Jatkoa buck konvertterille

Lopetin tuon aikaisemman buck-ketjun lukemisen kun tajusin että tämä "eroaverkosta.be"-tyyppi ei tosiaan näytä ymmärtävän sitä että autossa akkujen lataamiseen tarvittava energia ei synny tyhjästä vaan se tulee bensaa polttamalla, vieläpä kohtuullisen huonolla hyötysuhteella.

Kertoo kyseisen tyypin kyvystä hahmottaa asioita mielestäni tarpeeksi.

Hiukan surullista että jo yksi pitkä ketju asiasta vänkäämisen jälkeen näköjään kyseinen herra ilmeisesti edelleen olettaa että auton laturin käyttäminen akkujen lataamiseen on ilmaista. Suomi24:llä on jonkinlainen taipumys haalia mukaan myös psyykkisistä ongelmista kärsiviä.

Onko autossa vielä alkuperäinen akku, noiden takakontti-akkujen lisäksi? Lisäakut kannattaa kytkeä auton akkuun releen välityksellä joka kytkee ne mukaan vasta kun auto on käynnissä. Ei sitten tarvitse mökillä arvuutella jaksaako auto vielä startata. Voi kuluttaa lisäakut vähän tyhjemmiksikin.

Kyllä ne peräkontissa kulkevat ylimääräiset akut jo painonsa takia lisäävät auton kulutusta.

Mitä kohtaa tästä allaolevasta yhteenvedosta et kykene ymmärtämään? Kerro niin voin yrittää selittää sen sinulle vielä yksinkertaisemmin, tai ehkä selkosuomea käyttäen jos kärsit jostain perussairaudesta?

Tai onko äidinkielesi esim. ruotsi ja et siksi kykene sisäistämään sinulle selitettyä yksinkertaista asiaa siitä että ei ole mitään "ilmaista ajon aikana autossa syntyvää energiaa"? Voin tarvittaessa yrittää kääntää toiselle kielelle jos kielimuuri on tässä nyt aivan maalaisjärjellä ymmärrettävän asian sisäistämisen esteenä?

Ja sitten yhteenveto:
AUTON MOOTTORIA KÄYTTÄEN TUOTETUN SÄHKÖN HYÖTYSUHDE ON NIIN HEIKKO ETTÄ HALVEMMALLA SAAT NE AKUT LADATTUA SUORAAN VALTAKUNNANVERKOSTA.

"Kun autossa on kuusi sylinteriä ja 150 hevosvoimaa, niin siinä on sitä "suuruuden ekonomiaa" eli akkujen lataus hukkuu autoilun muun kustannusten joukkoon."

Logiikkasi on todella lapsellinen ja typerä.

Havainnollistan esimerkillä vedenkäytöstä:
Nelihenkinen perhe Suomessa kuluttaa keskimäärin n.600 litraa vettä vuorokaudessa, mikä tekee n. 220000 litraa vuodessa. Jos tässä olisi sitä mainitsemaasi "suuruuden ekonomiaa", niin tämä esimerkkiperhe voisi hyvin valuttaa viemäriin vaikkapa 5000 litraa vettä vain huvin vuoksi ilman että se näkyisi missään. "Ilmaista vettä joka ei näy missään niin kauan kun suihkussa käydään" olisi ilmeisesti sinun versiosi asiasta.

Kuitenkin - vettä kuluttamalla ei synny ilmaista, vesimittarissa näkymätöntä vettä, ja vaikka tuo 5000 litraa kokonaiskulutuksessa "hukkuu asumisen kustannuksiin" niin se ei ole ilmaista, vaan sillä on täsmälleen sama kuutiohinta kuin muullakin vedenkäytöllä, sen myötä sillä on hintalappu ja siihen käytetty raha on muusta rahankäytöstä.

Hiukan surkuhupaisaa että tällaista joutuu selittämään henkilölle joka kehuu olevansa "kokemusperäisesti systeemin rakentaja ja käyttöä opiskellut".

>En tarkalleen ottaen tiedä mitä yrität selittää tai miksi.

No se on kyllä tullut jo selväksi.

Minä: "1 1 on yhteensä kaksi"
Sinä: "Joo mutta tässä on tällasta suuruuden ekonomiaa että 1000 100 on yhteensä tuhat"
Minä: "Ei, vaan 1000 100 on yhteensä 1100. Tästä ei ole mitään epäselvää"
Sinä: "Joo mutta kato se satanen hukkuu sinne muihin kustannuksiin ja sitä ei huomaa ja aina jos lasketaan yhteen ni ilmasia satasia riittää ja minä kyllä tiedän nämä jutut sillä olen suuri järjestelmäkehittäjä ja äitinikin sanoo usein että minä olen oikein fiksu poika"
Minä: "Väärin. 1 1=2 ja 1000 100=1100. Voinko esittää asian vielä jotenkin yksinkertaisemmin että ymmärtäisit?"
Sinä: "En tarkalleen ottaen tiedä mitä yrität selittää"

Siis 2.5L/1kwh reilu 300w teholla

Kannattaa panostaa akuston suhteen auton perään - sinne paljon akkuja missä on eniten latausvoimaa. Kolmas varta konttiin kun kerran yli kilovatilla lataa.

Laturi on reitattu 60 amppeeriseksi mutta onkin todellisuudessa sata amppeerinen.

Autolatausperiodin pituus on tällä hetkellä 17 minuuttia, jolla latauksella 28V laturi lataa mökkiakkuja tasan tunnin yli 10 amppeerilla.

0.3 kilovattituntia tulee autosta 17 minuutissa eli juurikin se kilovattitunti tunnissa.

Ihanaa lämpöä hohkaa konehuoneesta, jolla mökin alakerta pysyy varmaan talvellakin lämpöisenä - siellä ei tarvita sähkölämmitystä.

Bemari alkaa kiehua, jos ei ole konepelti auki. Jäähdyttimen ilmaus auttoi myös.

Siinä testissä akkua latasi pieni buck-konvertteri, eikä auton laturi suoraan. En tiennyt auton laturin olevan tällainen tehopakkaus kun siihen kytkee kaksi puolityhjää vartaa eli parempaa tietoa tulee tekemällä ja opiskelemalla - tieto lisääntyy aina kun kokeilee jotakin asiaa mitä ei ole ennen kokeillut.

Myös tällainen tieto on nyt - näissä kolmekirjaimisissa esiintyy kiehumista. Kun se kiehuu kerran, se kiehuu aina uudelleen ellei syyläriä ilmata todella tarkasti.

Tässä vihje - jos tunnin seisonnan jälkeen lämmöt ei ole laskeneet, siellä on höyrylukko. Toimi silloin näin - auto käyntiin ja anna lämmetä. Ala varovasti raottaa syylärin ilmausruuvia - sieltä tupsahtelee kuplivaa jäähdytysnestettä. Kun kuplia ei enää tule, ilmausruuvi kiinni.

Ja sama uudelleen niin kauan kunnes tunnin seisonnan jälkeen lämmöt on laskeneet - nyt höyrylukko on korjattu ja auto uuden veroinen - ei ole vesipumppu rikki, ei ole termostaatti rikki eikä syyläri tukossa.

Vaan höyrykupla jäähdytyskanavassa estää nesteen kierron - korjasi täysin bemun kiehuilun.

Vartat olisi voinut vaihtaa kerran kuussa samalla rahalla, jos niitä olisi käytetty kolmen kilovatin suoraan sähkölämmitykseen. ........

Siis akkujako käyttää lämmitykseen? Eihän niistä saa kun alle 3kwh ja ovat ihan tyhjät ja pitäisi saada 24× se 3kwh vuorokaudessa. Siinä ei kyllä ehdi bemukaan niitä ladata.

17 minuutin latausperiodilla mennään tällä hetkellä autolaturissa. Ei mitään ongelmia. Kaksi vartaa täyteen siinä ajassa, kunhan ei laske paljon alle mitoitetun alarajan.

Yhdellä autolatauksella tunti sähköä mökkiin 10A 28V.

Linkin artikkeli vaikuttaa aivan asialliselta artikkelilta.

Autolaturissa käynnistysakut ovat siinä ympäristössä missä niiden kuuluukin olla, eikä ongelmia pitäisi tulla kun alaraja kuormitettuna on säädetty 11.8 - 12 volttia.

Lisäämällä akkukapasiteettia konttiin akun kuormitus pienenee - volttiväliä voi kaventaa ja alarajaa nostaa.

Toimineeko tuollainen invertterisähkön rinnalla? Sehän yrittää puskea sähköä invertteriin jos tuotto on suurempi kuin kulutus. Ovat tehty toimimaan oikeisen sähköverkon kanssa, joka kyllä nielee liian sähkön vaivatta.

Muutamia päiviä mökissä valot päällä yhtäsoittoa - sama tunti saadaan mökkiakun latausta 17 minuutin autolatauksella. Kun saan jälleen virranrajoituksen toimimaan auton ja mökin välillä, se on puolitoistatuntia.

Pikku buckit eivät oikein tykänneet rajoittaa 28V ja 13 amppeerin virtaa pienemmäksi vaan sauhusivat tuotapikaa.

Ilman virranrajoitusta mökkiakkuja ei saa menemään täyteen, koska jännitedifferentiaali putoaa lähelle nollaa kun akkua kuormittaa ja purkaa yhtäaikaa - paitsi autolaturissa, jossa fjongaa riittää.

Autolaturin sai lopulta kyykkäämään kun sen laittoi lataamaan yhtäaikaa kahta vartaa ja mökkiakkuja kuorman kanssa - jännite vartan navoissa ei enää noussutkaan tai sitten hyvin hitaasti.

Teoriassa voisi toimia noin että laturin kautta menisi energiaa akkuihin, mutta jos "grid tie invertteri" ei tuota mitään, silloin laturi vain kierrättäisi akkuihin takaisin sähköä ns. "hullun kiertona". Myöskään invertterin tuottama siniaalto ei ole välttämättä niin puhdasta, että "grid tie invertteri" pystyisi siihen tahdistumaan. Selviää vain kokeilemalla.

Siinä samassa menee todennköisesti vähän muutakin.

Kannattaa huomioida, että kyseessä on konsepti ja aivan alkuvaiheen prototyyppi. Myös sitäkin asiaa selvitetään, kuinka auto suoriutuu tehtävästään jatkuvana pikalaturina.

