...viime maailmansodassa. USA käytti yli 10 kertaa enemmän sotatuotannossaan panssareihin verrattuna. Britannia vielä suuremmalla suhteella. Japanin osalta tilanne oli 1:12 jopa kaikkiin moottoriajoneuvoihin ml panssarieiden tuotantoon verrattuna lrntokonetuotannon hyväksi.
Entä Saksa? Eikö nyt näkyisi jo selkeä panssarituotannon painotus? Eipä näkynyt. Pelkkään lentokonetuotantoon käytettiin 6 kertaa enemmän varoja kuin kaikkiin taistelupanssareihin telatykit mukaanlukien. On myös merkillepantavaa että Saksan ollessa voitokas tuo suhde oli peräti 1:10, ajoittain jopa enemmän.
Panssarivaunutuotantoon panostaminen oli luuserin tuntomerkki.
Entä Saksa? Eikö nyt näkyisi jo selkeä panssarituotannon painotus? Eipä näkynyt. Pelkkään lentokonetuotantoon käytettiin 6 kertaa enemmän varoja kuin kaikkiin taistelupanssareihin telatykit mukaanlukien. On myös merkillepantavaa että Saksan ollessa voitokas tuo suhde oli peräti 1:10, ajoittain jopa enemmän.
Panssarivaunutuotantoon panostaminen oli luuserin tuntomerkki.
Vastaukset 90
Vanhimmat
No mitäs japanilaiset oli muuta kuin luusereita?
Olisiko japanilaisilla ollut tarvetta suurelle määrälle panssareita?
No ei olisi.
"Olisiko japanilaisilla ollut tarvetta suurelle määrälle panssareita?"
Jos japanilaiset olisivat ajatelleet sodasta kuten Stalin heillä olisi ollut 20 000 panssarivaunua Kiinan ja Mantsurian valtaamisessa.
Japani tuotti 2.5 kertaa enemmän alumiinia kuin NL ja melkein yhtä paljon terästä. Sen tuotanto kaikenkaikkiaan päästyään käsiksi Hollannin Itä-Intian raaka-aineisiin lähti rajuun kasvuun. Lisäksi japanilaisten sotatuotannon taso on selvästi korkeampi kuin neuvostoliittolaisilla.
Ostaisitko muuten Toyotan vai Mossen?
Mikähän mahtaa olla avauksen pointti? Lyödään pöytään jotain tuotantotalouden oppitunneilla taululta luettua teoriaa vailla mitään käytännön tarkastelua mistä suhdeluvut johtuvat?
Yksi hävittäjä maksoi suunnilleen saman kuin yksi keskiraskas tankki. 2-moottorisen raskaan hävittäjän hinnalla sai 2 tankkia. Pommikoneen hinnalla 3-5 tankkia.
Eipä siis varmaan ole yllätys kenellekään, että ilmavoimiin meni väkisinkin enemmän rahhoo kuin maavoimiin. Merivoimista puhumattakaan: yksi iso lentotukialus tai taistelulaiva maksoi suunnilleen saman verran kuin 3-4 panssaridivisioonan kalusto.
"Mikähän mahtaa olla avauksen pointti? Lyödään pöytään jotain tuotantotalouden oppitunneilla taululta luettua teoriaa vailla mitään käytännön tarkastelua mistä suhdeluvut johtuvat?"
Tervetuloa "nykyaikaisen historiantutkimuksen" kurssille. Kuinka monta väärinkäsitystä ja kontekstista irroitettua lainausta tänään haluaisitte ;)
Höpö+höpö.+Lentokonetuotannossa+oli+valtava+panostus+suunnitteluun,+kehittelyyn,+varaosiin,+lentokoneaihioihin,+varamoottoreihin,+lisälaitteisiin+jne.+
"Höpö höpö. Lentokonetuotannossa oli valtava panostus suunnitteluun, kehittelyyn, varaosiin, lentokoneaihioihin, varamoottoreihin, lisälaitteisiin jne. "
Ja runkoihin itsessään, koska pelkästään koulutus-, siirto- ja muut operationaaliset tappiot poiskirjattuina olivat parhaimmillaan jopa puolet kokonaistappioista. Samaan aikaan panssarivaunut, ainakaan useimmat, eivät syöksyneet 1000 metrin korkeudesta ja tämän vuoksi esim. Yhdysvaltojen armeija pystyi modernisoimaan tuhansia vanhentuneita Sherman-runkoja vuosina 44-45 uusilla komponenteilla, sen sijaan, että olisi valmistanut vielä saman verran lisää uutta romutettavaa sodanjälkeiselle ajalle ;)
Karl Bartzin Taivas on liekeissä -kirjan mukaan tappiot oli seuraavat
s. 254: Saksan ilmavoimat menettivät
138 596 miestä
152 132 lentäjää katosi
3301 lähitiedustelukonetta
3059 kaukotiedustelukonetta
38 977 hävittäjää
9827 yö- ja raskasta hävittäjää
21 807 pommikonetta
7825 maataistelukonetta
5926 kuljetuskonetta
916 merilentokonetta
2797 yhteyskonetta
Yhteensä 94 435 lentokonetta
Englanti menetti
10 045 hävittäjää
11 965 pommikonetta
79 281 lentävän henkilöstön tappiot miestä
Amerikkalaiset menettivät
8420 hävittäjää
9949 pommikonetta
79 265 lentävän henkilöstön tappiot miestä
Saksan luvut on isot, mutta NL:n lukemien puuttuminen osaltaan selittää sitäkin.
Tosiasiassa+Saksa+menetti+sotatoimissa+noin+40+000+lentokonetta+ja+lentäjien+määrä+sotalentotappioista+oli+yleensä+55%+miehistöstä+konetta+kohden.+60+000+konetta+on+kirjattu+pois+taisteluiden+ulkopuolella.+Lisäksi+osa+taistetappioista+oli+kentille+tuhoamisia.+Tuhansia+koneita+menetettiin+ennen+kuin+ne+ehti+edes+yksiklöihin.+Osa+jäi+tehtaitten+pihoille.
Onpa vääristynyt tilasto kun Britannian ja Usan lentokonemenetykset käsittävät vain taistelutappiot kun taas Saksan sarakkeeseen myös muut kuin taisteluissa menetetyt. Tajusitko edes itse miten jouduit tilastoharhan uhriksi?
Suhdeluvut johtuvat siitä kun lentokone on kallis leikkikalu mutta myös hyödytön tankkiin verrattuna. Kannattaisi myös muistaa sekin, että setelit eivät käy sotaa vaan kylmä rauta ja miehet.
Tuskin lapsikaan on niin tyhmä, että väittäisi Talvisodan menneen Suomelta paremmin jos Suomella olisi ollut enemmän lentokoneita. Tykistö ja riittävä määrä kranuja olisi ollut paras lääke. Nähtiinhän se Ihantalassa.
Ehkä tajuat itse jotakin, kun pääset edes lapsen tasolle....
----Tykistö ja riittävä määrä kranuja olisi ollut paras lääke. Nähtiinhän se Ihantalassa. ----
Joku lentsikkafani voisikin nyt kertoa montako lentokonetta ja millaisia olisi tarvittu Ihantalaan korvaamaan tykistön 257 putkea. Paljonko nuo ja niiden ylläpito olisi ehkä tullut maksamaan. Tykistö on siis halpa mutta suunnattoman tehokas sotakalu.
Asiahan on juuri noin yksinkertainen, jos on vähän yksinkertainen. En pureskele sulle tätä valmiiksi. Jospa ihan itse vuosien saatossa näet valon....
