Miten vetelehtija kuluttaa aikansa?

Heitä on enemmistö.
Vapaa aika kuuluu toimivan yhteiskunnan peruspilareihin.
Sitten on olemassa ammatti vetelehtijoita.
Eivät koskaan työllisty saatikka löydä itselleen työpaikan.
Korkeasti oppinut tahtoisi tehdä heillä ilmaisen työn.
Vetelehtija tuntee kiksit ja systemaattisesti jättää työpaikat väliin.

Sitten vetelehtijalla on valinnan paikka, kuuluvatko päihteet elämään.
Kun eivät, niin hän elää pidempään.

Toinen tärkeä vetelehtijan valinnan paikka on perhe.
Sen jalkeen kun veripäässä irrottaudutaan vanhempain perhestä,
täytyy rakentaa oman pesän.
Siinä voi olla rakkuloita, sillä nainen ei periaatteessa hakisi luuseria.
Kummiskin luonnon laissa on ihmisapinalle ominainen vivahde, että
jokaiselle olisi jotakin tarjolla.
Ei kannata ainakaan kieltäytyä.

Kolmas tärkeä vetelehtijan käänne on asunto, joka voi olla katu, mutta parempi on oma kämppä.
Onnekas löytää asunnon ilman vuokraa ja sähkö ja vesilaskuja.
Sellainen on kokeileva löytää mentaliteetti.
Mitä toivoo, sen saa, koska näkee kovasti töitä ilmaisuuden puolesta!
Ilmaisuus kannattaa, sillä siten yhteiskunta enimmäkseen toimii.
Ilmaisuus on myös feminismin ydintä, koska kaikesta ei voi hintaa pyytää,
varsinkin kun puhutaan raskaudesta, synnytyksestä, äitiydestä, kodista.

Elämässä on periaate, että jokainen saa.
Siten vetelehtiminen voi olla joko väliaikaista tai koko elämää kattava.
Katsomme erakkoja siberiassa videoita.

Vetelehtijan täytyy tunnustaa, että maailmassa ei ole ystäviä tai ovat harvassa.
Myös että tietty rikollisuuden osa kuuluu elämään vain koska työssäkäyvät sortavat aivan valtavasti köyhälistöä. Rikos on kuin velvollisuus, itsensä kunnioittamista.

Vetelehtijasta on se puoli, että kun kello ylittää rajan, että yhteiskunta ei anna toivoa enää, niin vetelehtija voi siirtyä kokonaan itsenäiseksi riippumattomaksi ihmiseksi, joka ei ole velkaa kenellekään. Silloin ei ole yhteiskunnalla rajoja.

Yleinen sääntö vetelehtimisessä on se, että koska on yksinäinen toimija, niin ei kannata sortua suoraan vastahankaan isomman sektorin kanssa kuten valtio, sillä heitä ei voita. Ei ainakaan suoraan voi, mutta epäsuorasti laidan kulkija aiheuttaa huomattavan vahingon.

Vetelehtijan täytyy oppia nauttia elämästä. Kuten se on jokaisen ihmisen velvollisuus, mutta vetelehtijan osuus on siinä, että on laita puolen kulkija ja köyhä. Pitää osata nauttia pienistä asioista. Vetelehtiminen on elämän tapa ja kohtalo.

Yhteiskunnalle neuvo: älä sorra, niin ei käy kuinka.

Yksinäinen vetelehtija kuluttaa aikansa hyvin. Hän nauttii luonnosta.
Ryhmässä vetelehtiminen on vaikeampaa koska siellä, missä on köyhyyttä, siellä on rikosta,
missä on rikosta, siellä on vaikeuksia myös henkilösuhteissa, joihin heijastuu rikoksen laatu.
Toisaalta tosi ystävyys voi hyvin tositilanteissa.

Yhteiskunnan kadottama ihmisten itseisarvo, hyödyllisyys on pois yhteiskunnan kehityksestä.
Esimerkiksi kirkon rikos, että ilmaisruokia ei jaeta enää kaikille hakeville. ihmisiä alettiin erottamaan tarkemmin rodun, iän, sukupuolen ja yhteiskunta aseman perusteella.

Ihminen ei kasva yksin, niin vetelehtijan täytyy sosiaalistua edistyäkseen.

Muuten vetelehtijan päivät karkaavat kuin villit hevoset. Syö tukevan buffet lounaan ja päivä on kondiksessa.

Etsitään kipeästi uusi ystäviä maahanmuuttaja vetelehtijoista, joiden kanssa perustaa kommuuneja.