Onko Jeesukseen uskovaisia vain jokin jäänne, joka ei vielä ole täysin hävinnyt, vaikka tietomäärämme on valtavasti noussut?
Monien kirjoituksista saa usein tällaisen kuvan. Uskovaisia ei edes saisi olla. Kenen mielestä?Mikä on todellisuus?
Olisiko aihetta vähän miettiä?
http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm
5.12 ONKO JEESUKSEEN USKOVIA PALJON VAI VÄHÄN?
Hyvin usein annetaan keskusteluissa käsitys, että Jeesukseen uskovaisia on vain vähän tai että nykyään uskovaisten määrä vähenee voimakkaasti sen mukaan, kun tietomäärämme maailmastamme lisääntyy.
Sen takia on paikallaan antaa lyhyesti joitakin tietoja erilaisten tutkimusten ja tilastojen mukaan.
Ensiksi melko tunnetut tiedot maailman suurista uskonnoista:
Eri uskontoihin kuuluvat v. 2003
kristittyjä oli 2 076 milj. (33,1 % maailman väestöstä)
muslimeja 1 265 milj. (20,1 %)
hinduja 849 milj. (13,5 %)
ei-uskonnollisia 787 milj. (12,5 %)
buddhalaisia 371 milj. (5,9 %)
kansanuskontojen kannattajia 237 milj. (3,7 %)
ateisteja 151 milj. (2,4 %)
uusien uskontojen kannattajia 105 milj. (1,6 %)
sikhejä 25 milj. (0,3 %)
juutalaisia 15 milj. (0,2 %)
muita 420 milj. (6,7 %)
-------------------------------
Yhteensä 6.301 milj. (100 %)
Selvä on, etteivät kaikki kristityt ole uudestisyntyneitä, vaan osa on muotokristittyjä.
Erään tilaston mukaan on helluntailaisia sekä muita karismaatikkoja 553 milj. (Sata vuotta aikaisemmin oli lukumäärä n. 1 milj
(Lähde: International Bulletin of Missionary Recearch, D.Barreth, January 2003)
Nämä seurakunnat yleensä vaativat henkilökohtaista uskoa jäseniltä. Tähän lukuun on tietenkin lisättävä se suuri määrä uskovaisia muissa ”vanhoissa” kirkoissa.
Luterilaisia on maailmassa n. 63 miljoonaa. Kolmannes luterilaisista asuu Pohjoismaissa. Euroopassa luterilaisia on n. 37 miljoonaa.
Suomessa ovat tutkimuksia tehneet mm. Kirkon tutkimuskeskus (tulokset löytyvät internetistä) sekä MDC RISC-tutkimus 2003 (koskien helluntaiherätyksen tunnettavuutta maassamme.
Tuloksista voidaan poimia mm:
Kirkon tutkimuskeskuksen (Kati Niemelän) tutkimuksen mukaan 1999:
47 % suomalaisista uskoo kristinuskon opettamaan Jumalaan (1991: 33 %)
27 % suomalaisista ilmoittaa uskovansa Jumalaan eri tavoin kuin kirkko opettaa. (1991: 30 %)
17 % on epävarma Jumalan olemassa olosta
6 % ei usko Jumalaan ollenkaan
Haastatelluista uskoo vakaasti tai pitää vähintään todennäköisenä että:
83 % Jeesuksen opetukset soveltuvat oman aikamme elämänohjeeksi
75 % Jeesus on Jumalan poika.
69 % Jeesus on noussut kuolleista
68 % Jumala on luonut maailman
68 % Raamatun ihmeet ovat todella tapahtuneet
60 % Jeesus palaa takaisin
MDC RISC-tutkimus 2003:
11 % on uskossa ja hengellisyys on osa arkielämää (maaseudulla 15 %)
40 % sanoo olevansa uskossa, mutta hengellisyydellä ei ole osaa arkeen
30 % suhtautuu välinpitämättömästi
20 % hengelliset asiat eivät kiinnostaa
RISC Monitorin tiedustelussa kysymykseen ”Onko Jeesus Kristus sovittanut sinun syntisi?”:
35 % kyllä-vastauksia
20 % ehkä-vastauksia
14 % ei-vastauksia
Näistä voidaan vetää johtopäätökset, että:
11 % on aktiivisesti toimivia uskovia.