Ihantalan tykkifanit 21:n patteriston tulivoimaa hypettäessään unohtavat tyystin joukkojen omat Krh-yksiköt, joiden putkimäärä (yhteensä) oli suurempi ja tulinopeus huomattavasti kovempi kuin tykistöllä. 21 patteriston tulta käytettiin tiettävästi vain kerran ja tuo lukumäärä oli enemmänkin teoreettinen. Normiannos lienee ollut 5-10 patteriston tuli yhteen kohteeseen kerrallaan. Näin oli Vuosalmellakin.
Et näköjään sinäkään edes yritä vastata nikin jos-osaa kysymykseen. Kunhan taivastelet puuta heinää.
"Tykistö on siis halpa mutta suunnattoman tehokas sotakalu."
Tykistö ei sinänsä ole halpaa ja sen ammushuollon ja ammushuollon polttoaine- ja muun huollon järjestäminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Näin etenkin aikana ja paikkana, jossa pääosa huollosta tehtiin hevosilla ja vähät kuorma-autotkin kuljettivat vain noin 1000 kilon kuorman kerrallaan surkeilla teillä, vihollisen tulivaikutuksen piirissä. Raskaan tykistön 6-tuuman kranaatti painoi n. 50 kiloa, keskiraskaan 5-tuumainen n. 25 kiloa ja kevyen 3-tuumainenkin n. 10 kiloa. Siitä voi laskeskella millainen kuljetuskapasiteetti tarvittiin jos meinattiin räimiä 21 patteristolla päivät pitkät. Sen jälkeen voi laskeskella paljonko polttoainetta ja hepoheinää tarvittiin tuon määrän kuljetukseen ja miten tieverkosto sen liikennemäärän kesti.
Eli kyllä lentsikoillakin oli puolensa. Huolto oli helpompi järjestää takalinjoilla ja yksi jabo tai pommari kuljetti ihan kivasti rautaa.
Sodassa ei mikään aselaji ole vaivaton eikä helppo. Mutta tykistö on ilmavoimia paljon edullisempi kun verrataan tuotos/panos-suhdetta. Vihulaisen niskaan saadaan tykistöllä räjähteitä pienemmin resurssein kuin pommittamalla.
Kyllä silloin jo kaikissa suurvalloissa ja pienemmissäkin osattiin laskea mikä tulee halvimmaksi. Jos ilmavoimat olisi ollut edullisin aselaji niin ei maavoimia olisi rakennettu muuten kuin nimeksi. Vain umpirikas maa kuten USA kykeni rakentamaan maavoimien lisäksi valtaisat ilmavoimat. Mutta huomaa tämä: isot maavoimat vahvoine tykistöineen sekin rakensi ja varusti. Maavoimia ei mikään voi korvata, ilmavoimat voi mm. vahvalla it:lla.
"Lentokonetuotanto pesi ...."
Lentokonetuotanto pesi ja Daavid linkosi. ;)
Avaajalta pitää ihan kysyä, että olisiko Saksa mielestäsi menestynyt 1939-41 vieläkin paremmin jos tankkien, tykkien ja maavoimien asemesta olisi laittanut nekin rahat lentokoneisiin?
Mikäli se satsaus olisi tuonut Saksalle täydellisen ilmaherruuden olisi satsaus kannattanut. Ei ollut Panttereista ja Tiikkereistä apua kun liittoutuneiden ilmaherruus tuhosi panssariyhtymien toimintavapauden ja liikkuvuuden.
Saksan+armeija+sai+keskimäärin+vain+hiukan+yli+30%+sotatuotannosta.+Silloin+kun+Saksa+oli+voitokas+tuo+osuus+oli+vain+n.+25%.+Kun+se+hävisi+taistelun+Atlannilla+laivaston+osuus+putosi+14-16%:sti+noin+7-8%:iin+ja+joutuminen+maasotaan+myös+Italiassa+ja+myöhemmin+lännessä+maasodan+osuus+nousi+33-35%:iin+muttei+ylemmäs.
Sekä Saksa, että USA tuottivat suurimman osan tankeistaan 1944 mennessä, kun NL nosti tuotantoa vielä 1945. Hitler itse ajoi lentokonetuotannon alas 1945 ja alkoi tuottamaan it-tykkejä. Sodan kulkuun eniten vaikutti se, että liittoutuneiden taloudelliset resurssit olivat dollareissa 10x isommat kuin akselivalloilla. NL tuotti yhtäpaljon panssareita kuin lentokoneita, pääpaino oli maataistelukoneissa, kun länsiliittoutuneet satsasivat 3x enemmän lentokoneisiin, mutta niillä ei ollut oppia, missä koko rintama jauhetaan pölyksi, sen sijaan pommitettiin kaupunkeja, millä sanotaan olleen kyseenalainen vaikutus. Berliini kuitenkin jauhettiin kivikasaksi tällä moniportaisella rintamavyörytyksellä, rauniot edistivät puolustustoimia, mutta talo talolta oli ainut menetelmä. Tässä katutaistelussa ei ilmavoimilla enää ollut kovin suurta roolia. Hitler todella olisi voinut kenttätykistöllä lahdata kaikki vastustajansa, mikäli olisi satsannut niihin paljon enemmän. Myös NL:n panssariarmeijat olisi tuhottu ihan vaan keskityksillä ja panzerfausteilla, mikäli valiojoukkoja ei olisi tuhottu aroilla. Ardenneilla ilmavoimat olivat pitkiä aikoja kokonaan poissa pelistä, on hullua kuvitella etteikö panssarit etenisi sinä aikana.
NL:lla ei itsellään ollut edes alumiinia millä tuottaa kunnon lentokoneita. Alumiini olisi riittänyt vain 60 000 koneen tuotantoon. Sen panssarivaunujen laatu ei myöskään ollut länsimaista tasoa. T-34 ei kestänyt käytössä juuri 300 km:n ajoa enempää. Lentokoneiden lentotuntimäärät elinkaarella mitattuna alle 100 tuntia.
Ylipäätänsä NL:lta puuttui laatuosaaminen ja niinpä länsivaltojen oli sitä teknologisesti tuettavana monin tavoin.
Ostaisitko Ladan vai BMW:n jos saisit vapaasti valita?
Nuo ovat sivuseikkoja, koska Saksan BKT, millä asevoimat rahoitettiin olivat vain kymmenesosa liittoutuneiden vastaavista, kun Ranska meni, niin vielä vähemmän. Palstalla toitotetuilla pommikoneen tähtäimen optiikan kiillotuksilla ei ollut merkitystä, kun päävastustajan koneisto oli hierarkisesti keskitetty uuden sotilasjohdon valvontaan, pääasia oli, että patarauta riittää kranaatteihin ja uusiin rypälepommeihin.
Molotovin leipäkori, viralliselta neuvostoliittolaiselta nimeltään RRAB-3, oli rypälepommi, jota Neuvostoliitto käytti ensimmäisen kerran talvisodassa Suomen kaupunkien pommituksissa. Eräs ensimmäisiä dokumentoituja kertoja oli Viipurin tuhoisa palopommitus 10. helmikuuta 1940, Tuhopolttolauantai.
Pommi sisälsi kymmeniä pienempiä palopommeja. Kärjessä oleva turbiini toimii voimanlähteenä pyöriessään pommin pudotessa: mekanismi avaa pommin kyljet ja laukaisee pienemmät pommit ulospäin jousien avulla. Takaosan suuret siivekkeet saavat pommin pyörimään pudotessaan, mikä levittää räjähteet laajalle alueelle. Eräiden lähteiden mukaan pommi sisälsi myös suuremman, tavanomaisen räjähdepommin.
