Li nyt vaan on paitsi hyvä puoluejohtaja, myös kaunis ihminen.
Ikävää, ettei Orpo-poika ole kumpaakaan. Ehkä kuitenkin velaksi rahoitetut veronalennukset sentään helpottaisivat oikeistolaisenkin elämää niin, että hän edes hetkeksi unohtaisi mieltään kalvavan häviäjiin kuulumisensa?
Perinteiseen tapaan oikeistolaiseen vaalistrategiaan tietenkin kuuluu yrittää mustamaalauskampanjaa ja tukeutuu siinä oikeiston äänenkannattajaan, kaikkien pakuyrittäjien ja vankilakundien oman puolueen kokoomuksen äänenkannattajaan Seiskaan. Sitä sentään lukee jokainen suoraselkäinen tosinainen, ja mies, sekä tietysti myös oikeistoperheen lapset. Se tarjotaa tietopohjan ja maailmankuvan, joka yllättävän suuresti muistuttaa lukijakuntansa auvoisaa arkea, jossa päivän kohokohta useinkin on tupakanostomatka kioskille. Siellä on tietenkin myyjänä maahanmuuttaja-yrittäjä, sekin vielä, PERKELE!
"Nuorena", siis suoristus- ja painelapsuutensa keskivaihetta eläessään oikeistolainen oli luonnollisesti "jenkeissä" ja "briteissä" silleen niinku, ja sen jälkeenkin hän uskollisesti seuraa tarkoin ja ottaa pienimpiäkin yksityiskohtia myöten opiksi näiden maanpäällisten jumalparatiisien elämästä kaiken, minkä vain voi markkinointi.instituutin mukaan mitoitetuilla aivoillaan "oppia". "Jenkkien" ja "brittien" pano- ja ryyppyskandaalit, ja kaikki muukin tasokas poliittinen "keskustelu", jota noissa maissa jatkuvasti käydään, ovat erinomainen esimerkki oikeistolaisellemme.
Inspiraation saatuaan terhakka konservoitu oikeistolaisemme soittaakin heti miten oikeistolaiselle kaverilleen, joka oli muuten samaan aikaan "jenkeissä", Seiskaan ja yhdessä sovitaan, että kaveri ottaa toimituksen vaksi... eikun faksikoneella kopiot New Herald Trupusen Donald Trump-artikkelista ja vaihtaa siihen Donaldin nimien tilalle Li Anderssonin. Oikeistolaisen toinen kaveri, se luovempi niistä, joka hänkin oli samaan aikaan "jenkeissä", ja on nykyisin töissä mainostoimisto Maanvaivassa, neuvoi näin tekemään. Hän tietää, on nimittäin myynyt sellaisen määrän pikavippejä S24:ssä ja muualla, missä tyypilliset oikeistolaiset liikuskelevat menestymässä silloin kun eivät ole siellä kioskilla sitä tupakkaa ostamassa.
Tällä tavoin kuluukin oikestolaisemme suoristus- ja painelapsuuden kolmas ja viimeinen vaihe ennen elintasosyöpää, sepelvaltimotautia tai jotain muuta menestyneen ja saavutuksia täynnä olleen elämän merkkejä. Oikeistolaisille tavoilleen uskollisena hän toki vielä silloinkin verovaroja edelleen muita enemmän kuluttaessaan muistaa vaatia verotuksen alentamista.
Lohdullista tässä kaikessa on, että vaikka oikeistolaisen elämä ei aina olekaan silkkaa menestystä ja kauneutta, eikä edes terveyttä, niin nuoruutta kuitenkin. Kuolemaansa saakka oikeistolainen on pieni uhmaikäinen ja loputtoman itsekäs lapsi, joka vaatii huomiota ja huolenpitoa muilta.
Ikävää, ettei Orpo-poika ole kumpaakaan. Ehkä kuitenkin velaksi rahoitetut veronalennukset sentään helpottaisivat oikeistolaisenkin elämää niin, että hän edes hetkeksi unohtaisi mieltään kalvavan häviäjiin kuulumisensa?
Perinteiseen tapaan oikeistolaiseen vaalistrategiaan tietenkin kuuluu yrittää mustamaalauskampanjaa ja tukeutuu siinä oikeiston äänenkannattajaan, kaikkien pakuyrittäjien ja vankilakundien oman puolueen kokoomuksen äänenkannattajaan Seiskaan. Sitä sentään lukee jokainen suoraselkäinen tosinainen, ja mies, sekä tietysti myös oikeistoperheen lapset. Se tarjotaa tietopohjan ja maailmankuvan, joka yllättävän suuresti muistuttaa lukijakuntansa auvoisaa arkea, jossa päivän kohokohta useinkin on tupakanostomatka kioskille. Siellä on tietenkin myyjänä maahanmuuttaja-yrittäjä, sekin vielä, PERKELE!
"Nuorena", siis suoristus- ja painelapsuutensa keskivaihetta eläessään oikeistolainen oli luonnollisesti "jenkeissä" ja "briteissä" silleen niinku, ja sen jälkeenkin hän uskollisesti seuraa tarkoin ja ottaa pienimpiäkin yksityiskohtia myöten opiksi näiden maanpäällisten jumalparatiisien elämästä kaiken, minkä vain voi markkinointi.instituutin mukaan mitoitetuilla aivoillaan "oppia". "Jenkkien" ja "brittien" pano- ja ryyppyskandaalit, ja kaikki muukin tasokas poliittinen "keskustelu", jota noissa maissa jatkuvasti käydään, ovat erinomainen esimerkki oikeistolaisellemme.
Inspiraation saatuaan terhakka konservoitu oikeistolaisemme soittaakin heti miten oikeistolaiselle kaverilleen, joka oli muuten samaan aikaan "jenkeissä", Seiskaan ja yhdessä sovitaan, että kaveri ottaa toimituksen vaksi... eikun faksikoneella kopiot New Herald Trupusen Donald Trump-artikkelista ja vaihtaa siihen Donaldin nimien tilalle Li Anderssonin. Oikeistolaisen toinen kaveri, se luovempi niistä, joka hänkin oli samaan aikaan "jenkeissä", ja on nykyisin töissä mainostoimisto Maanvaivassa, neuvoi näin tekemään. Hän tietää, on nimittäin myynyt sellaisen määrän pikavippejä S24:ssä ja muualla, missä tyypilliset oikeistolaiset liikuskelevat menestymässä silloin kun eivät ole siellä kioskilla sitä tupakkaa ostamassa.
Tällä tavoin kuluukin oikestolaisemme suoristus- ja painelapsuuden kolmas ja viimeinen vaihe ennen elintasosyöpää, sepelvaltimotautia tai jotain muuta menestyneen ja saavutuksia täynnä olleen elämän merkkejä. Oikeistolaisille tavoilleen uskollisena hän toki vielä silloinkin verovaroja edelleen muita enemmän kuluttaessaan muistaa vaatia verotuksen alentamista.
Lohdullista tässä kaikessa on, että vaikka oikeistolaisen elämä ei aina olekaan silkkaa menestystä ja kauneutta, eikä edes terveyttä, niin nuoruutta kuitenkin. Kuolemaansa saakka oikeistolainen on pieni uhmaikäinen ja loputtoman itsekäs lapsi, joka vaatii huomiota ja huolenpitoa muilta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.