Olennaisesti muuttunut hangossa sitten 80-luvun? Mahdollisuuksia olisi ollut moneenkin, mutta onko liika uppiniskaisuus ja nurkkapatrioottisuus jättänyt hangon ikuiseksi kalastajakyläksi?
Miksei kapunki myynyt tonttimaita isoille firmoille 80-luvulla kysyntää olisi varmasti ollut. Kun joku jotain uutta ehdottaa tuossa kaupungissa tyrmätään se heti, ei se kannata.
Ei se kannata asenteella ei pitkälle pötkitä.
Miksei kapunki myynyt tonttimaita isoille firmoille 80-luvulla kysyntää olisi varmasti ollut. Kun joku jotain uutta ehdottaa tuossa kaupungissa tyrmätään se heti, ei se kannata.
Ei se kannata asenteella ei pitkälle pötkitä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mille firmoille? Isot alueet Hangosta ovat tehdasalueita; ennen ( osa nykyäänkin ) niitä olivat Hyvon, Karjalan sähkö, Fiskis kalatehdas, Porkkalan säilyke, Koristevienti, Aerator, Helo, Helkama, Visko, Koverhar, Forcit, Fermion, Genencor ja laajat satama-alueet.
Mitä vielä olisi pitänyt myydä, maa-alue Tvärminnestä tai muualta Hankoniemeltä ydinvoimalaa varten, sellainenkin tarjous joskus oli..
Edellä+olevaan+listaan+voi+lisätä+Manner,+Kone+(eri+nimillä+ja+eri+yrittäjin,+eiköhän+kohta+taas+jatku),+SSAB+ja+Kekkonen.+Hanko+on+ollut+ja+on+edelleen+vahvasti+teollisuuskaupunki.+Hangon+työpaikoista+yhä+lähes+40%+on+teollisuudessa.+Jotkut+firmat+kasvavat,+kuten+Fermion+(Orion).+Osan+toiminta+on+vaakalaudalla,+kuten+SSAB.+Yritystoiminnassa+on+aina+kysymys+kannattavuudesta.+Vain+voitollinen+yritys+jatkaa+toimintaansa.+Yrityksen+hyvä+kannattavuus+on+parasta+työsuhdeturvaa.+
Ainoa valttikortti mitä Hangolla on tarjota teollisuudelle on sataman sijainti. Mikäli yritys ei tarvitse satamaa, sitten Hanko on heikoilla. Jos Hangon ja Kirkkonummen välille saataisin kohtuullisen nopea ja tiheä junayhteys, alkaisi Hanko kiinnostamaan muuttajia. Sieltä olisi helpompi tulla Helsinkiin töihin julkisilla. Kirkkonummeltahan pääsee ihan kiitettävästi lähijunalla tsadiin.
Huvittavaa, kun julkisessa sanassa aina tällaisten SSAB-tyyppisten tapausten yhteydessä haastatellaan ensimmäisenä pääluottamusmiestä, kaupunginjohtajaa tai valtuuston puheenjohtajaa, joilla ei ole mitään tekemistä päätöksen kanssa. Ei mitään. Välillä muutkin paikallispoliitikot, jopa alueen kansanedustajat ovat tykö. Se on populismia. Yrityksen johto päättää asioista yksiselitteisesti niiden näkemysten ja kokemusten perusteella, mitä sillä on.
Hangolla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä Forcitin, Viskon, Koverharin ja SSABn (entinen Etna) maakauppojen/tehtaiden perustamisen kanssa tai Tvärminnen maakauppojen kanssa. Kun nämä tehtaat perustettiin alueet eivät kuuluneet Hankoon.
Saivartelua. Viskossa, Dyntsyssä ja Koverharissa pilkkua vaille kaikki duunarit olivat hankolaisia. Bussit kiersivät Kappelisatamantien ja Espiksen ja veivät porukat vuorotöihin. Semmosissa Krogarseissa ei ollut kuin joku yksinkertainen maajussi.
Ollaanko jääneet 1980-luvulle?
Ei, väkiluku on laskenut 12.000:sta 8.500:aan. Onko se sitten editystä vai ei?
Kyllä, sama uimahallivaatimus on hankolaisilla edelleen. Sitä ei olla saatu aikaiseksi, vaikka valtio on luvannut avustukset jo monta kertaa. Taitaa olla samat asennevammaiset jämähtäneet poliittiset päättäjät, jotka eivät ymmärrä, mitä hankolaiset tarvitsevat. Väkiluku laskee edelleen, ellei arvostus ylintä päättäjää eli hankolaisia kohtaan parane.
Satama satama, satama, satama, ... paikalleen jämähtänyt levy... se e i oikein pelitä. Vai pelittääkö? Satama on yhtä fiksu tapa panostaa rahansa kuin RAY:n yksikätinen rosvo. Kaikki tietää, että takaisinmaksu on alle sijoitetun kolikon, mutta koukkuun jääneet pelaavat silti. Ja innokkaasti.
Hanko on muuttunut pääkapunkiseudun asukkaiden lomakyläksi. Hyvä niin. Kauniit talot on pelastettu. Muutoinhan koko kylpyläpuisto ja muualla sijaitsevat kauniit talot mätänisivät. Ei hankolaisilla ole ollut rahaa, ymmärrystä tai ammattitaitoa pitää talojaan kunnossa. Ja kehitys tähän suuntaan jatkuu.