Saksan+sotatuotannon+huippu+saavutettiin+heinäkuussa+1944.+Se+oli+laivastotuotannon+(laivat,+ei+niiden+aseet+ja+ammukset)+osalta+suhteellisesti+matalin+ajankohta+(4.5%++koko+sotatuotannosta).+Kaikkiaan+jakauma+oli+tämä:
Palstan+ryssänmielisiä+nämä+faktatiedot+sapettavat.+Heitä+harmittaa+kun+itärintaman+maasota+ei+ollutkaan+sotatuotannon+prioriteetti+Saksalle.+Saksan+tuotannosta+valtaosa+meni+taisteluun+länsiliittoutuneita+vastaan.+75%+Luftwaffen+lentokonekulutuksesta+ja+laivaston+kalustomenetyksistä+aiheuttivat+länsivallat.+Jopa+maasodan+kalleimmista+vehkeistä,+hyökkäysvaunuista+35%+menetettiin+länsivaltoja+vastaan.+Vain+puskajussipuolella+itärintama+dominoi+noin+75-80%+osuudella.+
Kautta historian on merisota ollut aina teknologisesti huomattavasti kehittyneenpää kuin maasota. Ilmasota oli tässä suhteessa myös maasotaan verrattuna teknologisesti aivan omaa luokkaansa.
Armeijan upseereilta on myös ollut aika turhaa odottaa strategisen ilma-merisodan ensiarvoisuuden ymmärtäjää. Armeijan tollot ovat rajoittuneita eivätkä tajua miten alisteisessa asemassa maasota oli jo vuosina 1939-45. Se joka kontrolloi meriä ja ilmatilaa vie voiton. Maasodan primitiivisyys ja suhteellinen halpuus kulkevat käsi kädessä.
Ilmasota ja merisota esim vuonna 1943 käsitti huikean suuren osa koko maapalloa. Verratkaapa sitä suhteellisen rajalliseen alueeseen Ukrainassa, Venäjällä, Italian eteläosissa ja Tunisiassa. Tyynellämerellä maasota käsitti jopa vielä pienemmät maapläntit kun taas ilma-merisota käsitti valtaisan alueen.
Nerokasta! Liittoutuneet olisivat voittaneet tehokkaammin vain ripottelemalla joukkonsa ympäri Afrikan mannerta, koska ne olisivat kattaneet suuremman pinta-alan! Valtava läpimurto sotatieteessä!
Palkintoa pukkaa!!!
Suomella oli kaksi vahvaa sotalaivaa ja sukellusveneitä. Paljonko niistä olikaan meille hyötyä, varsinkin Talvisodassa ? Tykeistä ym. "alkeista" olisi ollut paljon suurempi hyöty kuin tästä "kehittyneestä" meriteknologiasta.
Et siis ymmärrä miten tilastoja pitää tulkita.
Lapsi on avauksessaan seonnut sukkiinsa, ei ymmärrä tilastoja. Irakin sodassa 1990-91 monen viikon valtava ilmaoffensiivi ei sotaa lopettanut mutta sota loppui vain 100 tuntia kestäneellä ps-hyökkäyksellä. Revi tästä tosiasioita mieleesi.
Ketale, jätä pohtiminen muille. Et ole tähän mennessä ymmärtänyt mistään mitään, joten eipä yllätä typeryytesi Irakin sodastakaan :)
Laivaston vahvuus on siitä että sese kykenee suhteellisen nopeasti juoksuttamaan maasodan suurvaltaa paikasta toiseen painopisteitä vaihdellen. Saksalaiset eivät tienneet tuleeko maihinnousuja milloin mistäkin: Kreikka, Balkan, Italia, Sisilia, Etelä-Ranska, Algeria, Calais, Normandia, Norja...
Näin vihollisen voimia hajoitettiin. Samalla sotalaivalla voi olla valtavampi tarkka tulivoima joka ylittää maavoimien divisioonan. Eräs suurin ongelma sotahistorian käsittelyssä on maasodan ja armeijoiden ylikorostaminen.
Normandiassa saksalaisilla ei ollut mitään saumoja rannikolla kun liittoutuneiden laivasto moukaroi sitä 12, 16,20 tuuman hirvittävällä laivastotykistöllä. Sen rinnalla maavoimien 3 ja 4 tuuman pyssyt olivat kuin ilmakivääreitä.
Onpahan taas kirjoitus... Niin, kyllä merivoimienkin 3 ja 4 tuumaiset ovat pieniä, jos vertaa taistelulaivojen pääaseistukseen (joihin ei 20 tuuman tykit kuuluneet)...
"Samalla sotalaivalla voi olla valtavampi tarkka tulivoima joka ylittää maavoimien divisioonan."
Eli suurimmat taistelulaivat siis olivat vain ylikokoisia jalkaväen tukialuksia, alisteisena palvelemaan yksittäisen kiväärimiehen tarvetta esim. Normandiassa ;)
"Normandiassa saksalaisilla ei ollut mitään saumoja rannikolla kun liittoutuneiden laivasto moukaroi sitä 12, 16,20 tuuman hirvittävällä laivastotykistöllä. Sen rinnalla maavoimien 3 ja 4 tuuman pyssyt olivat kuin ilmakivääreitä. "
Ajatella jos niiden laivatykkien tuli vain olisi ollut käytössä esim. ulosmurtautumisessa Normandiasta, ne olisivat saattaneet olla tehokkaita ;)
Laivasto -ja ilmasodassa käytettiin usein tieteen huippuja apuna. Mm Nobel-palkittu professori P.M.S Backett selvitti matemaattisin analyysein miten saattuemuodostelmat Atlannilla oli järkevintä muodostaa.
Manhattan-projektin ja itärintaman puskajussisodan välinen teknologinen kuilu oli valtava, häkellyttävän valtava.
Fysiikan professorin nimi siis Patrich Maynard Stuart Blackett, ei Backett.
"Laivasto -ja ilmasodassa käytettiin usein tieteen huippuja apuna."
Niin käytettiin maasodassakin. Esim. 21 AR:llä oli lopulta oma operaatiotutkimuksen osastonsakin, jonka tehtävä oli selvittää eri aselajien ongelmia, tehokkuutta ja niiden vaikutusta viholliseen. Paljolti heidän työnsä ansiota on myös se, että nykyään tiedetään maataistelukoneiden aiheuttaneen suhteellisen pienen osan vastustajan ps-tappioista.
"Fysiikan professorin nimi siis Patrich Maynard Stuart Blackett, ei Backett. "
Sama heppu muuten oli ihailemasi strategisen pommitussodan kriitikko, joten eiköhän sinullakin muutu mielipide hänestä piakkoin ;)
Blackett tuskin oli väärässä Harrisin suhteen. Sen sijaan USAAF tuhoamalla synteettisen polttoainetuotannon ajoi Luftwaffen viemäriin ja teki Saksan armeijasta toimintavapautensa menettäneen riistaeläimen.
Kommenteista päätellen eräät maasodan ensiarvoisuutta korostavat apostolit ovat vetäneet taas herneet nenäänsä koska heitä sapettaa se etteivät aiemmin ole tulleet ajatelleeksi sitä miten vähän suurvallat takapajuista Neuvostoliittoa lukuunottamatta satsasivat varustelussaan maasotaan. Hitlerinkin alkuperäinen tavoite oli rakentaa suurempi laivasto ja kyllähän uudet XXI-sukupolven sukellusveneet kiilasivat prioriteettilistan terävimpään kärkeen vuoden 1944 lopussa ja tammikuussa 1945. Saksan armeijakin määrättiin puolustamaan vuoden 1944 lopulla Kuurinmaata Baltiassa jotta uusille sukellusveneille oli testi- ja harjoitusalue suojassa liittoutuneiden pommituksilta. Armeija oli siis apupalvelijan roolissa.
