Jopa Essayah suosituimpi kuin Sipilä

Olen samaa mieltä. Sarista on urheilu-uransa jälkeen kuoriutunut järkevä poliitikko joka ei ole Räsäsen tavoin ollut lyömässä ketään raamatulla päähän.

Toinen x-urheilija joka pärjäsi hyvin politiikassa oli Antti Kalliomäki joka näyttävän urheilu-uran seiväshyppääjänä saavutettuaan oli kansanedustajana miltei 30-vuotta ja toimi erilaisissa ministeri-tehtävissä, raskaimpana salkkuna valtiovarainministerin salkku jossa toimi parissakin hallituksessa.

Lasse Viren, mielestäni Suomen kaikkien aikojen paras kestävyysurheilija toimi myös pari kautta kansanedustajana ollen kuitenkin mielestäni enemmänkin takapenkin taavi joka ei ääntä itsestään eduskunnassakaan pitänyt, puheenvuorotkaan eivät yleensä olleet häikäiseviä kun ne keskittyivätkin useimmiten jonkin yksittäisen pikkutien kuntoon.

Arto Bryggare istui pari kautta eduskunnassa ja näkyvimpiä luottamistehtäviä siellä oli muutamat tärkeiden valokuntien paikat mutta ei sieltä saavuttanut sellaista nostetta joka olisi näkyvämmin nostanut valtakunnan politikan huipulle.

No, kerrohan itse sitten, missä lajissa Juha Sipilä olisi voinut voittaa arvokisakultaa, mikäli olisi yleisurheiluun panostanut.

volmari kirjoitti:

No, kerrohan itse sitten, missä lajissa Juha Sipilä olisi voinut voittaa arvokisakultaa, mikäli olisi yleisurheiluun panostanut.

Pahoittelen, että vastaan täältä sivusta mutta pelkään, että et saa ansaitsemaasi asiallista vastausta tältä veteraanin pyllyä ihailevalta skribentiltä.

Uskon, että ympäristö ja lapsuuden kokemukset urheilusta olisivat vieneet Sipilän edustamaan Suomea joko hiihdossa tai pitkän matkan juoksuissa. Kansallisella tasolla hän olisi edustanut Vetelin urheilijat-seurassa tai Kempeleen Urheilijoissa tai Kempeleen Kirissä. Sipilällä on kestävyysurheilijan hoikka vartalotyyppi joka treenaamalla olisi saattanut tuoda mitaleita.

On sääli, että pesäpallo ei ole saavuttanut kansainvälistä suosiota, että lajissa voitaisiin järjestää vakavasti otettavat mm-kisat. Tässä lajissa olisi Sipilällä ollut hyvät saumat saavuttaa arvokisa-kultaa koska on syntyisin ja asunut alueilla joissa pesäpallo on painin lisäksi suosittuja urheilulajeja.

Painissa en usko, että olisi pärjännyt, on kuitenkin enemmän leptosomi-tyyppinen ei kovin lihaksikas sillä paini vaatii ruoista ranteeseen.

aito-arska kirjoitti:

Pahoittelen, että vastaan täältä sivusta mutta pelkään, että et saa ansaitsemaasi asiallista vastausta tältä veteraanin pyllyä ihailevalta skribentiltä.

Uskon, että ympäristö ja lapsuuden kokemukset urheilusta olisivat vieneet Sipilän edustamaan Suomea joko hiihdossa tai pitkän matkan juoksuissa. Kansallisella tasolla hän olisi edustanut Vetelin urheilijat-seurassa tai Kempeleen Urheilijoissa tai Kempeleen Kirissä. Sipilällä on kestävyysurheilijan hoikka vartalotyyppi joka treenaamalla olisi saattanut tuoda mitaleita.

On sääli, että pesäpallo ei ole saavuttanut kansainvälistä suosiota, että lajissa voitaisiin järjestää vakavasti otettavat mm-kisat. Tässä lajissa olisi Sipilällä ollut hyvät saumat saavuttaa arvokisa-kultaa koska on syntyisin ja asunut alueilla joissa pesäpallo on painin lisäksi suosittuja urheilulajeja.

Painissa en usko, että olisi pärjännyt, on kuitenkin enemmän leptosomi-tyyppinen ei kovin lihaksikas sillä paini vaatii ruoista ranteeseen.

