Kirkko suomen suurin valhettelija?

Raamattu on totta ja täydellisen kaikkitietävän Jumalan inspiroima. Sieltä ei löydy ristiriitaa eikä virheitä. Raamattua ei ole kirjoitettu suomeksi, joten käännösvirheitä löytyy ja niistä aiheutuvia väärinymmärryksiä. Myös valtionkirkot aina sieltä vuodesta 325 tienoilta ovat muuttaneet raamattua oppiinsa sopivaksi. Esim. ap.t 8:37 on otettu pois ja valehdellaan, että se on lisätty vuonna 500 vaikka sitä on siteerattu jo vuonna 180. Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen lähetyskäsky oli alunperin minun nimeeni eli Jeesuksen nimeen kaste. Koska Jeesuksen nimi on se juttu niin perkele on omista intresseistä poistanut sen ja saanut aikaan riidan ja sen että uskovat eivät uudestisynny ja pysyvät hampaattomia. Raamattu ei myöskään avaudu kuin niille joille Herra Jeesus tahtoo sen avautuvan. Asiakokonaisuudet ovat palapelin tavoin ripoteltu joten niitä on ateistin ihan turha yrittää löytää. On myös tyhmää arvostella raamattua jos ei ole sitä lukenut. Raamattu on totta ja Jeesus on hyvä asia, mutta valtionkirkolla ei ole mitään osaa eikä arpaa Jeesuksen kanssa ja laiska kansa joka ei lue raamattua on sen varassa mitä valekirkko sanoo ja kun samassa veneessä on media ja lainsäätäjät niin sääliksi käy suomen kansaa.

Jeesuksesta on myös niin paljon raamatun ulkopuolista todistetta, että vain tyhmä ihminen ei usko Jeesuksen olemassa oloon ja siihen mitä Jeesus puhui. Se on kiistaton fakta. On ymmärrettävää jos Jeesusta ei uskota Jumalan Pojaksi tai Jumalaksi, sillä siitä tulee syyllinen olo. Mutta kiistaton fakta on, että Jeesus Nasaretilainen on historian henkilö ja puhunut niinkuin on kirjoitettu. Kukaan älykäs ei kiistä sitä. Jumaluus kiistetään em. sysitä.

Aitoa_naista kirjoitti:

Jeesuksesta on myös niin paljon raamatun ulkopuolista todistetta, että vain tyhmä ihminen ei usko Jeesuksen olemassa oloon ja siihen mitä Jeesus puhui. Se on kiistaton fakta. On ymmärrettävää jos Jeesusta ei uskota Jumalan Pojaksi tai Jumalaksi, sillä siitä tulee syyllinen olo. Mutta kiistaton fakta on, että Jeesus Nasaretilainen on historian henkilö ja puhunut niinkuin on kirjoitettu. Kukaan älykäs ei kiistä sitä. Jumaluus kiistetään em. sysitä.

Lue lisää

Jeesuksesta nimenomaan ei ole minkäänlaista raamatun ulkopuolista mainintaa. Ja ennenkuin yrität tarjota niitä kaikkien tuntemia, googlaa syntymäajat ja väärennökset joukosta pois. Mitään et löydä.

Ei myöskään löydy yhtään hänen väitetyn elämänsä tai kuolemansa aikana muistiin pantua kirjainta - melko hämmentävää, kun ottaa huomioon väitetyt ihmeteot.

Aitoa_naista kirjoitti:

