Kavander julistaa, että kaupungilla ei ole varaa osoittaa lisää palveluja, mutta investoinnit ovat eri asia. Uimahalli on investointi. Se on investointi, joka tuo investointirahat ja vuotuiset käyttökulut takaisin epäsuorasti. Sen ymmärtäminen vaatii asiayhteyksien ymmärtämistä.
Uimahallitutkimuksen mukaa (Mäkelänrinne) hallissa käy eri ikäisiä, ei siis vain lapsia, pitkin päivää ja monet useamman kerran viikossa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16876/Milla_Kallijarvi.pdf?sequence=1
Tammisaari on liian kaukana toteuttaakseen useimpien haluja, minkä takia uimataito ei kehity (ei kyetä täyttämään koululaisille asetettuja opetustavoitteita), aikuiset, erityisesti ikäihmiset eivät pääse ylläpitämään kuntoaan, vaivojen ennaltaehkäisy ja hoito kärsii (uinti ja vesijuoksu parasta), mikä pitää perusturvan erityissairaanhoidon kustannuksia korkealla, jne... Lasiperheet valitsevat asuinpaikakseen Länsi-Uudellamaalla Raaseporin mieluummin kun Hangon ja aikuiset käyvät täällä töissä... Hangossa on työpaikkoja yli oman tarpeen, mutta väki ja samalla verotulot vähenevät. Näin se vain menee. Kunnallisverotulo on Hangon kaupungin ylivoimaisesti tärkein tulonlähde. Jos ei sitä ymmärrä, on parasta olla pois politiikasta.
Ensimmäinen väite: uimahalli-investointi tuo kaupunkiin kymmenen kertaa enemmän veronmaksajia kuin vastaava investointi satamaan.
Toinen väite: Hangon veroäyri on liian korkea. Verotulot eivät enää kasva, vaikka veroäyriä nostettaisiin (todistettu ilmiö, jossa tietyn veroasteen jälkeen verotulot eivät enää lisäänny).
Uimahallin rakentaminen yhdessä veroäyrin laskemisen kanssa olisivat kaksi parasta keinoa veronmaksajien ja verotulojen lisäämiseksi Hangossa.
Uimahallitutkimuksen mukaa (Mäkelänrinne) hallissa käy eri ikäisiä, ei siis vain lapsia, pitkin päivää ja monet useamman kerran viikossa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16876/Milla_Kallijarvi.pdf?sequence=1
Tammisaari on liian kaukana toteuttaakseen useimpien haluja, minkä takia uimataito ei kehity (ei kyetä täyttämään koululaisille asetettuja opetustavoitteita), aikuiset, erityisesti ikäihmiset eivät pääse ylläpitämään kuntoaan, vaivojen ennaltaehkäisy ja hoito kärsii (uinti ja vesijuoksu parasta), mikä pitää perusturvan erityissairaanhoidon kustannuksia korkealla, jne... Lasiperheet valitsevat asuinpaikakseen Länsi-Uudellamaalla Raaseporin mieluummin kun Hangon ja aikuiset käyvät täällä töissä... Hangossa on työpaikkoja yli oman tarpeen, mutta väki ja samalla verotulot vähenevät. Näin se vain menee. Kunnallisverotulo on Hangon kaupungin ylivoimaisesti tärkein tulonlähde. Jos ei sitä ymmärrä, on parasta olla pois politiikasta.
Ensimmäinen väite: uimahalli-investointi tuo kaupunkiin kymmenen kertaa enemmän veronmaksajia kuin vastaava investointi satamaan.
Toinen väite: Hangon veroäyri on liian korkea. Verotulot eivät enää kasva, vaikka veroäyriä nostettaisiin (todistettu ilmiö, jossa tietyn veroasteen jälkeen verotulot eivät enää lisäänny).