Hyvää ajatuksenlentoa, mutta on todettava lehtijuttujen pohjalta, että syntymäpaikkakunnallaan Vetelissä Juha Sipilä ehti asua vain muutaman viikon. Hänen opettajavanhemmillaan oli nimittäin siellä vain väliaikainen pesti, ja he muuttivat jo vuoden 1961 kesällä vakituisen paikan perässä Kainuuseen Juhan synnyttyä saman vuoden huhtikuun lopulla. Paikkakunta saattoi olla Puolanka. Sieltä Sipilä ainakin kirjoitti ylioppilaaksi Wikipedian mukaan.

Kainuulaisen kasvuympäristönsä perusteella Juha Sipilä ehdottamasi hiihto olisi ollut kai luontevin laji, jota hän olisi ryhtynyt harrastamaan. Pitkän matkan juoksu olisi voinut kiinnostaa myös, sillä suomalaiset lapset ja nuoret innostuivat siitä 1970-luvulla kovasti mm. Lasse Viren ja Tapio Kantanen esikuvinaan. Sipilän nykyinen pyöräilyharrastuskin viittaa siihen, että hänen luontaiset lihasolunsa ovat "kiinnostuneempia" pitkistä kuin lyhyistä matkoista ja nopeatempoisista lajeista ylipäätään.

volmari kirjoitti:

Hyvää ajatuksenlentoa, mutta on todettava lehtijuttujen pohjalta, että syntymäpaikkakunnallaan Vetelissä Juha Sipilä ehti asua vain muutaman viikon. Hänen opettajavanhemmillaan oli nimittäin siellä vain väliaikainen pesti, ja he muuttivat jo vuoden 1961 kesällä vakituisen paikan perässä Kainuuseen Juhan synnyttyä saman vuoden huhtikuun lopulla. Paikkakunta saattoi olla Puolanka. Sieltä Sipilä ainakin kirjoitti ylioppilaaksi Wikipedian mukaan.

Kainuulaisen kasvuympäristönsä perusteella Juha Sipilä ehdottamasi hiihto olisi ollut kai luontevin laji, jota hän olisi ryhtynyt harrastamaan. Pitkän matkan juoksu olisi voinut kiinnostaa myös, sillä suomalaiset lapset ja nuoret innostuivat siitä 1970-luvulla kovasti mm. Lasse Viren ja Tapio Kantanen esikuvinaan. Sipilän nykyinen pyöräilyharrastuskin viittaa siihen, että hänen luontaiset lihasolunsa ovat "kiinnostuneempia" pitkistä kuin lyhyistä matkoista ja nopeatempoisista lajeista ylipäätään.

Mäkihyppy oli myös 70-luvulla suomalaisilla nouseva laji. Tauno Käyhkö joka myöhemmin muutti Kanadaan valmentajaksi aloitti buumin sijoittumalla arvokisoissakin kärkien tuntumaan ja yksittäisiä MC-voittoja oli runsaasti. Tapio Räisänen kultamitalisti Lahdessa, Jari Puikkonen, Jouko Törmänen olivat kaikki huippuhyppääjiä ennen 80-luvulla alkanutta suomalaisen hegemonian aikaa mäen joukkuekisoissa ja huiput olivat lajinsa ehdotonta kärkeä samaan aikaan kun Ruotsi ja Norja konttasivat. Sipilän vartalonrakenne olisi saattanut tuoda hyvää tulosta mäissä hyvän valmentamisen ansioista ja jos olisi siihen suuntaan mielenkiintonsa suunnannut.

Minneköhän sekin valmennustaito sitten hävisi kun porvarijohtoisten (anteeksi mutta koska poliittinen palsta kyseessä pitää vähän tölväistä) hallitusten aikana Suomen mäkihyppy käytännössä ajettiin alas. Hyppääjät taistelevat sijoista 25-50 ja se herättää jo IS:ssa lööpin jos suomalainen pääsee 15 joukkoon.