Raamattu on totta ja täydellisen kaikkitietävän Jumalan inspiroima. Sieltä ei löydy ristiriitaa eikä virheitä. Raamattua ei ole kirjoitettu suomeksi, joten käännösvirheitä löytyy ja niistä aiheutuvia väärinymmärryksiä. Myös valtionkirkot aina sieltä vuodesta 325 tienoilta ovat muuttaneet raamattua oppiinsa sopivaksi. Esim. ap.t 8:37 on otettu pois ja valehdellaan, että se on lisätty vuonna 500 vaikka sitä on siteerattu jo vuonna 180. Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen lähetyskäsky oli alunperin minun nimeeni eli Jeesuksen nimeen kaste. Koska Jeesuksen nimi on se juttu niin perkele on omista intresseistä poistanut sen ja saanut aikaan riidan ja sen että uskovat eivät uudestisynny ja pysyvät hampaattomia. Raamattu ei myöskään avaudu kuin niille joille Herra Jeesus tahtoo sen avautuvan. Asiakokonaisuudet ovat palapelin tavoin ripoteltu joten niitä on ateistin ihan turha yrittää löytää. On myös tyhmää arvostella raamattua jos ei ole sitä lukenut. Raamattu on totta ja Jeesus on hyvä asia, mutta valtionkirkolla ei ole mitään osaa eikä arpaa Jeesuksen kanssa ja laiska kansa joka ei lue raamattua on sen varassa mitä valekirkko sanoo ja kun samassa veneessä on media ja lainsäätäjät niin sääliksi käy suomen kansaa.

Lue lisää

"Myös valtionkirkot aina sieltä vuodesta 325 tienoilta ovat muuttaneet raamattua oppiinsa sopivaksi. Esim. ap.t 8:37 on otettu pois ja valehdellaan, että se on lisätty vuonna 500 vaikka sitä on siteerattu jo vuonna 180. Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen lähetyskäsky oli alunperin minun nimeeni eli Jeesuksen nimeen kaste."

Tässä on paljon asiavirheitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Voit tutustua akateemiseen suomenkieliseen tutkimukseenkin asiasta. Raamattua ei ole Nikean kirkolliskokouksessa muutettu, Apt. 8:37 puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista, kastekäsky on teksteissä juuri Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Sitä ei ole myöhemmin sinne lisätty, vaan varhainen tapa kastaa. Tämänkaltaiset esittämäsi "salaliittoteoriat" ovat naurettavia ja niillä itsellään ei ole dokumentoitua todistusta tukenaan.

Millä osoitat että esittämäsi väitteet siteerauksessani ovat totta? Missä voin itse perusteluihin tutustua? Minua nimittäin kiinnostaa tuo asia.

Eusebiuksen kirkkohistoria, III 5:2;......minun nimeeni.......Irenaeus ja Cyprianus siteeraavat kirjeissään ap.t 8:37 100 ja 200 luvuilla..........valtionkirkko perustettiin 325, muuta en väitä Nikeasta. Akateemiselle tutkimukselle joka ei ole tehty Pyhässä Hengessä, en juurikaan anna arvoa. Uskonto ja usko on eri asia, kaikin puolin. Nimikristitty vs. uudestisyntynyt.

"Vanhimmat" kokonaiset käsikirjoitukset jotka ovat kreikan kielellä säilyneet ovat sopivasti 320 vuoden jälkeen jolloin tapahtui paljon....ja näistä ei löydy kuulemma ap.t. 8:37, kuitenkin niitä on siteerattu jo kauan ennen sitä. Ja kun laskee yhteen valtion kirkkojen opin ja em. asian....hälytyskello soi voimakkaasti

Aitoa_naista kirjoitti:

Eusebiuksen kirkkohistoria, III 5:2;......minun nimeeni.......Irenaeus ja Cyprianus siteeraavat kirjeissään ap.t 8:37 100 ja 200 luvuilla..........valtionkirkko perustettiin 325, muuta en väitä Nikeasta. Akateemiselle tutkimukselle joka ei ole tehty Pyhässä Hengessä, en juurikaan anna arvoa. Uskonto ja usko on eri asia, kaikin puolin. Nimikristitty vs. uudestisyntynyt.

Lue lisää

Eusebioksen kirkkohistoria... Kyseinen kirkkohistorioitsija eli 200- ja 300-lukujen vaihteessa, jolloin hän myös julkaisi kirkkohistoriallisen työnsä. Hän eli vielä pitkään Nikean kirkolliskokouksen jälkeen. Yleensä kastekäskyn muuttamisajankohdaksi on syytetty Nikean kirkolliskokousta, mutta en tiedä sijoitatko itse asian tuohon kokoukseen. Mikäli näin on, niin voi kyllä ihmetellä, että miten ihmeessä Eusebius kirjoittaisi asiasta eri tavalla kuin Matteuksen teksti, osallistuihan Eusebius itsekin Nikean kokoukseen.

