Helsingin Sanomien Politiikan ja talouden toimitus on vertaillut 20.8. vuoden 2008 ja vuoden 2018 valtion budjetteja. Kokoomuslaiset valtiovarainministerit Katainen (2008) ja Orpo (2018) ovat tehneet nousukauden budjetit siten, että v. -08 ylijäämää oli 1,8 miljardia ja v. -18 (Orpo) alijäämä on -1,7 miljardia.
HS vertaili valtion eniten kasvaneita menoeriä 2008-2019.
Valtion VEROTUOTOT ovat ensi vuoden budjetissa noin 45,7 miljardia eli ostovoimalla korjattuna noin 3 miljardia enemmä kuin 2008. Menot ovat siis kasvaneet tuloja enemmän eli yli 6 miljardia enemmän (ostovoimakorjauksella), kun Kataisen budjetti oli 1,8 miljardia ylijäämäinen ja Orpon 1,7 miljardia alijäämäinen.
Mihin miljardit huvenneet?
Hesarin mukaan viisi suurinta menoerää ovat kasvaneet vuodesta 2008 - vuoteen 2019:
- Eläkkeet, menojen kasvu 2,5 miljardia (7,2 miljardista 9,7 miljardiin)
- Sairausvakuutus, kasvu 1,1 miljardia (1,3 miljardista 2,4 miljardiin)
- Yleinen asumistuki, kasvu 0,8 (0,8 miljardista 1,6 miljardiin)
- Kuntien valtionosuudet peruspalveluihin, kasvu 0,7 (7,7 miljardista 8,4 miljardiin)
- Työttömyystuet, kasvu 1,0 miljardia (1,3 miljardista 2,3 miljardiin)
Eläkemenoja kasvattavat valtion työntekijöiden eläköityminen, valtion kasvava osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeistä. Kun työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuonna 2010, niin valtion eläkemenot kasvoivat pienituloisten eläkkeistä yli miljardilla.
Kiky-sopimuksessa Orpon hallitus sitoutui rahoittamaan työnantajille määräaikaisia maksunalennuksia 2017-2019 työnantajien maksamiin sairausvakuutusmaksuihin. Työnantajien aiemmin maksamat sairausvakuutusmaksut tekevät miljardin loven valtion kassaan.
Toisin sanoen jos työnantajat maksaisivat edelleen kansaneläkemaksua saman miljardin kuin ennen ja jos maksaisivat myös sairausvakuutusmaksua miljardin kuten ennen, niin Orpon ensi vuoden budjetti olisi 0,3 miljardia ylijäämäinen.
Työttömyystuet
Orpon mukaan budjetin alijäämäisyys johtuu (vahvasta talouskehityksestä huolimatta) "250.000 hengen suuruisesta työttömyyden kovasta ytimestä". Pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen selittää myös HS:n politiikan ja taloustoimituksen mukaan työmarkkinatukien suurta menokasvua. Valtio maksaa myös ansiosidonnaisia päivärahoja enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Asumistuki kasvaa nopeasti. Vuokrien noustessa asumistukia saavat työttömien ja opiskelijoiden lisäksi yhä useammin myös työssä käyvät kotitaloudet. Työttömyyden hoito vähentäisi asumistukimenoja ja työttömyysmenoja sekä lisäisi ostovoimaa ja verotuloja.
Kymmenen viime vuoden aikana on poistettu työnantajien sairausvakuutusmaksut (-1 miljardi), työantajien kansaneläkemaksut (-1 miljardi).
Hallitus poisti varallisuusveron v. 2006, varallisuusvero tehtiin muka kilpailukyvyn vuoksi. Se oli professori Heikki Niskakankaan mukaan kateusvero, ja poistamisen jälkeen "huipputuloisten ei enää tarvinnut tehdä veronkierto-operaatioita."
Vuonna 2006 verotusta kevennettiin 810 miljoonaa euroa.
Vuonna 2007 hallituksen veropaketin mukaan verotusta kevennettiin 550 miljoonalla.
... ja kokoomus kiitteli veronalennuksista.
Kymmenen vuotta sitten elettiin nousukauden huippua. Veropaketissa muistettiin hyvätuloisia, eikä varauduttu tulevaan, pitkäkestoiseen globaaliin taantumaan, joka tuli pienellä viiveellä Suomeen, kestääkseen lähes 10 vuotta.