Uimahallin rakentaminen yhdessä veroäyrin laskemisen kanssa olisivat kaksi parasta keinoa veronmaksajien ja verotulojen lisäämiseksi Hangossa.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Lopeta jo toi paskan jauhaminen. Mikäli ihmiset haluavat uida uimahallissa matka Tammisaareen on 30 km. Ja jos ei ole omaa autoa niin junien välissä ehtii hyvin. Kesäisin uimahalli on suljettu.
Tammisaaren uimahalli oli suljettuna 16.6-27.7 . Tänään jo taas auki. Kuten aloittaja kirjoitti, Tammisaari on kaukana. Ajattele, jos alakoulut tai Alko olisivat Tammisaaressa. Puhut samasta asiasta. Pääseehän sinne junalla, jos ei ole omaa autoa. Ota huppu pois päästä, niin näet paremmin ja oikein.
Monella on yli 30 km matkaa kouluun tai Alkoon. Perheet tekevät viikonloppuisin 120-250 km ostosreissuja kun lapsille pitää saada muotivaatteita ja äidit haluavat ostoskeskuksiin shoppailemaan. Maanantaina kehutaan,: "oi kun oli kiva käydä kattomassa kaikkea kiva". Kukaan ei koskaan valita, että matka olisi ollut pitkä Joten on ihan turhaa puhua pitkästä matkasta Tammisaaren uimahalliin. Yksi taloudellisesti huonosti menestyvä uimahalli läntisellä-Uudellamaalla riittää.
Uimahalli on kannattava investointi, jos asian ymmärtää. Jos asenne on vastainen, kuten ei-puolueen jäsenillä, niin hyvätkin asiat jäävät toteutumatta.
Alakoulu, yläkoulu, kirjasto ja uimahalli pitää löytyä kylältä. Niissä käydään monta kertaa viikossa. Vaatteita ostetaan harvakseltaan. Siihen on turha vedota. Niitä saa netistäkin.
Melkein on kuin lukisi teinien ehkäisyvalistusopasta! Haluja, ehkäisyä jne.
”Uimahallin+rakentaminen+yhdessä+veroäyrin+laskemisen+kanssa+olisivat+kaksi+parasta+keinoa+veronmaksajien+ja+verotulojen+lisäämiseksi+Hangossa.”
Uimahallin+tuotot+tulevat+säästöinä+mm.+terveysmenoissa.+On+harhaanjohtavaa+laskea,+paljonko+käyntikertaa+kohden+kunta+on+maksanut+käyttökuluja.+Siinä+jää+huomioimatta+uimahallissa+työskentelevien+maksamat+kunnallisverot,+kaikki+kuntalaisten+vesiliikunnan+avulla+säästyneiden+lonkka-,+jalka-,+mielenterveys-+jne+kuntoutuspäivien+menot.+Mitä+maksaa+hukkunut+lapsi,+jos+uimaopetusta+ei+ole+kunnolla+hoidettu?+
VMP!
Asennekysymys. Halutaanko hankolaisten viihtyvyydestä huolehtia?
Järjestys: 1. Satama 2. Vapaa-ajan hankolaiset 3. Hankolaiset.
Periaatteessa kyllä juuri noin, satama ja vapaa-ajan hankolaiset tuovat kaupunkiin suuria summia rahaa ja palveluja joista sitten hankolaisetkin hyötyvät.
Hankolaiset ovat ne joista kaupungille syntyy eniten kuluja, satamaan ja vapaa-aikalaisiin investoidut rahat tuottavat niihin kuluihin rahaa.
Hankolaisista tulee eniten kuluja. Sen takia tästä kuluerästä halutaan eroon, valitettavasti.
Tosiasiassa satama ei ole maksanut takaisin siihen investoituja rahoja, koska kaupungin lainataakka on kasvanut kasvamistaan ja veroäyri on korkea.
Vapaa-ajan hankolaiset ylläpitävät kesäravintoloita, joissa on toispaikkakuntalaiset töissä ja mahdollinen pieni yrittäjän voittokin kotoutuu toiselle paikkakunnalle. Kaupungin kassaan ei tule rahaa muuta kuin vesi- ja jätevesimaksuina. Sekin hupenee, jos pitää käydä avaamassa ja sulkemassa vesihanoja pimeätä kautta varten. Hyvä puoli vapaa-ajanhankolaisista on se. että kun hankolaiset muuttavat muualle palvelujen perään. niin joku ostaa ja asuttaa tyhjenevät talot ja asunnot, ettei käy kuten Kainuussa.
