Italiassa taas silta romahtanut ja joukko ihmisiä menehtynyt. Vika ei ole pelkästään italialaisissa vaan siinä että luotetaan betonin kestävyyteen kuin kirveen silmään. Kuvien mukaan vaikuttaisi siltä ettei spagettien sillassa olisi edes kunnon raudoituksia, pelkkää höttöä vaan.
Suomessa tilanne on vielä pahempi johtuen vaikeista sääoloista. Täällä hallitsevat sateet ja pakkaset vuoron perään ja betoni haurastuu kun vesi pääsee sisään jäätyäkseen kohta. Seurauksena murentuminen tai ainakin merkittävä lujuuden menetys. Siltoja on jonkin verran viime vuosina korjailtu mutta nähdäkseni ovat olleet enemmän siltä kosmetiikkaosastolta.
Perussyy on se että betoni ei ole vedenpitävä. Betoni on huokoinen aine. Vesi menee sisälle. Vesi ruostuttaa raudat ja veden jäätyessä alkaa asteittainen murentuminen. Siinä vaiheessa kun se alkaa näkyä päällepäin on tilanne jo katastrofi.
Esittäköön nyt alan asiantuntija oman kommenttinsa vastapainoksi.
Suomessa tilanne on vielä pahempi johtuen vaikeista sääoloista. Täällä hallitsevat sateet ja pakkaset vuoron perään ja betoni haurastuu kun vesi pääsee sisään jäätyäkseen kohta. Seurauksena murentuminen tai ainakin merkittävä lujuuden menetys. Siltoja on jonkin verran viime vuosina korjailtu mutta nähdäkseni ovat olleet enemmän siltä kosmetiikkaosastolta.
Perussyy on se että betoni ei ole vedenpitävä. Betoni on huokoinen aine. Vesi menee sisälle. Vesi ruostuttaa raudat ja veden jäätyessä alkaa asteittainen murentuminen. Siinä vaiheessa kun se alkaa näkyä päällepäin on tilanne jo katastrofi.
Esittäköön nyt alan asiantuntija oman kommenttinsa vastapainoksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En ole sillanrakennuksen asiantuntija, mutta kuvissa kiinnitti huomio siihen, että sillan katkeamiskohta oli erittäin suoraviivainen kuin kuumalla veitsellä leikattu voita.
Mitään murtumisen rosoisia jälkiä ei ollut.
Jos yhtenäinen betonipala katkaistaan jossain ruuvipenkissä tai lekalla, niin kokemukseni mukaan katkopinnasta tulee aina epätasainen, rosoinen.
Tästä päättelin, että teräspalkkien hitsausliitos on ollut tässä kohtaa ja tässä samassa kohtaa on aloitettu uusi betonivalu. Ts. jatkoliitos ei ole ollut perus-/kannatuspilarin kohdalla/päällä eikä kannatusvaijerien suojaamalla alueella vaan kahden kannatusvaijerien välinen alue on roikkunut pelkkien hitsiliitosten varassa.
Italialaisvideolla taas näkyy, että kahden kannatusvaijerin välinen alue on ensin romahtanut ja vasta sitten ensimmäinen romahtanut väli on vetänyt perässään kannatusvaijerirakennelman nurin, joka on nostanut toisen välin irti.
Minä en rakentaisi siltaa noin. Korostan etten ole siltainjenjööri.
Suomalaisessa siltaromahduksessa muistaakseni oli kyse huonolaatuisesta betonista.
Betonihan voi olla parasta laatua valettaessa mutta veden kulkeutuessa sisään sen lujuusarvot alkavat laskea. Raudoitus antaa huomattavan lisävahvuuden mutta samalla tulee mukaan korroosiotekijät.
Toinen seikka on sillan muotoilu eli rakennesuunnittelu joka on tietenkin kriittinen tekijä. Ei ole hyvä jos mennään kauneus edellä vaan saa olla rumakin kunhan varmasti kestää kaikki poikkeavat tilanteet, esim. jonkin pilarin romahduksen, maanjäristykset jne. Nyt oli kuulemma rankkasada joka oli poikkeuksellisen voimakas. Siitä on yhtäkkiä tullut kansikuormaa siltaan ja voimakas pyörteinen tuuli on saattanut ryhtyä siltaa heijaamaan. Jos rakenne on heikentynyt niin ei siinä ehkä muuta enää tarvita.
