Sulkevat melkein uuden koulun - sisäilmaongelma!

Miettikääs kuinka kestävää tekoa olvat ne rintamamiestalot joita suomeen rakennettiin 200 000 - 300 000 sotien jälkeen. Ne talot tekivät sellaiset miehet jotka osasivat rakentaa ja suunnittelijoillakin oli vielä silloin järki päässä. Rakennuksen täytyy olla hengittävä ja sen ilmanvaihdosta on huolehdittava.
Kyllä ihan vihaksi laittaa kun miettii tätä nykymenoa. Julkisissa rakennuksissa ne ongelmat yleensä on. Toki on paljon ok-taloja joissa on hometta ja muuta ongelmaa. Mutta kun on pikemminkin sääntö kun poikkeus että julkisella puolella mättää rakentamisessa ja kunnolla.
Koko juttu alkaa jo tilausvaiheessa kun urakoijaa valitaan - halvin tarjous voittaa aina ja jokainen tolkun ihminen tietää ettei halvalla saa hyvää. Se halvimmalla tekevä joutuu jostakin tinkimään että saa homman hoidettua. Tingitään työvoian ammattitaidosta tai pyritään tekemään hanke nopeasti eikä betonit ym. ehdi kuivua. Tingitään rakennusaikaisesta sääsuojauksesta ym. ym.
Sitten se tilaajan puoli. On selvää että kun kaupunki hakee insinööriä virkaan, niin ei sinne se paras tule, eikä edes toiseksi paras, ei edes komanneksi paras. Parhaat inssit on yksityisellä puolella, sillä siellä liikkuu raha ja on ylenemismahdollisuutta jne. Ja kun se insinööri sitten tulee kaupungin tekniseen toimistoon niin hän on täysin sidottu kunnalliseen päätöksentekoon, aina pitää mennä sen halvimman ehdoilla .

Miettikääs kuinka kestävää tekoa olvat ne rintamamiestalot joita suomeen rakennettiin 200 000 - 300 000 sotien jälkeen. Ne talot tekivät sellaiset miehet jotka osasivat rakentaa ja suunnittelijoillakin oli vielä silloin järki päässä. Rakennuksen täytyy olla hengittävä ja sen ilmanvaihdosta on huolehdittava.
Kyllä ihan vihaksi laittaa kun miettii tätä nykymenoa. Julkisissa rakennuksissa ne ongelmat yleensä on. Toki on paljon ok-taloja joissa on hometta ja muuta ongelmaa. Mutta kun on pikemminkin sääntö kun poikkeus että julkisella puolella mättää rakentamisessa ja kunnolla.
Koko juttu alkaa jo tilausvaiheessa kun urakoijaa valitaan - halvin tarjous voittaa aina ja jokainen tolkun ihminen tietää ettei halvalla saa hyvää. Se halvimmalla tekevä joutuu jostakin tinkimään että saa homman hoidettua. Tingitään työvoian ammattitaidosta tai pyritään tekemään hanke nopeasti eikä betonit ym. ehdi kuivua. Tingitään rakennusaikaisesta sääsuojauksesta ym. ym.
Sitten se tilaajan puoli. On selvää että kun kaupunki hakee insinööriä virkaan, niin ei sinne se paras tule, eikä edes toiseksi paras, ei edes komanneksi paras. Parhaat inssit on yksityisellä puolella, sillä siellä liikkuu raha ja on ylenemismahdollisuutta jne. Ja kun se insinööri sitten tulee kaupungin tekniseen toimistoon niin hän on täysin sidottu kunnalliseen päätöksentekoon, aina pitää mennä sen halvimman ehdoilla .