Todennäköisesti tällaisella käytöllä vaikutusta autoon on mutta laturit ja lyijyakut on vielä toistaiseksi melko hyvin uusiutuva luonnonvara, mikäli sellaisia joutuu vaihtamaan kerran vuodessa taikka parissa. Kysehän on siitä, että valoa ja lämpöä saa silloin kun sitä tarvitsee.

Minun henkilökohtaiset mieltymykset ja tottumukset puoltaa ysäri bmw:n käyttöä kehitysalustana, mutta joku toinen voi olla kiinnostunut kehittämään vastaavaa konseptia jonkun muun merkin ja mallin pohjalta.

Viime kädessä olisi oltava ammattimainen paja, joka huoltaa ja asentaa generaattoriautoja käyttökuntoon.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Kannattaa huomioida, että kyseessä on konsepti ja aivan alkuvaiheen prototyyppi. Myös sitäkin asiaa selvitetään, kuinka auto suoriutuu tehtävästään jatkuvana pikalaturina.

Todennäköisesti tällaisella käytöllä vaikutusta autoon on mutta laturit ja lyijyakut on vielä toistaiseksi melko hyvin uusiutuva luonnonvara, mikäli sellaisia joutuu vaihtamaan kerran vuodessa taikka parissa. Kysehän on siitä, että valoa ja lämpöä saa silloin kun sitä tarvitsee.

Minun henkilökohtaiset mieltymykset ja tottumukset puoltaa ysäri bmw:n käyttöä kehitysalustana, mutta joku toinen voi olla kiinnostunut kehittämään vastaavaa konseptia jonkun muun merkin ja mallin pohjalta.

Viime kädessä olisi oltava ammattimainen paja, joka huoltaa ja asentaa generaattoriautoja käyttökuntoon.

Lue lisää

Hanki joku halpa "hyljeksityn merkin" käytetty dieselauto pihaasi romuautoksi. Sen kasaat vaan akkuja täyteen, vaihdat tehokkaampaa laturia, jne. Sitä voi huoletta rakennella varsinaisen autoilun käsimättä. Polttoaineenakin voi käyttää verotonta lämmitysöljyä.

Lopulta bmw:n takana on peräkoukun töpselin tilalla ulosottoliitännät kilovatille sähköä ja parille kilovatille lämmintä vettä - tämä on kertyneen näkemyksen ja kokemuksen perusteella täysin mahdollista toteuttaa.

> Anterokin suunnitteli peugeot diseliä.

Diesel-generaattorit olivat käyttökelpoinen ratkaisu kultaisella 60-luvulla. Niiden pienhiukkaspäästöt eivät kuulu puhtaan ja turvallisen kiinteistön tai mökin ympäristöön.

Alkoholi on puhdas luonnontuote, joka hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi - sama hiili on kierrossa.

eroaverkosta.be kirjoitti:

> Anterokin suunnitteli peugeot diseliä.

Diesel-generaattorit olivat käyttökelpoinen ratkaisu kultaisella 60-luvulla. Niiden pienhiukkaspäästöt eivät kuulu puhtaan ja turvallisen kiinteistön tai mökin ympäristöön.

Alkoholi on puhdas luonnontuote, joka hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi - sama hiili on kierrossa.

Lue lisää

Omavaraisenergialla sinnittelevän ei ole varaa nirsoilla.
Se on läpsy Toukon juttuja...

Ja jos aletaan jatkuvaa 100A virtaa ottamaan niin onkohan suunniteltu sitä kestämään. Yleensä kulutus on muutama 10a. Jo lähtöliitännän koko ja lähdöt on aika pienen näkösiä. Ainakin 50mm2 johdotukset,muuten lämpiää

> Ja jos aletaan jatkuvaa 100A virtaa ottamaan niin onkohan suunniteltu sitä kestämään.

Nämä ovat ratkaistavissa olevia käytännön seikkoja. Juuri hetki sitten pölynimuroin 0.7 kW imurilla ja laskeskelin samalla paljonko lämmitystä on varaa laittaa mökkiin pyörimään bemarin sähköillä.

Autosta tuleva 10A jatkuva virta tukee hienosti mökin akkua.

Tekstissä on ollut joku kielletty sana, robottimoderaattori toimii sanalistan varassa kun poistaa viestejä. Esim. sana "yIIäpito" on ollut kiellettyjen listalla.

Asia selvä.

Ei pelkän kuvan perusteella osaa sanoa, pitäisi olla linkki mistä rele on tilattu. Sieltä varmaan löytyvät tekniset tiedot.

Tuota valon vilkkumista minullakin on siinä vaiheessa selvästi kun pesukone aloittaa märän pyykin linkouksen. Lämmittääkö pesukone itse veden vsi kaadatko sinne itse lämpimän veden? Pesukoneen kulutus yleensä yli 2kw veden lämmityksen aikana, pelkkä moottori ei käydessä ota kun 100-200w paitsi linkotessa.

Sähköt meni linkouksen käynnistyttyä - kulutusmittarissa oli uusi ennätys 1379 w mutta siis aikaisemmin on tämän kestänyt. Käytössä on hyvin pieni pesuohjelma, joka lämmittää vain vähän.

Viimeksi kun kapasitori oli paikallaan, valon vilkkuminen oli vähäisempää. Sanomattakin selvää, että kapasitori menee taas omalle paikalleen.

Kun pääsen kokeilemaan, voin kertoa toimiko ja vähenikö valon vilkkuminen.

Kannattaa muuten laittaa sulakkeet invertterin syöttölinjaan - ne vehkeet ei siedä virransyöksyjä juuri ollenkaan vaan yksi kunnon piikki ja se on muutaman satasen verkonpaino. Kapasitori laitetaan sitten sulakkeiden ja invertterin väliin, jolloin yksi virtapiikki ei riko sulakkeita.

Kapasitorissa on vain yhteen virransyöksyyn kerrallaan potkua, joka inverttereiden pitäisi kestää.

Invertterissä on teksti 1500/3000 w mutta en mielelläni päästäisi yli 1500 lainkaan.

2000a kirjoitti:

Tuota valon vilkkumista minullakin on siinä vaiheessa selvästi kun pesukone aloittaa märän pyykin linkouksen. Lämmittääkö pesukone itse veden vsi kaadatko sinne itse lämpimän veden? Pesukoneen kulutus yleensä yli 2kw veden lämmityksen aikana, pelkkä moottori ei käydessä ota kun 100-200w paitsi linkotessa.

Lue lisää

Konkkaakin tärkeämpää on, että invertteri on aivan akun vieressä ja kytketty lyhyillä (alle puoli metriä) ja paksuilla johdoilla suoraan akkuun.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Kannattaa muuten laittaa sulakkeet invertterin syöttölinjaan - ne vehkeet ei siedä virransyöksyjä juuri ollenkaan vaan yksi kunnon piikki ja se on muutaman satasen verkonpaino. Kapasitori laitetaan sitten sulakkeiden ja invertterin väliin, jolloin yksi virtapiikki ei riko sulakkeita.

Kapasitorissa on vain yhteen virransyöksyyn kerrallaan potkua, joka inverttereiden pitäisi kestää.

Invertterissä on teksti 1500/3000 w mutta en mielelläni päästäisi yli 1500 lainkaan.

Lue lisää

Mitä tarkoitat virran syöksyllä? Virtaa tarvii syöksyä senverran mitä ko laite tarvitsee. Ellei virtaa tule niin valot vilkkuu. Kaikki ledit ei vilku,jotkut sietää suurtakin jännite vaihtelua ilman vilkkumatta. Invertterissä on sulake, victronin 1600va se on 250A. Sitten tuo veten lämmitys,oli ohjelma lyhyt tai pitkä,ottaa vastus lämmittämisen ajan saman tehon. Eikö mökissäsi ole veten lämmitys mahdollisuutta? Kaada lämmin vesi koneeseen sen jälkeen kun se on ensin pumpannut vetet pois,sitten vaikka 30c ohjelmalla ei kone lämmitä ja huuhtelut ovat kylmällä vetellä. Oma invertteri yleensä tilttaa jos vahingossa laittaa kahvinkeittimen lisäksi vaikka micron, tätä se kestää viitisen sekuntia.

> Mitä tarkoitat virran syöksyllä?

Etenkin induktioon perustuvat laitteet (sähkömoottorit) ottavat käynnistyessä ja joissakin tilanteissa paljon enemmän hetkellisesti virtaa kuin mitä niiden päälle on tehonkulutusta merkitty.

Invertterit on tehty kestämään tällainen käynnistyksen virransyöksy mutta ei jatkuvaa ylikuormitusta - invertterin sallitut lukemat 1500 / 3000 tarkoittaa juuri tätä. Invertterin perään laitettu kulutusmittari tallentaa myös virransyöksyt - reilun kilovatin pölkkäristä olen saanut talteen melkein 2 kw virransyöksyn.

Kun moottorin hetkellinen virransyöksy otetaan kapasitorista eikä hitaasti reagoivalta akulta, sulakkeet ei rikkoudu - kapasitorista tulee vain se virtapiikki.

Sulakkeet voi olla kyllä aika isoja,ne on oikosulkuja varten. Hyvässä invertterissä on ylikuormitussuoja ja alijännitesuoja joka laukeaa kun otetaan liian suuri kuorma ja jännite laskee. Victronissa muutaman sekunnin kuluttua palautuu itsestään toimintaan paitsi omassani mihen olen laittanutvikavirtasuojan joka tarvitsee jännitteen pysyäkseen päällä. Eli käyn ko tapauksessa painamassa vihreän napin alas. Tämä vikavirtasuoja on ihan pistorasiamalli. Kun oppii tuntemaan laitteiden kulutuksen niin harvoin käy niin että tarvii käydä kuittaamassa. Tämä on tavallaan turvallisuus lisä ylikuormituksille ja oikosuluille.

> Mökin akuissa oli hetki sitten lepojännite 12.6V

Sarjaankytkettynä 25.2V - akusto on 24 volttinen ja latausjännite säädetty tällä hetkellä 29 volttiin, jota ehkä voisi puoli volttia vielä nostaa. On jo nostettu pariin kertaa lähtien 27.5 voltista.

Tarkoitin että löytyykö esim kamiina tai puuhella. Luulisi sen kelpaavan vaikka viherpiipertäjälle sillä puu palaa puhtaasti luontoon. Se mitä tulee päästöjä niin metsä ne kuittaa. Eli näin saisit lämmintä vettä pesukoneelle. Yksi 60c pesukerta tarvitsee noin 1kwh veten lämmitykseen ja moottorin osuus on vain reilu 0.2kwh

Akun miinuksia en ole maadoittanut minnekkään,sitä en tiedä miten on invertterin sisällä. Invertterin runko on maissa,samassa kuin talon maadoitus. Invertterin nollan rele inven sisällä maadoittaa.

