Onko hanko jäänyt 80-luvulle?

Mille firmoille? Isot alueet Hangosta ovat tehdasalueita; ennen ( osa nykyäänkin ) niitä olivat Hyvon, Karjalan sähkö, Fiskis kalatehdas, Porkkalan säilyke, Koristevienti, Aerator, Helo, Helkama, Visko, Koverhar, Forcit, Fermion, Genencor ja laajat satama-alueet.

Mitä vielä olisi pitänyt myydä, maa-alue Tvärminnestä tai muualta Hankoniemeltä ydinvoimalaa varten, sellainenkin tarjous joskus oli..

Edellä olevaan listaan voi lisätä Manner, Kone (eri nimillä ja eri yrittäjin, eiköhän kohta taas jatku), SSAB ja Kekkonen. Hanko on ollut ja on edelleen vahvasti teollisuuskaupunki. Hangon työpaikoista yhä lähes 40% on teollisuudessa. Jotkut firmat kasvavat, kuten Fermion (Orion). Osan toiminta on vaakalaudalla, kuten SSAB. Yritystoiminnassa on aina kysymys kannattavuudesta. Vain voitollinen yritys jatkaa toimintaansa. Yrityksen hyvä kannattavuus on parasta työsuhdeturvaa.

Voiko SSAB/Hanko tarjota jotain, minkä takia yrityksen johto vähentäessään valmistuspaikkojen lukumäärää, haluaisi panostaakin Hankoon? Tarjoaako henkilökunta jotain, esim. toiminnan kehittämisympäristön, mitä muualla ei ole saatavilla? Hangossa on ainakin satama, SSAB:n oma ja läheinen Koverhar ja toiminnan laajentamismahdollisuuksia. Hämeenlinnassa ei ole satamaa. SSAB:n kohtalo on jännitysnäytelmä, josta ei poliitikot eikä ay-liike päätä. Siitä päättää yrityksen johto.

Koverharin alueelle perustetaan vielä tehdasyksiköitä, joiden toiminnalle on edullista lyhyt matka tuonti- tai vientisatamaan. Osataanko tämä kilpailutekijä markkinoida?

Entä liika uppiniskaisuus ja nurkkapatrioottisuus, minkä takia aika on jättänyt hangon ikuiseksi kalastajakyläksi? Jos samat henkilöt ovat edelleen päättämässä asioista, niin todennäköisesti soitetaan samoja kasetteja. Onko se ollut tuloksellista? Miten itse Hangon kaupungilla menee? Kalastajakylästä on jäljellä ainakin tuo loppu, kylä, joka tuntuu vakiasukkaiden osalta hiljenevän.

Huvittavaa, kun julkisessa sanassa aina tällaisten SSAB-tyyppisten tapausten yhteydessä haastatellaan ensimmäisenä pääluottamusmiestä, kaupunginjohtajaa tai valtuuston puheenjohtajaa, joilla ei ole mitään tekemistä päätöksen kanssa. Ei mitään. Välillä muutkin paikallispoliitikot, jopa alueen kansanedustajat ovat tykö. Se on populismia. Yrityksen johto päättää asioista yksiselitteisesti niiden näkemysten ja kokemusten perusteella, mitä sillä on.

Hangolla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä Forcitin, Viskon, Koverharin ja SSABn (entinen Etna) maakauppojen/tehtaiden perustamisen kanssa tai Tvärminnen maakauppojen kanssa. Kun nämä tehtaat perustettiin alueet eivät kuuluneet Hankoon.

Ollaanko jääneet 1980-luvulle?

Ei, väkiluku on laskenut 12.000:sta 8.500:aan. Onko se sitten editystä vai ei?

Kyllä, sama uimahallivaatimus on hankolaisilla edelleen. Sitä ei olla saatu aikaiseksi, vaikka valtio on luvannut avustukset jo monta kertaa. Taitaa olla samat asennevammaiset jämähtäneet poliittiset päättäjät, jotka eivät ymmärrä, mitä hankolaiset tarvitsevat. Väkiluku laskee edelleen, ellei arvostus ylintä päättäjää eli hankolaisia kohtaan parane.

Satama satama, satama, satama, ... paikalleen jämähtänyt levy... se e i oikein pelitä. Vai pelittääkö? Satama on yhtä fiksu tapa panostaa rahansa kuin RAY:n yksikätinen rosvo. Kaikki tietää, että takaisinmaksu on alle sijoitetun kolikon, mutta koukkuun jääneet pelaavat silti. Ja innokkaasti.

Hanko on muuttunut pääkapunkiseudun asukkaiden lomakyläksi. Hyvä niin. Kauniit talot on pelastettu. Muutoinhan koko kylpyläpuisto ja muualla sijaitsevat kauniit talot mätänisivät. Ei hankolaisilla ole ollut rahaa, ymmärrystä tai ammattitaitoa pitää talojaan kunnossa. Ja kehitys tähän suuntaan jatkuu.