Miksi+puhut+soopaa!?+
Mitä taas ravintoloihin tulee niin nehän ovat nykyään lähes kaikki hankolaisten omistamia! Vain Makaroonitehdas, Classic Pizza ja Casino ovat ulkopaikkakuntaIaisten hoidossa. Hangon Portin omistajaa en tiedä.
Origo, Makana, Makasiini, Bravas, Bistro Allé, Park, Oi Hanko, På Kroken, Neljän Tuulen Tupa, Bryggan, HSF, HSF - Marina ja Roxx, Beach Bar Plagen! Kaikki hankolaisia yrityksiä, joten mitä sinä oikein höpötät!
Jos henkilökunta ei ole hankolaista niin vika on hankolaisissa, ei ravintoloissa, em ravintolat taatusti palkkaavat mielellään ja jopa riemusta kiljuen jokaisen pätevän hankolaisen.
Puhut_puuta_heinää, hei, kysymys olikin, onko hyötyä Hangolle? Jos työntekijä on ulkopaikkakuntalainen, niin hän maksaa veronsa kotipaikkakunnalleen, ei Hankoon. Hankolainen voi käydä Alleessa ja Oi Hangossa syömässä tammikuussa ja helmikuussa. Ei siihen turisteja tarvita. Eivätkä he auta asiaa. Kokista se on kiinni, miltä ruoka maistuu. Ja hinnoittelusta, käykö hankolaisia vai pelkästään turisteja. Se on nääs hinta-laatusuhde joka pelittää. Asioita ymmärtävät ravintoloitsijat pärjäävät ympäri vuoden.
Hankolaiset nuoret vaan kokkikouluun tai oppisopimukseen ravintolaan, jos haluaa töihin muutenkin kuin vain kesällä plokkaajaksi tai tiskariksi.
Hyvin näyttääkin pyyhkivän, kun velkaa vaan investoidaan. Mutta missä voitot?
Voitot on niin pieniä, että niitä on vaikea havaita. Vuoden 2017 oikaistu voitto on noin miljoonan. Lainan korot ovat samaa luokkaa. Viime vuodelle kohdistui kertaluonteisia tuloja yli kaksi miljoonaa tontin myynnistä ja kiky-säästöistä. Joku poliitikko on jo ehtinyt nekin julistaa oman erinomaisuuden piikkiin. Totuus on, että kaupungin talous on heikossa jamassa. Investoinnit satamaan ovat kymmenen viime vuoden aikana vain kasvattaneet lainakantaa ja nostaneet veroäyriä.
Et taida oikein ymmärtää investointien ja talouden hoidon päälle.
Kaupungin talous on paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan, ehkä koskaan, kiitos talouden ja rahan päälle ymmärtävän kaupunginjohtajan!
https://www.hanko.fi/files/9102/Kuntalaistiedote_01_2018_Infoblad_for_kommuninvanarna_webb.pdf
Paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan ei tarkoita, että olisi hyvässä kunnossa. Jos kuume on laskenut 39,3 asteesta 37,8 asteeseen, niin ei ole vielä terve. Markkinointiviestintä on oma juttunsa. Omahyväiset poliitikot ja virkamiehet mielellään nostavat profiiliaan heti kun siihen vain on mahdollisuus.
Ei tässä mistään markkinointiviestinnästä ole kyse, numerot puhuvat puolestaan. Hirveä tarve sinulla mollata kaupungin johtoa ja luottamusmiehiä. Ei monien vuosien aikana syntyneitä velkoja tietenkään vuodessa parissa korjata mutta suunta on oikea!
Plussa on plussaa ja miinus miinusta.