Ollaanko mitään opittu? Nyt ollaan hyvätuloisten verotusta huojentamassa. Valtiovarainministeri esittää "sijoituskuoria" Osakesäästäjät haluavat suorille osakesijoituksille sijoituskuorien veroedut. Vakuutusyhtiöt tahtovat omille sijoitustuotteilleen osakesijoittamisen veroedut. Pääministeri tunnetaan Nordean vakuutuskuoreen sijoittamisesta jne. Hallitus budjetoi tuleveron kevennykseen satoja miljoonia samaan aikaan, kun kiky-sopimus heikentää työttömien etuuksia.
Hallituksen sote-uudistuksesta on ristiriitaisia tietoja. Hallitus tavoittelee kolmen miljardin säästöjä, vaikka asiantuntijoiden mukaan sote-uudistus lisäisi menoja.
Jos pitkäaikaistyöttömyys eli juuri se "työttömyyden kova ydin, 250.000 henkeä" ei vähene, niin työttömyystuet, asumistuet ja kuntien valtionosuudet (tai maakuntien sote-menot) kasvavat.
Kysymys kuuluukin, halutaanko Suomen säilyvän pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana vai halutaanko kasvattaa tuloeroja, kun rikkaat rikastuvat ja köyhät entisestään köyhtyvät. Rikkaiden perilliset perivät omaisuutensa lähes verottomina, (varallisuusvero poistettu, perintöveroa ollaan poistamassa) köyhien perheiden lasten osaksi jää osattomuus ja köyhyys, joka periytyy.
HS vertaili valtion eniten kasvaneita menoeriä 2008-2019.
Valtion VEROTUOTOT ovat ensi vuoden budjetissa noin 45,7 miljardia eli ostovoimalla korjattuna noin 3 miljardia enemmä kuin 2008. Menot ovat siis kasvaneet tuloja enemmän eli yli 6 miljardia enemmän (ostovoimakorjauksella), kun Kataisen budjetti oli 1,8 miljardia ylijäämäinen ja Orpon 1,7 miljardia alijäämäinen.
Mihin miljardit huvenneet?
Hesarin mukaan viisi suurinta menoerää ovat kasvaneet vuodesta 2008 - vuoteen 2019:
- Eläkkeet, menojen kasvu 2,5 miljardia (7,2 miljardista 9,7 miljardiin)
- Sairausvakuutus, kasvu 1,1 miljardia (1,3 miljardista 2,4 miljardiin)
- Yleinen asumistuki, kasvu 0,8 (0,8 miljardista 1,6 miljardiin)
- Kuntien valtionosuudet peruspalveluihin, kasvu 0,7 (7,7 miljardista 8,4 miljardiin)
- Työttömyystuet, kasvu 1,0 miljardia (1,3 miljardista 2,3 miljardiin)
Eläkemenoja kasvattavat valtion työntekijöiden eläköityminen, valtion kasvava osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeistä. Kun työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuonna 2010, niin valtion eläkemenot kasvoivat pienituloisten eläkkeistä yli miljardilla.
Kiky-sopimuksessa Orpon hallitus sitoutui rahoittamaan työnantajille määräaikaisia maksunalennuksia 2017-2019 työnantajien maksamiin sairausvakuutusmaksuihin. Työnantajien aiemmin maksamat sairausvakuutusmaksut tekevät miljardin loven valtion kassaan.
Toisin sanoen jos työnantajat maksaisivat edelleen kansaneläkemaksua saman miljardin kuin ennen ja jos maksaisivat myös sairausvakuutusmaksua miljardin kuten ennen, niin Orpon ensi vuoden budjetti olisi 0,3 miljardia ylijäämäinen.
Työttömyystuet
Orpon mukaan budjetin alijäämäisyys johtuu (vahvasta talouskehityksestä huolimatta) "250.000 hengen suuruisesta työttömyyden kovasta ytimestä". Pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen selittää myös HS:n politiikan ja taloustoimituksen mukaan työmarkkinatukien suurta menokasvua. Valtio maksaa myös ansiosidonnaisia päivärahoja enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Asumistuki kasvaa nopeasti. Vuokrien noustessa asumistukia saavat työttömien ja opiskelijoiden lisäksi yhä useammin myös työssä käyvät kotitaloudet. Työttömyyden hoito vähentäisi asumistukimenoja ja työttömyysmenoja sekä lisäisi ostovoimaa ja verotuloja.