"Armeija oli siis apupalvelijan roolissa. "
Minkälaista "apupalvelijan" roolia armeija näytteli liittotutuneiden puolella Normandian maihinnousun ja Pohjois-Saksan tasangoille etenemisen välillä? Kuinka monta kiväärimiestä oli tukemassa esim. taistelulaivojen rannallanousua ;)
"Kommenteista päätellen eräät maasodan ensiarvoisuutta korostavat apostolit ovat vetäneet taas herneet nenäänsä koska heitä sapettaa se etteivät aiemmin ole tulleet ajatelleeksi sitä miten vähän suurvallat takapajuista Neuvostoliittoa lukuunottamatta satsasivat varustelussaan maasotaan."
Ei tiedä itkeä vai nauraa. Päivittäin löytyy teikäläisiä ketkä omasta mielestään tekevät jonkinsortin huikean ja aivan uunituoreen salaisuuden. Ja kun hurraa-henki ei sitten tartu ihan jokaiseen, niin tyhmiähän tässä sitten ollaan .... :)
Mitähän mullistavaa huomenna kerrotte. Henkeä pidätellen siihen asti....
Jos+10+vuotta+sitten+olisi+suomalaisilta+kysytty+miten+Saksan+sotatuotanto+vuosina+1939-45+aselajien+mukaan+jakaantui+niin+melko+varmasti+yleinen+arvio+olisi+ollut+tämä:
"Ilma- ja merisota oli tutkien, luotaitten, ohjuskehittelyn, täsmäasekehittelyn, atomipommien, lentotukialusten ja magneettitekniikan sekä tietojenkäsittelyn eteenpäinmenevää uutta aikakautta."
Kaikkia näitä voi vallanmainiosti käyttää myös maalla. Tutka-asemia oli maalla siinä missä ne voidaan kätevästi asentaa laivaankin joka nyt näyttää komealta tutkineen , antenneineen ja tykkeineen mutta jalat eivät paskaannu mutaan epämuodikkaasti. Laivoista voidaan rakentaa suuria ja näyttäviä taistelulaivoja Arkhimedeen lain mukaan mutta ei ne loppujen lopuksi ole huipputekniikkaa ainakaan enempää kuin panssarivaunu. En tekisi niistä mitään ilma- ja merivoimien yksityisomaisuutta eivätkä niiden kehitys ole alkanut II-maailmansodasta.
Mikäli tutkaa pidetään huipputeknologiana sen perusteet oli luotu jo 1800-luvulla sähkömagnetismin keksimisen ansiosta. Magnetismi on keksitty jo ennen ajanlaskumme alkua. Oikeastaan atomipommin fissio oli täysin uutta tiedettä ja sen loppuun kehittämiseen sattui nyt olemaan sopiva tilaus ja resurssit.
"II oli suurten massa-armeijoiden hegemonian päättymisen etappi. Saksa käytti siis vähemmän kuin 1/3 maasotaan. Painakaa tämä mieleenne. Ja viekää tietoa eteenpäin. Myytti maasodan johtavasta roolista on syytä jo kumota.
No toistaiseksi voit olla oikeassakin " massa-armeijoista " ainakin verrattuna IIMS:n vastaaviin joskaan se ei ole mikään mullistava johtopäätös. Eiköhän II-maailmansota opettanut jotain mutta ihminen unohtaa liian helposti historian opetukset. Toisaalta armeijat ovat tuhovoimaisempia kuin koskaan aikaisemmin joten jos 3:s maailmansota syttyy meistä kaikista voi tulla jälleen primitiivisiä maasotakeskeisiä puskajusseja hyvällä tuurilla.
"Edelleen varsinkin noita panssarivaunuja pidetään maagisina ihmeaseina vaikka ne olivat epäluotettavia paskoja. Rumilukset sammuivat tien poskeen. Saksan armeija olisai hevosvetoinen ja aika paljon vuosien 1914-18 kaltainen"
Itse olet ollut ilmeisesti sellaisen käsityksen vallassa ja nyt olet saanut ahaa-elämyksen. Ulkonäkökysymykset on makuasia mutta jostain kumman syystä niille oli tilausta ja niitä tehtiin kymmeniätuhansia kappaleita IIMS:ssa etkä saa sitä pyyhittyä historiasta vaikka kuinka kiukuttaisi.
Ilmaherruuden avulla Saksa teki Ranskan armeijasta pelkkää riistaa touko-kesäkuussa 1940. Vuotta myöhemmin ilmaherruus aiheutti puna-armeijalle noin 5 miljoonan sotilaan korvaamattomat tappiot kun HYÖKKÄÄJÄ(!) kärsi 1/20 osan korvaamattomat tappiot.
Sama toistui käänteisesti kun Saksan armeija romahti vailla ilmasuojaa vuonna 1944. Saksa hävisi sodan koska Luftwaffe hävisi sen eikä Kriegsmarine tuonut voittoa upotussodassa. Maasodankäynti oli siis alisteisessa asemassa kun strateginen ilma-merisota määritteli reunaehdot. Armeija ei "omillaan" voittanut sotaa. Tässä on se idea. Mieti tätä kun seuraavan kerran tollotat suu vaahdossa jotain Tiikeri-tankkia.
"II oli suurten massa-armeijoiden hegemonian päättymisen etappi. Saksa käytti siis vähemmän kuin 1/3 maasotaan."
Huuhaa Innaselle juotettiin aikoinaan kusta pullossa, sitten Huuhaalle sanoittiin, että joit muuten
kusta, Huuhaa vastasi, että MITÄ SITTEN.
Sopii hyvin tähänkin keskusteluun vastaukseksi.
"MITÄ SITTEN."
olen muuten salettivarma että ennen kuin nämä tiedot oli sinulle kerrottu olit sitä mieltä että yli puolet Saksan sotatuotannosta meni armeijalle. Se että hiljaa mielessäsi joudut tunnustamaan olleesi väärässä ja että tällä faktatiedolla pitäisi olla mullistava vaikutus sinun ajattelutapaasi toisesta maailmansodasta ottaa sinua tosiasiassa aivoon. Luulit tietäväsi II maailmansodasta oleellisen mutta maasotakeskeinen ajattelumallisi on joutunut nyt haaksirikkoon. Aiotko toimia kuten kunnon stalinisti että kiistät tosiasiat?
Strateginen ilmasota oli menestys vaikka Sir Arthur Harris sen mainetta mustasi kaiken aikaa mutta kyllä ylivetoporukkaa olivat suhteellisen vähälukuiset mutta kovan ammattitaidon sukellusvenemiehistöt Atlannilla (Saksa) sekä Tyynellämerellä (usalaiset). Ne saivat enemmän aikaan kuin miljoonat kiväärimiestollot itärintamallat.