Uusi ennätys on 1442 vattia ja pesukone pyöri hienosti. ........ Mikä pesukone ottaa noin vähän?onko joku mökkimalli vai putoaako lämmitys vaiheessa jännitteet 190v eikä invertteri katkaise syöttöä

Pesuohjelman ajan lukemat pyörivät välillä 200 - 500 w mutta huipuksi kirjautui tuo lukema - kyse on pesukoneen moottorin käynnistyksen hetkellisestä virransyöksystä, joka edellisellä kerralla paukautti 60A proput.

Tällainen virransyöksy tulee käytännössä kaikista sähkömoottoreista. Se voi olla paljon suurempi kuin laitteen keskimääräinen tehonkulutus.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Pesuohjelman ajan lukemat pyörivät välillä 200 - 500 w mutta huipuksi kirjautui tuo lukema - kyse on pesukoneen moottorin käynnistyksen hetkellisestä virransyöksystä, joka edellisellä kerralla paukautti 60A proput.

Tällainen virransyöksy tulee käytännössä kaikista sähkömoottoreista. Se voi olla paljon suurempi kuin laitteen keskimääräinen tehonkulutus.

Lue lisää

Eli pesukoneesi ei lämmitä vettä vaan peset kylmällä. Tiedän kullä että moottorin käynnistys ottaa paljon,pakastimeni kuluttaa 65w ja käynnistyksessä näkyy yli 1k ja pesukoneen lähtölinkous noin 1kw riippuen koneesta

> Eli pesukoneesi ei lämmitä vettä vaan peset kylmällä.

Kyllä. Systeemi on tällä hetkellä mitoitettu 1.5 kW teholle ja näyttää siltä osin toimivan. Pesukone ottaa sen 2 kW veden lämmitykseen.

Ainoa ongelma on ollut mikrouuni, joka ei lämmitä invertterisähköllä normaalisti - sieltä myös putoilee magnetroni pois päältä eli kulutusmittarissa tipahtelee jopa nollaan. vaikka uuni näyttää olevan päällä kaikenaikaa.

Seuraavaksi on tarkoitus päästä 2 kW tasolle kasvattamalla akustoa, vaihtamalla invertteri suurempaan ja kasvattamalla autosta tulevan virran arvoksi 0.2 kW, joka on kymmenesosa systeemin jatkuvasta maksimitehosta (10 min latausta / 1 min käyttöä maksimiteholla).

Ihan mielenkiinnosta muuten, nyt olen ensimmäisen kerran päässyt autolaturilla mökkiakuissa yli 13.7 voltin eli akut täynnä ja "kaasuuntumisjännite" saavutettu - virran arvo pudonnut 3.5 amppeerista 3.3 A ja pientä kuplivaa ääntä kuuluu akuista.

Pitää ehkä kysä Yaesulta mikä virran arvon kuuluu olla tuolla jännitteellä, jotta ei kiehuta akkuja.

eroaverkosta.be kirjoitti:

> Eli pesukoneesi ei lämmitä vettä vaan peset kylmällä.

Kyllä. Systeemi on tällä hetkellä mitoitettu 1.5 kW teholle ja näyttää siltä osin toimivan. Pesukone ottaa sen 2 kW veden lämmitykseen.

Ainoa ongelma on ollut mikrouuni, joka ei lämmitä invertterisähköllä normaalisti - sieltä myös putoilee magnetroni pois päältä eli kulutusmittarissa tipahtelee jopa nollaan. vaikka uuni näyttää olevan päällä kaikenaikaa.

Seuraavaksi on tarkoitus päästä 2 kW tasolle kasvattamalla akustoa, vaihtamalla invertteri suurempaan ja kasvattamalla autosta tulevan virran arvoksi 0.2 kW, joka on kymmenesosa systeemin jatkuvasta maksimitehosta (10 min latausta / 1 min käyttöä maksimiteholla).

Lue lisää

Nuo microuunit ovat vähän hankalia eivätkä ota tasaisesti sähköä niinkuin vastuskuorma. Verkosta kun ottaa niin oma mittarini näuttää n 1100w mutta esim valovirta aggrella micron käynti erilaista ja myös kuormittaa aggea enemmän kuin vastaavan tehoinen vastuskuorma. Victronin invellä toimii hyvin. Suosittelen victronia vaikka on aika kallis. Tyhjäkäyntikulutus myös lisääntyy selvästi siirryttäessa 2000va malliin 3000va. Jos 2kw vastuksia aikoo käyttää tulevaisuudessa niin väh 3000va malli. Aikanaan siemenssin pesukoneessa oli 3kpl 1100w vastuksia,sellaisissa malleissa olisi helppo jättää vain yksi vastus käyttöön. Myös jotkut hiustenkuivaajat ovat ongelma pienelläkin teholla kun ne ottaa vain tietyn jakson sähkökäyrästä.

Olen miettinyt yhtenä vaihtoehtona jonkinlaista ups-laitetta, joilla jotkut ovat kertoneet erilaisten vehkeiden toimivan paremmin kuin invertteristä suoraan. Niissähän on yleensä myös pienehkö vajaan tunnin akku eli jospa valot saisi pysymään päällä myös huoltotöiden ajan.

Ikävää kun valot sammuu aina kun tekee akuilla jotain kytkentöjä tms.

Tsekkasin tuon Victronin kolmetonnisen ja on liian kallis. Edecoa 2.5 kW on alle neljä sataa.

Nyt kun mökin akut tuli yön selkään täyteen, fiksusti toteutetun autolaturin tulisi pudottaa latausvirta noin yhteen amppeeriin. .............jänniteohjaus on parempi. Tuo 13.7v ei kiehuta yhtään akkua edes viikossa huonoksi. Syklisessä käytössä pitää nousta 14.4v ja myös olla siinä jonkun aikaa,muuten jää vajaaksi ja joka kerta enempi ja enempi vajaaksi. Ehkä starttiakut ei vaadi ihan yhtä pitkää latausta kuin vapaa-ajan akut.

Akkujen varaustaso auton perässä alkoi tippua, joten ratkaisu on kolmannen vartan sijaan jatkaa akkuja super-kapasitoreilla.

Systeemin hinta nousee mutta kapasitoreilla on käytännössä kymmenen vuoden takuu - mitä enemmän kapasitoria auton perässä on suhteessa akkuun, sen vähemmän akkuja tai niiden varaustilaa tarvitsee jatkossa miettiä. Systeemin ennustettavuus paranee.

Lisäsin kolme 16 faradin super-kapasitoria akkujen rinnalle. Vaikutus oli selvä - varaustasot jo muutaman purkaus/varaus syklin jälkeen alkoi palautua. Kapasitoreissa on se 14.3 volttia, johon lataus päättyy - ne jatkavat akkujen latausta laturin sammuttamisen jälkeen.

Kyse on muutaman satasen investoinnissa, jolla saa merkittävän kapasitorin auton perään. Painoahan niissä ei ole paljon.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Akkujen varaustaso auton perässä alkoi tippua, joten ratkaisu on kolmannen vartan sijaan jatkaa akkuja super-kapasitoreilla.

Systeemin hinta nousee mutta kapasitoreilla on käytännössä kymmenen vuoden takuu - mitä enemmän kapasitoria auton perässä on suhteessa akkuun, sen vähemmän akkuja tai niiden varaustilaa tarvitsee jatkossa miettiä. Systeemin ennustettavuus paranee.

Lisäsin kolme 16 faradin super-kapasitoria akkujen rinnalle. Vaikutus oli selvä - varaustasot jo muutaman purkaus/varaus syklin jälkeen alkoi palautua. Kapasitoreissa on se 14.3 volttia, johon lataus päättyy - ne jatkavat akkujen latausta laturin sammuttamisen jälkeen.

Kyse on muutaman satasen investoinnissa, jolla saa merkittävän kapasitorin auton perään. Painoahan niissä ei ole paljon.

Lue lisää

Heh heh, et ole tosissasi...

Tuossa on kapasitorit punaisena: https://postimg.cc/image/c1i3x5btt/

Nämä tarvitaan, koska jatkuvassa käytössä ei ole mahdollisuutta erillisiin huoltolatauksiin. Ilman kapasitoreja akkujen varaustaso laskee, jolloin laturia joutuu käyttämään enemmän.

Kolmas varta korvataan viisi - kymmenellä kapasitorilla.

> Heh heh, et ole tosissasi...

Selvä vaikutus varaustasoon jo kolmella lisäkapasitorilla. On kokeiltu.

eroaverkosta.be kirjoitti:

> Heh heh, et ole tosissasi...

Selvä vaikutus varaustasoon jo kolmella lisäkapasitorilla. On kokeiltu.

Etkä yhtään muista kun sinulle selvitettiin oikein esimerkein, paljonko tuollainen konkka pystyy varastoimaan sähköä?

Jeps ikiliikkujaan verrattava keksintö...

Ymmärrän kateuden kun jollain on valot ja tietokoneet päällä yötäpäivää itsetuotetulla bemarin sähköllä. Ei sähkösopimuksia, ei siirtomaksuja, ei pelkoa sähkökatkoista.

Ei sitoutumista kartelleihin tai muihin mafiaan verrattaviin liigoihin.

korjaus edelliseen, se oli Nilsiässä se öljysheikki !

Auton käynnistys ja sammutys automaattisesti on tapauskohtainen juttu. Alkuun on hankittava auton täydellinen sähkökaavio, mistä selviää homman vaativuus.

Tähän automalliin kaaviot on olemassa. On myös netissä ohjeet, kuinka automalli muutetaan nappulalla käynnistettäväksi - tupakansytyttimen paikalle tulee käynnistysnappula. Näillä kenties pääsee asiassa alkuun.

Ongelma voi olla se, että tarkoitukseen katsottu generaattorin ohjain tunnistaa käynnistyksen onnistumisen ainoastaan öljynpaineen perusteella. Öljynpaineen tunnistimen on oltava tarkoitukseen sopiva - sellaisenkin varmaan voi jälkiasennella johonkin sopivaan kohtaan, jos ei alkuperäisellä toimi.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Tähän automalliin kaaviot on olemassa. On myös netissä ohjeet, kuinka automalli muutetaan nappulalla käynnistettäväksi - tupakansytyttimen paikalle tulee käynnistysnappula. Näillä kenties pääsee asiassa alkuun.

