sisältöön, tai palvelun sisältö on turha.
Pääosin edelleen niin on että turhasta ei kukaan halua mitään maksaa.
Asiakas on aina oikeassa.
Sosialistit aina löytää joka paikasta jotain negatiivistä
Juu, kumma kun itte eivät perusta firmoja ja maksa kunnon palkkoja!