Kyllä+jo+ennen+II+maailmansotaa+ymmärrettiin+ilma-aseen+merkityksen+mullistava+vaikutus+sodankäyntiin.+Saksa+teki+virheen,+tai+oikeastaan+syytä+on+sälytettävä+Hitleriä+kohden+kun+Espanjan+sodasta+ei+otettu+oppia.+Tämä+liittyi+ilmatorjuntaan.+Ilmatorjunta+oli+tehokas+matalalla+lentäviä+maaleja+kohtaan+mutta+suhteellisen+tehoton+korkealla+lentäviä+kohteita+vastaan.+Hitler+oli+kuitenkin+mieltynyt+ilmatorjuntaan+ja+mitä+ilmeisemmin+natsihallinto+näky+ilmatorjunnan+paukkeessa+väestön+mielialaa+kohottavan+vaikutuksen+vaikka+tulokset+eivät+olleet+kehuttavia.+Tulokset+puhuvat+puolestaan.+Ilmatorjuntaan+Saksa+käytti+keskimäärin+jopa+enemmän+resursseja+kuin+panssarisotaan.+Aseet+ja+ammukset+nielivät+sotatuotannosta+7-8%.+Panssarit+keskimäärin+alle+7%.+Jos+betoninen+suojarakentaminen+laskettaisiin+mukaan+ilmatorjuntaan+kasvaisi+ero+jo+huomattavaksi.+Ilmatorjunta+pudotti+sodan+loppuvaiheessa+raskaista+pommikoneista+vain+1%:n.+Laskelmien+mukaan+tarvittiin+14+000+it-tykin+ammusta+yhtä+pudotettua+pommikonetta+kohden.+
USSBS,+Euroopan+raportti+3.+Sivu+284.+
"Stalin taas paksupäänä tuijotti sotaa vuosin 1914-18 silmien läpi. Hinta: 14.2-14.6 miljoonaa kuollutta neuvostosotilasta."
Jos näin tosiaan oli, niin miksi NL valmisti huimasti enemmän lentokoneita kuin Saksa ja saksalaiset lähes läpi koko sodan vättivät taistelleensa ilmaylivoimaa vastaan itärintamalla?
Lienee nyt mielesi iloinen kun tartuin provokaatioosi. Tein sen kuitenkin vain siksi, että tiedän näillä palstoilla liikuskelevan vielä sinuakin tyhmempiä, eli niitä, jotka ottavat trollauksesi vakavasti. Vaikka en tunnekaan myötätuntoa heitä, enkä sinua, kohtaan, säälin sentään, enkä halua heidän, enkä sinun, saavan enemmän tyhmyyttä päähänsä kuin siellä jo on.
Neuvostoliitolla oli niin vähän alumiinia että sillä määrällä se olisi kyennyt valmistamaan vain 60 000 lentokonetta. Alumiinin tuotannossa Japani päihitti mennen tullen Neuvostoliiton, asia josta sotahistorioitsijat tai niiden valtavirta ovat autuaallisen tietämättömiä. USA toimitti niin valtavasti lentokonetuotantoon liittyvää materiaalia ja laitteistoa että ilman sitä NL olisi rämpinyt pahasti. Tästä syystä NL käytti myös puuta, eräs seikka joka teki koneista lähes kertakäyttökamaa. Useiden neuvostokoneiden elinkaari oli vain 100 lentotunnin mittainen vaikkei sitä olisi viety taistelukentille. Muilla mailla elinkaaret olivat sentään yksimoottorisillakin 300
-400 tuntia.
Mainittakoon nyt tässäkin yhteydessä että T-34 panssarin elinkaari oli 300 km. Sen jälkeen realistisinta oli purkaa se varaosiksi. Tällaista roskaa NL siis tuotti. Lentokonetappioiksi ilmoitettu 106 400 ja panssaritappioiksi 96 000. Yli 14 miljoonaa neuvostosotilasta pääsi hengestään. Heistä taisteluissa menehtyneitä yli 11 miljoonaa.
NL:n sotatuotannosta on niin suuri osa lend-leasea ja jo ennen sotaa Usasta tuotua panosta ettei ole mielekästä edes puhua esim. lentokonetuotannosta. Puolitela-ajoneuvoja se ei edes kyennyt valmistamaan, radiot tuotiin lännestä. Veturit myös sekä metallisulatot. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Ja lisää luiskaotsaista trollausta näköjään. No vastataan tähänkin kun on kerran leikkiin ryhdytty.
USA:n naapurissa ei sattunut olemaan Saksaa, joka olisi vallannut koko itäisen osan maata aina vieden sodan Keski-Lännen preerioille. Eikä USA:n tarvinnut mobilisoida suurinta osaa miespuolisesta väestöstään ase kädessä kuolemaan taisteluissa ylivoimaisen paremmin johdettua vihollista vastaan. Kasserinen verilöyly antaa hyviä viitteitä siitä, että jos Saksa olisi sijainnut USA:n naapurissa, ei sen kohtalo olisi juuri ollut Ranskaa, Puolaa tai NL:oa kummempi.
Kukaan ei kiistä, että teollisuuden kehittyminen NL:ssa oli kovasti ongelmallista. Se johtui valtavasta nopeudesta, jolla muutos melko agraariseta talonpoikais- ja maa-ateliyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi runnottiin läpi, ja totta kai myös neuvostososialismin kankeasta ja voimakkaasti poliittisesti värittyneestä keskusjohtoisuudesta. Mutta jos puhutaan lend'n'leas-avusta ja sodan taloudellisesta puolesta ylipäätään, huomattavasti suurempi ongelma NL:lle oli Saksan sodan alussa suorittamat aluevaltaukset, joiden jättimäisistä vaikutuksista NL ei toipunut koko sodan aikana. Takaisinvaltauksen jäkeenkin entiset maan tärkeimmät teollisuusalueet olivat savuavia rauniokasoja ja työvoimana Siperiaan evakuoiduissakin tehtaissa oli vain lapsia ja vanhuksia, tuottavimpana aikuisia naisia, joita ilman koko maa olisi varmasti romahtanut.
On tietysti helppo irvailla sinkkiämpäreille, mutta tosia-asia on, että NL joutui sodan jälkeenkin paljon Saksaa valtavamma jälleenrakennusurakan eteen. Toisin kuin Saksassa, jossa länsiliittouneet tuhosivat pommituksillaan vain kaupungit, NL:ssa myös maaseutu oli hävitetty ja todella suuri osa työkykyistä väestöä tuhoutunut sodan aikana. Osa toki jo sitä ennen Stalinin vainoissa. NL ei saanut jälleenrakentamiseen apua sodan seurauksena vain vaurastuneesta Atlantin takaisesta maailmasta kuten läntisen Euroopan maat saivat. Saksa vieläpä kaksinkertaisesti, sillä sitä mukaa kun sen jo sotaa edeltävänä aikana Euroopan suurimmaksi tuotantokeskukseksi ksavanut Ruhrin teollisuusalue alkoi jälleen toimia, se toimitti tarvikkeita myös entisten viholistensa jälleenrakennuksen tarpeisiin. Koska sotakorvausket olivat tällä kertaa, Versaillesista poiketen, määrätty enemmänkin kohtuullisiksi kuin oikeudenmukaisiksi, muidenkin saamat Marshall-avut virtasivat näiltä osin Saksaan. Toki niisät merkittävä osa päätyi takaisin Yhdysvaltoihin, koska sen tuotantovoima oli säilynyt koskemattomana kaikilta tuhoilta ja vain kehittynyt sodan aikana, saaden vielä vahvistusta kaikesta siitä älyllisestä pääomasta, jonka ympäri Eurooppaa natsismia paenneet älyköt sille toivat.
Jään innolla odottamaan ryssittelijöiden tiltuttelua vastauksena tähän kommenttiini, jossa oli liian monta heidän poliittiselle agendalleen kiusallista ja ikävää tosiasiaa mainittu.