Paikalla tapahtumahetkellä olleet ovat kuvailleet että betonirakenteet tulivat palasina murtumalla alas.
Mielestäni betonin perusongelma huokoisuuden lisäksi on se että kemiallinen sidos jolla molekyylit pysyvät yhdessä, on hyvin löyhä. Aktivointienergia on suhteellisen pieni ja sidos voidaan rikkoa tarjoamalla energiaa sidotuille molekyyleille. Kemiallisten teorioiden mukaan pelkkä ympäristön lämpö riittää siihen vaikka prosessi ei ole nopea. eli kaikki sidokset eivät heti rikkoudu vaan vain pieni osa aikayksikössä. Hajoamisreaktio kiihtyy lämpötilan kohotessa.
Vika on kaikkialla siellä missä katsotaan yksityisten yhtiöiden olevan sitä kestävän kehityksen elinkaarimallia ja yhteiskunnallisten "säästöjen" takuuporukkaa.
Tuo Italiassa romahtanut siltakin oli yksityisen tienpitoyhtiön "hoidossa", tuli ensimmäiseksi mieleen, että oliko jälleen mafia-johtoinen osakeyhtiö, jonka tienpitovarat on pantu parempaan talteen.
Samaa yksityistämis/elinkaarimalliahan täällä meilläkin ajetaan joka paikkaan ja ainoana takeena on hintojen ja maksujen nousu kontra aina vain laskeva palvelun/tuotteiden laatu.,koska sopimusten takeena on iäti jatkuva tuottokasvu, joka otetaan maksimaalisesti jopa laiminlyömällä kaikki huolto/korjaustoimenpiteet.
Soon sitä globaalia markkinataloutta eikä siinä ihmishengillä ole mitään merkitystä, välimereltä hoidetaan täydennystä päivittäin.
Ja mitä todennäköisemmin tuon sillan elinkaarimalli tuli päätepisteeseensä.
Kyllä ennen tätä markkinatalousaikakautta saattoi siltoihinkin luottaa, siitä on hyviä esimerkkejä meilläkin, on ikivanhoja rautatiesiltoja, jotka eivät ole vieläkään romahdelleet, niin että kyllä on mukava kun kehitys menee eteenpäin, on elämässä ainakin jotain jännitystä.
On olemassa vanhoja roomalaisia kivisiltoja edelleen jotka ovat kestäneet 2000 v.
Terässillat kestävät jonkin veran paremmin mutta vaativat huoltoa.
Mafian rakennuttama silta. Siltaa rakennettaessa kustannukset on painettu tosi alas. Tarkastajat lahjottu, Lujuuslaskennalisesti ala-arvoisia materiaaleja jne. jne.
2000-luvun alussa eräs rakennusmestari sanoi lähiöiden parvekkeiden rapautumisesta, että se voi johtua suolaisen meriveden käytöstä betonielementtien teossa. Suola pyrkii imppaamaan kosteutta ja kosteus taas ruostuttaa teräksen betonin sisällä, jolloin se muuttaa kiinnittymistä betoniin ja murtaa sen.
Ei minusta huono selitys.
Esimerkkinä. Skidinä asuin lähellä ( muistaakseni Ruduksen ) betonitehdasta Helsingin Töölössä.
Tehdas oli Hietaniemessä kuvan niemenkärjessä. Mielestäni ainoa syy miksi tehdas on sijoitettu tuohon merenrantaan on meriveden käyttö prosessissa.
Tehdas oli siinä ainakin 50-luvulta muistaakseni 70- tai 80-luvulle asti.
Sementin tuottajamaat olivat silloin Venezuela ja Neuvostoliitto. NL sementti tuotiin todnäk junilla ja VZ laivoilla, mutta isot laivat eivät pääse tuohon pikkulaituriin, joten VZ takia paikka ei ole meren äärellä. Vaan meriveden.
Samaa betonia käytettiin siltoihinkin.
https://www.google.fi/maps/place/Hietaniemi, 00100 Helsinki/@60.1764103,24.9044554,763m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x46920a393af07611:0xcb410b6646cbe6b9!8m2!3d60.1729032!4d24.9045693
Elämä on riskialtista ja hengen menetykset uhreina pitää hyväksyä . Mikään ei kestä ikuisesti joten turmia sattuu .