Right, plussa on plussaa ja miinus on miinusta.
Kun kuume laskee 39,3 asteesta 37,8 asteeseen niin taudin selkä on taittunut, ja potilas on paranemassa. Kuume on kuitenkin aina pelkkä oire, eikä sairaus itsessään, joten varsinainen paraneminen jatkuu vielä kuumeettomuuden jälkeenkin.
Pitkään kestäneestä sairaudesta kestää myös paraneminen ja kuntoutuminen pitkään.
Tämä tauti voi olla kohtalokas. Riittävätkö voimat? Onko hautaaminen edessä Raaseporiin? Väki vähenee joka vuosi yli 100 hengellä, mikä tarkoittaa 0,5 miljoonan vuotoa vuodessa. Hemoglobiini on laskenut alle 100, tarvittaisiin rautaisannos ja pari pussillista lisää verta. Taitaa olla paha anemia. Aiheuttaja o n hankalasti e l i m i n o i t a v i s s a. Pitäisi tehdä leikkaus, mutta puudutus- ja nukutusaineet ovat tänä päivänä lopussa.
Uimahallissa ei ole sinilevää.
Päivän vitsin murjaisit totuuden torvi:
”Voitot on niin pieniä, että niitä on vaikea havaita”
Kunnallisvero ja kiinteistövero vaan korotukseen niin saadaan varat uimahalliin, näin uimahallin kustantajiksi tulevat uimahallin käyttäjät eli hankolaiset.
Sosialismin keinovalikoimalla voisi varat saada kasaan vielä nopeamminkin, varsinkin jos maksajiksi laitettaisi Hangossa toimivat yritykset, teollisuus ja varakkaat henkilöt nostamalla kohdennetusti heidän verotustaan ja kehittelemällä erilaisia haittamaksuja yms. mukavuuksia, jotka nämä vain velvoitettaisiin maksamaan, mutta tällainen taitaisi olla nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä erittäin epäsuosittu idea.
Elinkaarirahoitus on Hangon nykyinen tapa hoitaa investointeja. Niin tehtiin aurinkopaneeleiden ja äitiysneuvolan kanssa. Ei tarvitse investointirahaa ollenkaan. Maksetaan liisinkiä... Sillä tavalla voi tehdä uimahallinkin kanssa, pääsee lapset ja aikuiset uimaan jo kohta.
Halpaa kuin saippua! Taidat kuitenkin unohtaa että liisaaja viime kädessä tavoittelee jonkin tasoista voittoa, eli tuottoa investoinnilleen.
Miten ajattelit hoitaa käyttökulut? Kuinka paljon olet valmis maksamaan uintikerrasta? Untikertojen hinnassahan se liusausmaksu ja käyttökulut on katettava.
Tässä uimahall-investoinnin hinta-arvio vuodelta 2011
”INVESTOINTI JA SEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
Yleistä
Tyypillinen uimahalli-investointi on hieman yli 10 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintatasolla). Tällaisessa uimahallissa allaspinta-ala on noin 600 m2, mikä jo riittää monipuoliseen palvelutarjontaan ja siten houkuttelee kävijöitä. Toimivaan uimahalliin kuuluvat uintialtaan lisäksi opetusallas, monitoimiallas ja lasten kahluuallas. Usein myös kuntosali on tärkeä lisä palvelutarjonnassa. Riisutun perusuimahallin (uintiallas, opetusallas) kustannukset voivat olla merkittävästi pienemmätkin. Investoinnin laajuutta arvioitaessa on kuitenkin syytä laskea tarkasti tuleva kassavirta sekä se, mistä eristä se muodostuu (lapsiperheet, ikääntyvä ja vanhusväestö ja ehkäisevän kansanterveystyön merkitys).”
Hangossa asukkaita 8600!
Kas tässä juttu aurinkopaneeleista.