Kymmenen viime vuoden aikana on poistettu työnantajien sairausvakuutusmaksut (-1 miljardi), työantajien kansaneläkemaksut (-1 miljardi).
Hallitus poisti varallisuusveron v. 2006, varallisuusvero tehtiin muka kilpailukyvyn vuoksi. Se oli professori Heikki Niskakankaan mukaan kateusvero, ja poistamisen jälkeen "huipputuloisten ei enää tarvinnut tehdä veronkierto-operaatioita."
Vuonna 2006 verotusta kevennettiin 810 miljoonaa euroa.
Vuonna 2007 hallituksen veropaketin mukaan verotusta kevennettiin 550 miljoonalla.
... ja kokoomus kiitteli veronalennuksista.
Kymmenen vuotta sitten elettiin nousukauden huippua. Veropaketissa muistettiin hyvätuloisia, eikä varauduttu tulevaan, pitkäkestoiseen globaaliin taantumaan, joka tuli pienellä viiveellä Suomeen, kestääkseen lähes 10 vuotta.
Ollaanko mitään opittu? Nyt ollaan hyvätuloisten verotusta huojentamassa. Valtiovarainministeri esittää "sijoituskuoria" Osakesäästäjät haluavat suorille osakesijoituksille sijoituskuorien veroedut. Vakuutusyhtiöt tahtovat omille sijoitustuotteilleen osakesijoittamisen veroedut. Pääministeri tunnetaan Nordean vakuutuskuoreen sijoittamisesta jne. Hallitus budjetoi tuleveron kevennykseen satoja miljoonia samaan aikaan, kun kiky-sopimus heikentää työttömien etuuksia.
Hallituksen sote-uudistuksesta on ristiriitaisia tietoja. Hallitus tavoittelee kolmen miljardin säästöjä, vaikka asiantuntijoiden mukaan sote-uudistus lisäisi menoja.
Jos pitkäaikaistyöttömyys eli juuri se "työttömyyden kova ydin, 250.000 henkeä" ei vähene, niin työttömyystuet, asumistuet ja kuntien valtionosuudet (tai maakuntien sote-menot) kasvavat.
Kysymys kuuluukin, halutaanko Suomen säilyvän pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana vai halutaanko kasvattaa tuloeroja, kun rikkaat rikastuvat ja köyhät entisestään köyhtyvät. Rikkaiden perilliset perivät omaisuutensa lähes verottomina, (varallisuusvero poistettu, perintöveroa ollaan poistamassa) köyhien perheiden lasten osaksi jää osattomuus ja köyhyys, joka periytyy.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Sipilän tollohallitus edistänyt sitä rajusti. Nyt Orpo alentaa taas tuloveroa. Lisää välilisiä..
Merimiesten eläkkeistä valtio maksaa noin 60 milliä vuodessa.
Mutta näin toimii hyväveliverkosto , AY miehet sen mukana.
Lisää veronmaksajien rahaa itselleen ja kavereille lupaa Sipilä ja Leppä.
Taas tavallinen normituloinen kansalainen maksaa rikkaiden veronalennukset.
Saati köyhät!
Perimmäinen syy on äänestäjissä, koska useat heistä ymmärtämättään politiikasta paljoakaan äänestävät keskustaa ja kokoomusta, jotka ajavat hyväosaisten asioita tavallisten palkansaajien ja köyhien kustannuksella.
Ennen vaaleja puolueet kosiskelevat äänestäjiä turhilla lupauksilla, mutta äänestäjien tulisi muistaa se, että kaikista huonoista puolueista kuitenkin paras on pieni - ja keskituloisten kannalta, jokin puolue vasemmalta ja parhaan vastineen äänelleen saisi äänestämällä SDP :tä.
Valtion sote-menoja ei uusi sote-himmeli vähennä. Eikä ulkomaan velka pienene. Hallituksen tulisi keskittyä pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ja asumiskustannusten kohtuullistamisen.
Isot asumismenot kasvattavat asumistuki-pottia, mikä valuu omistavan luokan sijoitustileille ja - kuoriin. Yhteiskunta ei pyöri sijoituskuorien ja hallintarekisterin ja muun rikkaiden vero kikkailun avulla.