Ongelma voi olla se, että tarkoitukseen katsottu generaattorin ohjain tunnistaa käynnistyksen onnistumisen ainoastaan öljynpaineen perusteella. Öljynpaineen tunnistimen on oltava tarkoitukseen sopiva - sellaisenkin varmaan voi jälkiasennella johonkin sopivaan kohtaan, jos ei alkuperäisellä toimi.

Lue lisää

Automaattista käynnistystä toteutettaessa pitää olla tietyt rutiinit mukana. Ensin on järjestelmän tsekattava ettei vaihde ole päällä, sytysvirta on kytkettävä päälle, sitten vakiopituinen starttaus, tarkistus onko öljynpaine tai laturin D noussut, jos ei niin uusi starttaus, jne. Sitten hätäsammutus ylilämmöstä, öljynpaineesta, jne.

Kokeiluun on tulossa tunnetun valmistajan generaattorin ohjausboksi, jossa on valmiita toimintoja. Ehkä valmistajan saa houkuteltua autoprojektiin mukaan, mikäli tarvitaan modauksia.

Tässä oli mökin tämän hetken lataussäädin: https://postimg.cc/image/lhto3jx23/

Puolen tunnin rälläköinnin jälkeen kun olin jo lopettanut toinen buck poksahti ja näkyi pieni tulen leimahdus. Kyseessä oli buck, jonka virranrajoituksen valo paloi kirkkaammin kuin toisen buckin.

Buckeja ei saa balansoitua niin, että molemmissa olisi yhtä kirkas virranrajoituksen valo. Kun vähänkin säätää, kirkkaampi valo vain siirtyy toiseen buckiin.

Jos lataussäädin on toteutettu näin rinnakkaisilla buckeilla, tarvittaisiin automaattista balansointia buckien kesken, joka toimii aktiivisesti kaikenaikaa. Sinänsä ratkaisu olisi hyvä, koska se jakaa kuorman, eikä mökin sähköt ole yhden transistorin paukahduksesta kiinni.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Kokeiluun on tulossa tunnetun valmistajan generaattorin ohjausboksi, jossa on valmiita toimintoja. Ehkä valmistajan saa houkuteltua autoprojektiin mukaan, mikäli tarvitaan modauksia.

Tässä oli mökin tämän hetken lataussäädin: https://postimg.cc/image/lhto3jx23/

Puolen tunnin rälläköinnin jälkeen kun olin jo lopettanut toinen buck poksahti ja näkyi pieni tulen leimahdus. Kyseessä oli buck, jonka virranrajoituksen valo paloi kirkkaammin kuin toisen buckin.

Buckeja ei saa balansoitua niin, että molemmissa olisi yhtä kirkas virranrajoituksen valo. Kun vähänkin säätää, kirkkaampi valo vain siirtyy toiseen buckiin.

Jos lataussäädin on toteutettu näin rinnakkaisilla buckeilla, tarvittaisiin automaattista balansointia buckien kesken, joka toimii aktiivisesti kaikenaikaa. Sinänsä ratkaisu olisi hyvä, koska se jakaa kuorman, eikä mökin sähköt ole yhden transistorin paukahduksesta kiinni.

Lue lisää

Pistä konverttereiden tehopiirin päälle pieni jäähdytyssiili, niin kestää enemmän rääkkiä.
https://www.dx.com/p/jtron-5a-75w-dc-dc-adjustable-step-down-stabilized-voltage-supply-module-deep-blue-388863#.W5FGW8AVRPY

No just. Tuollainen siili ensin ja päälle tietsikan prosessorituuletin. Epäilen vain josko tämä säädinratkaisu on vielä kovin lopullinen.

Kukahan mahtaisi olla virtalähteiden paras auktoriteetti Suomessa? Tähän tarkoitukseen pitäisi suunnitella "oppiva" hybridisäädin, joka voi ottaa (paljon) virtaa autosta ja aurinkopaneeleista.

Ja saa akut menemään täyteen riippumatta kuormituksen vaihteluista.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Kokeiluun on tulossa tunnetun valmistajan generaattorin ohjausboksi, jossa on valmiita toimintoja. Ehkä valmistajan saa houkuteltua autoprojektiin mukaan, mikäli tarvitaan modauksia.

Tässä oli mökin tämän hetken lataussäädin: https://postimg.cc/image/lhto3jx23/

Puolen tunnin rälläköinnin jälkeen kun olin jo lopettanut toinen buck poksahti ja näkyi pieni tulen leimahdus. Kyseessä oli buck, jonka virranrajoituksen valo paloi kirkkaammin kuin toisen buckin.

Buckeja ei saa balansoitua niin, että molemmissa olisi yhtä kirkas virranrajoituksen valo. Kun vähänkin säätää, kirkkaampi valo vain siirtyy toiseen buckiin.

Jos lataussäädin on toteutettu näin rinnakkaisilla buckeilla, tarvittaisiin automaattista balansointia buckien kesken, joka toimii aktiivisesti kaikenaikaa. Sinänsä ratkaisu olisi hyvä, koska se jakaa kuorman, eikä mökin sähköt ole yhden transistorin paukahduksesta kiinni.

Lue lisää

Mikä noiden peräkkäisten ja rinnakkaisten konvertterien tehtävä on? Onko tuo näkyvissä oleva pikkuakku mökin ainoa akku? Mistä tuo harmaa johto tulee? Autolta vai paneeleilta?

Autosta tuleva 28V ei ollut riittävä määrä voltteja vetämään mökin akut täyteen kuorman ollessa päällä, joten kuvan isompi buck on step-up convertteri ja säädetty 31 volttiin.

Pikku rinnakkaisbuckit on säädetty 29.5 volttiin ja niiden virtausta rajoitettu alle 4 amppeerin yhteensä. Virran rajoitus tarvitaan akkulaturissa - muuten ei mene akut täyteen. Tarkoitus oli laittaa 3 - 5 vastaavaa pikku-buckia rinnakkain suurempia virtoja varten aina 10 amppeeriin saakka. Käytännössä tällä hetkellä riittää 3 amppeeria autosta tulevaa latausvirtaa.

Akkuja on kuusi kappaletta ja kasvatetaan seuraavaksi 8 kpl akustoon (2 kW hetkelliselle maksimiteholle soveltuu silloin). Ne ovat 22 Ah deep cycle akkuja ja laitettu rinnan ja sitten sarjaan 24 voltin akuksi - 66 Ah siis tällä hetkellä 24 volttisena.

Koko systeemi on tällähetkellä tarkoitettu 1.5 kW maksimiteholle.

Käytännössä kannattaa asentaa systeemiin vielä line interactive UPS-laite, joka ottaa isotkin hetkelliset kuormat huoletta hoitaakseen. Sitten ei tarvitse pelätä invertterin puolesta.

Ja hybridisäätimen tulisi kyetä ottamaan virtaa sekä aurinkopaneeleilta että autosta - jos paneelien teho ei riitä toivotulle latausvirralle, generaattori otetaan joustavasti peliin mukaan.

Mikäli tällaisen huipputehokkaan oppivan hybridisäätimen voisi suunnitella ja rakentaa, silloin systeemi voi ratkaista Suomen energiaongelman.

Koska tällä hetkellä systeemissä ei vielä ole mitään logiikkaa, se on epätehokas. Mutta sillä saa valot ja tietsikat pysymään päällä yötä päivää ja rälläköinnin ja imuroinnin tehtyä muutamalla tankkiin kaadetulla litralla päivässä - nyt ei siis ole ollut aurinkopaneelit vielä käytössä generaattorin kanssa yhdessä.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Autosta tuleva 28V ei ollut riittävä määrä voltteja vetämään mökin akut täyteen kuorman ollessa päällä, joten kuvan isompi buck on step-up convertteri ja säädetty 31 volttiin.

Pikku rinnakkaisbuckit on säädetty 29.5 volttiin ja niiden virtausta rajoitettu alle 4 amppeerin yhteensä. Virran rajoitus tarvitaan akkulaturissa - muuten ei mene akut täyteen. Tarkoitus oli laittaa 3 - 5 vastaavaa pikku-buckia rinnakkain suurempia virtoja varten aina 10 amppeeriin saakka. Käytännössä tällä hetkellä riittää 3 amppeeria autosta tulevaa latausvirtaa.

Akkuja on kuusi kappaletta ja kasvatetaan seuraavaksi 8 kpl akustoon (2 kW hetkelliselle maksimiteholle soveltuu silloin). Ne ovat 22 Ah deep cycle akkuja ja laitettu rinnan ja sitten sarjaan 24 voltin akuksi - 66 Ah siis tällä hetkellä 24 volttisena.

Koko systeemi on tällähetkellä tarkoitettu 1.5 kW maksimiteholle.

Käytännössä kannattaa asentaa systeemiin vielä line interactive UPS-laite, joka ottaa isotkin hetkelliset kuormat huoletta hoitaakseen. Sitten ei tarvitse pelätä invertterin puolesta.

Lue lisää

>rajoitettu alle 4 amppeerin yhteensä. Virran rajoitus tarvitaan akkulaturissa - muuten ei mene akut täyteen
>
>
Miten perustelet tuon? Paremmin ja nopeammin akut täyttyy kun virtaa ei rajoiteta.
Akkujen latausjännite, kaksi 12V akkua sarjassa, on jatkuvassa ylläpitolatauksessa 27,6V enintään. Syklisessä latauksessa voi jännitteen ruuvata enintään 30V. Erikseen tuskin tarvitset mitään virran rajoitusta latausvirralle. Eikös autossakin ole jo jokin konvertteri nostamassa jännitteen 28V?

Kun akun navoissa on kuormitus samalla kun sitä ladataan, kuorma vetää sekä akun että laturin jännitedifferentiaalin niin lähelle toisiaan, että akun varausreaktiota ei tapahdukaan riittävässä määrin. Kun latausvirtaa jarrutetaan, laturin jännite ei putoakkaan kuorman vaikutuksesta.

Tämä on käytännössä testattu, auton muuntajasta tulee suoraan yli 10A virta - akut eivät menneet täyteen invertterin ollessa käynnissä, joten ryhdyin operoimaan buckien kautta. Sama ilmiö tosin havaittu jo aikaisemmin kesällä aurinkopaneelien yhteydessä - pelkästään paneelilla akkua ei saanut täyteen mutta buckin kanssa virtaa rajoittamalla jo menikin.