Uimahallia ei mitenkään voi toteuttaa kustannusneutraalisti koska kyseessä olisi yli 10 miljoonan uusinvestointi joka sen lisäksi vuosittain maksaa satoja tuhansia.
https://yle.fi/uutiset/3-10165128
Aurinkosähkön lasketaan tuottavan kaupungille miljoonien eurojen säästöt, kunhan voimaloiden hankintahinta on ensin katettu.
Uimahalli ei koskaan tule tuottamaan senttiäkään, ei edes sen jälkeen kun 10 miljoonan euron investointi on maksettu.
Uimahalli on kannattava investointi. Se tuo investointi- ja käyttökulut takaisin säästöinä hoitokuluissa ja mahdollisina kunnallisverotuloina, jos asukkaat päättävät sen peruspalvelun takia jäädä tänne tai esimerkiksi lapsiperhe päättää muuttaa tänne. Kunnat kilpailevat asukkaista!
”Uimahalli on kannattava investointi. Se tuo investointi- ja käyttökulut takaisin säästöinä hoitokuluissa ja mahdollisina kunnallisverotuloina..”
Luulin että puhe on uimahallista eikä mistään nuoruuden lähteestä!
Sitä uimahalli on "nuoruuden lähde", "terveyden lähde", "investointi ihmiseen".
Mutta mutta voiko kohdennettuja verotuksessa tehdä, ja josvoi niin Miten?
Voi jos on riittävä poliittinen tahtotila, sellainen mahdollistuu jos kaupunkilaiset tekevät kunnallisvaaleissa kommunistisen vallankumouksen!
Utsjoellakin on uimahalli: http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/opetus--vapaa-aika-ja-kulttuuripalvelut/liikuntatoimi/utsjoen-uimahalli.php
Tältä siellä näyttää (yksi allas joka palvelee sekä lapsia että aikuisia): https://www.youtube.com/watch?v=J1vObgCaqqg&feature=youtu.be&t=65
Utsjoella on asukkaita 1247 henkeä!
Siellä arvostetaan ihmisiä.
Ei-puolue ja ei-miehet eivät panosta hankolaisiin veronmaksajiin, vaan aivan muuhun. Aina löytyy rahaa muuhun.
Nimimerkille järki käteen. Kunnan tehtävähän on (lainattu suoraan Wikipediasta):
”Kunnan rooleja suomalaisessa yhteiskunnassa on olla palveluiden tuottaja, elinvoiman kehittäjä, paikallisen itsehallinnon toteuttaja[3] ja identiteetin luoja[4].”
Kuntalain (1995) 2 §:n mukaan:
»Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. ”
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnat
Summa summarum: KUNTA on sen asukkaita varten perustettu ei suinkaan liikelaitos, jossa tuotetaan ja tehdään vain ne kannattavat investoinnit. Jos kunta olisi yritys, Hanko olisi jo myyty Kiinaan!
Jos siis Hangon kaupunki menettää asukkaitaan ja uusia ei tänne halua muuttaa, on kunnan hallinnon ja päättäjien syytä katsoa peiliin!
Joo toki mutta voidakseen täyttää ne lakisääteiset tehtävänsä on kunnan hankittava se raha niiden tuottamiseen. Verotus on luonnollisesti se pääkeino mutta monta muutakin kautta ne rahat on raavittava kasaan. Kunnan tulolähteitä verotuksen ohella ovat erilaiset palvelumaksut, omavastuut palveluissa, palvelujen myynti.
Kuntatalouteen kuuluu nykyään sen kunnallisten palvelutuottajien muuttaminen liikelaitoksiksi jotta niitä voitaisiin hoitaa liiketaloudellisin perustein kuin firmaa ikään, eikä kunnallisen byrokratian osana.
Yleensä kunnallisten liikelaitosten minimitavoitteena on kattaa omat kulunsa eikä niinkään tuottaa voittoa, vaikka toki niitä on hyvinkin tuottavia kuntien omistamia liikelaitoksia, esimerkkeinä mainittakoon Helen (Helsingin energia) Hangon Satama.
