Naiset ovat erityisen helppoja kohteita narsisteille (oli narsisti sitten itse nainen tai mies)
Naiset luottavat enemmän tunteeseen kun miehet taas faktatietoon. Tämä on tietysti yleistys, mutta tilastollisen tiedon perusteella voimme tehdä tällaisen yleistyksen keskivertonaisesta ja keskivertomiehestä.
Narsisti on taitava manipuloija ja tunteisiin vetoaja, joka yleensä ottaa kuulijansa oikealla tavalla.
Ihminen, joka on "tunneihminen" luottaa tunteeseensa ja on hyvin lyhyessä ajassa narsistin talutusnuorassa. Lähes aina tällainen ihminen on myös sokea faktoille ja selittää ne itselleen niin, että tunteen luoma kuva ihmisestä ei romahda.
Ihminen, joka ei ole tunneihminen vaan luottaa faktatietoon on hyvin nopeasti napit vastakkain narsistin kanssa, kun tarinat ja faktat eivät vain yksinkertaisesti sovi yhteen.
Yleensä narsisti, joka joutuu oikeasti seinää vasten valheistaan paljastuu helposti. Oikea narsisti ei pysty käsittelemään häpeän tunnetta tai myöntää tehneensä jotain hävettävää. Ei tarvitse mennä kovin montaa kertaa kysely-ympyrää takaisin lähtöruutuun, että tietää toisen olevan kykenemätön käsittelemään omia tekojaan.
Aika useinhan (lienee enemmän sääntö kuin poikkeus), että narsisti tavattuaan "faktaihmisen" aloittaa tämän mustamaalaamisen ja soittelukierroksen tämän esimiehille jne.
On jotenkin ikävää, että tällaiset "tunneihmiset" hakeutuvat ja päätyvät tehtäviin, joissa narsistit pystyvät käyttämään heitä käsikassarana toimimattomia narsistisia lähteitä kohtaan.
Meillä on lukematon määrä sosiaalipuolen ihmisiä (yleensä naisia), joita narsistit käyttää surutta hyväkseen ja toisia vahingoittaakseen. Moni näistä sosiaalipuolen ihmisistä päätyy myös narsistiseksi lähteeksi, jota käytetään jopa vuosia. Avioerotilanteet, lastensuojelun asiakkaat, etuisuuksien hakijat... monia tilanteita, joissa monia tunneihmisiä vedetään kuin pässiä narussa.
Useinhan vanhemmasta narsistista on kertynyt mappikaupalla erilaisia asioita ja ei vaadita ruudinkeksijää ymmärtämään, että ihmisen puheet ja arkiston tiedot eivät vain yksinkertaisesti ole yhteen sovitettavissa (muuta kuin käyttämällä mielikuvitusta ja olemalla sokea).
Naiset luottavat enemmän tunteeseen kun miehet taas faktatietoon. Tämä on tietysti yleistys, mutta tilastollisen tiedon perusteella voimme tehdä tällaisen yleistyksen keskivertonaisesta ja keskivertomiehestä.
Narsisti on taitava manipuloija ja tunteisiin vetoaja, joka yleensä ottaa kuulijansa oikealla tavalla.
Ihminen, joka on "tunneihminen" luottaa tunteeseensa ja on hyvin lyhyessä ajassa narsistin talutusnuorassa. Lähes aina tällainen ihminen on myös sokea faktoille ja selittää ne itselleen niin, että tunteen luoma kuva ihmisestä ei romahda.
Ihminen, joka ei ole tunneihminen vaan luottaa faktatietoon on hyvin nopeasti napit vastakkain narsistin kanssa, kun tarinat ja faktat eivät vain yksinkertaisesti sovi yhteen.
Yleensä narsisti, joka joutuu oikeasti seinää vasten valheistaan paljastuu helposti. Oikea narsisti ei pysty käsittelemään häpeän tunnetta tai myöntää tehneensä jotain hävettävää. Ei tarvitse mennä kovin montaa kertaa kysely-ympyrää takaisin lähtöruutuun, että tietää toisen olevan kykenemätön käsittelemään omia tekojaan.
Aika useinhan (lienee enemmän sääntö kuin poikkeus), että narsisti tavattuaan "faktaihmisen" aloittaa tämän mustamaalaamisen ja soittelukierroksen tämän esimiehille jne.
On jotenkin ikävää, että tällaiset "tunneihmiset" hakeutuvat ja päätyvät tehtäviin, joissa narsistit pystyvät käyttämään heitä käsikassarana toimimattomia narsistisia lähteitä kohtaan.
Meillä on lukematon määrä sosiaalipuolen ihmisiä (yleensä naisia), joita narsistit käyttää surutta hyväkseen ja toisia vahingoittaakseen. Moni näistä sosiaalipuolen ihmisistä päätyy myös narsistiseksi lähteeksi, jota käytetään jopa vuosia. Avioerotilanteet, lastensuojelun asiakkaat, etuisuuksien hakijat... monia tilanteita, joissa monia tunneihmisiä vedetään kuin pässiä narussa.
Useinhan vanhemmasta narsistista on kertynyt mappikaupalla erilaisia asioita ja ei vaadita ruudinkeksijää ymmärtämään, että ihmisen puheet ja arkiston tiedot eivät vain yksinkertaisesti ole yhteen sovitettavissa (muuta kuin käyttämällä mielikuvitusta ja olemalla sokea).