Vuokra-asuntopula, erilaiset asumiseen kohdistuvat verot ja huonosti hoidettu asumisen tuki nielaisevat kohtuuttoman suuren osan pieni--ja keskituloisten tuloista, joten suomalaisilla ei ole varaa ostaa kotimaista, mikä lisää työttömyyttä. Ostovoima ei sijoituskuorien ja -tilien kautta kasva.
Orjatyöt jotka eivät elätä ja ajavat kansalaiset ahtaalle sekä tukien varaan , palvelee suoraan hyödyntäen varakkainta kansanosaa, jotka saavat ilmaista työvoimaa ja tavallaan heille tulee myös asuntotukien kautta verovaroin anettuja asuntotukia ja vuokralaisia. Vuokrien korotuksia ei hillitä, sillä suurimmat asuntosijoittajat ovat näistä Hallitusta lähellä olevista piireistä, ja asuntotuet kattaa nousut. Mitä taas tulee näiden useimpien sijoitusasuntojen kiinteistöveroihin ja lämmityskuluihin, nekin periaatteessa maksaa kaikki veronmaksajat, sillä asuntotuet maksavat veronmaksajat.
En karehdi vuokralaisia, päinvastoin, vaan noita tulonsiirtoja jolloin kansalaiset ajetaan tukien käyttäjäksi, kun he eivät muuten pärjää tuloillaan, joka on järjenvastaista verovarojen tuhlausta.
Onko monessa sukupolvessa oleva pienituloinen Suomen kansalainen eriarvoisessa asemassa, kuin maahanmuuttajat, joiden terveydenhoito, asumiset ja muut kustannetaan valtion budjetista.
En karehdi pakolaisia, mutta ottaa kipeää kun näen vanhuksia kallellaan olevissa tönöissään, jossa home haisee tielle saakka, jotka juovat sekä syövät pilaantuneita ruokia, joita he ovat ostaneet kaupasta päiväyksen lopussa edullisemmin, ja niitä syövät sitten monta päivää putkeen.
Entä tilanteeseen viattomat, työttömien lapsiparat, joita kiusataan yleisesti köyhyydestä, kun eivät saa merkkivaatteita, eivät pääse elokuviin, maauimaloihin ja muihin maksullisiin paikkoihin ja joutuvat tyytymään kaikessa halvimpaan mahdolliseen, ehkä he tyytyisivät muuten kohtaloonsa, mutta kun pitää vielä joutua toisten kiusaamaksi ja yleiseksi pilkan kohteeksi, asiasta josta he jo ovat joutuneet osansa kärsimään.
15%+suomalaista+tulonsaajista+maksaa+50%+kaikista+valtion+tuloveroista.+Siihen+ryhnään+mahtuvat+kaikki+"rikkaat"+ja+suuri+osa+keskituloisista.+9%+tulonsaajista+ei+maksa+tuloveroa+lainkaan.++Tuon+15%:n+verotaakkaa+ei+enää+voi+lisätä.+Jo+nyt+on+tilanne,+että+lisäansiot+eivät+kannata.+Progression+takia+kisätulosta+menee+niin+suuri+osa+valtiolle+-+eli+tulonsiirtoihin+niille+jotka+valittavat+aina.
Olet+väärässä,+sillä+tuloveroista++tulee+enää+10%,+sillä+välilliset+(+tasaverot)+alvit+ja+kaikenkarvaiset+verot+tuottavat++loput+verot,+ja+näin+ollen+lapsiperheet+maksavat+yleisesti+eniten+veroja,+koska+heillä+kulutus+luonnollisesti+on+suurinta+ja+alvit+sekä+muut+haittaverot,+energiaverot+ja+kulutusverot+tulevat+kalliiksi+heille.
aivan esimerkiksi alinmassa 2000ekk tulo luokassa maksetaan veroa yhteensä 53 prosentia kun kaksi vero muotoa lasketaan yhteen,
Ei pidä paikkaansa. Valtion suurin tuloluokka on tulovero. Katso tilastot.
Palkasta+2000+€/kk+pidätetään+veroa+21,1%.+Lopullinen+veroaste+määräytyy+kunnan,+lapsiluvun,+ym+mukaan.++Lähde:+Veronmaksajain+keskusliitto.+
Tollo. Lisätään välilisetverot
Pitäisi laskea pienituloisten palkkoja edelleen, ja samalla lisätä piiloveroja, tuottavuuden nostamiseksi.
