Talouden noususuhdanne ja hallituksen tiukka talouspolitiikka ovat tervehdyttäneet Suomen julkisen talouden. Ensi vuoden budjetissaan hallitus jatkaa talouden tasapainottamista työlinjallaan ja pitämällä menopuolen kurissa. Työllisyysasteen nostaminen, työttömyyden vähentäminen ja kulukuri ovat ne elementit, joilla valtion talous väännetään tasapainoon.
Hallitus voi nyt esitellä koko joukon taloussaavutuksiaan. Työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin on lähes saavutettu, työllisten määrä on kasvanut 110 000:lla ja kokonaisveroaste alenee kahdella prosenttiyksiköllä hallituskauden aikana. Julkinen talous (valtio, kunnat, sosiaalirahastot) tasapainottuu 2019 ja on ylijäämäinen vuonna 2021. Valtion ensi vuoden budjetissa on vielä 1,4 miljardin euron alijäämä, mutta hyvän kehityksen jatkuessa tämäkin saattaa supistua, kun tilinpäätöstä valtion vuodesta 2019 tehdään.
Budjettiesityksen loppusumma on nyt 55,3 miljardia euroa, joka on puoli miljardia vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa. Nopean talouskasvun, matalan inflaation ja hyvin alhaisen korkotason aikana valtion budjetin loppusumman pitäminen paikallaan on hyvä suoritus, jos tavoitteena on julkisen sektorin kasvun rajoittaminen ja sen talouden tasapainottaminen.
Valtion budjetin alijäämä on supistunut nopeasti. Kuluvan vuoden 2018 budjetissa arvioitu alijäämä oli vielä 3,1 miljardia euroa, kun ennakoitu alijäämä ensi vuonna supistuisi 1,4 miljardiin euroon.
Hallitus voi nyt esitellä koko joukon taloussaavutuksiaan. Työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin on lähes saavutettu, työllisten määrä on kasvanut 110 000:lla ja kokonaisveroaste alenee kahdella prosenttiyksiköllä hallituskauden aikana. Julkinen talous (valtio, kunnat, sosiaalirahastot) tasapainottuu 2019 ja on ylijäämäinen vuonna 2021. Valtion ensi vuoden budjetissa on vielä 1,4 miljardin euron alijäämä, mutta hyvän kehityksen jatkuessa tämäkin saattaa supistua, kun tilinpäätöstä valtion vuodesta 2019 tehdään.
Budjettiesityksen loppusumma on nyt 55,3 miljardia euroa, joka on puoli miljardia vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa. Nopean talouskasvun, matalan inflaation ja hyvin alhaisen korkotason aikana valtion budjetin loppusumman pitäminen paikallaan on hyvä suoritus, jos tavoitteena on julkisen sektorin kasvun rajoittaminen ja sen talouden tasapainottaminen.
Valtion budjetin alijäämä on supistunut nopeasti. Kuluvan vuoden 2018 budjetissa arvioitu alijäämä oli vielä 3,1 miljardia euroa, kun ennakoitu alijäämä ensi vuonna supistuisi 1,4 miljardiin euroon.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vuonna 2008 Katainen sanoi, että pankkikriisi ei koske Suomea. Eipä mennyt kovinkaan kauan kun asiat kääntyivät päälaelleen.
Merkkejä ilmassa muutoksesta taas:
Sievitalo aloittaa yt-neuvottelut – neuvottelut koskevat kaikkia yhtiön 130 työntekijää
Tikkurila aloittaa yt-neuvottelut – Arvioitu vähentämistarve 250 työpaikkaa, joista enintään 50 Suomessa
HKScan aloittaa yt-neuvottelut heinäkuussa – vaarassa 211 työpaikkaa,
neuvottelut koskevat yhteensä noin 1 500 tuotannon ja logistiikan työntekijää.