Se, että Eusebiuksen tekstissä on tuo kohta, niin ei kerro mitä Matteuksen tekstissä sanotaan. Eusebius on voinut lyhentää tekstiä.

100-luvulta peräisin olevassa Kahdentoitsa apostolin opetuksessa eli Didakheessa on jo kaste kolminaisuuden nimeen. Myöhemmin kirkkoisien teksteissä sama kastemuoto toistuu, Justinos Marttyyrin (n. 100/14—162/68) Apologiassa viitataan tällaiseen kastemuotoon, Ignatios Antiokialainen (35/50—98/117) viittaa Matteuksen kastekäskyn tekstimuotoon kirjeessään filadelfialaisille, Irenaues (130—200) viittaa kirjassaan Harhaoppeja vastaan myös Matteuksen tekstimuotoon (kolminaisnimi), Tertullianus (160–220) kirjassa Kasteesta ja kirjassa Periaatteet harhaoppien arvioimiseksi viittaa tunnettuun Matteuksen kastekäskyn muotoon.

Eli siis jo pari sataa vuottaa ennen Eusebiusta vanhimmat kristilliset dokumentit kuvaavat käytössä ollutta kastekaavaa, kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja vieläpä viitataan myöhemmin sen olevan Jeesuksen antama kastekäskyn muoto. Toisaalta 150-luvulla kastettavilta kysyttiin uskosta Isään, Poikaa ja Pyhään Henkeen. Eli ainakin jo toisella vuosisadalla kaste toteutettiin kolminaisuuden nimeen ja se on ollut selvä osa kastetunnustusta. Tämä historiallinen asia puoltaa sen puoleen, että Matteuksen teksti oli jo nykyisessä muodossaan olemassa tuolloin. Mitä Eusebios siteeraa, tai siteeraako hän ylipäätään Matteuksen tekstiä, on epäselvä.

Se, että vanhimmat käsikirjoitukset ovat 300-luvulta, ei kerro muuta kuin sen, että ne ovat peräisin tuolta aikakaudelta. Se ei todista yhtään mitään väärennöksistä tai muusta, vaan sen, ettei vanhempia ole säilynyt tai niitä ei ole löydetty. Kuten kirjoitin edellä, viittaamasi Apostolien tekojen kohtaa ei löydy nykyään vanhimmista tunnetuista teksteistä, mutta jos löytyy nykyistäkin vanhempia käsikirjoituksia ja tuo kohta on siellä, niin siinä se. Silti kyseinen raamatunteksti on otettu mm. nykyiseen raamatunsuomennokseen. Sen historiallinen paikka on kuitenkin tunnustettu eikä sitä ole jätetty ulkopuolelle.

Akateeminen tutkimus ei ole uskonnonharjoitusta, vaan kriittistä tutkimusta. Akateeminen teologia tutkii kriittisin menetelmin kristinuskoa ja luonnollisesti sen tuloksia voi pitää hyvin perusteltuina ja luotettavina. Se ei kumartele mitään uskonnollisia korostuksia tai liikkeitä, tai niiden toiveita tietynlaisista tuloksista. Kristillinen usko on historiallista uskoa siihen, että Jumala toimii tässä maailmassa ja Jeesuksen elämä ja opetukset, kuolema ja ylösnousemus, ovat tapahtuneet meidän maailmassamme. Sen vuoksi uskon korostukset ja muokkautuminen ovat historian ajassa. Uskon muotoutumisen ja historian on kestettävä kriittinen tutkimus, ja sen se hyvin tekeekin. Kantaa ei oteta Jumalan olemassaoloon, mutta miten tekstit ovat muotoutuneet ja millaisessa muodossa mm. on varhaiset kristityt kastaneet jo esim. 100-luvulla, se todistaa juuri kastamisesta kolminaisuuden nimeen.