Vähintään joka kolmas on uskovainen (osa passiivisia).
Uskovaisten määrä lisääntyy.
Enemmistö pitää yliluonnollisia asioita vähintään todennäköisinä.
Ateistien määrä on sittenkin hyvin pieni.
Monien kirjoituksista saa usein tällaisen kuvan. Uskovaisia ei edes saisi olla. Kenen mielestä?Mikä on todellisuus?
Olisiko aihetta vähän miettiä?
http://www.nic.fi/~jlindell/miksikristusko.htm
5.12 ONKO JEESUKSEEN USKOVIA PALJON VAI VÄHÄN?
Hyvin usein annetaan keskusteluissa käsitys, että Jeesukseen uskovaisia on vain vähän tai että nykyään uskovaisten määrä vähenee voimakkaasti sen mukaan, kun tietomäärämme maailmastamme lisääntyy.
Sen takia on paikallaan antaa lyhyesti joitakin tietoja erilaisten tutkimusten ja tilastojen mukaan.
Ensiksi melko tunnetut tiedot maailman suurista uskonnoista:
Eri uskontoihin kuuluvat v. 2003
kristittyjä oli 2 076 milj. (33,1 % maailman väestöstä)
muslimeja 1 265 milj. (20,1 %)
hinduja 849 milj. (13,5 %)
ei-uskonnollisia 787 milj. (12,5 %)
buddhalaisia 371 milj. (5,9 %)
kansanuskontojen kannattajia 237 milj. (3,7 %)
ateisteja 151 milj. (2,4 %)
uusien uskontojen kannattajia 105 milj. (1,6 %)
sikhejä 25 milj. (0,3 %)
juutalaisia 15 milj. (0,2 %)
muita 420 milj. (6,7 %)
-------------------------------
Yhteensä 6.301 milj. (100 %)
Selvä on, etteivät kaikki kristityt ole uudestisyntyneitä, vaan osa on muotokristittyjä.
Erään tilaston mukaan on helluntailaisia sekä muita karismaatikkoja 553 milj. (Sata vuotta aikaisemmin oli lukumäärä n. 1 milj
(Lähde: International Bulletin of Missionary Recearch, D.Barreth, January 2003)
Nämä seurakunnat yleensä vaativat henkilökohtaista uskoa jäseniltä. Tähän lukuun on tietenkin lisättävä se suuri määrä uskovaisia muissa ”vanhoissa” kirkoissa.
Luterilaisia on maailmassa n. 63 miljoonaa. Kolmannes luterilaisista asuu Pohjoismaissa. Euroopassa luterilaisia on n. 37 miljoonaa.
Suomessa ovat tutkimuksia tehneet mm. Kirkon tutkimuskeskus (tulokset löytyvät internetistä) sekä MDC RISC-tutkimus 2003 (koskien helluntaiherätyksen tunnettavuutta maassamme.
Tuloksista voidaan poimia mm:
Kirkon tutkimuskeskuksen (Kati Niemelän) tutkimuksen mukaan 1999:
47 % suomalaisista uskoo kristinuskon opettamaan Jumalaan (1991: 33 %)
27 % suomalaisista ilmoittaa uskovansa Jumalaan eri tavoin kuin kirkko opettaa. (1991: 30 %)
17 % on epävarma Jumalan olemassa olosta
6 % ei usko Jumalaan ollenkaan
Haastatelluista uskoo vakaasti tai pitää vähintään todennäköisenä että:
83 % Jeesuksen opetukset soveltuvat oman aikamme elämänohjeeksi
75 % Jeesus on Jumalan poika.