Näin me se Orpon kanssa suuniteltiin.. Kiitos köyhät äänistä!
Ehkä siltä katkeaa hammas pureutuessa. Ja saa huonon hoidon.
Kuinka korkea verotuksen pitää olla, että köyhyys poistuu?
Meillä on maailman korkein verotus ja silti köyhiä.
Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka ovat persaukisia iltapäivällä, vaikka saisivat minkälaisen pinkan aamulla. Uhkapelillä voi hävitä koko omaisuutensa silmänräpäyksessä ja Suomenkin kartanoita on hukattu sillä tavalla.
Aina löytyy joku, joka pistää likoon kaiken vaikka monta kertaa päivässä, jos jollain taikasauvalla tasattaisiin tilit tunnin välein. On vaikea keksiä millä keinolla heillä saataisiin rahat pysymään ja toisaalta kuinka oikeudenmukaista se muka on, jos yksi pistää menemään muiden työn tulokset.
Maksamattomat pikavipit ja muut lainat menevät muiden lainanottajien maksettavaksi ja vippipeluri muiden elätiksi. Onko se oikein?
Koska rahojen typerää tuhoamista ei voi estää, ja koska köyhyys on suhteessa muiden ansioihin, niin varmin tapa köyhyyden poistamiseksi on karkottaa rikkaat. Silloin suhteellinen köyhyys häviää oitis ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Kyllä+tuloverotus+nyt+matalaa.+80-+Luvulla+maksettiin+yli+50+%+aika+pienistä+tuloista.
Juuri näin, joidenkin näppejä raha polttaa niin että se on heti laitettava menemään. Ikivanha ilmiö, johan eräs tunnettu henkilö pari tuhatta vuotta sitten kommentoi: "Köyhät teillä on aina keskuudessanne."
Joidenkin+näpeissä+rahaa+on+vain+700+euroa+per+kuukausi+(toimeentulotuki+tai+takuueläke).+Maksa+siitä+sitten+vuokra,+ruoka,+lääkkeet,+alvit+jne.+Eipä+siitä+taida+jäädä+euroakaan+näppejä+polttamaan.
Et selvästikään tunne verotusta.
Pääomista verotetaan kahteen kertaan, ensin verotetaan yhtiön tulosta ja sitten verotetaan osinkojen saajaa 20 30=50.
Yrittäjien verotus on pilkulleen sama kuin palkansaajien.
Tutustu hieman aiheeseen äläkä ole noin demari ilman aivoja.
Osa yrittäjistä ei maksa veroa tuloistaan , miksi unohdetaan tämä asia veroista puhuttaessa?
TTietoa+pääomatulojen+verotuksesta:+https://www.vero.fi/paaomatulot
Professori+Heikki+Niskakangas+kutsuu+viime+vuosien+veroetupolitiikkaa+TIKKARIPOLITIIKAKSI.++Hänen+mukaansa+hallitus+on+antanut+veroetuja+niille,+jotka+ovat+osanneet+huutaa+riittävästi.+
Nämä keskustelut köyhyydestä lähtevät aina siitä, että niiltä joilla rahaa on, olisi sitä otettava ja jaettava niille joilla ei ole. Siis otettava niiltä jotka tekevät töitä, tai niiltä jotka ovat säästäneet ja sijoittaneet rahansa tuotantoon.
Ketään tässä maassa ei ole tuomittu köyhyyteen. Oman asemansa nostamiseen on itse tehtävä töitä.
Jos laitat ansiosi alkoon, tupakkaan tai muuten vain - saahan sen menemään, tai koulut jää käymättä ja työt tekemättä, elät sossoun varassa - niin köyhä olet ja köyhäksi jäät. Älä sitten valita ja kerjää niiltä jotka ovat etämänsä tehneet töitä ja laittaneet jotain sukanvarteenkin.
En mä rutise. Perin kaikki. Päivääkään en töissä rehkinyt. Nostelen punaniskojen tuotoksia..
Hyvätuloisilla on paljon maksuongelmia ja vaikeuksia oman talouden kanssa. Kaikkonenkin taannoin joutui lainaamaan rahaa, taisi olla raha-automaattiyhdistykseltä tai vastaavalta.
