Venäjän Krimin sodasa kärsimästä tappiosta tuli myös Suomen historian käännekohta.
- keisari Aleksanteri II suostui 1856 erityiseen uudistusohjelmaan.
- 1863 alkaen kokoontuivat valtiopäivät.
- puolueet syntyivät ja julkisuudessa voitiin väitellä kielikysymyksestä,uudistuksista ja Suomen asemasta Venäjän osana.
- talous kasvoi ja maa teollistui,mikä lisäsi väestön liikkuvuutta-
-jne..
Kts esim. Henrik Meinander: Suomen historia. Porvoo 2007.
- keisari Aleksanteri II suostui 1856 erityiseen uudistusohjelmaan.
- 1863 alkaen kokoontuivat valtiopäivät.
- puolueet syntyivät ja julkisuudessa voitiin väitellä kielikysymyksestä,uudistuksista ja Suomen asemasta Venäjän osana.
- talous kasvoi ja maa teollistui,mikä lisäsi väestön liikkuvuutta-
-jne..
Kts esim. Henrik Meinander: Suomen historia. Porvoo 2007.
Vastaukset 12
Vanhimmat
viisi tavoitetta:
-kaupan ja merenkulun kehittäminen
-teollisuuteen panostaminen,
-koululaitoksen laajentaminen maaseudulle ( suomalaiset kansakoulut!)
-liikenneyhtetyksien parantaminen ja
-virkamiesten palkkauksen parantaminen.
Keisari päätti siis tehdä Suomesta venäläisen liberalismin näyteikkunan!
Suomi alkoi teollistua ja kaupungistua, kehittyi pääomia, luotiin yhteyksiä Eurooppaan ja monet suuret aatteet ja keksinnöt alkoivat levitä Suomeen.
1863 valtiopäivien avajaissa, että säädyt kutsuttaisiin säännöllisesti koolle päättämään omista veroistaan.
Valtiopäivät kokoontuivat nyt joka viides vuosi ja vuodesta 1882 lähtien joka kolmas vuosi.
Toisaalta lopullinen päätösvalta säilyi edelleen keisarilla. Vain hänen hyväksymänsä päätökset toimeenpantiin.
Suomen aseman kohoaminen autonomisena suuruhtinaskuntana ei olut yhteydessä Krimin sotaan, vaan Puolan kapinaan. Aleksanteri II halusi Suomen valtiopäivien järjestämisellä kiusata puolalaisia osoitamalla, että on valmis kunnioittamaan lojaalin kansanosan oikeuksia.
Historioitsijat esimerkiksi Henrik Meinander ja Helge Pohjolan-Pirhonen ovat eri mieltä. Samoin mm autonomian aikaan erikoistunut Osmo Jussila.
Puolan kapina sattui Nikolai I:n hallituskaudella 1848. Hän kuoli 1855.
Ja silti tekivät kaikesta lopulta päätökset. Tsaarin pelkkä sana riitti lakkauttamaan Suomen sotaväen ja yrittämään suomalaisten jäsentämistä Romanovin tykinruoaksi. Kutsuntalakkojen seurauksena oli moni vuonna 1918 tappanut tehnyt ensimmäisen tapponsa. Ere Kolu kieltäytyi osallistumasta sisällissotaan.
Suomen sotaväen lakkauttaminen oli osa ensimmäisen sortokauden toimia, joilla Venäjän duuma keisarin myötävaikutuksella yritti lakkauttaa Suomen erikoisaseman.
Suomalaiset kieltäytyivät Venäjän armeijan kutsunnoista.
Sortokausi nostatti lopullisesti esiin ajatuksen Suomen itsenäisyydestä. Se tuli mahdolliseksi vasta 1. Maailmansodan hajoitettua Venäjän keisarivallan.
Kyllä se vapaus tuli enemmistölle vasta tappelusankarin nuijittua ruskit kumoon 1917. Ensimmäisessä maailmansodassa koko maan talous oli valjastettu palvelemaan niiden mielipuolista sotaa Saksaa vastaan ja tsushien vapaudet rajoitettu minimiin. Viipurissa huhtikuussa 1918 jäökäreitä tervehtineet isovenäläiset olisivat langettaneet 'vapauttajilleen' pari vuotta aiemmin kuolemantuomion maanpetturuudesta. Japanilta 1900-luvulla saatu turpalöyly pakotti ne antamaan räätäli Halmeellekin poliittisen vapauden.
tsaarin jalomielisyyteen. Vasta havahtuminen suomalaisten uskollisuuteen tsaarinvallalle johti autonomian vahvistumiseen.
Se oli siis suomalaisten oma ansio, eikä Venäjän armonlahja,kuiten stallarit ovat esittäneet.
Japanin sota puolestaan katkaisi 1. sortokauden ja johti yleiseen äänioikeuteen.
Maailmansota mahdollisti itsenäisyyden, ei Lenin. Hänen oli pakkotilanteessa se tunnustettava.
Sitten tulikin kiire tukea kapinaa itsenäisyyden perumiseksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska, Yhdysvallat ja Englanti olivat Venäjän kanssa samalla puolella. Jos Putin on kutsuttu marraskuussa Pariisiin, niin ei koskaan NATOON siinä tapauksessa. Panslavismi ja ortodoksinen kristillisyys näyttelivät erittäin tärkeätä osaa 11 miljoonaa ihmistä tappaneessa ja Suomen itsenäisyyteen johtaneessa sodassa. Ei slaaveja pidä palkita ilkityöstä ja väkivallasta.
Turhaa Krimin sotaa on pitää Venäjän suurtappiona, menetettiin vain ranskalaisille yksi kaupunki, Sevastopol eikä muuta. Ei Venäjä tähän sotaan kaikkea voimaansa panostanut.
Vaikea oli panostaakin, kun rautatieverkko oli melkein olematon ja voimat piti kuljettaa Krimille kärrypelillä ja jokilautoilla. Vihollisella oli käytettävissään maailman meret ja runsaasti laivoja.