69 % Jeesus on noussut kuolleista
68 % Jumala on luonut maailman
68 % Raamatun ihmeet ovat todella tapahtuneet
60 % Jeesus palaa takaisin
MDC RISC-tutkimus 2003:
11 % on uskossa ja hengellisyys on osa arkielämää (maaseudulla 15 %)
40 % sanoo olevansa uskossa, mutta hengellisyydellä ei ole osaa arkeen
30 % suhtautuu välinpitämättömästi
20 % hengelliset asiat eivät kiinnostaa
RISC Monitorin tiedustelussa kysymykseen ”Onko Jeesus Kristus sovittanut sinun syntisi?”:
35 % kyllä-vastauksia
20 % ehkä-vastauksia
14 % ei-vastauksia
Näistä voidaan vetää johtopäätökset, että:
11 % on aktiivisesti toimivia uskovia.
Vähintään joka kolmas on uskovainen (osa passiivisia).
Uskovaisten määrä lisääntyy.
Enemmistö pitää yliluonnollisia asioita vähintään todennäköisinä.
Ateistien määrä on sittenkin hyvin pieni.
Vastaukset 16
Vanhimmat
liki 100% ihmisistä uskoi, että maa on lätty, niin kuin Raamattu opettaa. Siispä maa oli lätty. Ei suuri osa ihmisistä voi uskoa väärin.
Jos 33% ihmisistä luokitellaan kristityiksi, niin ei se ole paljon. Varsinkaan kun näistäkin suuri osa ei usko.
Se, että maailmassa on enemmän uskovaisia, jotka eivät usko Jeesukseen, on osoitus siitä, ettei Jeesus-usko ole ollenkaan niin merkittävä uskonto kuin hihhulit luulevat.
Islam on viimeisen 60 v. aikana lisääntynyt 430%, kun kristinuskovaisten määrä ei ole edes kaksinkertaistunut. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua islam on maailman yleisin uskonto.
"liki 100% ihmisistä uskoi, että maa on lätty, niin kuin Raamattu opettaa."
Missä paikkaan Raamatussa on näin?
Jes. 40:22 "Hän (Herra) istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niinkuin harson, pingoittaa sen niinkuin teltan asuttavaksi.
Jes. 44:24 ".. Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan - kuka oli minun kanssani?"
Dan. 4:8 "Puu kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen ja se näkyi kaiken maan ääriin."
Mat. 4:8 "Taas perkele otti Jeesuksen kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston."
Ilm. 7:1 "Sen jälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta."
Ilm. 26:8 "Ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan."
1. Sam. 2:8 ".. Sillä maan tukipylväät ovat Herran, hän on asettanut niiden päälle maanpiirin."
Psa. 104:5 "Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti."
Job. 9:6 "Hän (Herra) järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;"
Jes 19:10 "Maan peruspylväät murskataan, ja kaikki palkkalaiset ovat murheellisella mielellä."
1. Aik. 16:30 "Maan piiri pysyy lujana, se ei horju."
Ps. 93:1 ".. Niin pysyy maanpiiri lujana, se ei horju."
Job 26:7 "Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle."
Maan levymäisyys oli kirkon Raamattuun perustuva virallinen kanta. Asian epäilemisestä saattoi joutua roviolle.
"Maan levymäisyys oli kirkon Raamattuun perustuva virallinen kanta. Asian epäilemisestä saattoi joutua roviolle."
Vaikea minun noiden mukaan tajuta väitettä maan levymäisyyttä.
Voi olla että joku on näin väittänyt noilla perusteilla. Pitäsii tutustua tarkemmin jakeiden taustoihin.
600 vuotta sitten omakielinen Raamattu oli harvinaisuus, joten luulen ettei tuolla asialla ollut siihen aikaan suurtakaan merkitystä. Miten on muissa kulttuureissa, olikohan siellä samantyyppisiä käsityksiä?