Autossa akku on jatkuvassa 14.6 voltin ylläpitolatauksessa - yli 29V 24 voltin akulle. Ei ole muuta haittaa kuin että säätimen pitäisi rajoittaa virtaa vielä enemmän kun akku on menossa täyteen, joka parantaisi koko systeemin tehokkuutta - toisin sanoen latauslogiikkaa tarvittaisiin.

> Erikseen tuskin tarvitset mitään virran rajoitusta latausvirralle.

Kiteytettynä voidaan sanoa, että virta ei lataa akkua vaan laturin ja akun välinen jännite-ero. Jos akun navoissa kuormitus kaventaa jännite-eroa, akun latausta ei tapahdu ja virtaa vain kulkee akun kautta.

> on jatkuvassa ylläpitolatauksessa 27,6V

Ymmärrän ylläpitolatauksen siten, että täyttä akkua pidetään täytenä eli kompensoidaan akun itsepurkaus. 24V akkua ei saa täyteen tuolla latausjännitteellä - akkujen kapasiteetti pienenee melko nopsaan alilatauksen vuoksi.

On mahdollista, että järkevä laturi pudottaisi jännitteen tuolle tasolle mutta vasta kun akku on saatu ensin täyteen korkeammalla jännitteellä.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Kun akun navoissa on kuormitus samalla kun sitä ladataan, kuorma vetää sekä akun että laturin jännitedifferentiaalin niin lähelle toisiaan, että akun varausreaktiota ei tapahdukaan riittävässä määrin. Kun latausvirtaa jarrutetaan, laturin jännite ei putoakkaan kuorman vaikutuksesta.

Tämä on käytännössä testattu, auton muuntajasta tulee suoraan yli 10A virta - akut eivät menneet täyteen invertterin ollessa käynnissä, joten ryhdyin operoimaan buckien kautta. Sama ilmiö tosin havaittu jo aikaisemmin kesällä aurinkopaneelien yhteydessä - pelkästään paneelilla akkua ei saanut täyteen mutta buckin kanssa virtaa rajoittamalla jo menikin.

Autossa akku on jatkuvassa 14.6 voltin ylläpitolatauksessa - yli 29V 24 voltin akulle. Ei ole muuta haittaa kuin että säätimen pitäisi rajoittaa virtaa vielä enemmän kun akku on menossa täyteen, joka parantaisi koko systeemin tehokkuutta - toisin sanoen latauslogiikkaa tarvittaisiin.

Lue lisää

Laita tuommoinen vähän järeämpi virranrajoittaja siihen, ei tarvitse kikkailla kahdella rinnan kytketyllä. Voisi olla myös vähän helpompi säädettävä.
https://www.ebay.com/itm/Digital-controlled-Step-Down-32V-5A-160W-Buck-Power-supply-constant-volt-current/401314722587?hash=item5d7038b31b:g:qF8AAOSwkShY~75R

eroaverkosta.be kirjoitti:

> Erikseen tuskin tarvitset mitään virran rajoitusta latausvirralle.

Kiteytettynä voidaan sanoa, että virta ei lataa akkua vaan laturin ja akun välinen jännite-ero. Jos akun navoissa kuormitus kaventaa jännite-eroa, akun latausta ei tapahdu ja virtaa vain kulkee akun kautta.

> on jatkuvassa ylläpitolatauksessa 27,6V

Ymmärrän ylläpitolatauksen siten, että täyttä akkua pidetään täytenä eli kompensoidaan akun itsepurkaus. 24V akkua ei saa täyteen tuolla latausjännitteellä - akkujen kapasiteetti pienenee melko nopsaan alilatauksen vuoksi.

On mahdollista, että järkevä laturi pudottaisi jännitteen tuolle tasolle mutta vasta kun akku on saatu ensin täyteen korkeammalla jännitteellä.

Lue lisää

"Kiteytettynä voidaan sanoa, että virta ei lataa akkua vaan laturin ja akun välinen jännite-ero. Jos akun navoissa kuormitus kaventaa jännite-eroa, akun latausta ei tapahdu ja virtaa vain kulkee akun kautta."

Voi sen kiteyttää niinkin, että "jännite-ero ilman virtaa ei tee yhtään mitään". Ja edelleen, "virta akkuun on latausta".

> "virta akkuun on latausta".

Eipä aina olekaan. Mietippä asiaa näin - kumpi on vahvempi virtalähde, 60 Ah akku vai pieni muuntaja?

Jos muuntajan virtaa ei rajoiteta samalla kun akun navoista otetaan kuormitusta, akku on vahvempi ja sulkee muuntajan ja akun volttivälin nolliin. Pikku muuntajan jännite droppaa akun jännitteen tasolle - differentiaali nolla, eikä latausta. Virtaa kulkee akun napojen kautta mutta latausreaktio ei käynnisty.

Varausreaktion käynnistyminen edellyttää tietyn verran korkeampaa jännitettä kuin sen hetken akun varaustila. Kun muuntajan virtaa reguloidaan, jännite ei droppaa akun tasolle vaan differentiaalia on riittävästi latausreaktiota varten.

Lataus on akun sisällä aina kemiallinen reaktio, jonka käynnistymiselle on tietyt perusvaatimukset - jos ne eivät täyty, akun napojen kautta kulkeva virta ei käynnistä latausreaktiota.

eroaverkosta.be kirjoitti:

> "virta akkuun on latausta".

Eipä aina olekaan. Mietippä asiaa näin - kumpi on vahvempi virtalähde, 60 Ah akku vai pieni muuntaja?

Jos muuntajan virtaa ei rajoiteta samalla kun akun navoista otetaan kuormitusta, akku on vahvempi ja sulkee muuntajan ja akun volttivälin nolliin. Pikku muuntajan jännite droppaa akun jännitteen tasolle - differentiaali nolla, eikä latausta. Virtaa kulkee akun napojen kautta mutta latausreaktio ei käynnisty.

Varausreaktion käynnistyminen edellyttää tietyn verran korkeampaa jännitettä kuin sen hetken akun varaustila. Kun muuntajan virtaa reguloidaan, jännite ei droppaa akun tasolle vaan differentiaalia on riittävästi latausreaktiota varten.

Lataus on akun sisällä aina kemiallinen reaktio, jonka käynnistymiselle on tietyt perusvaatimukset - jos ne eivät täyty, akun napojen kautta kulkeva virta ei käynnistä latausreaktiota.

Lue lisää

Tarkoitin ihan konkreettisesti, kun akun navasta menee virtaa akun sisälle, se on latausta.

Jos jännitedifferentiaali ei ole riittävän laaja, akun varaustila ei kasva vaikka virtaa kulkisi.

Tämä tapahtuu silloin kun akusta sekä otetaan virtaa että yritetään samaan aikaan kasvattaa akun varausta. Pikku buckin jännite ilman virranrajoitusta droppaa enemmän kuin akun jännite, jolloin ne ovatkin samassa potentiaalissa - ei varausta. Virtaa kyllä kulkee akun kautta.

On ihan konkreettinen ja melko helposti ymmärrettävä asia.

Ja tästä syystä PWM hakkurimuuntajat ovat yleistyneet ja ovat tehokkaampia latureita.

Linkittämäsi buck vaikuttaa hyvältä mutta virranrajoituspiiri näyttäisi aika samalta kuin pikku buckeissa. Autolaturiprojekti ottaa ison harppauksen eteenpäin vasta siinä vaiheessa, kun mökin lataussäädin on PWM tyyppinen.

Sitten voi ottaa paljon virtaa autosta ja käyttää mökissä paljon virtaa - ja saa vielä mökin akut täyteen samalla.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Ja tästä syystä PWM hakkurimuuntajat ovat yleistyneet ja ovat tehokkaampia latureita.

Linkittämäsi buck vaikuttaa hyvältä mutta virranrajoituspiiri näyttäisi aika samalta kuin pikku buckeissa. Autolaturiprojekti ottaa ison harppauksen eteenpäin vasta siinä vaiheessa, kun mökin lataussäädin on PWM tyyppinen.

Sitten voi ottaa paljon virtaa autosta ja käyttää mökissä paljon virtaa - ja saa vielä mökin akut täyteen samalla.

Lue lisää

Maaninen vaihe päällä...

Suomen energiaongelman ratkaisu tekeillä (hybridikonsepti täysin valmis, myös toteutus jo selvästi alkua pitemmällä - systeemin prototyyppejä koekäytössä).

Miten usein pääsee ratkaisemaan kokonaisen maan energiapulan ja kalleuden? Ja vielä ikäänkuin puskista?

Kun OL-3 on lopulta valmis avattavaksi ydinvoiman museoksi, hybridikonsepti tuottaa kotimaista yksilöenergiaa pilkkahinnalla kesät talvet yötäpäivää.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Suomen energiaongelman ratkaisu tekeillä (hybridikonsepti täysin valmis, myös toteutus jo selvästi alkua pitemmällä - systeemin prototyyppejä koekäytössä).

Miten usein pääsee ratkaisemaan kokonaisen maan energiapulan ja kalleuden? Ja vielä ikäänkuin puskista?

Kun OL-3 on lopulta valmis avattavaksi ydinvoiman museoksi, hybridikonsepti tuottaa kotimaista yksilöenergiaa pilkkahinnalla kesät talvet yötäpäivää.

Lue lisää

Hienoa, kohta joka talon pihassa on bemarit jauhamassa sähköä.

Ihan vaan huomautan, että konsepti on käytössä ja tuottaa valoa ja sähköä yötäpäivää kun vaan muistaa pari litraa kaataa tankkiin silloin tällöin.

Kukaan ei ole menettänyt penninjeniä tässä kotimaisessa energiaprojektissa.

eroaverkosta.be kirjoitti:

Ihan vaan huomautan, että konsepti on käytössä ja tuottaa valoa ja sähköä yötäpäivää kun vaan muistaa pari litraa kaataa tankkiin silloin tällöin.

Kukaan ei ole menettänyt penninjeniä tässä kotimaisessa energiaprojektissa.

Lue lisää

Kaikki kunnia Saksalaiselle autoteollisuudelle, ovat onnistuneet moottorin ja laturin yhteensovittamisessa. Unohtamatta Outokumpua johdinmateriaalin osalta ja tietenkin myös akkuteollisuutta sähkön välivarastoinnin osalta. Loppu on toisarvoista käpistelyä.