Venäläiset+ja+ryssänmieliset+ovat+täysin+kyvyttömiä+tajuamaan+sitä+ettei+sotatuotanto+ole+vain+tykkejä+ja+panssareita.+Panssarit+ja+tykit+muodostivat+Usan+sotatuotannosta+vain+4-5%+ja+tyypillinen+tykki+heille+saattoi+olla+laivatykki+kun+taas+venäläisille+3+tuumantuuma+pieni+kenttäkanuuna.+
----Panssarit+ja+tykit+muodostivat+Usan+sotatuotannosta+vain+4-5%---
Höpö+höpö.+Brittien+tilasto+omista+panssaritappioistaan+osoitti+että+1/4+menetettiin+operatiivisina+tappioina+ja+3/4+taistelutappioina.+Taistetappioista+vain+14%+aiheutti+panssarit+eli+panssarien+osuus+kokonaistappioista+oli+vain+10-11%.+Koska+Tiikerit+muodostivat+alle+1/10+panssareista+on+syytä+olettaa,+ottaen+huomioon+ettei+Tiikereitä+saatu+edes+läheskään+kaikille+kentille+niiden+raskauden+takia+että+vain+1%+brittiarmeijan+panssaritappioista+johtui+Tiikeri-tankeista.
"Sen+huomasi+siitä+kun+yksi+Tiikeri+tuhosi+yhdessä+taistelussa+yli+20+länsitankkia."
Roosevelt+ja+hänen+luotettu+lähipiirinsä+määritteli+II+maailmansodan+miten+sitä+on+käytävä+vuonna+1942.+Seurauksena+oli+se+että+Marshallin+suunnitelmat+yli+200+divisioonan+armeijasta+torpattiin+ja+lopulta+USA+kävi+sotaa+maksimissaan+91+divisioonalla+(joista+osa+ei+koskaan+edes+osallistunut+taisteluihin).+Vuoden+1942+puolivälissä+panssarituotantosuunnitelmaa+justeerattiin+alaspäin+vastaavasti+55%:lla+ja+vuonna+1943+ohjelmaa+leikattiin+vielä+lisää.+
"Roosevelt+ja+hänen+luotettu+lähipiirinsä+määritteli+II+maailmansodan+miten+sitä+on+käytävä+vuonna+1942.+"
"Ja+tämä+on+paljolti+funktio+siitä,+että+Yhdysvallat+ei+joutunut+käymään+sittenkään+sotaa+melkeinpä+yksinään,..."
"Marshallin itsensä toimesta..."
Kyllä se on kuule niin ettei Marshal koskaan määritellyt näitä suuria linjoja vaan ne teki FDR ja hänen luotettu lähipiirinsä jossa oli paljon laivaston miehiä mutta hyvin vähän (ei oikeastaan yhtään) armeija-ajattelun henkilöä. Laivaston miehet muutenkin ymmärsivät paremmin modernia strategista sodankäyntiä kuin nämä armeijan tyypit. Marshal itse muuten esitti yli 200 divisioonaa mutta jyrättiin.
"Eiköhän+kyse+ole+vain+siitä+että+USA:n+sotatuotannosta+joka+meni+sen+omille+sotavoimille+tuskin+enempää+kuin+2.5-3%+koostui+taistelupanssarivaunujen+valmistamisesta."
Jaahas, tämä sama väittely jatkuu aina vaan. Väitellään eri aselajien ja osapuolten voimasuhteista ja painopisteistä ja ratkaisukeskeisyydestä voimakkaasti politisoiden. Kuitenkaan yhtään aselajia tai taistelua ei voida sulkea pois merkityksettömänä. Koko toinen maailmansota koostui toisiinsa kytketyistä tapahtumista halusi tai ei. Jos katsoo historiaa värittyneiden lasien läpi korostaa liikaa tai jättää jotain pois. Tai esim. tuotantolukujen vertailu on vähän samaa kuin haaveilisi Suomessa välimeren lämmöstä, fakta joka ei kuitenkaan kerro kaikkea.
Itärintamaa ja maasotaa yleensä tarkasteltaessa tuotantoluvut eivät ole ollenkaan oikea mittari tai niiden käyttäminen poliittisena lyömäaseena rintamien painopiste- tai teknologian eroista väittelyssä on naurettavaa. Itärintama on historian suurin taistelu rintaman laajuuden, joukkojen suuruuden ja ajallisen pituuden suhteen, sekin on fakta mutta antaa paljon laajemman näkökulman vaikka taloudellinen panos ei ehkä joitain miellytäkkään. Siellä tapahtui paljon muutakin. Oli idealismien taistelu, oli tuhoamissota, siviilien ja infran kärsiminen puolin ja toisin yms. jota ilman huipputeknolgista, modernia länsirintamaa tai Atlantin merisotaa ei olisi ollutkaan. Missä se lännen huipputeknologinen maalla- merellä ja ilmassa operoiva ylivoimainen armeija oli esim. syksyllä -39 ? Tai kesällä - 42, 43 ? On siis naurettavaa verrata tai vastakkain asetella teknologiaa ja tuotantolukuja itä- ja länsirintaman välillä tai edes aselajien välillä. Tai voihan niin toki tehdä mutta ei se historian kulkua miksikään muuta tai ole edes kovin kiinnostavaa. Tuotantoluvut, upotetut tonnistot, tuhotut divisioonat, armeijat, kaupungit , kansat, kaikki saadaan kyllä luvuiksi ja Excel-taulukoiksi mutta ei ne historiaa miksikään muuta.
Yleensäkin puhuttaessa upotetuista tonnistoista, tankeista, divisiooneista, armeijaryhmistä, kaupungeista, kansoista, jälkikäteen painopisteillä tai teknologian eroista viisastelu ei ole tarkoituksen mukaista. Ei ollut yhtä rintamaa ilman toista.