Raamatunhan pitäisi olla "erehtymätöntä jumalansanaa".
Mikäli korkealta paikalta olisi mahdollista nähdä "maan ääriin", niin maan olisi oltava levymäinen. Pallon toiselle puolelle ei näe vaikka nousisi kuuhun.
Mitenkäs niiden pilareiden, joiden varassa maa lepää Raamatun mukaan, laita on? Vastaako tuo "jumalallinen" tieto totuutta?
Raamatun nk. ristiriidat eivät löydy Raamatusta vaan pikemmin näitten väittelijöiden korvien välistä.
Tässä pari linkkiä, joista ehkä saat vastauksia kysymyksiisi:
Raamatun ristiriidat selviksi: http://users.utu.fi/jasmar/index.html
Raamatun selittämisen ja tulkinnan perusteet: http://www.nic.fi/~jlindell/raamluku.htm
tuossa jälkimmäisessä (ja oletan sen olevan sinun ihan itsesi tekemä) linkissä on kyllä paljon tavaraa, mutta asiaa ei ollenkaan.
Esität nuo hyvin perustellut ja loogiset raamatun epätieteellisyyden osoitetut kohdat muka paikkaansa pitämättömiksi, mutta et käytännössä perustele niitä mitenkään.
selitystä kyllä piisaa, mutta niissä ei ole järjen hiventäkään...
Raamatun on kirjoittanut primitiiviset paimentolaiset primitiivisille paimentolaisille, siihen pätevät perustelut löytyvät juuri tuolta mainitsemaltasi vapaa-ajattelijoiden sivustolta.
Omat sivustosi ovat ala-arvoista tuhertelua ja epätoivoiselta vaikuttavaa uskis tyylistä selittely-yritystä, jolla ei ole mitään pohjaa, loogisuutta saati totuusarvoa.
suoraa tekstiä, mutta pyrinkin suunnilleen samansuuntaiseen tekstiin, mitä sinun sivuiltasi löytyy... ;b
jli on foorumien ykkös-julistaja, jonka kirjoitukset ovat selkeääkin selkeämpiä.
raamatun tekstien ymmärtäminen on ennenkaikkea asennekysmys. sinun asenteesi paistaa läpi erittäin selkeästi ja mielipiteesi on siis sitä ihteään eli asennevammaisen toikaisu.
kärpästä lantkasassa ei voi olla väärässä?
Entä tutkimukset asiasta?
Ovatko uskovaiset vain tyhmempiä kuin ateistit ja uskovat siksi?
Opiskelijoista ja muista tehtyjä tutkimuksia:
1. Thomas Howells, 1927
Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".
2. Hilding Carlsojn, 1933
Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".
3. Abraham Franzblau, 1934
Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).
4. Thomas Symington, 1935
Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."
5. Vernon Jones, 1938
Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".
6. A. R. Gilliland, 1940
Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".
7. Donald Gragg, 1942
Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).
8. Brown ja Love, 1951
Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".
9. Michael Argyle, 1958
Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".
10. Jeffrey Hadden, 1963
Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.
12. James Trent, 1967
Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.
13. C. Plant ja E. Minium, 1967
Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.
14. Robert Wuthnow, 1978
532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)
15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.
16. Norman Poythress, 1975
Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.
17. Wiebe ja Fleck, 1980
Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
Muita
Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".
Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".
Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
Oppilaitosten väliset vertailut
1. Rose Goldsen, 1952
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.
2. National Review Study, 1970
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu
3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.
4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa
1. Terman, 1959
Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.
2. Warren ja Heist, 1960
Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.
3. Southern ja Plant, 1968
Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia
1. William S. Ament, 1927
Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.
2. Lehman ja Witty, 1931
Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.
3. Kelley ja Fisk, 1951
Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.
4. Ann Roe, 1953
Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".
5. Francis Bello, 1954
Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".
6. Jack Chambers, 1964
Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.
