Kölin epätasaisuuden vaikutus vauhtiin

Jos meillä on vaikka 10 metrin pituinen rautatiekiskon pätkä päistään muuten vapaasti riippumaan tuettuna, paljonko se taipuu kun kärpänen laskeutuu siihen palkin keskikohdalle, se taipuu pikkuisen. Eli puuttuu enää määritelmä sanalle "pikkuisen"?

Jos ei hiominen kiinnosta niin hiokaa ainakin kölin etureuna (1/3 asti) edestä. Sitten peräsimen etureuna. Sitten jos vielä intoa on niin foilit kokonaan. Ja jos vieläkin niin sitten runkoa alkaen edestä niin pitkälle taaksepäin kun jaksaa.

Kilpailussa tavoitteet on toiset.

Oikeastaan voisi viitata ylempänä esitettyyn kysymykseen, kuinka pieni on pieni ero. Vaihtamalla nopeampaan veneeseen kasvaa nopeus helposti solmulla, kölin silittämällä saa kymmenyksiä. Mutta kymmenyksien erolla menet matkapurjehduksellakin ohi toisesta samanlaisesta tai ehdit ennen pimeän tuloa satamaan. Osa purjehduksen ideaa on kuitenkin ottaa mahdollisimman suuri hyöty tuulesta, sillä tavalla tunnet juuri olevasi perillä purjehtiessa, ei vain tylsänä istumalla. Samalla viitsit purjehtia heikommissakin tuulissa, kun nopeus putoaakin jo useammalla solmulla.

-Osa purjehduksen ideaa on kuitenkin ottaa mahdollisimman suuri hyöty tuulesta
Samaa mieltä, nostaa kynnystä käynnistää moottori etenkin heikoissa tuuliolosuhteissa.

Itse olen jättänyt pohjan puunaamisen vähemmälle sillä ajatuksella, että keväällä saan parin viikon etumatkan kiillottajiin nähden - ja etenkin sellaiseen itseeni nähden, joka käyttäisi aikaansa puunaamiseen.

Jos kisaisin, puunaisin enemmän ja myös kesken kauden.

kaikki.irti kirjoitti:

Oikeastaan voisi viitata ylempänä esitettyyn kysymykseen, kuinka pieni on pieni ero. Vaihtamalla nopeampaan veneeseen kasvaa nopeus helposti solmulla, kölin silittämällä saa kymmenyksiä. Mutta kymmenyksien erolla menet matkapurjehduksellakin ohi toisesta samanlaisesta tai ehdit ennen pimeän tuloa satamaan. Osa purjehduksen ideaa on kuitenkin ottaa mahdollisimman suuri hyöty tuulesta, sillä tavalla tunnet juuri olevasi perillä purjehtiessa, ei vain tylsänä istumalla. Samalla viitsit purjehtia heikommissakin tuulissa, kun nopeus putoaakin jo useammalla solmulla.

Lue lisää

"Mutta kymmenyksien erolla menet matkapurjehduksellakin ohi toisesta samanlaisesta tai ehdit ennen pimeän tuloa satamaan"

Ensinmainitulla ei pitäisi olla MITÄÄN merkitystä. Jos on, ei kyseessä ole aito matkapurjehtija. Toinen kohta on merkityksellisempi, mutta ei siitä suurta eroa synny. Jos se ennen pimeää satamaan ehtiminen on solmun kymmenyksistä kiinni, niin silloin virhe on reittisuunnittelussa. Esimerkki: 30 mpk päivämatka (aika normaali lomapurjehtijoille) => 6 solmun nopeudella 5 tuntia, 6,5 solmun (eli jo vähän isompi ero kuin vain pari solmun kymmenystä) n. 4 h 36 min. Tai otetaan mailiahneen kunnianhimoisempi tavoite, 50 mpk päivässä. Eroa tulee 36 min, ei kovin paljoa sekään.

SailingMaster kirjoitti:

"Mutta kymmenyksien erolla menet matkapurjehduksellakin ohi toisesta samanlaisesta tai ehdit ennen pimeän tuloa satamaan"

Ensinmainitulla ei pitäisi olla MITÄÄN merkitystä. Jos on, ei kyseessä ole aito matkapurjehtija. Toinen kohta on merkityksellisempi, mutta ei siitä suurta eroa synny. Jos se ennen pimeää satamaan ehtiminen on solmun kymmenyksistä kiinni, niin silloin virhe on reittisuunnittelussa. Esimerkki: 30 mpk päivämatka (aika normaali lomapurjehtijoille) => 6 solmun nopeudella 5 tuntia, 6,5 solmun (eli jo vähän isompi ero kuin vain pari solmun kymmenystä) n. 4 h 36 min. Tai otetaan mailiahneen kunnianhimoisempi tavoite, 50 mpk päivässä. Eroa tulee 36 min, ei kovin paljoa sekään.