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mä olen tunneihminen mutta mua häiritsee se että auttajille pitäisi puhua tunteisiin vetoavasti.
Mun mielestä asiallinen faktojen latominen pöytään neutraalilla äänellä pitäisi riittä semmosissa tilanteissa. Mä ihan periaatteesta usein en ryhdy sellaseen tunteisiin vetoamiseen ja sitten jään ilman mitä se nyt millonkin onkaan.
Tunneihmiset on helposti hyväksikäytettäviä, mutta toisinpäin he taas eivät osaa vaatia edes sitä, mikä heille kuuluisi.
Tunneihminen on yleensä hyvä työntekijä suorittavassa työssä, jossa hän osaa vaatia itseltään vähintäänkin asianmukaisen työpanoksen ja harvoin valittaa omista työoloistaan. Tunneihminen myös hyvin harvoin jättää työnantajaansa pulaan ja joustaa tarvittaessa.
Päättävässä asemassa oleminen onkin sitten jo ihan eri juttu. Päättävissä tehtävissä ei pitäisi olla henkilöä, joka antaa omien tunteittensa vaikuttaa päätöksiin.
Hyvä neuvo ap
Mene metsään ja kiipeä kuuseen, mieluiten latvaan asti
Huuda: OLEN MAAILMAN SUURIN PÖLLÖ!
Toista niin kauan kuin ääntä lähtee.
Tarvittaessa uusi konsti niin kauan, että liiat höyryt ovat lähteneet nupistasi
Monimutkainen kysymys.
Toisaalta joskus tulee mieleen että päättäjän pitäisi olla tunteellisempi niin ettei pystyisi tekemään epäinhimillisiä päätöksiä. Niinku välillähän niitä näkee jotain outoja mitä mitä etiikasta kiinnostunt ihminen kuten minä ei suostuisi tekemään vaan irtisanoutuisi työpaikastaan kaikkien karenssien uhallakin.
Minä en suistuisi tekemään yhtä ainuttakaan epäeettistä päätöstä missään tehtävässä mistään hinnasta.
Sitten joutisi lähettämään minut lääkäriin että tämä on niin etiikkaan hurahtanut Aspergeri että sairauslomalle.
Minä en käsitä miten voisi edes tehdä hyviä ihmisiä koskevia päätöksiä tuntematta huomattavasti ihmisten käytöstä ja tunteita ja sitä vallitsevaa todellisuutta mistä ne kumpuaa. Se mikä on hyväksi ei välttämättä ole kuitenkaan aina kivaa, ja ehkä ihmiset joita löytää usein juuri narsistien hoveista, eli myötäilijät ja konfliktiin kyvyttömät ja ns. "hyvät tyypit", ei välttämättä ole ihan sitä johtaja-ainesta, tuskin pyrkivätkään.
Olen ketjun aloittaja.
Ilmeisesti tässä on joiltain menneet puurot ja vellit sekaisin?
En puhu johtajuudesta, jossa tunneihminen voi pärjätä ihan hyvin.
- Hyvä esimies omaa empatiakyvyn ja pystyy asettumaan niin asiakkaan kuin alaisensa asemaan.
- Yleensä empatiakykyiset esimiehet ovat mitä parhaimpia alemman ja keskitason johtajistoa yrityksienkin näkökulmasta.
(en tarkoita tässä sitä, että empatiakyvyn omaava ihminen ja tunneihminen olisivat sama asia, vaan viittaan näiden yhteisiin tekijöihin)
Puhun virkamiehistä ja vastaavista, jotka tekevät töitä "asiakkaitten" parissa (kuten suuri osa Kelan ja sosiaalipuolen toimihenkilöistä).
- Huono virkamies antaa henkilökohtaisten näkemyksiensä ja tuntemuksiensa vaikuttaa niihin virkamiespäätöksiin/virkamieslausuntoihin, joita työkseen tekee. Tällaista toimintaa kutsutaan omavaltaisuudeksi ja se ei ole koskaan johtanut hyvään, oli sitten virkamiehen tarkoitusperät olleet kuinka yleviä tahansa.
- Hyvä virkamies toimii kaikkia kohtaan tasapuolisesta, ei luota tarinoihin vaan faktoihin ja ei anna omien tunteittensa tai henkilökohtaisten näkemyksiensä vaikuttaa päätöksentekoon.
- Huonolla virkamiehellä on rajat hämärät ja hän ei osaa laittaa selvää rajaa asiakkaan ja itsensä välille.
- Hyvä virkamies osaa pitää rajat kunnossa ja ei anna asiakkaan ylittää niitä.
Vielä lisäys:
Nämä "asiakkaiden" kanssa työskentelevät virkamiehet ja toimihenkilöt eivät tunne asiakkaittaan, muuta kuin virkansa puitteissa ja sen kautta muodostuvan kanssakäymisen kautta.
Vaikka meillä on ihmisiä, jotka luulevat olevansa hyviä ihmistuntijoita, niin todellisuudessa on täysin mahdotonta oppia tuntemaan toista ja toisen tarkoitusperiä tällaisissa viran puolesta tapahtuvissa/alkunsa saavissa "tuttavuussuhteissa".
Jos joku kuvittelee, että sekopaatti manipuloi ainoastaan ihanalla hymyllään ja empaattisella lässytyksellään, on vaarassa. Hänelle on se ja sama haluaako kohde kuulla kauniista sielustaan vai luottaakko viiltävän terävään älyynsä, sillä narsisti osaa kusta kullekin mieleistä hunajaa.