7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.
8. Skeptic lehti, 1998
Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.
9. Nature lehti 394:313, 2001
Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
Muuta
1. Franzblau, 1934
Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).
2. Ross, 1950
Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.
3. Hirschi ja Stark, 1969
Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.
4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.
Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.
5. The Barna Research Group, 1999
Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.
6. Vankilastatistiikkaa
Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.
Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
Yhteenveto
Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.
Jo Sokrates totesi, että on tyhmyyttä uskoa mihinkään minkä olemassaolost ei ole mitenkään voinut saada mitään tietoa.
totesi näin n. 400ekr. Ateenassa.
Siis 400ekr.
Mikä käsitys heillä oli siihen aikaan maailmasta ym. ei välttämättä joka asiassa päde nykyisessä maailmankuvassa.
Onhan se tähän päivään mennessä kovasti muuttunut.
Esim. tiedepiireissä aletaan käsitellä tätä olevaisuutta jo aivan toisesta kantista-kun esitetään olevan 11 eri ulottuvuutta.
Mielestäni ei pitäisi olettaa kaiken olevaisuuden olevan vain tässä suppeassa tilassa, jonka me ihmiset vain kykenemme näkemään.
Maan pannukakkumaisuudesta ei mielestäni Raamatussa ole mainintaa, päinvastoin.
Jos joku paavin kirkon edustaja tms. esitteli omia näkemyksiään ja käsityksiään sen ajan mukaan -ei sillä tarvitse olla mitään tekemistä Raamatun kanssa. Hän oli vain aikansa vanki.
Niinhän mekin olemme, mutta eihän sen tarvitse merkitä etteikö voisi yrittää katsella maailmaa monelta kantilta.
Se että Sokrates sanoi niin n. 2400 vuotta sitten, ei nimenomaan tee hänestä oman aikansa lasta, vaan päin vastoin. Hän oli jo silloin viisaampi kuin yksikään nykyuskovainen. Tuossa mitä Sokrates sanoi, ei ole mitään mikä olisi vanhentunut 2400 vuodessa.
Edelleenkin on tyhmää väittää jotain varmaa asioista joista ei mitenkään ole voinut saada tietoa.
>>Niinhän mekin olemme, mutta eihän sen tarvitse merkitä etteikö voisi yrittää katsella maailmaa monelta kantilta.>Esim. tiedepiireissä aletaan käsitellä tätä olevaisuutta jo aivan toisesta kantista-kun esitetään olevan 11 eri ulottuvuutta.>Mielestäni ei pitäisi olettaa kaiken olevaisuuden olevan vain tässä suppeassa tilassa, jonka me ihmiset vain kykenemme näkemään.> Maan pannukakkumaisuudesta ei mielestäni Raamatussa ole mainintaa, päinvastoin.
että merkitään lähde/lähteet.
Tekstisi oli kopioitu seuraavasta osoitteesta:
http://www.stabu.net/uskojaao.html
Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia nuo testit ovat olleet. Ainako vain matemaattista älykkyyttä mittaavia testejä? Miksi mainitaan pelkästään amerikkalaisille koululaisille ja opiskelijoille tehdyt testit? Eikö muunmaalaisille ole tehty? Miksi kerrotaan vain murrosikäisinä tai vähän vanhempina testatuista? Siinä iässähän usko eniten horjuu. Miksi ei kerrota aikuisina testatuista?
Voisiko olla niin, että testikohteina amerikkalaiset korostuvat, koska heistä löytyy tutkittua tietoa. Tuskin joka maasta löytyy minkäänlaista tutkimustietoa. Toinen asiaan mahdollisesti vaikuttava seikka voi olla, että tuossa listan tehnyt taho ei mahdollisesti ole kykenevä lukemaan muuta kieltä kuin englantia.
Mikään ei viittaa, että nuorena jumaliin uskomattomat alkaisivat suurin joukoin vanhempina uskomaan.