Aina tässä uskomisessa jaksetaan korostaa kuinka tärkeää on yhteys seurakuntaan.
Itselleni vain kaikki yritykset hakeutua fyysisesti seurakuntayhteyteen ovat olleet henkisesti katastrofaalisia kokemuksia.
En kertakaikkiaan pysty enkä kykene elämään sitä sosiaalista elämää mitä kaikki seurakunnat vaativat jäseniltään. Voin käydä kerran viikossa jumalanpalveluksissa kunhan muuta ei tulla vaatimaan.
Ja olen todellakin syvästi uskova. Hoidan omaa ääri-introverttia uskoani netissä keskustelupalstojen kautta, lukemalla raamattua ja seuraamalla kristillistä kirjoittelua. Tämä riittä minulle oikealla tiellä pysymiseen. Jos minut pakotettaisiin seurakuntiin ihmisiä tapaamaan, niin mitä luultavimmin uskoni kärsisi.
Olen koittanut jo niin monta kertaa, että minun on vain luotettava siihen, että Jumala on tosiaan tarkoittanut niin, ettei minun paikkani ole seurakuntien sosiaalisissa verkostoissa.
Olen kyllä monasti rukoillut häntä muuttamaan luonteeni sosiaalisemmaksi, mutta selvästikään se ei ole tarkoitus.
Onko teitä muita jotka koette samaa?
Minusta olisi ihan kuningasidea perustaa nettiin oma seurakuntahuone kristityille aspergereille. Ihmetyttää itseasiassa ettei tälläistä jo ole.
Ei ole synti erottua seurakunnasta. Pääasiahan on, että pysyy uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Itselleni vain kaikki yritykset hakeutua fyysisesti seurakuntayhteyteen ovat olleet henkisesti katastrofaalisia kokemuksia.
En kertakaikkiaan pysty enkä kykene elämään sitä sosiaalista elämää mitä kaikki seurakunnat vaativat jäseniltään. Voin käydä kerran viikossa jumalanpalveluksissa kunhan muuta ei tulla vaatimaan.
Ja olen todellakin syvästi uskova. Hoidan omaa ääri-introverttia uskoani netissä keskustelupalstojen kautta, lukemalla raamattua ja seuraamalla kristillistä kirjoittelua. Tämä riittä minulle oikealla tiellä pysymiseen. Jos minut pakotettaisiin seurakuntiin ihmisiä tapaamaan, niin mitä luultavimmin uskoni kärsisi.
Olen koittanut jo niin monta kertaa, että minun on vain luotettava siihen, että Jumala on tosiaan tarkoittanut niin, ettei minun paikkani ole seurakuntien sosiaalisissa verkostoissa.
Olen kyllä monasti rukoillut häntä muuttamaan luonteeni sosiaalisemmaksi, mutta selvästikään se ei ole tarkoitus.
Onko teitä muita jotka koette samaa?
Minusta olisi ihan kuningasidea perustaa nettiin oma seurakuntahuone kristityille aspergereille. Ihmetyttää itseasiassa ettei tälläistä jo ole.
Ei ole synti erottua seurakunnasta. Pääasiahan on, että pysyy uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.