Väitöstutkimus tarjoaa uuden selityksen talvisodan ihmeelle: Suomalaiset taistelivat uhrautuvasti, koska he halusivat turvata lastensa tulevaisuuden
Vesa Kanniaisen väitöstutkimus osoittaa, että mitä enemmän sotilaat välittävät tulevista sukupolvista, sitä vahvempi on halu uhrautua taistelussa.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005794446.html?ref=rss
Aika surkeaa päättelyä Vesa Kanniaiselta . Talvisodassa taisteltiin ensiksi oman hengen säilyttämiseksi. Muuten päällekäyvä vihollinen olisi tappanut.
Olisi tietenkin voinut karata rintamalta, mutta siitä olisi rankaistu teloittamalla kiinni saatu karkuri.
Olisi voinut antautua vangiksi, mutta kuolleisuus venäläisillä sotavankileireillä oli 90 prosentin luokkaa.
Toivottiin tietenkin ettei koko maata menetetä ja yritettiin kestää. Kuusisen hallituksen julistus tunnettiin ja se lupasi suomalaisille Neuvostoliiton mallista pakkokommunismia.
Suuri enemmistö kansasta ei sellaista halunnut.
Vesa Kanniaisen väitöstutkimus osoittaa, että mitä enemmän sotilaat välittävät tulevista sukupolvista, sitä vahvempi on halu uhrautua taistelussa.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005794446.html?ref=rss
Aika surkeaa päättelyä Vesa Kanniaiselta . Talvisodassa taisteltiin ensiksi oman hengen säilyttämiseksi. Muuten päällekäyvä vihollinen olisi tappanut.
Olisi tietenkin voinut karata rintamalta, mutta siitä olisi rankaistu teloittamalla kiinni saatu karkuri.
Olisi voinut antautua vangiksi, mutta kuolleisuus venäläisillä sotavankileireillä oli 90 prosentin luokkaa.
Toivottiin tietenkin ettei koko maata menetetä ja yritettiin kestää. Kuusisen hallituksen julistus tunnettiin ja se lupasi suomalaisille Neuvostoliiton mallista pakkokommunismia.
Suuri enemmistö kansasta ei sellaista halunnut.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Paras tapa säilyä hengissä oli pysyä rintamalla ja pyrkiä torjumaan vihollisen hyökkäykset.
Stalinhan oli sanonut talvisodan alla että kaikki suomalaiset viedään Siperiaan. Siitä ei kuitenkaan tiedetty Suomessa talvisodan aikana joten se ei vaikuttanut suomalaisten taistelutahtoon.
https://seura.fi/asiat/historia/vastustamaton-himo/
Jo ennen sotaa olivat asuinsijoiltaan saaneet lähteä Krimin tataarit, kalmukit, kurdit ja Volgan saksalaiset. He kaikki olivat Stalinin silmissä epäluotettavia.
Neuvostoliiton marsalkka ja kaksinkertainen Neuvostoliiton sankari Ivan Konev kertoo muistelmissaan, kuinka Stalin oli hänen kuultensa sanonut, että ”Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”
Keskustelu käytiin joitakin aikoja ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun viimeisenä päivänä 1939.
Stalin-elämäkerrassaan venäläinen historioitsija Eduard Radzinski kommentoi ohimennen ironisesti Konevin kertomaa: ”Isäntä oli mestari toteuttamaan tällaisia suurimittaisia hankkeita. Jos Jumala oli asuttanut suomalaiset väärään paikkaan, hän kyllä korjaisi Jumalan tekemän virheen.”
Niin,on aivan varmaa että antautuminen painostukselle ilman aseellista vastarintaa olisi merkinnyt maallemme vielä suurempia kärsimyksiä kuin sodan tuomat.
Satoja tuhansia suomalaisia olisi pakkosiirretty Siperiaan leireille ja kymmeniä tuhansia "kansanvihollisia" suoraan ammuttu.