Retoriikkaan+kuuluu+myös+korostaa+aina+sitä,+että+mitä+tahansa+jossain+mielessä+positiivista+NL+koskaan+tekikään,+se+teki+sen+pakotettuna,+minkäänlainen+hyväntahtoisuus+kun+ei+ryssänvihaajien+mielestä+kuulu+venäläiseen+kansanluonteeseen.+Lännen+osalta+tulkinta+on+tietysti+toinen+ja+ryssänvihaajathan+laskevat+myös+Suomen+tässä+länteen,+vaikka+YYA-ajan+poliittinen+kulttuuri+heidän+mielestään+olikin+kuulema+lähinnä+itä-eurooppalaista+kommunismia.+No,+varsinkin+silloin+kulttuuristen+ilmiöiden+osalta+Suomi+kuului,+kuten+kuuluu+edelleenkin+jonnekin+"idän"+ja+"lännen"+välimaastoon+ja+poliittinen+kulttuurimme+oli+koko+YYA-aikakauden+ajan+poikkeuksellisen+vähän+korruptoitunutta+ja+erinomaisen+kansanvaltaista+verrattuna+aivan+mihin+päin+maailmaa+tahansa,+aivan+kuten+se+on+nytkin.+Ainoa+suurempi+muutos+oli+presidentin+vallan+rajoittaminen+tietyiltä+osin+ja+vaalitavan+muuttaminen,+jotka+asiat+pitkälti+Mauno+Koivosto+ajoi+läpi.+Molemmat+olivat+alunperin+poliittisen+oikeiston,+nimenomaan+kuningaspuolue-kokoomuksen+läpiajamia+asioita,+eivät+mitään+"kommunistien+juonia".+Jälleen+kerran+siis+vasemmisto+sai+käteensä+oikeiston+huolella+vääntämän+paskan,+jonka+se+joutui+korjaamaan+pois+haisemasta.+Kuten+sittemmin+on+tapahtunut+jokaisen+porvarihallituksen+jäljiltä,+ja+tapahtuu+taas.+Kommunistien+ainoa+vaikutus+lopultakin+oli+kaikkein+köyhimmän+kansanosan+sosiaaliturvan+jonkin+asteinen+parantaminen,+joka+sekään+ei+olisi+onnistunut+ilman+SDP:n+tukea+(jos+kohta+SDP+ei+itse+olisi+ehkä+ollut+asiasta+niin+kovin+kiinnostunut+työväestön+asiaa+itse+ensisijaiseti+edistäessään)++Muuten+tietysti+heidän+puheensa+pelottivat+ja+valvottivat+porvareita+ja+näkyvät+jättäneen+pieniin,+herkkiin+mieliin+traumoja,+jotka+kummittelevat+vielä+näin+vuosikymmeniä+myöhemminkin+ihan+koko+kansan+keskustelupalstoillakin.+Hirveimpiä+ihmisoikeusrikkomuksia+ovat+olleet+Hannu+Taanilan+radio-ohjelmat,+Holmbergin+Rauta-aika+tv-sarja,+Edwin+Laineen+elokuva+Luottamus,+Sinikka+Sokan+esittämä+Natalia-laulu,+Puna-armeijan+kuoron+vierailut,+15+minuuttia+viikosa+kestänyt+Naapurineljännes+ja+kaikkein+kauheimpina+Sholshenitzynin+Vankileirien+saariston+julkaisematta+jättäminen+ja+sen+mainiteminen+ääneen,+että+Suomen+ja+NL:n+suhteet+vihdoinkin+olivat+ystävälliset.++Samaan+aikaan+kun+pääosin+oikeiston+kannattajista+(kuten+nytkin)+koostuva+poliisi+kärräsi+matalasta+verensokerista+kärsineitä+putkiin+kuolemaan,+kuten+tekee+joskus+vielä+nykyäänkin.+Sellaisessa+ei+tietenkään+ole+kyse+ihmisoikeusongelmasta+vaan+yleisestä+järjestyksenpidosta,+aivan+kuten+Idi+Amininkin+poliisin+toiminnassa+oli+kyse,+jos+sitä+heiltä+itseltään+kysyttiin.+Poliittisen+oikeiston+yksilöllisyyttä+korostava+elämäntapa+kun+rakentuu+kokonaan+vain+välttämättömyyksistä,+joista+nyt+tällä+kertaa+näkyvimmin+ovat+olleet+esillä+kaljuläskien+taloudellliset+reaaliteetit,+eli+että+kun+tukka+ja+potenssi+lähtivät,+niin+keski-ikäisen+miehen+yrittäjävatsasta+ei+ainakaan+luovuta,+perkele.+Eikä+vesiskootterista.
"Väitellään eri aselajien ja osapuolten voimasuhteista ja painopisteistä..."
Se nyt vaan on niin kuten Saksan sotahistoriaa selvittänyt Saksan valtion tukema projekti sai selville että suurin osa Saksan sotatuotannosta meni ilmasotaan ja ilmatorjuntaan ja että maasodan osuus jäi yllättävän alhaiseksi: alle 1/3 osaan tuotannon arvosta.
Enpä sitä kiistäkkään. Ja olihan se täysin primitiivistä taistelua. Ne kaksi diktatuuria olivat jo ennen sotaa degeneroituneita ja jääneet USA:n jälkeen vuosikymmeniä kehityksessä. Hitler itse edusti I-MS:n juoksuhautakokemusta. Nyt valtaan päästyään hänen ykkösprioriteetti oli maan valloitus. Hän halusi maata, elintilaa vaikka tuottamatonta suomaasto venäjältä. Se jos mikä oli taantumuksellista. Ei siis ihme että itärintaman sota oli vanhanaikaista ja primitiivistä kalistelua jonne Hitler ylimielisyydessään ei satsannut riittävästi.
Taistelutappioiden+osalta+länsivallat+aiheuttivat+peräti+76%+Saksan+lentokonetappioista.+Mutta+tässä+ei+kaikki.+USSBS:n+käymän+materiaalin+perusteella+Saksa+menetti+strategisten+pommitusten+takia+pelkästään+heinäkuun+1943+ja+joulukuun+1944+välisenä+aikana+18,492+lentokoneen+tuotannon+joista+14,353+oli+hävittäjäkoneita.+Kun+nämä+menetykset+lasketaan+Luftwaffen+taistelutappioihin+päädytään+jakaumaan+jossa+länsivallat+aiheuttivat+82%+Saksan+lentokonetappioista.+Lisäksi+on+mitä+todennäköisintä+että+hyvin+suuri+enemmistö+ei-operationaalisista+tappioista+ja+varsinkin+sen+kasvusta+aiheuttivat+länsivallat+ajamalla+Luftwaffen+lentokoulutukset+syöksykierteeseen.+Saksan+lentäjiltä+karkasi+"koneet+käsistä".
Kaikista lennokkeja ihailevien pikkupoikien jorinoista huolimatta panssari ja tykistökin olivat viime sodassa ilmavoimia tärkeämpi ja tehokkaampi aselaji. Saksa kävi lopussa n. vuoden ajan varsin tehokasta sotaa käytännössä ilman ilmavoimia pelkillä panssareilla. Ilman panssarivoimiaan olisi Saksan sota päättynyt jo kesällä -44.
Tämä on totuus ja pätee tänäkin päivänä. Maa voi sotia ilman ilmavoimia mutta ilman maavoimia on taru hyvin lyhyt.
Ketale pistänyt molemmat aivosolut töihin heti aamusta. Kova on vajakilla tahti, ja tulos yhtä väärin kuin aina ennenkin. Jos puhutaan putkinäöstä, niin Ketaleella on putkiloogisuus. No, kahdella aivosolulla ei voi asioita miettiä kuin ON/OFF.
"Saksa kävi lopussa n. vuoden ajan varsin tehokasta sotaa käytännössä ilman ilmavoimia pelkillä panssareilla. Ilman panssarivoimiaan olisi Saksan sota päättynyt jo kesällä -44."
:)
Mihin helkkariin tarvitaan kaiken sortin kenraaleita, esikuntia, sotakorkeakouluja, tutkimuslaitoksia sun muita? Pelkkää rahanhukkaa, kun suurin ja mullistavin viisaus löytyy essonbaarin ukoilta. Ai-niin, niitä essoja ei enää taida olla, siksipä ne samat huippustrategit löytyvät nykyisin Suoli24:stä.
Phillips Payson O'Brien on käynyt tiheällä seulalla läpi USA:n sodan ajan henkilösuhteista FDR:n ja eri aselajien ylimmän johdon välillä. O'Brien lyttää George Marshallin merkityksen paljon vähäisemmäksi kuin yleensä on luultu. FDR piti silmiinpistävän vähän yhteyttä Marshalliin ja kun taas oli erittäin tiiviissä kanssakäymisessä amiraali Leahyn kanssa, joka oli todellisuudessa FDR:n todellinen ykkösluottomies asevoimien sisällä.
O'Brien kirjoittaa:
"Lopulta Marshallilla oli kaikkein vähiten vaikutusvaltaa (Joint Chiefs Staffin henkilöstöstä). Hän kontrolloi kaikkein pienintä osaa varustelupotista ja osoitti vähiten kiinnostusta sotatuotantoon. Hän hävisi useimmat strategiset kiistat 1942 ja 1943 ja saavutti vain 1944 Euroopassa menestystä eikä antanut merkittävää panosta Tyynenmeren operaatioissa."
O'Brien vertaa Marshallia Hap Arnoldiin jota puolestaan on vähätelty mutta joka todellisuudessa oli merkittävämpi vaikuttaja kuin Marshall.
