Ihminen on ilmastonmuutoksen vahinkoparametri!

Pariisissa maailman valtiot yrittivät padota sellaista [1, jonka vyöryvaikute on jo karannut käsistämme – ympäristömuuttujien hyöky on ylittänyt niin sanotun takaisinkytkennän arvoituksellisen yhtälön evolutiiviset [?] perusparametriasetukset. Mitä tämä tarkoittaa?

Ilmastonmuutos on osa laajempaa ympäristömuutosta, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen [perhosefekti]. Ympäristömuutoksien piilotekijät ovat monin osin vielä meiltä muutoksentekijöiltä pimennossa.

Elämän monimuotoisuuden tekijät ovat vuosimiljoonaisessa evoluutiossa [2, joka ”osaa jakaa sääntöjä” kierrossa olevalle biomassalle – olla ”kuollut” eloa aikaansaavana ja ”elossa”, ollen aiempia kuolleita syövänä hyväksikäyttäjänä –

Helsingin Sanomat - 'Vieraskynä' julkaisi kahden asiantuntijan – prof. Leif Shulmanin ja prof. Ilari E. Sääksjärven toimesta hätkähdyttävän kirjoituksen tästä Elämän monimuotoisuudesta, jolla on hienolta kuulostava nimi – biodiversiteetti [3 ---

.
Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnon kustannuksella – Näin on käymässä Suomen metsissä
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005819434.html -

Ilkka Luoma kommentti: 8.9.2018 – 7:40

Professoreiden teksti HS-Vieraskynästä on Elämänpelin avauskirjoitus. Ihminen pelaa pelejään omaksi edukseen ja muiden kustannuksella. Mitä nämä muut ovat? Ne ovat biomassaa kuten mekin, ja pelistämme johtuen biomassasuhteet* eri lajien kesken ovat vinoutuneet viimeisen 200 vuoden aikana suhteessa edelliseen 200 miljoonaan vuoteen - liian nopeasti.

Muutosnopeus on ollut ja on liikaa meidätkin synnyttäneen evoluution näkökulmasta. Elämänpelissä on tietokonemainen kellotaajuus, jonka tahti on se sävel, jolla monimuotoisuus on syntynyt aikojen saatossa. Meidän ihmisten kellotaajuus nuotittuu nykyään sanoilla - "kasvua, nopeammin, enemmän ja useammin [4".

Mikä tämä kellotaajuus on? Se on sopeumaharmonian mahdollistaja, jotta "kaikki ehtivät mukaan", olla osallinen aikansa, olla vaikuttaja ja olla sopeuttaja. "Kaikki ehtivät mukaan" - tarkoittaa lajidemokratiaa kilpailussa paikasta auringossa.

"Paikka auringossa" on se tekijä, jotta voi syntyä uutta - vanhan pohjalta [5. Tätä uuden syntymistä ohjaa sattumallinen evoluutio, jolla on hitaan muuttujan** kellotaajuus.

Biodiversiteetti on järjestelmä - evoluution "sattumalta" luoma elämänsävel, josta me ihmiset viemme liiallisuudellamme nuotteja, jolloin sinfonia särkyy ja syntyy riitasointuinen ympäristö.

Biodiversiteetti särkyy ja tilalle on syntymässä "kasvua, enemmän ja useammin" -ihmismentaliteetilla tehotalous [6, joka sotki biomassasuhteet liian nopealla kellotaajuudella, muut lajit (ne miljoonat) eivät ehdi, eivätkä ehtineet mukaan.

Evoluution nuottiavain ei ole hukassa, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan [7 mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.

Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa?
…
Viitelinkit kohtiin * ja **
[ * Biomassasuhteet ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html - ja ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html – Ote toisesta: ” … Nyt tasapainoyhtälöön on ilmestynyt kauttamme tuntematon tekijä – yhtälön osa, johon evoluutio ei ole ehtinyt reagoimaan. Ollaanhan me muutoinkin fyysisesti vielä kivikaudella, mutta innokas aivovibraatiomme on kehittänyt automaationa, robotisaationa ja vihdoin 3D-materiataloutena mittoihin, joille ei ole kaltaisellamme ajatusmallilla sijaa vuosimiljoonaisessa kehitysjatkumossa … ”

[** Hitaat muuttujat ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/05/hitaat-muuttujat-voivat-kiihty.html – Laajemmassa merkityksessä!

Jatkokertomus liittyen biomassoihin, niiden keskinäisiin yhtälöihin ja suhteisiin

Aikanaan jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis- ja koko muulle eliökunnalle.

Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.

Nyt PNAS julkisti [8 läntisen maailman selvityksiä osapuilleen samasta aiheesta
[ ~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html – HS]

Ylläoleva saateteksti liittyy kirjoitukseen:
[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/biomassayhtalot-pitavat-sisallaan-koko.html - ]

…
Jatkuu