Olin lähdössä matkalle, tai oikeastaan vain liikkeelle jonkun ryhmän kanssa. Ryhmä oli minulle jotensakin tuttu mutten saanut selvää kenenkään heidän henkilöllisyydestä, heitä oli noin 10 henkeä. Olimme kaikki jollain aukealla paikalla joka oli silti ikäänkuin tilan tuntuinen alue, muttei kuitenkaan sisätila(kuten yleensä aina minun unissa joka on siis aina sisä- ja ulkotilan väimuoto).
Pyöriskelin tässä tilassa maassa, tai matalassa lumisohjossa joka ei kuitenkaan kylmännyt minua ollenkaan, tämä vähän ihmetytti. Pyöriskellessäni siinä lämpimässä lumisohjossa alhaalla maassa joku sanoi ääneen että me ryhmäläiset saamme mukaan matkalle "evästä"; tämä eväs oli pari kunnon snapsia terävää kirkasta sekoitettuna erikoisen muotoiseen ja näköiseen snapsilasiin. Paukku koostui kahdesta terävästä, dry vodkasta ja toisesta täysin kirkkaasta, olisikohan ollut koskenkorva vodkaa, jotain sen kaltaista kallista ainetta. Lasi johon aloin kaatamaan sanpsia oli kapea, noin kolme senttiä halkaisijaltaan, ja 8 senttiä korkea, ja siinä oli ihmeellisiä ulokkeita ja siinä oli hiekkapuhallettua aluetta, eikä se miellyttänyt minun muotoilijasilmiäni ollenkaan, koska se oli ihan sekava, eikä se näyttänyt toimivankaan ollenkaan muotoilun puolelta snapsilasina(tuli lähinnä mieleen inhoamani Yrjö Kukkapuron muotoilemat esineet tästä lasista). Sormiin lasi tuntui silti sopivan hyvin koska se oli halkaisijaltaan vain kolmisen senttimetriä. Lasi oli kirkasta ja miellytti hiekkapuhalluksineen silti minun silmiä jollain lailla. Se tuntui sopivan kuin nakutettuna siihen tilanteeseen kuitenkin unessa, tämän kunnon ison terävän paukun kiskaisemiseen tämä erikoisen ripellyksenomaisesti muotoiltu lasi tuntui sopivan vallan mainiosti.
Joku jostain vasemmalta sivusta , en nähnyt kuka, heitti meille pullon dry vodkaa jonka nappasin ilmasta kiinni varmasti. Kaadoin siitä snapsilasiini toisen osan ja toinen osa sitten siitä toisesta kirkkaasta; ne muut ryhmäläiset seurasivat minua minun ympärillä ylhäällä seisten, eivät puhuneet mitään, tuntuivat hyväksyvän kaiken toimintani siinä alhaalla lämpimässä lumisohjossa isoa terävää drinkkiä sekoitellen(uneni merkitys alkaa jälleen tulla selväksi kun sitä kirjoittaa ylös ja esille mielen monimerkityksellisestä sisäavaruudesta!)
Kun me, noin kymmenen ryhmä, lähdimme sitten matkaan, niin meille ilmaantui jostain jokaiselle yksi videokasetti. Minä sain 1.kasetin, ne oli ilmeisesti paremmuusjärjestyksessä, ja se oli jokin astronautti-elokuva, kannessa oli astronautti valkoisessa astronautin puvussa. Videokasetit olivat vanhan vhs-kasetin kokoisia, mutta ne ei silti olleet ihan samanlaiset kuoriltaan(kuten unissa kaikki aina muistuttaa jotain muutakin kuin alkuperäistä muotoa ja mallia), ne muistutti myös kirjoja, ne oli tasasivuisia, ikäänkuin paketteja joita ei suoriltaan saanut näköjään auki.
Lähdimme siis matkaan, kävelemään kohti terveysasemaa. Isosiskoni näytti ilmaantuvan esille joukosta, hän sanoi minulle vähän halveksien että etkö edes tiedä missä terveyden tms. pääasema on? En muista mitä vastasin, en siis tainnut tietää, mutta sen jälkeen ilmaantui eteeni ilmaan silmien korkeudelle näkyville iso risuaita- tunnus jonka perässä luki "#Pääterveysasema" ja silloin selvisi että tämä pääterveysasema jonne me kävellen peräkanaa olimme lähdössä matkalle, tämä pääterveysasema oli Norjassa.
Tähän uni alkoi pikkuhiljaa sitten loppua ja aloin heräillä pikkuhiljaa, ihanaa Suomen kesäaamuun noin kello viiden aikoihin aamuvarhaisella.
Ps. Vaikka kirjoitinkin unen etupäässä itselleni, linkitän sen silti nyt tällä kertaa tänne. Koska. Mielestäni unien tulkinta on hyvin henkilökohtaista aina, kukaan ei pysty tulkitsemaan unta niin hyvin kuin unen näkijä itse(jos hän siis viitsiten osaa). Sain aika monta tulkintaa jo itselleni jo silloin kun kirjoitin unta ylös, näinhän aina käy, jokainen vähänkin unien kanssa töitä tehnyt tietää tämän tosiasian.