Jaa vain on. Mutta tässäpä ketjussa ei olekaan yhtään mitään kusetusta vaan kaikki toimii juuri siten kuin on esitetty. Jos tällainen varavoimakonsepti - joka minulla toimii siis jo käytännössä päävoimakonseptina - ei kiinnosta tai sellaiselle ei ole tarvetta, niin onhan täällä monia muitakin ketjuja.

Miksi tulla turhaan rääpimään ketjuun, jossa kehitetään konkreettista ja täysin toimivaa ja edullista kotimaista vaihtoehtoista yksilöenergian tuotantomenetelmää?

Antaa niiden kehittää, jotka haluaa kehittää. Vapaa maa - vapaat energiaratkaisut.

Omavarainen sillä hetkellä kun töpselistä ei enää juokse sähkö. Ja jos auton polttoaine on kotimaassa tuotettua, huoltovarmuus on aika hyvällä tasolla.

Tämä innovaatio lähti kehittymään siitä kokeilusta, että laitoin toisen vartan akun autoon ja huomasin saavani tuplasti sähköä generaattorista verrattuna yhteen akkuun. Kuinka moni on tuota asiaa kokeillut?

Uudet innovaatiot ovat aina sekä inspiraatiota että perspiraatiota.

Kyllä se tyhjä 12 V mökkiakku siitä lataantuu täyteenkin kun bemun automaattistarttaus täräyttää koneen käyntiin. Otat sen automaattistarttauksen virtareleeltä joka haistelee latausvirtaa auton ja mökin akun välillä. Bemun sammutus sitten jännitevahdita.
Järkevintä on pitää akkujännite kaikissa 12 V, ja laittaa 24 V konvertteri kiinni vasta mökkiakkuun jos sellaista jännitettä tarvitaan.

> Tietenkin kaksi vajaata akkua ottaa tuplat virtaa vastaan oli ne kytketty 12v tai 24v ei merkityst.

Ei voinut tietää kokeilematta vaan luulohan oli, että laturi on reilun puolen kilovatin maksimi olipa akku mikä tahansa. Enemmän sieltä tuli, ja silloinhan homma alkoi olla järkevää.

Toisin sanoen lataustehoa rajoittava tekijä oli akku, jonka kasvattaminen tuplaksi kasvatti lataustehon tuplaksi.

Oleellista on, että on akun latausvoimaa. Kaikki muu on systeemin tehokkuuden optimointia.

Ja vieläkin kannattaisi kokeilla kolmannella vartalla, josko latausvoimaa on vieläkin reservissä bemun laturissa. On mahdollista, että testaan tuon.

Mökissä on nyt siis keskimäärin jatkuva 0,15 kW kulutus näillä asetuksilla. Lämmitykseen on tulossa muita ratkaisuja mutta ihan hyvän valaistuksen tuolla sähköllä jo saa.

Kuinka sinä nyt hylkäsit opin pysyvän virtarajoituksen eduista ja laitoit siihen tavallisen aurinkopaneelisäätimen? Säädinhän lataa akkua pätkimällä virtaa sen mukaan mikä on akun varaustaso. Tyhjälle akulle kytkentäsuhde on 100 % ja akun jännitteen noustessa pienenee kytkentäsuhde lähes 0 % täydelle akulle. Akku tosin tykkää kun saa virtaa halunsa mukaan.
Tämähän on PWM- säädön periaate. Eikä PWM säädä itse virtaa, vaan pätkii täyttä virtaa. Tosin virtalähteen puskurikondensaattori tasoittaisi siihen kohdistuvaa ON/OFF kuormitusta. Kytkentäsuhteella 50% ON / 50 % OFF, virran ajallinen keskiarvo on puolet todellisesta virrasta.

En pysty vastaamaan toistaiseksi muuta kuin että mielestäni akkujen olisi pitänyt 8A virralla täyttyä hieman nopeamminkin verrattuna virtarajoitetun buckin 3 amppeeriin.

Kädenvääntö on lineaarisen laturin (buck) ja switching tyyppisen (PWM) välillä. PWM-laturia väitetään tehokkaammaksi. Se kumpi lataa akkuja tehokkaammin akun ollessa kuormitettu on voittaja. Miten voittaja saadaan käytännössä selville?

Tuossa kytkennässäni säädin ei voi tietää kuormituksen määrää, koska invertteriä ei ole kytketty säätimen Load lähtöön vaan akkuun suoraan (säätimen 20A on liian pieni ulostulo kuormalle kun tarvitaan jopa 60A). Toisin sanoen jos aurinkolaturi olisi kytketty kuten kuuluu, voi olla että siitä olisi apua akkujen latauksessa.

Mökkisäätimen täytyisi tietää paljonko virtaa otetaan akulta ulos, jotta se voi määritellä paljonko pitää laittaa sisään akun täyttämiseksi samalla kun sieltä otetaan - nämä ovat käytännön pulmia, jotka ratkeavat sekä teoreettisella että käytännöllisellä tarkastelulla.

Lopulta tehokkain säädin on mikroprosessoriohjattu, joka osaa ennakoida kuormituspiikit ja säätää latausta kaikenaikaa dynaamisesti.

> Akku tosin tykkää kun saa virtaa halunsa mukaan.

Virta ei ole määrittävä tekijä latauksessa vaan jännite. Voit tyhjälle akulle antaa vaikka 100 volttia, ja siitä se tykkää ja täyttyy tosi nopsaan. Jännitteen vain täytyy laskea kovin nopeasti myöskin akun täyttyessä, jotta latausreaktio ei ala kiehumaan akun sisällä.

Tällaisia todellisia teholatureita on laboratorioissa koekäytössä mutta kukaan akkuvalmistaja ei salli niiden käyttöä käytännön tilanteissa ymmärrettävistä syistä. Jos jokin menee pieleen eikä jännite putoa akun täyttyessä, tapahtuu vety- ja happoräjähdys.

eroaverkosta.be kirjoitti:

En pysty vastaamaan toistaiseksi muuta kuin että mielestäni akkujen olisi pitänyt 8A virralla täyttyä hieman nopeamminkin verrattuna virtarajoitetun buckin 3 amppeeriin.

Kädenvääntö on lineaarisen laturin (buck) ja switching tyyppisen (PWM) välillä. PWM-laturia väitetään tehokkaammaksi. Se kumpi lataa akkuja tehokkaammin akun ollessa kuormitettu on voittaja. Miten voittaja saadaan käytännössä selville?

Tuossa kytkennässäni säädin ei voi tietää kuormituksen määrää, koska invertteriä ei ole kytketty säätimen Load lähtöön vaan akkuun suoraan (säätimen 20A on liian pieni ulostulo kuormalle kun tarvitaan jopa 60A). Toisin sanoen jos aurinkolaturi olisi kytketty kuten kuuluu, voi olla että siitä olisi apua akkujen latauksessa.

Mökkisäätimen täytyisi tietää paljonko virtaa otetaan akulta ulos, jotta se voi määritellä paljonko pitää laittaa sisään akun täyttämiseksi samalla kun sieltä otetaan - nämä ovat käytännön pulmia, jotka ratkeavat sekä teoreettisella että käytännöllisellä tarkastelulla.

Lopulta tehokkain säädin on mikroprosessoriohjattu, joka osaa ennakoida kuormituspiikit ja säätää latausta kaikenaikaa dynaamisesti.

Lue lisää

Siis buck konvertteri ei ole lineaarinen muunnin. Se on hakkuri, ja säätötapana voi olla myös PWM.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134653/Heino_Jani.pdf?sequence=1
Kyllä se aurinkosäädinkin havaitsee heti kuorman, akun jännitteen laskemisesta. Akusta otettu virta nimittäin lisää jännitehäviötä akun sisäisessä resistanssissa, joka vastaavasti laskee akun napajännitettä.
Eikös siitä virtamittarista näe suoraan, miten latausvirta käyttäytyy akkua rajusti kuormitettuna? Onko siinä havaittavissa eroa entiseen virtarajoitettuun buck-muuntimeen verrattuna?

eroaverkosta.be kirjoitti:

> Akku tosin tykkää kun saa virtaa halunsa mukaan.

Virta ei ole määrittävä tekijä latauksessa vaan jännite. Voit tyhjälle akulle antaa vaikka 100 volttia, ja siitä se tykkää ja täyttyy tosi nopsaan. Jännitteen vain täytyy laskea kovin nopeasti myöskin akun täyttyessä, jotta latausreaktio ei ala kiehumaan akun sisällä.

Tällaisia todellisia teholatureita on laboratorioissa koekäytössä mutta kukaan akkuvalmistaja ei salli niiden käyttöä käytännön tilanteissa ymmärrettävistä syistä. Jos jokin menee pieleen eikä jännite putoa akun täyttyessä, tapahtuu vety- ja happoräjähdys.

Lue lisää

Se akun "virran halu" tulee yksinkertaisesti, teholähteen ja akun napajännitteiden erotuksen suhteesta latausvirtapiirin resistanssiin. I = U / R

"Laturikeksijöitä"

http://oulun1.blogspot.com/2017/07/asmo-laturin-palotarina-on-satua.html

Autolaturi buck on täyttä proosaa.

Jorma uskoo :)
https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/valoen-omistus-meni-uusiksi-tunnettuja-suursijoittajia-isoiksi-omistajiksi-6696812

> suhteesta latausvirtapiirin resistanssiin. I = U / R

Olisikohan kaava kuitenkin muotoa I = (U1 - U2) / (r1- r2) eli kaiketi myös laturin sisäinen vastus vaikuttaa latausvirran arvoon.

Aurinkopaneeli akkulaturina on korkea sisäinen vastus ja siksi pieni latausvirta paitsi kun akkuna on sisäiseltä vastukseltaan pienin mahdollinen eli kapasitori, jolloin saadaan maksimi latausvirta paneelilta.

eroaverkosta.be kirjoitti:

> suhteesta latausvirtapiirin resistanssiin. I = U / R

Olisikohan kaava kuitenkin muotoa I = (U1 - U2) / (r1- r2) eli kaiketi myös laturin sisäinen vastus vaikuttaa latausvirran arvoon.

Aurinkopaneeli akkulaturina on korkea sisäinen vastus ja siksi pieni latausvirta paitsi kun akkuna on sisäiseltä vastukseltaan pienin mahdollinen eli kapasitori, jolloin saadaan maksimi latausvirta paneelilta.

Lue lisää

Latausvirtapiirin resistanssiin sisältyy tietenkin kaikki; teholähteen sisäinen resistanssi akun sisäinen resistanssi johtimien resistanssi, jne.