Väitteesi Matteuksen kastekäskyn myöhemmästä käsittelemisestä ei historian valossa ole relevanttia faktaa, vaan pohjautuu väärään oletukseen. Dokumentit tukevat Matteuksen tekstimuodon alkuperäisyyttä ja sitä, että jo varhaiset kristityt ovat kastaneet kolminaisuuden nimeen.

he-ma kirjoitti:

Jeesuksesta nimenomaan ei ole minkäänlaista raamatun ulkopuolista mainintaa. Ja ennenkuin yrität tarjota niitä kaikkien tuntemia, googlaa syntymäajat ja väärennökset joukosta pois. Mitään et löydä.

Ei myöskään löydy yhtään hänen väitetyn elämänsä tai kuolemansa aikana muistiin pantua kirjainta - melko hämmentävää, kun ottaa huomioon väitetyt ihmeteot.

Lue lisää

Nimimerkki he-ma, väitätkö etteivät Uuden testamentin evankeliumitekstit ole antiikinaikaisia tekstejä? Vaikka ne ovat uskonnollisia tekstejä ja niillä on tietty tarkoitus ollut jo alusta alkaen, ne ovat silti historiallisia tekstejä tietyltä aikakaudelta, puhuvat tietystä juutalaisperäisestä uskosta, tietyistä historiallisista henkilöistä, historiallisista paikoista.

Evankeliumitekstit ovat päinvastoin tuolle aikakaudelle varsin aikaisessa vaiheessa syntyneitä tekstejä lähinnä elämänkertoina. Mikäli Markuksen evankeliumi tosiaan on vanhin evankeliumeista, niin Jeesuksen kuoleman jälkeen aikaa oli kulunut vasta 30-40 vuotta. Tuolle aikakaudelle muistiinlaittaminen oli tosiaan nopeaa. Silti evankeliumeita vanhemmat Uuden testamentit tekstit, eli Paavalin kirjeet, puhuvat henkilöstä nimeltään Jeesus Kristus, hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Kristillinen usko levisi nopeasti Jeesuksen oppilaiden toimesta lähiseuduille ja Kreikan ynnä Vähä-Aasian seuduille. Kannattajia oli vielä vähän, mutta sama usko silti yhdisti, ja lähetteinä olivat toimineet henkilöt, jotka tunsivat Jeesuksen henkilökohtaisesti.

On omituista edellyttää tuon aikakauden ihmisiltä samanlaista historiankirjoittamisen tapaa kuin nykypäivänä odotetaan. Kun tuon aikakauden maailmassa elettiin, niin uskonnollisuus läpileikkasi koko yhteiskunnan, jumalia oli runsaasti ja temppeleitä eri jumaluuksille lukuisia eri kulttuurien ja kansojen parissa. Elettiin siis monijumalaista aikaa. Sen vuoksi jumalien toimintaa nähtiin joka nurkalla, ihmetekijöitä ja noitia, ennustajia yms. oli runsaasti. Miten voit siis kuvitella, että tuollaisena aikana Rooman valtakunnan pikkuisessa nurkassa yhden saarnaajan ja ihmeidentekijän elämä ja teot olisi laitettu "paperille" välittömästä hänen eläessään? Kirjallinen materiaali levisi hitaasti eikä Jeesuksen toiminta tapahtunut muualla kuin nykyisen Palestiinan ja Israelin alueella. Se ei lähtenyt leviämään sieltä ulospäin kuin vasta myöhemmin, luonnollisesti sanallisessa ja julistetussa muodossa. Kun uusi uskonnollisuus alkoi järjestäytyä seurakunniksi, tuli tarpeen ohjeistaa niitä ja pitää yhteyttä kirjeitse. Kun vanhin sukupolvi ja silminnäkijät alkoivat kuolemaan, piti tapahtumat tallentaa kirjalliseen muotoon. Tällöin syntyivät evankeliumit.

