Paras lähtötapa?

Hämmästyin aika paljon.
Viisikymppisenä se elämä vasta alkaa!

Lapset ovat muuttaneet kotoa ja sinun ei tarvitse enää huolehtia.
Kohta saattaa tulla tupsahtelemaan niitä lapsenlapsia, - ja se vasta on onnellista!
Vaikka ovat muuttaneet pois kotoa, niin sinua tarvitaan vielä pitkään, ja entäs ne lapsenlapset!
Eikös heillä olekaan mummua sitten?

Mitä tulee miehiin, niin ole hyvilläsi että olet päässyt eroon!
Kai sinä osaat seisoa omilla jaloilla, ei siihen miestä tarvita.
Elän itse sinkkuna ja en vaihtaisi kyllä osaani. Saa tehdä just mitä ite tykkää eikä tartte kenenkään kalsareita pestä ja kurmeesapuskoita laitella jollekin ukonköriläälle.

Luulenpa tietäväni että sinulla on ihan tavallinen depressio meneillään, sinua jännittää ja ehkä pelottaa tulevaisuus vain. Niin on monella muullakin, mutta sitä vain komiasti porskutellaan eteenpäin.

Ukkojen perään ei kannata juosta!
Hanki mieluumin itsellesi uusi harrastus!
Käy juttelemassa lääkärin kanssa jos kovasti painaa.

Et sinä voi jättää sen takia lapsiasi ja ihania tulevia lastenlapsiasi vain sen takia että haikailet miesten perään!

Ei kun häntä reippaasti pystyyn ja eteenpäin.
Ihana kesä! No nyt on kyllä liikaa hellettä, mutta kyllä se tästä viilenee.

Lue vaikka googelilta "miten tulen onnelliseksi", mene metsään kävelemään, sieltä saat voimaa ja iloa!

Ihanaa kesää sinulle!

Sinulla on sitten itsetunnon puute.
Kun sinä et ole mikään kummajainen.
Sellaista sattuu monelle että on tuollaista. Puhupa lastesi kanssa. Kerro miltä sinusta tuntuu, että niin pahalta että et meinaa jaksaa. Kerro myös että ovat puolueellisia kun et saa hoitaa lapsenlapseasi ja että järjestetään vähän oikeudenmukaisemmin asiat.

Se että kaipaat miestä, on ihan luonnollista.
Moni muukin sinun ikäinen kaipaa.
Samoin nuoremmatkin. Mutta harvoin sattuu kohdalleen. Jospa menisit varttuneitten tansseihin?
Nettipalstoilta harvoin löytää.

No huomenna on päivä parempi!
Aurinko paistaa huomenna sinunkin risupesään!

Kyllä treffipalstoilta pitäisi löytyä viisikymppisille naisille 60vuotiaita miehiä pilvin pimein ellei sitten ole raskaasti ylipainoinen itsesäälissä kieriskelijä ja sehän on sitten taas ihan oma valinta jos on itsensä lihottanut turvoksiin..
Mutta sun ei parane valittaa, nimittäin sporttiset fiksutkin miehet joutuvat elämään koko elämänsä yksin kun ei löydy omantasoista naista parisuhteeseen..Naiset kun ovat hypergamisia ja etsivät lähinnä omaa tasoaan ylempää, joten ollaan kaikki yksin sitten.

Hei,

Hyvä, että kirjoitit tilaneestasi tänne! Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on raskasta ja aikaisemmilta kirjoittajilta saitkin jo joitakin hyviä vinkkejä.

Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki voi olla hyvä voimavara, se voisi antaa myös uusia näkökulmia ja helpottaa jaksamista.

On olemassa monenlaisia auttavia tahoja, joihin voit halutessasi olla yhteydessä. Tässä muutamia:

- Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.

- Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.

- Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto

Kiireellisessä tilanteessa voit aina ottaa yhteyttä myös paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen.

Voimia tilanteeseesi!

Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata

Kiitos kriisikeskukselle huolenpidosta. Liikuttavaa, että joku sellaistakin tällaiselle kummajaiselle osoittaa. Tosin se ei paljoa auta kun kaikki on ohi. Ja ne hyvät vinkit....onko ne tuollaisia, kuin "sporttinenikisinkku" esittää: hänen mukaan olen itseni turvottanut raskaasti ylipainoinen mätisäkki?

(Hänelle muuten tiedoksi: olen myös sporttinen. Salia 4-5 krt/vko, aerobista 4 x vko ja fyysinen työ. Rasvaprosentti noin 20-25. Penkistä nousee 55 kg, takakyykyssä 75 kg. Jotka mielestäni tämän ikäiselle ovat ihan hyväksyttävän hyvät tulokset. Mutta SILTi olen siis miesten mielestä turvonnut mätisäkki. Ymmärrän. Se on se ikä, mikä minusta sen heille tekee. Jos olisin 20 v ja 30 kg ylipainoinen, taikka laihaläski, olisi se ihan jees?)

Liikun, koska se on jäänyt minulle tavaksi ja on ainoa asia josta saan hyvää oloa. Se ei tosin tähän tosiasiaan auta, että elämäni on auttamattomasti ohi. Voin jatkaa tätä latua hiihtäen loppuun asti, vielä parikymmentä vuotta. Henkisesti pystyyn kuolleena, sisältä tyhjänä. Tai sitten lopettaa tämän kaiken kärsimyksen oma-aloitteisesti. Jälkimmäinen on houkuttelevampi vaihtoehto.

