Elämänpelin avauskirjoitus
Virike on tässä: … https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005819434.html -
"Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnon kustannuksella, mutta näin on käymässä Suomen metsissä" -HS Mielipide
… Ihminen pelaa pelejään omaksi edukseen ja muiden kustannuksella. Mitä nämä muut ovat? Ne ovat biomassaa kuten mekin, ja pelistämme johtuen biomassasuhteet* eri lajien kesken ovat vinoutuneet viimeisen 200 vuoden aikana suhteessa edelliseen 200 miljoonaan vuoteen - liian nopeasti.
Muutosnopeus on ollut ja on liikaa meidätkin synnyttäneen evoluution näkökulmasta. Elämänpelissä on tietokonemainen kellotaajuus, jonka tahti on se sävel, jolla monimuotoisuus on syntynyt aikojen saatossa. Meidän ihmisten kellotaajuus nuotittuu nykyään sanoilla - "kasvua, nopeammin, enemmän ja useammin".
Mikä tämä kellotaajuus on? Se on sopeumaharmonian mahdollistaja, jotta "kaikki ehtivät mukaan", olla osallinen aikansa, olla vaikuttaja ja olla sopeuttaja. "Kaikki ehtivät mukaan" - tarkoittaa lajidemokratiaa kilpailussa paikasta auringossa.
"Paikka auringossa" on se tekijä, jotta voi syntyä uutta - vanhan pohjalta. Tätä uuden syntymistä ohjaa sattumallinen evoluutio, jolla on hitaan muuttujan** kellotaajuus.
Biodiversiteetti on järjestelmä - evoluution "sattumalta" luoma elämänsävel, josta me ihmiset viemme liiallisuudellamme nuotteja, jolloin sinfonia särkyy ja syntyy riitasointuinen ympäristö.
Biodiversiteetti särkyy ja tilalle on syntymässä "kasvua, enemmän ja useammin" -ihmismentaliteetilla tehotalous, joka sotki biomassasuhteet liian nopealla kellotaajuudella, muut lajit (ne miljoonat) eivät ehdi, eivätkä ehtineet kaikki mukaan.
Evoluution nuottiavain ei ole hukassa, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.
Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa?
...
"Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnon kustannuksella, mutta näin on käymässä Suomen metsissä" -HS Mielipide
… Ihminen pelaa pelejään omaksi edukseen ja muiden kustannuksella. Mitä nämä muut ovat? Ne ovat biomassaa kuten mekin, ja pelistämme johtuen biomassasuhteet* eri lajien kesken ovat vinoutuneet viimeisen 200 vuoden aikana suhteessa edelliseen 200 miljoonaan vuoteen - liian nopeasti.
Muutosnopeus on ollut ja on liikaa meidätkin synnyttäneen evoluution näkökulmasta. Elämänpelissä on tietokonemainen kellotaajuus, jonka tahti on se sävel, jolla monimuotoisuus on syntynyt aikojen saatossa. Meidän ihmisten kellotaajuus nuotittuu nykyään sanoilla - "kasvua, nopeammin, enemmän ja useammin".
Mikä tämä kellotaajuus on? Se on sopeumaharmonian mahdollistaja, jotta "kaikki ehtivät mukaan", olla osallinen aikansa, olla vaikuttaja ja olla sopeuttaja. "Kaikki ehtivät mukaan" - tarkoittaa lajidemokratiaa kilpailussa paikasta auringossa.
"Paikka auringossa" on se tekijä, jotta voi syntyä uutta - vanhan pohjalta. Tätä uuden syntymistä ohjaa sattumallinen evoluutio, jolla on hitaan muuttujan** kellotaajuus.
Biodiversiteetti on järjestelmä - evoluution "sattumalta" luoma elämänsävel, josta me ihmiset viemme liiallisuudellamme nuotteja, jolloin sinfonia särkyy ja syntyy riitasointuinen ympäristö.
Biodiversiteetti särkyy ja tilalle on syntymässä "kasvua, enemmän ja useammin" -ihmismentaliteetilla tehotalous, joka sotki biomassasuhteet liian nopealla kellotaajuudella, muut lajit (ne miljoonat) eivät ehdi, eivätkä ehtineet kaikki mukaan.
Evoluution nuottiavain ei ole hukassa, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.
Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa?
...
From by Google
Aikanaan jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis- ja koko muulle eliökunnalle.
Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.
Nyt PNAS julkisti [1 läntisen maailman selvityksiä samasta aiheesta
[ ~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html – HS]
Aikanaan jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis- ja koko muulle eliökunnalle.
Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.
Nyt PNAS julkisti [1 läntisen maailman selvityksiä samasta aiheesta
[ ~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html – HS]
Älykäs kirjoitus.
Parannamme palvelua