Lue lisää

Mikä on aito matkapurjehtija? Sellainen, joka on vain purjehtimassa vailla määränpäätä ja vauhdilla ei ole merkitystä?

Vaikka kölin pienet kolhut ja myrkkymaalin epätasaisuudet eivät aiheuttaisikaan kuin yhden solmun kymmenyksen eron, on noilla tapana kertautua. Sitten ei pohjankaan epätasaisuudella ole väliä, potkurikin voi olla kiinteälapainen, purjeet voi olla venyneitä tai alunperin huonon muotoisia, maston trimmi mikä sattui olemaan jne. Tuohon päälle vielä asenne purjehdukseen eli ei trimmata parhaaseen vauhtiin, ei oteta shiftejä eikä ajetakaan kovin tarkasti, ehkä kryssitäänkin paljon autopilotilla. Tuosta tulee jo sitten yli solmun eroja tai vaikkapa 30% pidempi matka-aika yhteensä. Tuon päälle tulee sitten vielä vene- ja purjevalintojen aiheuttamat erot.

Jo kisoissa saaristossa tulee helposti noin suuria eroja, vaikka kisoissa kaikki lähtökohtaisesti pyrkivät maksimoimaan nopeuden. Vaikkapa tämän vuoden Barösund Runtissa Avance 24 (LYS 1,01) purjehti suunnilleen samaa vauhtia kuin Swan 51 (LYS 1,35) ja nopeammin kuin monet 28-40 jalkaiset. http://barosundrunt.fi/assets/br_results_final_2018.pdf

Aito matkapurjehtija on sellainen, jota ei stressaa, jos joku menee ohi.

10-14 kirjoitti:

Aito matkapurjehtija on sellainen, jota ei stressaa, jos joku menee ohi.

Tunnen kyllä monia matkapurjehtijoita, jotka nauttivat trimmaamisesta ja siitä että vene kulkee hyvää vauhtia. Ylipäänsä tuollainen leimakirveiden heittely on täysin turhaa.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on aito matkapurjehtija? Sellainen, joka on vain purjehtimassa vailla määränpäätä ja vauhdilla ei ole merkitystä?

Vaikka kölin pienet kolhut ja myrkkymaalin epätasaisuudet eivät aiheuttaisikaan kuin yhden solmun kymmenyksen eron, on noilla tapana kertautua. Sitten ei pohjankaan epätasaisuudella ole väliä, potkurikin voi olla kiinteälapainen, purjeet voi olla venyneitä tai alunperin huonon muotoisia, maston trimmi mikä sattui olemaan jne. Tuohon päälle vielä asenne purjehdukseen eli ei trimmata parhaaseen vauhtiin, ei oteta shiftejä eikä ajetakaan kovin tarkasti, ehkä kryssitäänkin paljon autopilotilla. Tuosta tulee jo sitten yli solmun eroja tai vaikkapa 30% pidempi matka-aika yhteensä. Tuon päälle tulee sitten vielä vene- ja purjevalintojen aiheuttamat erot.

Jo kisoissa saaristossa tulee helposti noin suuria eroja, vaikka kisoissa kaikki lähtökohtaisesti pyrkivät maksimoimaan nopeuden. Vaikkapa tämän vuoden Barösund Runtissa Avance 24 (LYS 1,01) purjehti suunnilleen samaa vauhtia kuin Swan 51 (LYS 1,35) ja nopeammin kuin monet 28-40 jalkaiset. http://barosundrunt.fi/assets/br_results_final_2018.pdf

Lue lisää

Näköjään sinulle olikin jo vastattu :)

Noin minäkin olisin sanonut ja sanonkin: aito matkapurjehtija ei siitä piittaa, kulkeeko joku kovempaa vai ei.

SailingMaster kirjoitti:

Näköjään sinulle olikin jo vastattu :)

Noin minäkin olisin sanonut ja sanonkin: aito matkapurjehtija ei siitä piittaa, kulkeeko joku kovempaa vai ei.