Miettikääs kuinka kestävää tekoa olvat ne rintamamiestalot joita suomeen rakennettiin 200 000 - 300 000 sotien jälkeen. Ne talot tekivät sellaiset miehet jotka osasivat rakentaa ja suunnittelijoillakin oli vielä silloin järki päässä. Rakennuksen täytyy olla hengittävä ja sen ilmanvaihdosta on huolehdittava.
Kyllä ihan vihaksi laittaa kun miettii tätä nykymenoa. Julkisissa rakennuksissa ne ongelmat yleensä on. Toki on paljon ok-taloja joissa on hometta ja muuta ongelmaa. Mutta kun on pikemminkin sääntö kun poikkeus että julkisella puolella mättää rakentamisessa ja kunnolla.
Koko juttu alkaa jo tilausvaiheessa kun urakoijaa valitaan - halvin tarjous voittaa aina ja jokainen tolkun ihminen tietää ettei halvalla saa hyvää. Se halvimmalla tekevä joutuu jostakin tinkimään että saa homman hoidettua. Tingitään työvoian ammattitaidosta tai pyritään tekemään hanke nopeasti eikä betonit ym. ehdi kuivua. Tingitään rakennusaikaisesta sääsuojauksesta ym. ym.
Sitten se tilaajan puoli. On selvää että kun kaupunki hakee insinööriä virkaan, niin ei sinne se paras tule, eikä edes toiseksi paras, ei edes komanneksi paras. Parhaat inssit on yksityisellä puolella, sillä siellä liikkuu raha ja on ylenemismahdollisuutta jne. Ja kun se insinööri sitten tulee kaupungin tekniseen toimistoon niin hän on täysin sidottu kunnalliseen päätöksentekoon, aina pitää mennä sen halvimman ehdoilla .

Miettikääs kuinka kestävää tekoa olvat ne rintamamiestalot joita suomeen rakennettiin 200 000 - 300 000 sotien jälkeen. Ne talot tekivät sellaiset miehet jotka osasivat rakentaa ja suunnittelijoillakin oli vielä silloin järki päässä. Rakennuksen täytyy olla hengittävä ja sen ilmanvaihdosta on huolehdittava.
Kyllä ihan vihaksi laittaa kun miettii tätä nykymenoa. Julkisissa rakennuksissa ne ongelmat yleensä on. Toki on paljon ok-taloja joissa on hometta ja muuta ongelmaa. Mutta kun on pikemminkin sääntö kun poikkeus että julkisella puolella mättää rakentamisessa ja kunnolla.
Koko juttu alkaa jo tilausvaiheessa kun urakoijaa valitaan - halvin tarjous voittaa aina ja jokainen tolkun ihminen tietää ettei halvalla saa hyvää. Se halvimmalla tekevä joutuu jostakin tinkimään että saa homman hoidettua. Tingitään työvoian ammattitaidosta tai pyritään tekemään hanke nopeasti eikä betonit ym. ehdi kuivua. Tingitään rakennusaikaisesta sääsuojauksesta ym. ym.
Sitten se tilaajan puoli. On selvää että kun kaupunki hakee insinööriä virkaan, niin ei sinne se paras tule, eikä edes toiseksi paras, ei edes komanneksi paras. Parhaat inssit on yksityisellä puolella, sillä siellä liikkuu raha ja on ylenemismahdollisuutta jne. Ja kun se insinööri sitten tulee kaupungin tekniseen toimistoon niin hän on täysin sidottu kunnalliseen päätöksentekoon, aina pitää mennä sen halvimman ehdoilla .

On ne rintamamiestalotkin suurin osa ihan pommeja, kun kaikki rakennettu vähän sinne päin ja niillä materiaaleilla mitä on sattunut saatavilla olemaan.

Lässyn lässyn.Kuka jotain vetoista lämpöä harakoille antavaa rintamamiestaloa haluaisi enään tehdä.Nyt tehdään hyviä taloja.

Nyt se vasta on asiantuntia. Jos ja kun et rakentamisesta mitään ymmärrä, vedä huppu päänyli ja kahlaa sivuillesi katsomatta horisonttiin.