Keihäänheitossa on sama juttu. 50 vuotta suomalaisia keihäänheittäjiä oli useita 15-parhaan joukossa ja arvokisamitaleita ropisi mutta aivan kuin yhtä'äkkiä olisi valmennustaito kadonnut ja nyt ollaan nyt 1:n, korkeintaan kahden heittäjän varassa ja maailman 10-15 parhaan tulostasosta ollaan kaukana jäljessä.

aito-arska kirjoitti:

Mäkihyppy oli myös 70-luvulla suomalaisilla nouseva laji. Tauno Käyhkö joka myöhemmin muutti Kanadaan valmentajaksi aloitti buumin sijoittumalla arvokisoissakin kärkien tuntumaan ja yksittäisiä MC-voittoja oli runsaasti. Tapio Räisänen kultamitalisti Lahdessa, Jari Puikkonen, Jouko Törmänen olivat kaikki huippuhyppääjiä ennen 80-luvulla alkanutta suomalaisen hegemonian aikaa mäen joukkuekisoissa ja huiput olivat lajinsa ehdotonta kärkeä samaan aikaan kun Ruotsi ja Norja konttasivat. Sipilän vartalonrakenne olisi saattanut tuoda hyvää tulosta mäissä hyvän valmentamisen ansioista ja jos olisi siihen suuntaan mielenkiintonsa suunnannut.

Minneköhän sekin valmennustaito sitten hävisi kun porvarijohtoisten (anteeksi mutta koska poliittinen palsta kyseessä pitää vähän tölväistä) hallitusten aikana Suomen mäkihyppy käytännössä ajettiin alas. Hyppääjät taistelevat sijoista 25-50 ja se herättää jo IS:ssa lööpin jos suomalainen pääsee 15 joukkoon.

Keihäänheitossa on sama juttu. 50 vuotta suomalaisia keihäänheittäjiä oli useita 15-parhaan joukossa ja arvokisamitaleita ropisi mutta aivan kuin yhtä'äkkiä olisi valmennustaito kadonnut ja nyt ollaan nyt 1:n, korkeintaan kahden heittäjän varassa ja maailman 10-15 parhaan tulostasosta ollaan kaukana jäljessä.

Mäkihyppy ei vissiin enää oikein kiinnosta. Lisenssin omistavia hyppääjiä on nykyisin muistaakseni alle 50 kaikki ikäluokat mukaan laskien. Lajiharjoittelu on nykyään mahdollista aloittaa vain muutamilla paikkakunnilla, kun 1970-luvun kymmenet pienet hyppyrimäet (K30 -K50) on purettu tai käyttökiellossa. Niistä pienistä mäistähän harjoittelu on aina aloitettu. Mäkiä on hylätty kuntien toimesta kyllä ihan vasemmistoenemmistöisilläkin paikkakunnilla 1990- ja 2000-luvuilla.

Ampumahiihdossa on sama ongelma eli lajiharjoitteluun varta vasten rakennetulla stadionilla ja hiihtoradalla on mahdollisuuksia liian harvassa. Vanhemmat ohjaavat lapsiaan mieluummin muiden lajien pariin kuin lähtevät kuskaamaan näitä pimeällä harjoituksiin kymmenien kilometrien päähän ja kauemmaksikin. Mäkihypystä poiketen stadionit lisäksi sijaitsevat kaukana asutuskeskuksista. Ja mitä ampumahiihtovalmennukseen tulee, onko valmentajista ollut runsaudenpulaa missään vaiheessa. Joka tapuksessa varuskuntien lakkauttaminen on varmasti entisestään heikentänyt lajin kouluttajia ja rapauttanut stadioneita.

Keihäänheittotaidon romahdus on mystisempi juttu. Valmennustaito tuskin on mihinkään kadonnut, mutta uusia heittäjiä ei tunnu löytyvän. Ehkä nykynuoret eivät vain osaa pitää keihäänheittoa sen suomalaisempana lajina kuin muitakaan ja tämä asenne vain heikkenee, mitä kauemmaksi kultamitaliajat jäävät.

Olen muuten sitä mieltä, että jos yksilölajiniilot haluavat kilpailla nuorten suosiosta, heidän kannattaa lisätä yhteisharjoittelun osuutta yksinäisen urheilija-valmentaja -suhteen rinnalla.

Viherpunikeilla on tosiaan antaa parastaan politiikan kärkipaikoille. Saadaan taas verot kohdalleen ja valtion velka ripeään kasvuun. Porvarin perkeleet saa maksaa lystin.

No ei varmasti, tai ehkäpä palstan 24/7-Pankkolestatrolli mielikuvitusmaailmassaan...