Edäs lakimies oli peliveloissa, ja kirnappasi henkilön lunnaiden toivossa. Alkoholiongelmia on paljon eliitin joukossa, tuurijuoppoja ja onpa kokoomuslainen judisti ollut juopuneena eduskunnassakin. Joten eipäs syyllistetä pieni-tai keskituloisia, ja ei ole heidän syitään jos työpaikat maksaa huonoa palkkaa tai ei työllistä, tahi kikkailevat työllistämisrahoilla. Entä ulkomaalaisille työntekijöille, työtä tarjoaville yrityksille maksettavat rahat, jotka syrjäyttävät kotimaista työvoimaa.
Suomessa kertyy myös vähän veroja viininviljelystä verrattuna eu-maiden keskiarvoon.
Nyt voidaankin pohtia johtuuko se alhaisesta veroprosentista vai vähäisestä viininviljelystä.
Kyllä se on kuitenkin ihan väärin :)
Kerro meille "PieniPiruVasempaan" miksi vertaat Suomen valtion verokohtelua ja verokertymän jakoa "vähäiseen viininviljelyyn"? Maataloudella menee kuivan kesän jälkeen normaalia heikommin, eikä Suomen ilmaston takia voida viljellä viinirypäleitä. Eivät maatalousyrittäjätkään nyt ihan osaamattomia ole. Suomessa maksetaan maataloustukia noin 200 eri tukimuodon perusteella. Tukihakemuskarusellissa maatalousyrittäjiä auttavat useat maatalousneuvojat. Jos viininviljelijät saisivat tukirahaa, niin kaipa ne perustaisivat kasvihuoneita ja yrittäisivät vaikka viinirypäleiden viljelyä. Kenties.
Asiasta toiseen. Verotus on asia, joka jokaista puhuttaa. Verotus on myös asia, josta jokaisen pitäisi tietää paljon, paljon, paljon enemmän. Ehkä saamme vielä "verovaalit", jossa kaikki puolueet selvittävät miten ovat toimineet verokertymän jaossa, mitkä ovat veronkannon kriteerit, joita puolue kannattaa ja miten verokertymä pitäisi jakaa. Pitäisikö verotuksessa huomioida veronmaksukyky ja pieni- ja keskituloisten ostovoima.
Hallituspuolueet ovat tekemässä maakuntamallista (kesk.) ja valinnanvapaudesta (kok.) katteettomia vaalilupauksia. Toisin sanoen yksityinen terveysbisnes tulisi jakamaan valtion verokertymää terveysfirmojen omistajille. Jyväskylässä saatiin esimakua yksityisestä sote-kokeilusta, kun terveysfirman saamat, veronmaksajien maksamat kapitaatiomaksut, eivät riittäneet ja tuottaneet tarpeeksi voittoa, firma lopetti kokeilun kesken kaiken.
Suomessa tuloerot kasvoivat voimakkaimmin 1990 puolivälistä vuoteen 2000. Tuloerojen kasvu oli tuolloin OECD-maiden suurinta. Kasvu jatkui hitaampana aina vuoteen 2007 asti. Tuloerot ovat jääneet selvästi 1990-luvun puolivälin korkeammalle puolelle. Ylin yksi prosentti on saanut tuloerot pompsahtamaan 1990-luvun alun n. 50.000 eurosta vuoteen n. 100.000 euroon (v. 2014) eli kaksinkertaistanut tulot.
Pieni- ja keskituloisten tulot ovat pysyneet lähes ennallaan.
Tutkijat jakavat köyhyyden lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen köyhyyteen ja molemmat muodot tarvitsevat omat KÖYHYYDENPOISTOTALKOONSA. Erilaiset. Ennen vaaleja hallituspuolueet esiintyvät "köyhyyden poistajina" ja tuovat "vaaliporkkanoina" esille esimerkiksi joidenkin sosiaalietuuksien, (joista onkin muodostunut melkoinen sekametelisoppa) pikkuparannuksia, kun pitäisi estää köyhyyden kasvu ja ennakoida siitä seuraavat syrjäytymisen vaarat ja seuraukset.
Helsingin Sanomien kotimaan toimitus (Pauliina Grönholm) kertoo tutkijan mukaan vauva-ajan köyhyyden olevan erityisen haavoittavaa: "Vauva-ajan köyhyys altistaa ongelmille".
