Olen itse syntynyt maaseudun ihanassa rauhassa, käynyt kansakoulun maaseudulla, mutta ammatikoulun lähikaupungissa, Maaseudulta ei löytynyt työtä, mutta sitä löytyi muualta ja niin tuli muutto kaupunkiin.
Jäi kuitenkin kuva maaseudusta ja sain olla töissä pienviljelyksillä, viisi lehmää, hevonen, muutama kana ja vasikoita ja maata ympärillä jonkun verran.
1950 luvulla 1960 luvulla tuli isot pillarit ja ruvettiin kuivattamaan soita ja humus laskettiin jokiin, lampiloihin ja järviin ja reheviä ovat tänä päivänä. Ja lisää rehevöitymistä tuli apupaskasta.
Joskus tuntui jo silloin,että osa maaseudunväestä ei välitäl uonnosta paskaakaan ja eläimet on riesoja.
Ja nyt näitä saa lukea liian usein;
https://yle.fi/uutiset/3-10377897
Onko maaseudun väen syytä ruveta miettimään, että missä kuljetaan ?
Jäi kuitenkin kuva maaseudusta ja sain olla töissä pienviljelyksillä, viisi lehmää, hevonen, muutama kana ja vasikoita ja maata ympärillä jonkun verran.
1950 luvulla 1960 luvulla tuli isot pillarit ja ruvettiin kuivattamaan soita ja humus laskettiin jokiin, lampiloihin ja järviin ja reheviä ovat tänä päivänä. Ja lisää rehevöitymistä tuli apupaskasta.
Joskus tuntui jo silloin,että osa maaseudunväestä ei välitäl uonnosta paskaakaan ja eläimet on riesoja.
Ja nyt näitä saa lukea liian usein;
https://yle.fi/uutiset/3-10377897
Onko maaseudun väen syytä ruveta miettimään, että missä kuljetaan ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
elä oota vastausta meillä tillä mualla juntteus kulukoo suvussa
ja myö ei pikkassiista välitetä
muanviljelijöille on tärkee tukraha ja meille muille pysähtynneisyys
Itse olen syntynyt pienessä kaupungissa, mutta olen työntakia tässä kylässä.
Ja sen olen maalla oppinut, että kepulaiset ja maalaiset ei välitä luonnosta kuin, eläimistäkään ja eivät varmasti puutu vaikka näkisivät, että jossain rääkätään eläimiä tai paskotaan luontoa.
Maalaiselle on tärkeintä tukirahat, toisten siivellä eläminen ja sisäpiirit ja tietysti juntteus.
Tämä ei ole mikään huumoriasia vaan vakava pohdinnan paikka ?
Kunnassa on 24 kepuvaltuutettua ja kunta kuin jälkikäyntinen mopo ja tässä eräs kunnan suuri ongelma;
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/13511-geenitutkijat-ovat-kiinnostuneita-sisasiittoisista-kuusamolaisista
Maaseutua ja sen syrjäkyliä ja lahkoalueita pitää tarkastella kriittisesti ja pohtia miten ongelma poistuu.
Se ei poistu hetkessä, mutta ihmisten siirtäminen pienistä yhteisöistä veks on yksi keino.
On hirveä katsoa kun kesällä eräillä kyläjuhlilla tuli vastaan perhe, missä isä ja äiti oli kuin kaksoset ja perässä neljä kehitysvammaista lasta, mutta maaseutu ja päättäjät vaikenee.
Koko Suomea ei pidä pitää asuttuna ja syrjäseutuen väkeä tulee hajauttaa.
Nämä ongelmat ei poistu koriseuturakkaudella.
Kyllä maalla voisi asua ihan hyvin,jos peruspalvelut olisivat saatavilla.Mummolani ja nykyinen kotini sijaitsee pienen rauhallisen lammen rannalla.Naapurien kanssa ei vaikeuksia,olleet samat suvut jo usean sukupolven ajan.Pari mökkiläistä,joita ei juurikaan näe..Vaikea vaan vanhempana kuvitella asuvansa,kun palvekut on lähes 30 kilsan päässä tästä.Ennen liikkui linja-auto,oli pankki ja posti sekä kyläkauppa,kauppa-auto ja vireä kansakoulu.Ja ihmisiä asumassa joka tuvassa.Nyt ei enää mitään näistä.Sijaintihan tässä olisi ihan huippu.En minä kaipaa kaupunkielämää,mutta tietyt arjen välttämättömät palvelut,niiden puute siirtää ihmisiä väkisinkin pois maaseudulta.
Siinäpä se.
Kyllähän se moni haluaa jäädä kotpaikalleen, mutta maailmanlaajuisesti syrjäseudut autioituu ja maailma kaupunkilaistuu.
Minusta tuntu 1960-luvulla, että en pystyisi elämään kaupungissa, mutta työtä ei ollut ja oli keksitty juna.
Sain työpaikan ja asunnon, tosin tilapäismajoitukseen ja siihen aikaan työvoimatoimisto antoi litteran ja kun työt oli alkanut sai pienen alkuavustuksen,
Muutama kymppi oli omaa rahaa ja kun isä oli "varakas" antoi hän minulle 70 markkaa ja hyppäsin junaan ja tulin Helsinkiin. Oli se outo tunne nuorelle miehnalulle ja me elimme silloin vuotta 1972.