> Ainakin nyt auton käynnistäminen kasvattaa mökin latausvirtaa, jota se ei aikaisemmin tehnyt. Auton perässä on reilun puolen kilovatin muuntaja, joka on vakioitu 27.9 voltin jännitteelle.
>
Teoriassa ei pitäisi virran muuttua, mutta ilmeisesti tämä "vakioitu jännite" kuitenkin nousee hieman kun auto käynnistetään.
> Ja buckissa virranrajoitus nostaa jännitettä, mikä puolestaan nostaa latausvirtaa ja -tehoa. Virtaa patoamalla saadaan juuri sama virran arvo mutta korkeammalla latausjännitteellä = enemmän latausvoimaa virtaa rajoittamalla.
>
Siis buckin otto-puolen jännite voi nousta virtaa rajoitettaessa. Anto-puolen jännite laskee virran rajoitusta lisättäessä, ei kuitenkaan alemmaksi kuin siihen liitetyn akun sen hetkinen napajännite.

> Akun varautuminen riippuu latausdifferentiaalista. Ei virranrajoitusta, ei differentiaalia.
>
Yksiselitteisesti ilmaistuna:

Akun latausvirta riippuu jännite-erosta, syöttävän jännitteen ja akun napajännitteen välillä.

Virranrajoitus (moduli) lisää latauspiiriin sarjaan itsesäätyvän "jännitehäviön", joten em. latausjännite-ero säätyy jatkuvasti siten että latausvirta pysyy vakiona, kunnes akun napajännite on noussut niin paljon että virranrajoituksen jännitereservi on huvennut nollaan. Tämän jälkeen latausvirta alenee tasaisesti, ja on nolla kun akun napajännite on noussut samaan kuin syöttävä jännite. Edellyttäen tietenkin että syöttävä jännite ei ole korkeampi kuin mihin akun jännite pystyy nousemaan...

Näin se menee virallisen sähköopin mukaan, sinulla tosin on käytössä oma, hieman kotikutoinen sähköoppi :)

> Akun latausvirta riippuu jännite-erosta

Tämä on juuri se differentiaali.

> Näin se menee virallisen sähköopin mukaan, sinulla tosin on käytössä oma, hieman
> kotikutoinen sähköoppi :)

Ei differentiaalissa ole mitään kotikutoista.

Asia käsiteltiin siinä ensimmäisessä buck-ketjussa, kun kesällä aloitin aurinkopaneelien kanssa toimimaan. Löytyi hyvä buck, jonka virranrajoituspiiri oli juuri sopiva paneelille ja akut sai menemään täyteen tai ainakin lähemmäs täyttä.

Kävi juuri toisinpäin kuin ylempänä esitit - paneelin napajännite laski buckin sisääntulossa paneelin parhaan jännitteen tasolle - ja ulostulossa jännite nousi. Virta pysyi samana virtaa rajoittaessa (kun jännite kasvaa ulostulossa, virtakin kasvaa rajoittimeen saakka = enemmän lataustehoa virtaa rajoittamalla).

Käytännössä siis kävi näin:

Paneelin kuormittamaton jännite 19.5V ja akkuun kytkettynä 12.5V. Väliin pikku-buck ja virranrajoitus, jolloin paneelin navoissa jännite 17.9V (paneelin paras tehopiste) ja buckin ulostulossa 13.5V - virta edelleen sama 2A.

Rajoittamataon latausteho 12.5 * 2
Virranrajoitettu latausteho 13.5 * 2

Kumpihan mahtoi laittaa akkuun enemmän sähköä?

eroaverkosta.be kirjoitti:

> Akun latausvirta riippuu jännite-erosta

Tämä on juuri se differentiaali.

> Näin se menee virallisen sähköopin mukaan, sinulla tosin on käytössä oma, hieman
> kotikutoinen sähköoppi :)

Ei differentiaalissa ole mitään kotikutoista.

Asia käsiteltiin siinä ensimmäisessä buck-ketjussa, kun kesällä aloitin aurinkopaneelien kanssa toimimaan. Löytyi hyvä buck, jonka virranrajoituspiiri oli juuri sopiva paneelille ja akut sai menemään täyteen tai ainakin lähemmäs täyttä.

Kävi juuri toisinpäin kuin ylempänä esitit - paneelin napajännite laski buckin sisääntulossa paneelin parhaan jännitteen tasolle - ja ulostulossa jännite nousi. Virta pysyi samana virtaa rajoittaessa (kun jännite kasvaa ulostulossa, virtakin kasvaa rajoittimeen saakka = enemmän lataustehoa virtaa rajoittamalla).

Käytännössä siis kävi näin:

Paneelin kuormittamaton jännite 19.5V ja akkuun kytkettynä 12.5V. Väliin pikku-buck ja virranrajoitus, jolloin paneelin navoissa jännite 17.9V (paneelin paras tehopiste) ja buckin ulostulossa 13.5V - virta edelleen sama 2A.

Rajoittamataon latausteho 12.5 * 2
Virranrajoitettu latausteho 13.5 * 2

Kumpihan mahtoi laittaa akkuun enemmän sähköä?

Lue lisää

Noin sen pääpiirteittäin pitääkin toimia.
Jännitteiden mittaus kohdalla on merkitystä; -paneeli? -väliltä (buck)? -akun navoilta? Ohuissa johdoissa tulee aina jännitehäviötä.
Jos molemmissa tapauksissa koko 2 A meni akkuun latauksena eikä osa akun ohi kuomitukseen, on akun kannalta tilanne samanarvoinen. Jostain eri pisteistä mitatuilla jännitteillä ei ole merkitystä lataustapahtumaan. Kun akkuun menee 2 A latausvirtaa, on sen napajännite tietyssä varaustilasta riippuvassa arvossa, riippumatta mistään muusta ulkoisesta tekijästä (buck).

Kannattaisi ehkä vaihtaa tuo omintakeinen sähköoppi/esitystapa normaaliin ohminlakiin perustuvaan sähköoppiin :)

Tuo teesi että "jännite-ero on edellytys akun latautumiselle", on ainoa ymmärrettävä asia tämän "eroverkostabeben" selostuksissa. Muu teorisointi ei oikein avaudu sähköalan ammattilaiselle. On jonkinlaista mutu-sähköoppia. Auttaisi varmaan kokeiluissa jos ymmärtäisi miksi laitteet toimivat havaitulla tavalla.

Tässä on pikku-buckin kiinalaisen edustajan myöskin tyhjentävä esitys asiaan:

Module without constant function can not be used as battery charger, because the complete consumption of battery charger great pressure leading the charge current too large causing damage to battery.

https://www.ebay.co.uk/itm/DC-Step-Down-Voltage-Constant-Current-Buck-Regulator-Battery-Charger-LED-Driver/191902394789?ssPageName=STRK:MEBIDX:IT&_trksid=p2060353.m2749.l2649

Toisin sanoen tyhjä akku on liian suuri kuormitus virranrajoittamattomalle laturille, jolloin latausjännite eli -differentiaali romahtaa mutta virta kasvaa liian suureksi.

Eihän tuossa konseptissa olekaan kyse kuin vain siitä, pystyykö akkua ylipäätään lataamaan!

> Kannattaisi ehkä vaihtaa tuo omintakeinen sähköoppi/esitystapa normaaliin ohminlakiin
> perustuvaan sähköoppiin :)

Virranrajoittamaton bucki 12.5V * 2A = 25W akun lataustehoa
Virranrajoitettu 13.5V * 2A = 27W akun lataustehoa

On kokeiltu käytännössä kesällä aurinkopaneelilla. Akkulaturia ja -lataussäädintä suunnittelen ja rakennan.

Tarvitaan kestävämpi regulaattori, joka kestää sen paineen minkä rälläkkä tai pesukone akun navoissa käyntiin pyörähtäessään aiheuttaa. Kyseessä on termi elektrostaattinen paine, joka tuossa tilanteessa kohdistuu pikku-buckin virranrajoituspiiriin - sen täytyisi sietää kilowatin taikka parin painetta tussahtamatta aivan samoin kuin auton laturin regulaattori.

Regulaattorin mallia täytyy siis katsoa auton laturista - se ei räjähdä vaikka auton akun napoihin kytkee rälläkän tai pesukoneen pyörimään - toki autossa latausjännite jo tuossa vaiheessa notkahtaa mutta mikään ei tussahda.

Juuri näin täytyy jatkossa mökin lataussäätimen toimia - sen täytyy sietää hetkellinen suuri elektrostaattinen paine. Muuten akkua ei voi ladata samalla kun sitä kuormitetaan. Monissa latureissa lukee kyljessä - warning do not use battery while charging. No tämähän ei käy mökkiakun lataussäätimen kanssa vaan mökissä voi pyörähtää milloin vain kilovatin tai parin sähkömoottori pyörimään.

Tällaisten asioiden kanssa siis työskentelen. En ihan pelkästään peruskouluoppien.

Ja tästä mökkilataussäätimen ongelmasta vielä sen verran, että valmiit - ainakin huokeat säätimet - ovat pieniä maksimissaan 30A säätimiä. Ei sellaisen perään pesukonetta tai hitsausmuuntajaa voi laittaa.

Mökin akuilta pitää voida turvallisesti ottaa 100 amppeeria 24 voltin sähköä aina tarpeen vaatiessa aivan kuin Boeing 737 lentokoneessa.

Sellainen lataussäädin tarvitaan - kysymys onkin miten se toteutetaan.

> sekä pikku-buckin että akun jännite notkahtaa kuormittaessa. Kumman notkahtaa enemmän - pikku-buckin. Nyt latausdifferentiaalia ei enää olekaan, eikä lataa vaikka akun kautta virtaa kulkee. Siksi virranrajoitus laturi-buckiin.
Virranrajoitettu bucki ei notkahda akun tasolle vaan differentiaali säilyy.
>

Tässä hyvä esimerkki epämääräisestä selittelystä. Mitä tarkoittaa että "akun kautta virtaa kulkee"? On vain kaksi vaihtoehtoa, akkuun menee latausvirtaa ja virtaa menee suoraan kuormitukseen. Ei ole mitään akun kautta koukkaavaa samanhetkistä lataus/purkaus/kuormitusvirtaa. Sinällään olisi kyllä mielenkiintoista mallintaa virtojen reitit, kun järjestelmään jossa on akku ja sillä tietty kuorma, syötetään tietyn suuruista vakiovirtaa sekaan. Akun ja korman sisäiset resitanssit tässä määräävät virtojen jakautumisen.

eroaverkosta.be kirjoitti:

> Kannattaisi ehkä vaihtaa tuo omintakeinen sähköoppi/esitystapa normaaliin ohminlakiin
> perustuvaan sähköoppiin :)

Virranrajoittamaton bucki 12.5V * 2A = 25W akun lataustehoa
Virranrajoitettu 13.5V * 2A = 27W akun lataustehoa

On kokeiltu käytännössä kesällä aurinkopaneelilla. Akkulaturia ja -lataussäädintä suunnittelen ja rakennan.