- Vanhempien köyhyys vauva-aikana voi aiheuttaa nuorelle vaikeuksia pitkälle tulevaisuuteen, osoittaa tuore tutkimus. Herkimpiä perheen köyhyydelle olivat alle 2-vuotiaat lapset.
Ne lapset, jotka olivat olleet alle kaksivuotiaita, kun heidän vanhempansa olivat eläneet toimeentulotuen varassa, kokivat myöhemmin elämässään muita useammin ongelmia. Heillä ei muita ikäluokkia useammin ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heillä oli muita useammin rikosrekisterimerkintä, ja he kärsivät muita useammin mielenterveyden häiriöistä, kuten masennuksesta tai ahdistuksesta.
- Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa tutkittiin 11.062 vuonna 1987 syntynyttä lasta, joiden vanhemmat olivat saaneet vähintään toimeentulotukea ainakin neljän kuukauden ajan ennen kuin he olivat täyttäneet 21 vuotta. Lapsuudenaikainen köyhyys havaittiin sitä vaikeammaksi, mitä nuorempana lapsi oli sen kokenut ja mitä pidempään köyhyysjakso perheessä oli kestänyt, THL:n erikoistutkija Ristikari kertoo HS:ssa.
- Köyhyys vie vanhemmilta voimavaroja ja resursseja, mikä taas vaikuttaa kykyyn ajatella huomista ja lapsen tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta parasta, Ristikari kertoo.
Toisin sanoen, pitäisikö Suomessa järjestää KÖYHYYDENPOISTOTALKOOT ja ehkäistä köyhyyden tuomia ongelmia, joita on todettu köyhyyttä kokeneilla lapsilla olevan jopa monin verroin enemmän. Riski rikosmerkinnöille oli köyhyyttä lapsena kokeneilla kolme kertaa korkeampi ja mielenterveyshäiriöille kaksi kertaa korkeampi.
Pitäisikö perhepolitiikkaa pohtia uusien tutkimusten valossa? Kun tiedetään, että köyhyyden pitkittyessä ja periytyessä sukupolvelta seuraavalle, seuraukset ovat onnettomat.
Pitäisikö valinnanvapauden sijaan huolehtia köyhyyden poistamisesta ja keskittyä erityisesti pitkäkestoisen köyhyyden poistoon? Aloitetaanko siitä, että ensi vuoden vaalissa eduskuntaan valitaan lainsäätäjät, jotka antavat VAALILUPAUKSEN pitkäaikaisen köyhyyden poistamiseksi? Ensin pitää selvittää, miten puolueet ovat työskennelleet eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseksi hallitusvastuussa tai eduskunnassa enemmistönä ollessaan, ja mitä eri vaalikausilla on tehty oikeudenmukaisen verotuksen puolesta tuloerojen kaventamiseksi ja miten ja miksi köyhyys on nopeasti kasvanut ja minkä vuoksi yhä useampien lasten ja nuorten annetaan syrjäytyä.
Sinulla ei ole yhtään omaa ajatusta.
Kopioit muiden tekstejä ilman, että osoitat ymmärtäväsi niistä mitään.
En pidä sinua minun arvoisena keskutelukumppanina koska olet vain botti, joka poimii googlettamalla muiden mielipiteitä.
Parahin "PieniPiruVasempaan". Olet niin arvoisa ja arvokas Suomi24 Hallitus -some-kirjoittaja, joten toivon kaikkea hyvää sinulle ja arvostamallasi, arvoisellesi mutu-tiedolle, josta saamme usein lukea ja ihmetellä.
Jotta termistö tulisi meille arvottomille tutuksi, niin kerrataan vaikka googlettamalla tai kääntämällä englannista suoraan suomeksi muutamia nettitermejä. Saattaa tulla väärinymmärryksiä, elleivät faktat ole hallussa? Ei tietenkään nimimerkille "PieniPiruVasempaan", joka tietää kaiken ilman tutkimuslaitosten, professorien tai muiden tutkimusten julkaisuja ja tilastoja, joita ei tietenkään kannata lukea eikä missään nimessä siteerata. Mutu-tieto on sote-maailman tosi-faktaa.
BOTTI
Luultavammin botti-sana tulee sanaa sanasta robotti. Nettikielessä tarkoittanee esimerkiksi "automaattivastaajaa", joka on ohjelmoitu vastaamaan, neuvomaan tai esimerkiksi informoimaan botti-palvelun käyttäjää. Pitäisiköhän Suomi24:aan ohjelmoida botteja, jotka valvoisivat käyttäjiä ja poistaisivat esimerkiksi faktana esitettyä mutu-tietoa eli sitä vaihtoehtoista faktaa?
