"On suuri riski, että ruotsalaispäättäjille syntyy väärä kuva talouden kehityksestä ja tärkeät uudistukset jäävät tekemättä.
Suomessa iloitaan nyt siitä, että talouskasvumme on kiihdyttänyt vihdoin ikuisen kilpakumppanimme Ruotsin kasvun ohi. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia, kun Ruotsissa kasvu on jäämässä 2,8 prosenttiin. Ruotsin bkt-kasvua tarkastellessa kannattaa kuitenkin huomioida, että Ruotsin talous on Suomeen nähden vahvasti doupattu.
Erityisesti viime vuosina Ruotsin bkt-kasvua on pönkittänyt korkeasuhdanteen lisäksi hurja väestönkasvu, joka lukeutuu kiivaimpiin koko läntisessä maailmassa. Maahanmuutto Ruotsiin on ollut korkeaa jo pitkään. Yksistään viime vuonna Ruotsin väestö kasvoi 145 000 henkilöllä, joka vastaa 1,4 prosentin lisäystä. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan väestönkasvusta 80 prosenttia tulee ulkomailta.
Väestönkasvu tekee bkt:lle saman, mitä bensa tekee liekeille. Jos katsoo Ruotsin bkt-kasvun sijaan maan bkt-kasvua asukasta kohti, niin kuva on melko erilainen.
Ruotsin bkt-kasvun asukasta kohden ennustetaan olevan tältä vuodelta vain puolet bkt-kasvusta, eli 1,4 prosenttia. Suhdanteita luotaavan Konjukturinstitutetin (KI) mukaan Ruotsin bkt kasvaa ensi vuonna 2,7 prosenttia, mutta bkt per capita vain 1,6 prosenttia. KI:n ennuste vuoden 2020 bkt-kasvuksi asukasta kohti on enää 0,5 prosenttia.
Kun katsoo bkt-kasvua per asukas menneen kymmenen vuoden ajalta, niin Ruotsi ei olekaan ollut Euroopan kirkkain kasvutähti, kuten ruotsalaispoliitikot väittävät, vaan EU-maiden keskitasoa. Näin huolimatta siitä, että kriisit koettelivat monia EU-maita paljon Ruotsia pahemmin.
Nyt muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto IMF povaa, että Ruotsin taloudella on edessään selvästi huonompia aikoja verrattuna EU-maihin keskimäärin.
Doupattujen bkt-lukujen tuijottaminen on vaarallista, koska riski on suuri, että ruotsalaispäättäjille syntyy väärä kuva talouden tilasta.
Liioitellun kirkas kuva taloudesta vaikuttaa poliitikkojen uudistushalukkuuteen. Tärkeät rakenteelliset uudistukset esimerkiksi asuntomarkkinoille ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen lakaistaan syrjään, koska ”Ruotsilla menee niin hyvin”. Ulkomailta tulleiden määrä on niin suuri, että heidän työllistymisvaikeutensa vaikuttavat varmuudella talouteen negatiivisesti. Todellisuus saattaa iskeä ikävästi puun takaa, ja siinä vaiheessa voi olla jo liian myöhäistä."
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsin-hirmukasvu-silmanlumetta/FYnajsuB
Suomessa iloitaan nyt siitä, että talouskasvumme on kiihdyttänyt vihdoin ikuisen kilpakumppanimme Ruotsin kasvun ohi. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia, kun Ruotsissa kasvu on jäämässä 2,8 prosenttiin. Ruotsin bkt-kasvua tarkastellessa kannattaa kuitenkin huomioida, että Ruotsin talous on Suomeen nähden vahvasti doupattu.
Erityisesti viime vuosina Ruotsin bkt-kasvua on pönkittänyt korkeasuhdanteen lisäksi hurja väestönkasvu, joka lukeutuu kiivaimpiin koko läntisessä maailmassa. Maahanmuutto Ruotsiin on ollut korkeaa jo pitkään. Yksistään viime vuonna Ruotsin väestö kasvoi 145 000 henkilöllä, joka vastaa 1,4 prosentin lisäystä. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan väestönkasvusta 80 prosenttia tulee ulkomailta.
Väestönkasvu tekee bkt:lle saman, mitä bensa tekee liekeille. Jos katsoo Ruotsin bkt-kasvun sijaan maan bkt-kasvua asukasta kohti, niin kuva on melko erilainen.
Ruotsin bkt-kasvun asukasta kohden ennustetaan olevan tältä vuodelta vain puolet bkt-kasvusta, eli 1,4 prosenttia. Suhdanteita luotaavan Konjukturinstitutetin (KI) mukaan Ruotsin bkt kasvaa ensi vuonna 2,7 prosenttia, mutta bkt per capita vain 1,6 prosenttia. KI:n ennuste vuoden 2020 bkt-kasvuksi asukasta kohti on enää 0,5 prosenttia.
Kun katsoo bkt-kasvua per asukas menneen kymmenen vuoden ajalta, niin Ruotsi ei olekaan ollut Euroopan kirkkain kasvutähti, kuten ruotsalaispoliitikot väittävät, vaan EU-maiden keskitasoa. Näin huolimatta siitä, että kriisit koettelivat monia EU-maita paljon Ruotsia pahemmin.
Nyt muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto IMF povaa, että Ruotsin taloudella on edessään selvästi huonompia aikoja verrattuna EU-maihin keskimäärin.
Doupattujen bkt-lukujen tuijottaminen on vaarallista, koska riski on suuri, että ruotsalaispäättäjille syntyy väärä kuva talouden tilasta.
Liioitellun kirkas kuva taloudesta vaikuttaa poliitikkojen uudistushalukkuuteen. Tärkeät rakenteelliset uudistukset esimerkiksi asuntomarkkinoille ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen lakaistaan syrjään, koska ”Ruotsilla menee niin hyvin”. Ulkomailta tulleiden määrä on niin suuri, että heidän työllistymisvaikeutensa vaikuttavat varmuudella talouteen negatiivisesti. Todellisuus saattaa iskeä ikävästi puun takaa, ja siinä vaiheessa voi olla jo liian myöhäistä."
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsin-hirmukasvu-silmanlumetta/FYnajsuB
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.