Wiki: ”Kunnallinen liikelaitos on jonkin kunnan tai kuntien omistama liiketoimintaa harjoittava organisaatio. Toiminta rahoitetaan maksutuloilla ja investoinnit tulorahoituksella. Toimintaa säätelee kuntalaki.
Liikelaitosten tarkoitus on tuottaa kunnallisia palveluita. Tyypillisiä kunnallisia liikelaitoksia ovat esimerkiksi vesihuoltolaitokset ja satamat. Liikelaitosten avulla tuotetaan myös kuntien lakisääteisiä palveluita.”
Hangon satama ei ole liikelaitos vaan itsenäinen kaupungin omistama osakeyhtiö. Yhtiöllä on oma hallitus joka päättää sataman asioista. Valitettavasti hallituksessa istuu ainoastaan politikkoja. Satama kuuluu kaupunkikoncerniin.
Osakeyhtiössä omistajat ovat vastuussa yhtiöön sijoittamastaan osakepääoman verran. Ei mistään muusta. Osakeyhtiölaki sääntelee osakeyhtiötä.
Hangon vesilaitos sitävastoin on liikelaitos. Vesilaitosta hoidetaan ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa kaupungin yksikköä.
Infoa kannattaa etsiä muualta kuin wikipediasta, wikipediaanhan kuka tahansa voi kirjoittaa minkälaisia satuja tahansa. Ei aina kannata luottaa wikipediaan, faktat tulee tarkistaa muualta.
Okei eli kun Hangossa on ulkoistettu eli liikelaitostettu tms. , edellämainittuihin rahoihin emme saa kajota, ovela systeemi. Näin pidetään kunnan menot kurissa isojen hankintojen suhteen, kuten jäähalli. Voiko systeemi olla näin laho? Miksi tuntuu kuitenkin siltä, että verotuloja käytetään paljon muuhunkin, kuten satamainvestointeihin?
Pitäisikö priorisoida rakennammeko alikulkutunnelia vai mieluummin jäähallia, molempiin kun tulee tukea myös valtiolta, ehkä jopa EU:lta.
Vai tulisiko perustaa liikelaitos, jonka nimi olisi ”Hankolaisten hyvinvointia ajava liikelaitos”?
Wikipedia siksi että sieltä lainattu on helpommin ymmärrettävä.
Toinen asia johon voisi kiinnittää huomiota on että, joskus (useinkin) etäältä näkee asiat myös selkeämmin.
Täsmennystä vielä se, että nyt meillä on kaupunginjohtaja, joka on saanut positiivista aikaan, siksi luotankin tähän aikaan, että joku tuo vielä pullaan ne rusinat.
Konsernitasolla tulos oli vieläkin parempi. Konserniin kuuluvat kaupungin lisäksi osakkuusyhtiöt ja tytäryhtiöt, joista suurimpia ovat Hangon Satama Oy ja Hangon Vuokratalot Oy. Hangon Satama Oy:n toiminta on
hyvässä kasvussa ja yhtiö on erittäin kannattava.
Kaikissa Hangon satamissa (Länsisatama, Ulkosatama ja Ko- verhar) on meneillään merkittäviä laajennusinvestointeja.
Konsernin tulos oli peräti 7,4 miljoonaa euroa. Konsernin velat vähenivät 1,5 miljoona euroa, vaikka investointimenot olivat 14,5 miljoonaa euroa.
Korjaus: Edellinen kirjoitus oli nimimerkille ”jäitä hattuun” ja lisäksi infoa leasing -rahoituksesta, sehän tosiasiassa on kunnille moninverroin kalliimpi ratkaisu, pahempi kuin laina! Leasingissä tienaa tietenkin, se kuka Liisaa!
Juuri niin, ei ole noilla vassareilla oikein ole finanssit hallinnassa, ja jos olis niin tuskin vassareita olisivatkaan.
Kunnan ja valtion raha on heidän mielestä ilmaista ja sitä pitää jakaa avokätisesti, mieluummin heille itselleen.
Maggie sen sanoi!
Margaret Thatcher — 'The problem with socialism is that you eventually run out of other people's money.'