Toivon etten koskaan kyllästy elämääni niin paljon etten jaksaisi edes purjeita trimmata

Eihän se ole kilpapurjehtijallekaan ongelma, jos joku menee ohi. Pointti on siinä, että oma vene otta tuulesta irti sen, mitä otettavissa on. Veneet kun ovat erilaisia, jotkut suurempi, toiset pienempiä. Jotkut ovat piirustuspöydältä lähtien hitaita, mutta niitäkin voi purjehtia hyvin. Matkustajana istuminen on samaa kuin moottoriveneellä ajo, vain hitaampaa.

Aito_purjehtija kirjoitti:

Toivon etten koskaan kyllästy elämääni niin paljon etten jaksaisi edes purjeita trimmata

Minä taas toivon, ettei elämästäni tule koskaan niin tylsää, että siihen tarvitsee etsiä sisältöä edes veneillessä jatkuvalla purjeiden säätelyllä. Kyllä sen pitää riittää, että kerran ne suunnilleen kohdalleen säätää nostamisen jälkeen.

10-14 kirjoitti:

Minä taas toivon, ettei elämästäni tule koskaan niin tylsää, että siihen tarvitsee etsiä sisältöä edes veneillessä jatkuvalla purjeiden säätelyllä. Kyllä sen pitää riittää, että kerran ne suunnilleen kohdalleen säätää nostamisen jälkeen.

Lue lisää

Olet siis matkustaja ja elämäsi on ennestään niin tylsää, että pelkkä veneessä istuminen riittää virikkeeksi. Minä en ainakaan sen enempää autoa maantiellä ajaessa tai lentokoneessa istuessa tunne oloani erityisen onnelliseksi, vaan odottelen vain perillepääsyä.

Kun en ole alan asiantuntija, en tee diagnoosia. Mutta jokin tautiluokitus löytynee persoonalle, jolle vain umpiflegmaattinen ei ole ADHD.

Höpsis. Golfpallossa kuopat auttavat, koska se on pyöreä. Pyöreä muoto jättää lentäessään taakseen leveän ”alipainevanan”, joka jarruttaa. Pinnan kuoppien aiheuttama turbulenttinen virtaus pysyy pallon pinnassa aavistuksen verran pidempään takareunaa kohti kiinni, jolloin vana pienenee ja jarruttaa vähemmän.

Siipiprofiileilla tuota alipainevanaa ei ole, joten sileänpi pinta on parempi.

Se on selvää , ettei sileä pallo voi lisätä vauhtia mailan osuman jälkeen kun se ei saa otetta ilmasta yhtä hyvin kuin kolopallo

Ssppss kirjoitti:

Se on selvää , ettei sileä pallo voi lisätä vauhtia mailan osuman jälkeen kun se ei saa otetta ilmasta yhtä hyvin kuin kolopallo

Kiihdyttääkö golfpallo vauhtiaan lennon aikana?

Nim. Fyysikko näyttää keksineen jotain, mitä kukaan muu ei ole keksinyt. Ensi kevään käytän pienten kolojen nakertamiseen kölin pintaan.

Vääräluulo kirjoitti:

Höpsis. Golfpallossa kuopat auttavat, koska se on pyöreä. Pyöreä muoto jättää lentäessään taakseen leveän ”alipainevanan”, joka jarruttaa. Pinnan kuoppien aiheuttama turbulenttinen virtaus pysyy pallon pinnassa aavistuksen verran pidempään takareunaa kohti kiinni, jolloin vana pienenee ja jarruttaa vähemmän.

Siipiprofiileilla tuota alipainevanaa ei ole, joten sileänpi pinta on parempi.

Lue lisää

Siipiprofiilikin voi olla sileää nopeampi kun aiheutetaan turbulenssi ja vähennetään nostovoimaa. Purjekoneessa teipillä ja matkustajakoneessa pienillä metallinäpyillä siiven yläpinnassa.

seppomartti kirjoitti:

Siipiprofiilikin voi olla sileää nopeampi kun aiheutetaan turbulenssi ja vähennetään nostovoimaa. Purjekoneessa teipillä ja matkustajakoneessa pienillä metallinäpyillä siiven yläpinnassa.

Lue lisää

Tahallisen turbulenssin aiheuttamisessa on se idea, että tekemällä hyvin pieniä pyörteitä, vältytään isommilta. Eli loppujen lopuksi kuitenkin halutaan turbulenssia välttää.

silti.vältetään kirjoitti:

Tahallisen turbulenssin aiheuttamisessa on se idea, että tekemällä hyvin pieniä pyörteitä, vältytään isommilta. Eli loppujen lopuksi kuitenkin halutaan turbulenssia välttää.