En ymmärrä tuollaisia että hommataan lapsia ja sitten ollaan tappamassa itseään. Sellaisen taakan haluat jättää lapsillesi. Häpeäisit. Terapiassa saisit työkaluja ja voimavaroja jatkaa elämää. Oppisit löytämään ilonaiheita elämääsi. Älä sysää ongelmiasi lastesi harteille. Sitä varten on ammattilaiset auttamassa. Ja harjoittele ihmissuhdetaitojasi. Ensin täytyy oppia rakastamaan itseään , jotta pystyy rakastaa muita. Myös lapsiaan. ..

Olen samaa mieltä, vaikka olisi joskus kränää lasten kanssa (kaikilla on) niin olisi se kauheaa lapsille, että äiti tekisi niin.

Ota yhteyttä ehdottomasti verkkokriisikeskukseen, saat muuta ajateltavaa ja seuraakin. Joku huolehtii sinustakin.
Voisiko olla syynä tuo yksipuolinen kuntoilu työn lisäksi? Jääkö sinulle muuhun aikaa?
Vaihdapa harrastuksia vähän.
Lue kirjoja, katso asiaohjelmia, seuraa mitä yhteiskunnassa tapahtuu, mitä maailmalla, entäs luonto, mene konserttiin ja kuuntele musiikkia!
Voithan lenkkeillä luonnossa, katsella miten on kaunista, saat raitista ilmaa ja rauhaa.
Ei tarvitse koko ajan suorittaa. Vaikutat aika stressaantuneelta

Puhdas helium tai typpi inhalaationa (ks. esim. googlesta suicide bag / exit bag maskin valmistaminen [ei ole vaikeaa]) ja kuolema tulee todella nopeasti, kivuttomasti ja varmasti. Jos pelottaa, ota esim. bentsoa esilääkkeeksi. Kun olo on rauhallinen, asetut vain pitkällesi, laitat maskin kunnolla ja avaat kaasun (eli joko He tai N -inertti kaasu siis) ja se on sit siinä. Hyvää matkaa.

Lopettakaa jo!

Ihana kesäpäivä. luonto kauneimmillaan!
Kaikki ulos luontoon kokemaan kesää ja nauttimaan elämästä!

Mutta täällä haudotaan ylläolevia juttuja, - mitä kumman märehtijiä ja pahanilmanlintuja olette?

Sinä aloittaja olet nyt saanut hyviä neuvoja ja sinua on autettu, tee nyt neuvojen mukaan ja käännä kelkkasi kohti mukavaa elämää ja iloa!

Itsehän me määräämme asenteemme!
Jos joku ihminen on onnellinen, niin se on hänen asenteensa että ei koko ajan lietso itsareita ja kielteisiä ajatuksia.

Siis aloittaja, - juttelemaan, opettele rakastamaan itseäsi, lapsiasi, toisia ihmisiä ja kaikkia!
Kunhan sen ensin opit, niin toivottavasti löydät jonkun rinnallesi!
Jos et, niin, niin ole onnellinen sinkku!
Sinkkuja on niin paljon, Päätä olla onnellinen sinkku.

Viisikymmentä ja vähän yli ei ole vielä ikä eikä mikään! itse aloitin sen ikäisenä työn ihan uudella alalla ja ammatissa ja voi veljet, kun olin innostunut! Sen jälkeen kehitin ammattitaitoani työn ohessa ja työskentelin toistakymmentä vuotta, nykyisin olen valitettavasti vanhuuseläkkeellä. Vapaa-aikana matkustelin ulkomailla, koska palkka, vaikka pienehkökin, sen mahdollisti. Lisäksi olen harrastanut yhtä sun toista, mikä milloinkin on sattunut kiinnostamaan.

Parisuhde ei ole mikään autuaaksi tekevä asia. Onhan se hetken aikaa mukavaa, mutta kaikki se oheiskrääsä, sukujuhlat, toisten huolto ja holhous ja muu vastaava. en jaksaisi pitkää aikaa, että joku roikkuisi minussa. Niin ja kyllä yli viisikymppinen löytää miehen jso haluaa, erityisesti jos on varustettu "elämän kauneimmilla perusarvoilla" eli jaksaa sitä huoltoa ja hoitoa ja sukujuhlia.

Itse olen ajatellut veilä katsella tätä maailmaa. Vaikka periaatteessa olen sitä mieltä, että ihmisellä on oiekus omaan kehoonsa ja oikeus lähteä kun huvittaa eikä se saisi olla niin kauhean vaikeaa. Esimerkiksi kahdeksankymppisten saatavilla pitäisi olla kansalaispilleri. Ymmärrän kyllä, että se aiheuttaisi ongelmia: vanhoja ei arvosteta ja joillekuille voisi tulla painetta, kun eivät haluakaan sitä pilleriä ottaa.

Mutta ei viisikymmentä vielä mitään ole. Eikä kuusikymmentäkään. Itsestään täytyy pitää huolta, niin vanheneminen on helpompaa. Arvelisin, että noin 75-vuotiaaksi mennään ja porskutetaan. Sen jälkeen ei ehkä pysty niin hyvin liikkumaan itsenäisesti. Toki taloudellinen puoli voi olla ongelma esimerkiksi kun joutuu kitkuttamaan pienellä eläkkeellä epäinhimillisissä oloissa ja seinän takana huumekundit tappelevat. Jos minä vanhemmiten otan hengen itseltäni, niin se tapahtuu tällaisten konkreettisten asioiden seurauksena, asioiden joihin ei löydy ratkaisisua.