Tarvitaan kestävämpi regulaattori, joka kestää sen paineen minkä rälläkkä tai pesukone akun navoissa käyntiin pyörähtäessään aiheuttaa. Kyseessä on termi elektrostaattinen paine, joka tuossa tilanteessa kohdistuu pikku-buckin virranrajoituspiiriin - sen täytyisi sietää kilowatin taikka parin painetta tussahtamatta aivan samoin kuin auton laturin regulaattori.

Regulaattorin mallia täytyy siis katsoa auton laturista - se ei räjähdä vaikka auton akun napoihin kytkee rälläkän tai pesukoneen pyörimään - toki autossa latausjännite jo tuossa vaiheessa notkahtaa mutta mikään ei tussahda.

Juuri näin täytyy jatkossa mökin lataussäätimen toimia - sen täytyy sietää hetkellinen suuri elektrostaattinen paine. Muuten akkua ei voi ladata samalla kun sitä kuormitetaan. Monissa latureissa lukee kyljessä - warning do not use battery while charging. No tämähän ei käy mökkiakun lataussäätimen kanssa vaan mökissä voi pyörähtää milloin vain kilovatin tai parin sähkömoottori pyörimään.

Tällaisten asioiden kanssa siis työskentelen. En ihan pelkästään peruskouluoppien.

Lue lisää

> Virranrajoittamaton bucki 12.5V * 2A = 25W akun lataustehoa
Virranrajoitettu 13.5V * 2A = 27W akun lataustehoa
>

Tässä ei ainakaan ohminlaki toteudu.
Nuo jännitteet eivät voi olla akun navoilta mitattuja. Kun samaan akkua ladataan vuorotellen eri lähteistä saadulla 2 A virralla, on latausteho ja myöskin akun napajännite samat. Ei ole toiset ampeerit toistaan parempia.
Ei akku piittaa siitä millaisilla volteilla ne ampeerit on jostain potkaistu liikkeelle, vain ampeerit merkitsevät akulle latautumiseen.

> Mitä tarkoittaa että "akun kautta virtaa kulkee"?

Ainakin akun napojen kautta ja siihen kytketyn virtamittarin. En vielä tiedä mitä akun sisällä tapahtuu alijännitteellä ladattaessa mutta varausreaktio ei käynnisty taikka etene suotuisasti vaikka virtaa näyttää kulkevan akun kautta. Riittävä jännitedifferentiaali on oltava varausreaktion etenemiseen. Siksi akku ei ole täynnä latauksen 12.8 voltin kohdalla, vaikka täyteen ladatussa akussa on juuri tuo jännite.

> Nuo jännitteet eivät voi olla akun navoilta mitattuja.

Buckin ulostulosta on mitattu latausteho. Virranrajoitettu buck nosti paneelin napajännitteen parhaalle 17.9 voltin tasolle ja sen myötä luonnollisesti ulostulossa kasvoi jännite 13.5 volttiin (ja ohmin lain mukaan virta siihen samaan 2 amppeeriin virranrajoituksesta huolimatta ja sen ansiosta).

Virranrajoittamaton ei nostanut. Virranrajoittamaton paneelin antojännite buckin sisääntulossa oli noin 14.5 volttia ja buckin ulostulossa se 12.5. Virta sama 2 amppeeria.

> Ei akku piittaa siitä millaisilla volteilla ne ampeerit on jostain potkaistu liikkeelle, vain ampeerit
> merkitsevät akulle latautumiseen.

En tiedä mitä tuohon kannattaisi vastata.

Selvä ymmärrysvika on käynyt selväksi tässä yhteydessä eli luullaan, että vain amppeereilla on väliä. Näinhän ei tietenkään ole vaan pelkästään tyhjä iso akku vetää virranrajoittamattomalta buckilta kaiken mahdollisen virran eli lähteen napajännite romahtaa akun tasolle - akku voi jopa tuhoutua.

Kaikki virtalähteet eivät ole akkulatureita - vain virranrajoitettu virtalähde voi ladata akkua.

Kaikki virtalähteet eivät ole akkulatureita - vain virranrajoitettu virtalähde voi ladata akkua..............

Minulla ei ole bukkeja eikä virtarajoituksia,akut kuitenkin lataantuvat noin 30amp virrall kun paistaa

Kannattaa ehkä huomioida, että keskustelette henkilön kanssa joka suunnittelee ja kehittää uutta hybridilataussäädintä sekä teoreettisella että käytännöllisellä tasolla. Uuden lataussäätimen regulaattorin pitää kestää ladattavan akun kuormittaminen sadan amppeerin virralla.

Halpis-säätimien 30A Load-lähtöön ei voi kytkeä pesukonetta tai MIG-hitsausta. Load kytketään siis akun napoihin suoraan.

Säätimen täytyy ladata akut jälleen täyteen joko paneeleista tai generaattorilta heti kun pesukone tai hitsauskone pysähtyy tai milloin lataus on kokonaistehokkuuden ja opitun kuormitustasojen kannalta järkevintä tehdä. Kuitenkin se 100A (noin 2,5 kilovattia) pitää akuista olla tarjolla aina kun se on akun varaustason kannalta mahdollista.

Kun tällainen säädin on olemassa, verkosta voi erota vaikka heti. Bemarista tai muusta generaattorista saa riittävän latausvirran silloinkin kun ei paista.

Järkevää ei ole pyörittää generaattoria tuntitolkulla vaan juuri sen ajan, että isommat latausakut saa täyteen (mieluiten ajon aikana), jotka sitten lataa hieman hitaammin mökin pienempää akkua. Käytännössä latausakkujen tulee olla 1.5 - 2 kertaa mökkiakkujen kapasiteetti.

Ongelma bemarilaturin ensimmäisessä testausvaiheessa tuli juuri siitä, että takakontin akut olivat samankokoiset kuin mökin akku - samankokoisella akulla saa tyhjän akun vain puolilleen. Kaksinkertaisella akulla saa tyhjän akun täyteen ja kaksinkertainen akku jää puolilleen.

eroaverkosta.be kirjoitti:

> Mitä tarkoittaa että "akun kautta virtaa kulkee"?

Ainakin akun napojen kautta ja siihen kytketyn virtamittarin. En vielä tiedä mitä akun sisällä tapahtuu alijännitteellä ladattaessa mutta varausreaktio ei käynnisty taikka etene suotuisasti vaikka virtaa näyttää kulkevan akun kautta. Riittävä jännitedifferentiaali on oltava varausreaktion etenemiseen. Siksi akku ei ole täynnä latauksen 12.8 voltin kohdalla, vaikka täyteen ladatussa akussa on juuri tuo jännite.

> Nuo jännitteet eivät voi olla akun navoilta mitattuja.

Buckin ulostulosta on mitattu latausteho. Virranrajoitettu buck nosti paneelin napajännitteen parhaalle 17.9 voltin tasolle ja sen myötä luonnollisesti ulostulossa kasvoi jännite 13.5 volttiin (ja ohmin lain mukaan virta siihen samaan 2 amppeeriin virranrajoituksesta huolimatta ja sen ansiosta).

Virranrajoittamaton ei nostanut. Virranrajoittamaton paneelin antojännite buckin sisääntulossa oli noin 14.5 volttia ja buckin ulostulossa se 12.5. Virta sama 2 amppeeria.

> Ei akku piittaa siitä millaisilla volteilla ne ampeerit on jostain potkaistu liikkeelle, vain ampeerit
> merkitsevät akulle latautumiseen.

En tiedä mitä tuohon kannattaisi vastata.

Selvä ymmärrysvika on käynyt selväksi tässä yhteydessä eli luullaan, että vain amppeereilla on väliä. Näinhän ei tietenkään ole vaan pelkästään tyhjä iso akku vetää virranrajoittamattomalta buckilta kaiken mahdollisen virran eli lähteen napajännite romahtaa akun tasolle - akku voi jopa tuhoutua.

Kaikki virtalähteet eivät ole akkulatureita - vain virranrajoitettu virtalähde voi ladata akkua.

Lue lisää

> Ainakin akun napojen kautta ja siihen kytketyn virtamittarin. En vielä tiedä mitä akun sisällä tapahtuu alijännitteellä ladattaessa mutta varausreaktio ei käynnisty taikka etene suotuisasti vaikka virtaa näyttää kulkevan akun kautta.
>
Asiallisesti ottaen se akun napa on vain kytkentäpiste (tähtipiste) johon on liitetty virtamittari joka tuo latausvirtaa, kytkentäpisteeseen liittyy tietenkin itse akun aktiivinen osio, sekä johdin joka vie virtaa kuormitukseen. Yhtä hyvin voisi väittää että latausvirta menee kuomituksen kautta akkuun.

> > Ei akku piittaa siitä millaisilla volteilla ne ampeerit on jostain potkaistu liikkeelle, vain ampeerit
>merkitsevät akulle latautumiseen.
En tiedä mitä tuohon kannattaisi vastata.
Selvä ymmärrysvika on käynyt selväksi tässä yhteydessä eli luullaan, että vain amppeereilla on väliä.
>
Tässä auttaisi jos ymmärtäisit sen ohmin lain, se selventäisi sähkösuureiden keskinäiset lainalaisuudet. Kuten sen että virran voimakkuuteen vaikuttaa jännite ja virtapiirin vastus. Siispä akun latautumiseen vaikuttaa vain virran voimakkuus mikä menee akkuun sisään.
> 12.5V * 2A = 25W akun lataustehoa
> 13.5V * 2A = 27W akun lataustehoa
Kuinka ihmeessä voit luulla että tuo toinen 2 A lataisi akkua jotenkin tehokkaammin???
Kun akkuun menee 2 ampeeria niin se on 2 ampeeria ihan siitä riippumatta mistä se tulee. Lisäksi kummassakin tapauksessa akun napajännite on taatusti sama.

Joo noin sen täytyy olla...