Lue lisää

Ei vältetä turbulenssia vaan aiheutetaan sitä hallitusti. Virtauksen irroittaminen siipiprofii!in yläpinnasta vähentää nostovoimaa ja indusoitua vastusta. Sillä siipiprofiililla voidaan lentää kovempaa eli on nopeampi.

seppomartti kirjoitti:

Ei vältetä turbulenssia vaan aiheutetaan sitä hallitusti. Virtauksen irroittaminen siipiprofii!in yläpinnasta vähentää nostovoimaa ja indusoitua vastusta. Sillä siipiprofiililla voidaan lentää kovempaa eli on nopeampi.

Lue lisää

Miksi lentokoneessa haluttaisiin vähentää nostovoimaa? Eikö sitä voi säätää kohtauskulman avulla paremmin?

Joakim1 kirjoitti:

Miksi lentokoneessa haluttaisiin vähentää nostovoimaa? Eikö sitä voi säätää kohtauskulman avulla paremmin?

Tarkoitat keulaa alaspäin trimmillä. Se keino moottorikoneessa käytetään laskussa ja silloin solakoilla ja siivekkeillä aiheutettu nostovoima ja vastus on suuri ja nopeus pienenee. .Kuulet sen suihkuturbiinin kierrosluvun kasvusta. Tehoa voidaan vaatia 75%. Pursikoneen vauhti kasvaa kohtauskulman pienentämisellä mutta niin myös siiven indusoitu vastus. Nostovoimaa ei tarvita niin paljoa kuin hidaslennossa. Lisävastus on haitaksi nopeuden kasvaessa ja silloin laminaarisen virtauksen irroittaminen siiven paksuimman kohdan takaa yläpinnasta vähentää vastusta. Eli turbulaattorisiipi on nopeampi ja nopeuskilpailusta siinäkin on kyse.
Miten se sitten sopisi köliin. Ei kai mitenkään kun vauhtierot ovat pieniä?. Mutta kölin takakolmanneksen hiominen ei ole niin kovin tärkeää, voi laiskat perustella itselleen

seppomartti kirjoitti:

Tarkoitat keulaa alaspäin trimmillä. Se keino moottorikoneessa käytetään laskussa ja silloin solakoilla ja siivekkeillä aiheutettu nostovoima ja vastus on suuri ja nopeus pienenee. .Kuulet sen suihkuturbiinin kierrosluvun kasvusta. Tehoa voidaan vaatia 75%. Pursikoneen vauhti kasvaa kohtauskulman pienentämisellä mutta niin myös siiven indusoitu vastus. Nostovoimaa ei tarvita niin paljoa kuin hidaslennossa. Lisävastus on haitaksi nopeuden kasvaessa ja silloin laminaarisen virtauksen irroittaminen siiven paksuimman kohdan takaa yläpinnasta vähentää vastusta. Eli turbulaattorisiipi on nopeampi ja nopeuskilpailusta siinäkin on kyse.
Miten se sitten sopisi köliin. Ei kai mitenkään kun vauhtierot ovat pieniä?. Mutta kölin takakolmanneksen hiominen ei ole niin kovin tärkeää, voi laiskat perustella itselleen

Lue lisää

Jos on varaa pienentää nostovoimaa saavuttaakseen pienempi vastus, on nostovoimaa tietysti yli tarpeen (eli enemmän kuin lentokoneen paino). Luonnollisin tapa olisi silloin pienentää kohtauskulmaa eli painaa keulaa alas. Kohtauskulman pienenemin alentaa nostovoimakerrointa (Cl) ja samalla indusoitu vastus tippuu reilusti, sillä se kasvaa nostovoimakertoimen toisessa potenssissa. https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/induced.html

Laskussa tilanne on toinen, kun nopeus halutaan alhaiseksi ja kaikki nostovoima tarvitaan.

Jos tosiaan purjekoneissa joissain tilanteissa halutaan turbulenssia aiheuttamalla vähentää nostovoimaa ja vastusta, syy lienee jossain muualla kuin itse siiven toiminnassa. Ehkä keulan painaminen alas lisäisi rungon vastusta niin paljon, ettei se ole mielekästä?