Leipomofirma Vaasan yt-neuvottelut iskevät kovimmin Kuusankoskelle
Vaasan oy aikoo lopettaa kahvileipien irtotuotteiden valmistuksen Kuusankoskella ja Kiimingissä. Yt-neuvottelujen piirissä on yli sata henkilöä.
Lääkeyhtiö Orion aloittaa yt-neuvottelut, kymmenet työpaikat uhattuna ja
väkeä suunnitellaan vähennettäväksi myös muun muassa eläkejärjestelyin.
Marimekko aloittaa yt-neuvottelut, kangaspainosta lähtee 30 työpaikkaa.
Janita sulkee tehtaansa Seinäjoella, 66 työpaikkaa lopetetaan.
General Electrics lopetta Grid Solutions Oy:n tehtaan Tampereella 134 työpaikkaa loppuu.
Nanson jäljiltä jatkanut Nokian Neulomo haetaan konkurssiin, 90 työpaikkaa loppuu. JNE.
Katainen valtionvarainministerinä ja Vanhanen pääministerinä vakuuuttelivat, että pankkikriisi ei koske Suomea, mutta kuinkas kävikään 2008 eteenpäin?
https://www.uusisuomi.fi/raha/71492-”ei-koske-suomea”-–-katainen-saa-kuittia-omiltaan
Nousukausi ei ole ikuinen, laskusuhdanne alkaa ensin rakentamisesta ja konkurssien lisääntymisestä.
Laskusuhdanne alkaa siitä jos demarit hallitukseen.
Tosin alkaa ensivuonna ja kas hallituksessa istuu ketä? Mutta kerros kun en äänestä nyt enkä tulevaisuudessa mitäs nämä "viisaat" päättäjät ovat saanneet aikaan muutakin kuin 300 euron sopeutumisrahaa itselleen?
Demarihallitusten jälkeen valtion kassa on ollut kunnossa, perustelepas siis väitteesi, tai se on taas vain keputrollin hätäinen valhe.
Tämän hallituksen aikana valtio on ottanut 10 mrd euroa lisää velkaa. v. 2014 95, 129 mrd euroa- 2017 105, 773 mrd euroa (lähde Veromaksan keskusliitto)
Koulutus ja terveys/sosialitoimi vie valtion budjetista n. 30 mrd. Mihin käytetää loput 25 mrd?
Sote:n kehitys ja maahanmuutto yht 1mrd? Osaako joku valaista paremmin?
Elintarvikkeiden omavaraisuus on välttämättömyys, vaikka tuleekin sika kalliiksi.
Sipiläntollot jäädytti nousua.
Vuosi 2018 on voimakkaan talouskasvun vuosi koko Euro-alueella. Suomen talouskasvu ei ole ollut mitenkään poikkeuksellinen vuosina 2016-2018. Suomi on vientivetoinen maa ja lyhyen tähtäimen (<10v) talouskehitys on kiinni kansainvälisestä talouskehityksestä. Vuonna 2019 nousuvauhti hiipuu ja Suomen talous seuraa perässä - ihan riippumatta hallituksen kokoonpanosta.
Hallituksen mahdollisuus vaikuttaa talouteen on lähinnä aiheuttaa (tai olla aiheuttamatta) kehitystä haittaavia häiriöitä. Brexit on oiva esimerkki häiriöstä, joka on saatu aikaan politiikalla ja joka tulee iskemään Britannian talouskasvuun.
Kyllä viherpunikit saavat laman aikaan Suomessa ensi vaalikaudella. Se on varmaa.
Pääoma pakenee kirkuen maasta.
"Pääoma pakenee kirkuen maasta."
Aikooko pankkopölhö ostaa muutaman loma-asunnon lisää kaukomailta, viidestä olet jo täällä kertonut.
Oletko jotenkin vajaa vai mistä on kysymys??
Sveitsin tiluksiltasi pistit kuvankin itse tekemästäsi hiihtoladusta
https://pixabay.com/en/forest-hiking-winter-nature-2098407/