Mitä mieltä remasteroiduista bluray-elokuvista?

Aluksi olin skeptinen, mutta ensimmäisen remasteroidun nähtyäni (The Duel) innostuin asiasta. Mutta nyt ajattelen, että suuri tarkkuus yhdistettynä vanhaan värimaailmaan, on välillä jotenkin luonnoton kokonaisuus. Esim. kasvot saattaa olla hyvin tarkat, mutta sävy oranssi. Jolloin asian ei välttämättä ajattele olevan vain sitä hienoa vanhan elokuvan sävymaailmaa, jonka hyväksyy ja johon ei kiinnitä kielteisesti huomiota, mutta hd-tasolle tuotu resoluutio voi irrottaa mielen tästä maailmasta näkemään epäkohdat värien aitoudessa, kun resoluutio on tuotu kokonaisuudesta erilleen bluray-tasolle. Kun taas luonnolliseslla filmikuvanlaadulla kokonaisuus on sopusuhtainen.