No työt alkoi ja siitä pikkuhiljaa kaupunkiin tutustuminen ja silleen. Vuosien varrella löytyi aviopuoliso ja tuli neljä lasta ja nyt eläkepäivinä voin sanoa, että en enää osaisi elää maaseudulla.
Sinulla on hyvä siellä, minulla täällä ja tässähän se elämänrikkaus, me olemme erillaisia.
Ja ei tää Stadi niin kauhea paikka ole.
eiköhän ne pienet teollisuustaajamat oo maaltalähteneitä ja tuommoset pienet kaupungit nk. esim. Lohja, imatra jne oo maalaisille sopivia
ite asun semmosessa
velpoika assuu Vantaalla
Kyllä tätä kaikki-mulle-heti-nyt -asennetta löytyy kaikista ikäluokista. Halutaan maaseudun rauha, isot tontit ja rauhallinen järvenranta ja sitten koko palvelujärjestelmän pitäisi olla 7/24 nurkan takana odottamassa josko seudun muutama mummo haluaa käydä ostamassa paakkelssin ja kaffepaketin ja lähettää villasukat lapsenlapselle.
Oleellinen kysymys on että jos haja-asutusalueen palvelut ei toimi markkinaehtoisesti niin kuka ne maksaisi? Jo nyt esimerkiksi jokainen helsinkiläinen maksaa kunnallisverossaan 450 euroa muiden kuntien menoja. Jokainen espoolainen maksaa 630e ja vantaalainen maksaa 210e. Miten ihmeessä Vantaa on niin rikas, että vantaalaisille on varaa kustantaa esimerkiksi Karstulan lukiolaisille ilmaiset läppärit, kun omille lukiolaisille Vantaalla ei ole varaa tarjota mitään etuja?
Pankki oli tuossa listassa aika outo palvelu. Itse en muista koska olen käynyt fyysisesti pankin konttorissa. Siitä on vähintään kaksi vuotta. Onko idea se, että haja-asutusalueella ei tarvitse siirtyä sähköisiin palveluihin, vaikka kaikki muut siirtyvät.
Maaseudun autioitumisesta saa kiittää kepua.
Terve yrittäminen on tapettu niissä kylissä, missä kepu on vallassa ja se pysähtyneisyys on suuri.
Seurasin erään yrityksen taivalta maaseudulla (mukana lähisukulaisia) muutaman kymmenen vuoden aikana ja huomasin, että pientä jarrua yritykselle tuli päättäjien taholta. Valtuustossa istuu kepumantaatilla saman alan yrittäjä ja taitaa hänen yritys olla kuolonkourissa.
Ihan turhaa pientä kiusaa ja sukupolven vaihdos teki sen,että nuorempi poli siirsi yrityksen , muutamien kymmenien kilometrien päähän kaupunkiin ja siellä arostettiin yritystoimintaa.
Nyt tuossa yrityksessä on neljäkertaa suurempi henikilöstö ja kalusto on suuri.
Maalaiskylät ei osaa pitää yrittäjiä, paitsi tietysti omat kepulaiset.
"Maaseudun autioitumisesta saa kiittää kepua" ja sen takia minäkin äänestän täällä suuressa etelän metropolissa aina kepua.
Maaseutu autioituu ja juntit muuttavat tänne stadiin niin sitten on kotoisaa.
Ihmiset asuu siellä missä saavat elannon ja missä viihtyvät, turha sitä on (alue)politisoitava.
Etätyö myös jossakin määrin vapauttaa meidät myös valinnasta valitako työ vai itseä miellyttävä asuinympäristö.
Täytyy myös muistaa että paskan ja apupaskan määrää emme vähennä asumalla kaupungissa, ei edes metsien käyttöä, hiilijalanjälki on meidän lehmämme, talousmetsämme ja metsäojamme, ei asuinpaikka kaupungissa sitä poista vaan siirtää sen muualle.
Hesalaisilla onkin viisimetrinen paskaputki suoraan merelle jonne ne puhaltavat kaikki lääke- ja huumejäämänsä muun liukenemattoman paskan mukana.
Sillälailla kuulemma Itä-meri pelastuu ja se on kepulaisten syy.
Lisää valvontaa tiloille heti.
Pitää paikkansa, että harvemmin kaupunkien keskustoissa syyllistytään eläinsuojelurikoksiin, joissa kohteena on kymmeniä eläimiä samassa osoitteessa. Arvelisin kuitenkin, että siihen on muitakin syitä kuin ihmisten asenteiden erilaisuus maaseudulla ja kaupungeissa.
Vastaavissa eläinsuojelurikoksissa perussyyksi on usein todettu eläinten omistajan henkilökohtaiset mielenterveysongelmat. Näin taitaa käydä tälläkin kertaa. Eihän kukaan asian ymmärtävä eläintenomistaja tapa taloudellisistakaan syistä nälkään suuren määrän eläimiä, vaan myy ne pois, jos ei jaksa enää hoitaa.
Valvontaa tarvittaisiin, mutta kuka sen ottaisi hoitaakseen tai kenelle se määrättäisiin velvollisuudeksi. Maitotilojen osalta voisi ajatella, että meijeriauton kuljettaja ilmoittaa heti, kun maidon määrä putoaa suuresti tai kokonaan. Muilla tuotantotiloilla vastaavaan ei päästä.