Stalinin vainoharhaisuus ei olisi kaihtanut mitään keinoja Neuvosto-paratiisin pystyttämisessä.
Nykyään meillä olisi todennälöisesti jopa lähes miljoonan benäläisen vähemmistö vaatimassa oikeuksiaan.
kun vaarassa olivat Koti, Uskonto ja Isänmaa.Niiden menettäminen olisi koskenut myös syntymättömiä sukupolvia.
Talvisodan ihmeen takana oli näistä tekijöistä syntynyt lannistumaton maanpuolustustahto.
Erosiko tuo Jooseppi nyt Kslovakiasta muussa kuin verisyydessä. Meillä yksi mies hajotti 36 vuotta talvisodan jälkeen eduskunnan ja määräsi käytännössä miten tahtoi. 300 000 ihmistä muutti tätä Kekkoslovakian onnea pakoon Ruotsiin.
Talvisodan puolustustaistelut olivat suojeluskuntalaisten heiniä. Ryssä lähti aika surkeilla joukoilla sotimaan, Pietarin työttömät rengit Kannaksella.
Koko kansa taisteli, kommunistitkin.Suojeluskuntalaiset olivat kyllä parhaimmistoa.
NL lähetti sekä vakinaisia että reservijoukkoja. Mm kuusi ps-prikaatia. Tykistö oli vahva, samoin ilmavoimat.Kaikkiaan yli 600 000 miestä alkajaisiksi.
Tuota paskaa sä oot jankuttanut, vaikka se on moneen kertaan todettu, että punakaartiin kuuluneita ei rintamalla tainnut olla kovin montaa ainakaan talvisodassa.
Kyllä heitä aika paljon jäi henkiin lahtauksen jälkeenkin.
"Tuota+paskaa+sä+oot+jankuttanut,+vaikka+se+on+moneen+kertaan+todettu,+että+punakaartiin+kuuluneita+ei+rintamalla+tainnut+olla+kovin+montaa+ainakaan+talvisodassa."
Jos punakaartilaiset olivat 1918 parikymppisiä, niin 1938 olivat he jo nelikymppisiä. Nostoväkeä. Talvisodassa liikkeellä olivatkin entisten punikkien pojat. Armeijauralle jääneet 1918 valkoiset saattoivat olla ylemmässä upseeriasemassa.
Linnan Pohjantähteä on täällä fiktioksi haukuttu, mutta Linna ainakin osasi laskea.
Liki 100 000 punikkia jätettiin ottamatta armeijaan 1920-1930 luvulla. Syyksi on väitetty terveydellisiä syitä ja alipainoisuutta yms. Punataudin pelossa lahtarit oli.
Kyse+oli+toisaalta+säästämisestä+ja+toisaalta+kutsuntaikäisten+heikosta+kunnosta.
"Talvisodan aikana ja sen jälkeen kutsuttiin palveluksesta vapautetut riviin. Noin 92 000 kelpasi."
Tuo 92 000 tarkastettiin kutsunnoissa. Palvelukseen kelpasi noin puolet, mikä osoittaa karsinnan aikanaan tapahtuneen muulla kuin poliittisilla perusteilla.
Palvelusaika porrastettiin iän perusteella, Taistelujoukkoihin kelpasivat vain nuorimmat ja hyväkuntoisimmat erittäin väljällä seulalla valiten.
Tuon vahvistaa vuoden 1939 asevelvollinen Kalle Päätalo kertoessaan kuinka Taivalkosken nuoret miehet lähtivät palvelukseen ja tulivat punaposkisina ja lihoneina takaisin. Missäpä muualla nämä varsinkaan pula-aikana olisivat saaneet nukkua kahden lakanan välissä ja syödä kunnolla joka päivä. Muutama kuukausi pellolla tai metsätöissä kyllä sitten taas sai entiset housut kunnolla mahtumaan kotiutuneen päälle.