Mutta jos jollain palstan lukijalla tulee mieleen jotain erityistä unen muodosta ja rakenteesta tms. joka ei aina saata avautua itse unen näkijälle, otan toki vastaan tällaisen minulta pois jääneen erilaisen näkökulman.
Lähden rannalle; hyvää kesän jatkoa palstalaisille!
Pyöriskelin tässä tilassa maassa, tai matalassa lumisohjossa joka ei kuitenkaan kylmännyt minua ollenkaan, tämä vähän ihmetytti. Pyöriskellessäni siinä lämpimässä lumisohjossa alhaalla maassa joku sanoi ääneen että me ryhmäläiset saamme mukaan matkalle "evästä"; tämä eväs oli pari kunnon snapsia terävää kirkasta sekoitettuna erikoisen muotoiseen ja näköiseen snapsilasiin. Paukku koostui kahdesta terävästä, dry vodkasta ja toisesta täysin kirkkaasta, olisikohan ollut koskenkorva vodkaa, jotain sen kaltaista kallista ainetta. Lasi johon aloin kaatamaan sanpsia oli kapea, noin kolme senttiä halkaisijaltaan, ja 8 senttiä korkea, ja siinä oli ihmeellisiä ulokkeita ja siinä oli hiekkapuhallettua aluetta, eikä se miellyttänyt minun muotoilijasilmiäni ollenkaan, koska se oli ihan sekava, eikä se näyttänyt toimivankaan ollenkaan muotoilun puolelta snapsilasina(tuli lähinnä mieleen inhoamani Yrjö Kukkapuron muotoilemat esineet tästä lasista). Sormiin lasi tuntui silti sopivan hyvin koska se oli halkaisijaltaan vain kolmisen senttimetriä. Lasi oli kirkasta ja miellytti hiekkapuhalluksineen silti minun silmiä jollain lailla. Se tuntui sopivan kuin nakutettuna siihen tilanteeseen kuitenkin unessa, tämän kunnon ison terävän paukun kiskaisemiseen tämä erikoisen ripellyksenomaisesti muotoiltu lasi tuntui sopivan vallan mainiosti.
Joku jostain vasemmalta sivusta , en nähnyt kuka, heitti meille pullon dry vodkaa jonka nappasin ilmasta kiinni varmasti. Kaadoin siitä snapsilasiini toisen osan ja toinen osa sitten siitä toisesta kirkkaasta; ne muut ryhmäläiset seurasivat minua minun ympärillä ylhäällä seisten, eivät puhuneet mitään, tuntuivat hyväksyvän kaiken toimintani siinä alhaalla lämpimässä lumisohjossa isoa terävää drinkkiä sekoitellen(uneni merkitys alkaa jälleen tulla selväksi kun sitä kirjoittaa ylös ja esille mielen monimerkityksellisestä sisäavaruudesta!)
Kun me, noin kymmenen ryhmä, lähdimme sitten matkaan, niin meille ilmaantui jostain jokaiselle yksi videokasetti. Minä sain 1.kasetin, ne oli ilmeisesti paremmuusjärjestyksessä, ja se oli jokin astronautti-elokuva, kannessa oli astronautti valkoisessa astronautin puvussa. Videokasetit olivat vanhan vhs-kasetin kokoisia, mutta ne ei silti olleet ihan samanlaiset kuoriltaan(kuten unissa kaikki aina muistuttaa jotain muutakin kuin alkuperäistä muotoa ja mallia), ne muistutti myös kirjoja, ne oli tasasivuisia, ikäänkuin paketteja joita ei suoriltaan saanut näköjään auki.
Lähdimme siis matkaan, kävelemään kohti terveysasemaa. Isosiskoni näytti ilmaantuvan esille joukosta, hän sanoi minulle vähän halveksien että etkö edes tiedä missä terveyden tms. pääasema on? En muista mitä vastasin, en siis tainnut tietää, mutta sen jälkeen ilmaantui eteeni ilmaan silmien korkeudelle näkyville iso risuaita- tunnus jonka perässä luki "#Pääterveysasema" ja silloin selvisi että tämä pääterveysasema jonne me kävellen peräkanaa olimme lähdössä matkalle, tämä pääterveysasema oli Norjassa.
Tähän uni alkoi pikkuhiljaa sitten loppua ja aloin heräillä pikkuhiljaa, ihanaa Suomen kesäaamuun noin kello viiden aikoihin aamuvarhaisella.
Ps. Vaikka kirjoitinkin unen etupäässä itselleni, linkitän sen silti nyt tällä kertaa tänne. Koska. Mielestäni unien tulkinta on hyvin henkilökohtaista aina, kukaan ei pysty tulkitsemaan unta niin hyvin kuin unen näkijä itse(jos hän siis viitsiten osaa). Sain aika monta tulkintaa jo itselleni jo silloin kun kirjoitin unta ylös, näinhän aina käy, jokainen vähänkin unien kanssa töitä tehnyt tietää tämän tosiasian.
Mutta jos jollain palstan lukijalla tulee mieleen jotain erityistä unen muodosta ja rakenteesta tms. joka ei aina saata avautua itse unen näkijälle, otan toki vastaan tällaisen minulta pois jääneen erilaisen näkökulman.
Lähden rannalle; hyvää kesän jatkoa palstalaisille!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.