Tällainen tausta ja aikakausi on syytä ottaa huomioon ennen kuin ryhtyy väittämään, ettei Jeesus Nasaretilaista ollut olemassa. Asialle on oltava perustellut faktat eikä lähdetä otaksumaan, että internet ja nykyisenlainen kirjapainojärjestelmä oli tuolloin jo olemassa. Suulliset uutiset olivat yleisempiä kuin kirjalliset. Tiedä häntä miten paljon ihmisistä tuolloin oli vielä luku- ja kirjoitustaitoisia, lisäksi pergamentit ynnä papyruspohjaiset paperit lienevät olleen harvinaista herkkua, ja pergamentti eritoten helkkarin kallista.

Varhaisin dokumentaatio Uudessa testamentissa, uuden juutalaisperäisin uskonnon nopea leviäminen, silminnäkijöiden toimiminen uskonnon levittäjänä, seurakuntien muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin tapahtuneisiin tapahtumiin pohjautuva samanlainen usko... Nämä puoltavat ennen kaikkea yhtä asiaa: Jeesus Nasaretilainen oli todella olemassa, Jerusalemissa tapahtui jotain, joka sai hänen oppilaansa vakuuttumaan hänen nousseen kuolleista.

DeadManWalks kirjoitti:

Nimimerkki he-ma, väitätkö etteivät Uuden testamentin evankeliumitekstit ole antiikinaikaisia tekstejä? Vaikka ne ovat uskonnollisia tekstejä ja niillä on tietty tarkoitus ollut jo alusta alkaen, ne ovat silti historiallisia tekstejä tietyltä aikakaudelta, puhuvat tietystä juutalaisperäisestä uskosta, tietyistä historiallisista henkilöistä, historiallisista paikoista.

Evankeliumitekstit ovat päinvastoin tuolle aikakaudelle varsin aikaisessa vaiheessa syntyneitä tekstejä lähinnä elämänkertoina. Mikäli Markuksen evankeliumi tosiaan on vanhin evankeliumeista, niin Jeesuksen kuoleman jälkeen aikaa oli kulunut vasta 30-40 vuotta. Tuolle aikakaudelle muistiinlaittaminen oli tosiaan nopeaa. Silti evankeliumeita vanhemmat Uuden testamentit tekstit, eli Paavalin kirjeet, puhuvat henkilöstä nimeltään Jeesus Kristus, hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Kristillinen usko levisi nopeasti Jeesuksen oppilaiden toimesta lähiseuduille ja Kreikan ynnä Vähä-Aasian seuduille. Kannattajia oli vielä vähän, mutta sama usko silti yhdisti, ja lähetteinä olivat toimineet henkilöt, jotka tunsivat Jeesuksen henkilökohtaisesti.

On omituista edellyttää tuon aikakauden ihmisiltä samanlaista historiankirjoittamisen tapaa kuin nykypäivänä odotetaan. Kun tuon aikakauden maailmassa elettiin, niin uskonnollisuus läpileikkasi koko yhteiskunnan, jumalia oli runsaasti ja temppeleitä eri jumaluuksille lukuisia eri kulttuurien ja kansojen parissa. Elettiin siis monijumalaista aikaa. Sen vuoksi jumalien toimintaa nähtiin joka nurkalla, ihmetekijöitä ja noitia, ennustajia yms. oli runsaasti. Miten voit siis kuvitella, että tuollaisena aikana Rooman valtakunnan pikkuisessa nurkassa yhden saarnaajan ja ihmeidentekijän elämä ja teot olisi laitettu "paperille" välittömästä hänen eläessään? Kirjallinen materiaali levisi hitaasti eikä Jeesuksen toiminta tapahtunut muualla kuin nykyisen Palestiinan ja Israelin alueella. Se ei lähtenyt leviämään sieltä ulospäin kuin vasta myöhemmin, luonnollisesti sanallisessa ja julistetussa muodossa. Kun uusi uskonnollisuus alkoi järjestäytyä seurakunniksi, tuli tarpeen ohjeistaa niitä ja pitää yhteyttä kirjeitse. Kun vanhin sukupolvi ja silminnäkijät alkoivat kuolemaan, piti tapahtumat tallentaa kirjalliseen muotoon. Tällöin syntyivät evankeliumit.