Jaha, ykkösidiootti taas vauhdissa ;)
"FDR piti silmiinpistävän vähän yhteyttä Marshalliin ja kun taas oli erittäin tiiviissä kanssakäymisessä amiraali Leahyn kanssa, joka oli todellisuudessa FDR:n todellinen ykkösluottomies asevoimien sisällä."
Öhm, mahtaisikohan mitenkään johtua vaikka siitä, että Leahy, jota Marshall muuten promosi kyseiseen asemaan oli FDR:n henkilökohtainen neuvonantaja, jonka kautta tämä oli yhteydessä puolustushaarojen komentajiin? Mitä tulee amiraaleihin, niin King edusti laivastoa puolushaarana, samoin kuin Marshall maavoimia ;)
"O'Brien vertaa Marshallia Hap Arnoldiin jota puolestaan on vähätelty mutta joka todellisuudessa oli merkittävämpi vaikuttaja kuin Marshall."
No, oikeastaan tilanne oli aikalailla toisinpäin. Armeijan Ilmavoimat, kuten se nimi hyvästä syystä kuului, oli tuohon aikaan efektiivisesti osa Marshallin komentamia asevoimia ja vain niiden organisaation jatke, Arnoldin käytännössä esittäessä tässä vain apulaiskomentajan roolia yhteistyössä Marshallin kanssa. Hänelle luotiin paikka puolustushaaran komentajana, joka ei todellisuudessa ollut tuolloin edes erillinen puolustushaara, paljolti juuri Marshallin myötävaikutuksella ;)
Jos jätetään Neuvostoliitto pois laskusta ja tarkastellaan Saksaa, Japania, Britanniaa ja USA:ta niin lentokonetuotanto on ollut keskimäärin n. 10 kertaa merkittävämpi sotatuotannon ala kuin taistelupanssarit. Tämä täytyisi mennä jo jengin jakeluun vaikka sotadokumentit (=propaganda) pyrkiikin esittämään II maailmansodan etupäässä "ratkaisevien panssaritaistelujen" tapahtumaketjuksi.
Nuolkaa vain haavanne vaikka omissa koloissanne mutta tosiasiat ovat tuossa kiteytettynä.
-----lentokonetuotanto on ollut keskimäärin n. 10 kertaa merkittävämpi sotatuotannon ala kuin taistelupanssarit. ----
Ja millähän sinä mittaat aselajin merkittävyyttä, rahallako ? Miksi sitten sotivat valtiot laisinkaan valmistivat ps-vaunuja jos ne olivat täysi turhakkeita. Miksei tehty vain lentokoneita kaikella rahalla koska ne olivat ainoa aselaji, jolla oli jotain merkitystä ?
"Tämä täytyisi mennä jo jengin jakeluun vaikka sotadokumentit (=propaganda) pyrkiikin esittämään II maailmansodan etupäässä "ratkaisevien panssaritaistelujen" tapahtumaketjuksi. "
Johtuisikohan myös siitä, että IIMS ei loppunut ennenkuin Berliini oli vallattu maasodalla. Se ei loppunut vielä Luftwaffen tai Kriegsmarinen sortuessa. Kaikki muut toimenpiteet strategiset pommitukset jne tukivat maa-alueiden valtaamista ja Wehrmachtin lyömistä.
Panssarivaunujen taisteluarvo lähestyi lattiatasoa mikäli ilmasuoja oli heikko koska logistinen ketju lopulta ratkaisi. Ei ollut "paremmista" Tiikereistä ja Panthereista apua länsirintamalla 1944. Kuonoon tuli saksalaisille. Lännen ilmaherruus vei Saksan armeijan toimintavapauden.
"Ei ollut "paremmista" Tiikereistä ja Panthereista apua länsirintamalla 1944. Kuonoon tuli saksalaisille. Lännen ilmaherruus vei Saksan armeijan toimintavapauden. "
Ilmaherruus rajoitti toimintavaputta, mutta ei vienyt sitä sellaisenaan. Pelkästään Normandiassa saksalaiset pystyivät reagoimaan liitotutuneiden läpimurtoon kahdella perättäisellä vastahyökkäyksellä voimakkaasta ilmasuojasta huolimatta. Varsinaisen toimintavapauden riistivät liittoutuneiden maajoukot, jotka heittivät takaisin jokaisen yrityksen keihästää läpimurtoa. Pantteri ei auttanut, mutta sen suurimmaksi rajoitteeksi osoittautui, kuten muillakin vaunuilla, äärimmäisen suljettu ja hyökkäyksiä pullonkauloihin kanavoinut pensasaitamaasto.
"Panssarivaunujen taisteluarvo lähestyi lattiatasoa mikäli ilmasuoja oli heikko koska logistinen ketju lopulta ratkaisi"
Yhtä hyvin voi sanoa, että hävittäjien tai pommittajien taisteluarvo oli nolla mikäli sää oli huono, polttoaine loppu tai lentokentät vihollisen vallassa.
Suhdeluvut osoittavat vain miten kustannustehokas ase panssari on lentokoneisiin verrattuna. Saa murto-osalla rahaa aikaan moninkertaisen taisteluvaikutuksen. Sitä pitää suosia.
Yl. ottaen salamasotaoppi edellytti, että ensin tulivat maataistelukoneet, sitten panssariyhtymät, joilla oli jv divisioonan raskaan aseistuksen suoja. Näin siis 1941. Myöhemmin tämä muuttui s.e. ilmaherruus oli tae vastapuolen joukkojen siirtojen vaikeutumiselle siihen pisteeseen, että ryhmittyminen päiväaikaan oli hankalaa. Tämä taas johtui it:n heikosta tehosta.
No kuinka esim. Sakuilta jäi Stalingrad valtaamatta vaikka heillä oli ilmaherruus ?
Vastaus: koska heidän maa-armeijansa oli liian heikko murtaakseen venäläisten vastarinnan koko taistelun ajan mutta etenkin aivan taistelun alussa syyskuussa vaikka venäläisetkin olivat heikoilla.
Pelkkä ilmaherruus ei ratkaise vielä mitään lentsikkafanien suureksi mielipahaksi.
Kyllähän saksalaiset tunnetusti Stalingradin valtasivat, mutta ilmaherruutta heillä ei suinkaan ollut Venäjällä.
Tarkoitat varmaan,että saksalaiset olivat lähellä onnistua valtaamaan Stalingradin,mutta Volgan ranta jäi heiltä saavuttamatta.
Valtausta ei voi sanoa toteutuneeksi niin kauan kuin taistelut alueella jatkuvat.
Taistelut alueella jatkuivat, mitä suurimmassa määrin.
Syyskuussa -42 Stalingradissa voidaan puhua sakujen ilmaherruudesta. Mutta 6. Armeija kuten koko itärintama oli kuin tiukalle vedetty kuminauha. Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa sitä vastoin oli toimettomia divisioonia tsillailemassa jotka taas oli vedetty pois itärintamalta jo ennen kesän -42 offensiiveja maihinnousun pelossa. Joka taas vaikutti koko sodan kulkuun huomattavasti enemmän kuin lentokoneiden tai vaunujen tuotantolukujen vertailu.
Ilmeisesti Saksa panosti liikaa ilmapuolustukseen, jolloin maavoimat jäivät liian heikoiksi Neuvostoliiton lyömiseen. Nykyaikaista ehkä, mutta tuloksetonta mannervaltaa vastaan. :)
Oikeastihan Saksan kohtalo on esimerkki siitä, miten poliittinen johto ylikuormittaa sotilaallisia ja taloudellisia resursseja. Venäjälle ei pidä hyökätä jos lännessäkin on lyömättömiä suurvaltoja vastassa.