Joakim1 kirjoitti:

Jos on varaa pienentää nostovoimaa saavuttaakseen pienempi vastus, on nostovoimaa tietysti yli tarpeen (eli enemmän kuin lentokoneen paino). Luonnollisin tapa olisi silloin pienentää kohtauskulmaa eli painaa keulaa alas. Kohtauskulman pienenemin alentaa nostovoimakerrointa (Cl) ja samalla indusoitu vastus tippuu reilusti, sillä se kasvaa nostovoimakertoimen toisessa potenssissa. https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/induced.html

Laskussa tilanne on toinen, kun nopeus halutaan alhaiseksi ja kaikki nostovoima tarvitaan.

Jos tosiaan purjekoneissa joissain tilanteissa halutaan turbulenssia aiheuttamalla vähentää nostovoimaa ja vastusta, syy lienee jossain muualla kuin itse siiven toiminnassa. Ehkä keulan painaminen alas lisäisi rungon vastusta niin paljon, ettei se ole mielekästä?

Lue lisää

On ilmeisesti vaikea ymmärtää turbulaattoriteipin toimintaa. Jos samalla siipiprofiililla pitäisi lentää 70 km/h ja 250 km/h niin on selvää, että siiven nostovoima ja siten indusoitu vastus on aivan liian iso suurilla nopeuksilla. Toki trimmillä painetaan nokkaa alas ja vauhti kiihtyy ja trimmataan lisää. Ohjainpintojen poikkeutus lisää myös vastusta siiven lisäksi, Rungon asentomuutoksen merkitystä en osaa arvata, lienee pieni.
Nopea pursikone ottaa vettä painolastiksi ja tärvää nostovoimaa turbulenssilla. Molemmat suuremman nopeuden vuoksi.

Riippuu missäpäin vene lilluu. Ei täällä vähäsuolaisella Helsingin edustalla näkistä ole tietoakaan ennen elokuuta. Limaa alkaa kertyä heti. Kisaaja putsaa pohjaa tietenkin ennen jokaista kisaa.

Vaikkei rokkoa pohjaan tulisi, laskee likaisen ja limaisen pohjan kanssa nopeus selvästi syksyä kohden. Todennettavissa hyvin helposti koneajossa, kun ajetaan samalla kierrosluvulla, eikä samalla tavoitenopeudella. Puoli solmua voi eroa olla, eli paljon. Suunnilleen siis sama vaikutus kuin rupisella pohjalla.

Rokko lisääntyy tiettyyn aikaan kesästä suolaisuudesta riippumatta. Tänä vuonna se aika tuli hieman tavallista aikaisemmin ja lokianturi piti nostaa ylös rokonalkujen jumitettua sen jo elokuun puolivälin jälkeen. Tavallisesti ne tarttuvat vasta silloin ja jumitus tapahtuu elo- syyskuun vaihteessa.

puoli.solmua kirjoitti:

Vaikkei rokkoa pohjaan tulisi, laskee likaisen ja limaisen pohjan kanssa nopeus selvästi syksyä kohden. Todennettavissa hyvin helposti koneajossa, kun ajetaan samalla kierrosluvulla, eikä samalla tavoitenopeudella. Puoli solmua voi eroa olla, eli paljon. Suunnilleen siis sama vaikutus kuin rupisella pohjalla.

Rokko lisääntyy tiettyyn aikaan kesästä suolaisuudesta riippumatta. Tänä vuonna se aika tuli hieman tavallista aikaisemmin ja lokianturi piti nostaa ylös rokonalkujen jumitettua sen jo elokuun puolivälin jälkeen. Tavallisesti ne tarttuvat vasta silloin ja jumitus tapahtuu elo- syyskuun vaihteessa.

Lue lisää

Sama kokemus: jos kesän aikana ei erikseen mitään puhdistusta tee, niin syksyllä telakalle viedessä vene kulkee normaaleilla matkakierroksilla noin puoli solmua hitaammin kuin keväällä sieltä tullessa.

10-14 kirjoitti:

Sama kokemus: jos kesän aikana ei erikseen mitään puhdistusta tee, niin syksyllä telakalle viedessä vene kulkee normaaleilla matkakierroksilla noin puoli solmua hitaammin kuin keväällä sieltä tullessa.

Lue lisää

Viethän veneen kanssa telakalle ongelmajätteen?

Perstuntumalla hidastumisen havaitseminen on vaikeaa. Mutta koneajossa muutos on selkeä, samoin nopeusvertailussa ennalta tunnettujen veneiden kanssa. Eihän koskaan ole kyse muutamasta pakkelin murtumasta, vaan pakkelia rapisee koko kölin alalta.