Tällainen tausta ja aikakausi on syytä ottaa huomioon ennen kuin ryhtyy väittämään, ettei Jeesus Nasaretilaista ollut olemassa. Asialle on oltava perustellut faktat eikä lähdetä otaksumaan, että internet ja nykyisenlainen kirjapainojärjestelmä oli tuolloin jo olemassa. Suulliset uutiset olivat yleisempiä kuin kirjalliset. Tiedä häntä miten paljon ihmisistä tuolloin oli vielä luku- ja kirjoitustaitoisia, lisäksi pergamentit ynnä papyruspohjaiset paperit lienevät olleen harvinaista herkkua, ja pergamentti eritoten helkkarin kallista.

Varhaisin dokumentaatio Uudessa testamentissa, uuden juutalaisperäisin uskonnon nopea leviäminen, silminnäkijöiden toimiminen uskonnon levittäjänä, seurakuntien muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin tapahtuneisiin tapahtumiin pohjautuva samanlainen usko... Nämä puoltavat ennen kaikkea yhtä asiaa: Jeesus Nasaretilainen oli todella olemassa, Jerusalemissa tapahtui jotain, joka sai hänen oppilaansa vakuuttumaan hänen nousseen kuolleista.

Lue lisää

Pistäs referoiden presidentin uudenvuodenpuhe 30 vuoden takaa, saat käyttää apuna kavereita, mutta et tallenteita.

Aivan järjetön ajatus, ettei ihmeitä tekevästä jonglööristä mitään kirjoitettu jälkipolville.

Ainoa järkevä selitys on satujeesuksen luominen jälkikäteen.

he-ma kirjoitti:

Pistäs referoiden presidentin uudenvuodenpuhe 30 vuoden takaa, saat käyttää apuna kavereita, mutta et tallenteita.

Aivan järjetön ajatus, ettei ihmeitä tekevästä jonglööristä mitään kirjoitettu jälkipolville.

Ainoa järkevä selitys on satujeesuksen luominen jälkikäteen.

Lue lisää

Aivan. Prikulleen näin! On hienoa vaatia 2000 vuotta sitten eläneitä ihmisiä toimimaan nykypäivän kriteereiden mukaisesti omana aikakautenaan. Koska he eivät siten toimineet, jälkikäteen kirjoitettu (vieläpä antiikin aikakaudella nopeasti) on pötyä.

Sokrates on Platonin keksimä mielikuvitusolento.

Ja minä olen Napoleon!

Aitoa_naista kirjoitti:

Jeesuksesta on myös niin paljon raamatun ulkopuolista todistetta, että vain tyhmä ihminen ei usko Jeesuksen olemassa oloon ja siihen mitä Jeesus puhui. Se on kiistaton fakta. On ymmärrettävää jos Jeesusta ei uskota Jumalan Pojaksi tai Jumalaksi, sillä siitä tulee syyllinen olo. Mutta kiistaton fakta on, että Jeesus Nasaretilainen on historian henkilö ja puhunut niinkuin on kirjoitettu. Kukaan älykäs ei kiistä sitä. Jumaluus kiistetään em. sysitä.

Lue lisää

Sattumoisin noita 'tyhmiä ihmisiä' on aika paljonkin akateemisten tutkijoitten piirissä.

Voisiko kentiesd olla niin, että he ovat välkkyjä, sinä et?

he-ma kirjoitti:

Jeesuksesta nimenomaan ei ole minkäänlaista raamatun ulkopuolista mainintaa. Ja ennenkuin yrität tarjota niitä kaikkien tuntemia, googlaa syntymäajat ja väärennökset joukosta pois. Mitään et löydä.

Ei myöskään löydy yhtään hänen väitetyn elämänsä tai kuolemansa aikana muistiin pantua kirjainta - melko hämmentävää, kun ottaa huomioon väitetyt ihmeteot.

Lue lisää

Jeesuksesta on Raamatun ulkopuolisia mainintoja.

Olisipa sinunkaltaisia enemmän kirkon näkyvillä paikoilla, niin saisimme kirkon nopeammin tyhjennetyksi!

Se ei ole yhtään huono idea. Silloin voisi alkaa rakentaa totuudelle.