TROLLI
Trollia voisi kuvata sanalla ärsyttävä repla, eli repliikki. Se on siis ärsyttävä vastaus tai viesti, jonka avulla nokkavasti ja provosoivasti yritetään estää faktatietoa ja/tai peittää oman tietämättömyyden tyhmyyden; kuittaamalla mutu-tiedoilla (usein varsin alkeellisilla tutkittuun tietoon verrattuna).
STALKKAAJA
Stalk on englantia ja tarkoittaa verbinä esimerkiksi kyttäämistä eli vaanimista, seurailua ja väijymistä tai hiipimistä. Työpaikoilla saattoi aikana ennen tietokoneita olla "hiipijöitä", olan yli kurkkijoita tai kyttääjiä. Puhuttiin myös "ruskeakielisistä" tai "saappaannuolijoista".
Jostain syystä netin keskustelupalstoilla ei keskitytä faktatietoon. Usein kirjoitetaan ainoana, oikeana ja varmana tietona omia poliittisia mielipiteitä, omia näkemyksiä ja/tai oman intressiryhmän piirissä luotua todellisuutta.
Paljon hyödyllisempää olisi käydä keskustelua tosiasioiden perusteella, mikä perustuisi tutkittuun tietoon. Tilastot, raportit, tutkimukset, vertailut, selvitykset, joita tehdään virkavastuulla ovat mielenkiintoisia ja niiden pohjalta kannattaa muodostaa omia mielipiteitään, ainakin jos haluaa kirjoittaa asiatekstiä. Puolueettomasti.
Some-keskustelujen tiedollinen taso ei saa hyvää arvosanaa, kun tiedetään, että nykyään netistä tutkitun tiedon hakeminen on erittäin helppoa ja nopeaa. Useat päivälehdet ja yleisradio (media) kertovat vain otsikot, ingressit ja kommentoivat lyhyesti tutkimuksia, joiden perusteella voi itsekukin etsiä tarkemmat tiedot netistä. Valitettavasti jopa uusinta ja yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa pimitetään. Valitettavasti vallassa on valtaapitävien hegemonia (poliittinen ylivalta ja hallitseminen): "kaiken maailman dosentit". Tällä palstalla voisi "kopioida" pääministeriä ja kirjoittaa: "kaiken maailman PikkuPirutVasempaan" yrittävät pitää omaa hegemoniaan muita mollaamalla.
Nimimerkki "PieniPiruVasempaan" on nähtävästi vetänyt herneen nenään syystä siitä, jos mielipidekirjoituksissa on siteerattu tutkimuksia ja mainittu lähteet. Sehän ei ole "bottaamista" muiden kuin "PieniPiruVasempaan" mielestä.
Onko alla oleva teksti mielestäsi botti-kirjoitusta eli tietokoneohjelman automaattikirjoitusta?
"Aloitetaanko siitä, että ensi vuoden vaalissa eduskuntaan valitaan lainsäätäjät, jotka antavat VAALILUPAUKSEN pitkäaikaisen köyhyyden poistamiseksi? Ensin pitää selvittää, miten puolueet ovat työskennelleet eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseksi hallitusvastuussa tai eduskunnassa enemmistönä ollessaan, ja mitä eri vaalikausilla on tehty oikeudenmukaisen verotuksen puolesta tuloerojen kaventamiseksi ja miten ja miksi köyhyys on nopeasti kasvanut ja minkä vuoksi yhä useampien lasten ja nuorten annetaan syrjäytyä."
Ehkäpä "bottaan" Eduskunnan pöytäkirjoja, ja etsin viime vaalikausien hallituspuolueet (joilla yleensä on ollut enemmistö Eduskunnassa) ja tarkastelen köyhyyttä ja syrjäytymistä eri hallituskokoonpanojen aikana. Tietysti myös tuloerojen kasvua ja verotuksen vaikutusta siihen.
Osaisin kyllä kirjoittaa siitä aiheesta myös oman muistitiedon perusteella, mutta ehkä kannattaa varmistaa Eduskunnan arkistosta, ettei tule virheellistä tietoa. Varmuuden vuoksi.