Elämässä tulee tilanteita että lapset muuttavat pois kotoa ja puoliso kuolee niin siihen on alistuttava . Olen moni lapsisesta perheestä ja tottunut siihen että ei koskaan ole yksin . Nyt on ollut aikaa punnita elämän arvoja ja olen joskus nauttinutkin yksin olosta mutta tulee hetkiä että yksin olo ahdistaa . Ei ole niin helppoa löytää sopivaa seuraa , harrastuksia ja muuta ! Kyllä joskus menee masennuksen puolelle ! Enkä varmasti ole ainut joka yksin olosta kärsii !
Loppu elämäkö yksin ?
kermii
8286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Heh, mä ajattelin että loppu elämä - tietenkin, niiku joskus sanotaan esim., että hän pidätti hengitystään koko loppu elämänsä, et se ois niiku given, mut joo eihän toi ookkaa.
Nouse ap känkkään.
Täällä kans yksinäinen, en ole varmaan kolmeen päivään edes puhunut kenenkään kanssa.
Yritän saada ajan menemään nukkumalla.
Kolmeen päivään, jos kaupan kassan hei/kiitos sanoja ei lasketa niin 3 vuotta on parempi. Puhelinyhtiö on onnellinen minusta, maksaa mutta ei puhu.
No itsellä ei ole lapsia, puolisoa eikä sisaruksia. Aloittajan tilanteeseen verrattuna yksinäisyyteni on ainakin potenssiin 10. Toivottavasti delaan kohta niin yksinäisyyskin häviää siinä samalla.
Mun puolisoni menehtyi,9kk sitten,yksin en ole,mutta yksinäinen.Pyysinkin pahimpana ahdistuksen hetkinä,että tuu hakeen mut pois.HÄn tulee mun uniin viikoittain,tekee mulle paikkaa,istuttaa kukkia ja aina on aita välissä,sanoinkin ettei ole vielä hyvä,siihen herään.Viimeksi oli istuttanut uusia perunoita,sanoi,et odottaa minua.
Tarvitaanko noita kaikkia sosiaaliseen kanssakäymiseen (puolisot sun muut)? Mielestäni ei. Maailma ja sinunkin lähiympäristösi on täynnä toimintaa. Mene mukaan, kyllä sinne mahtuu, mikä ikinä se harrastus tai toiminta onkin, minkä valitset. Et ole yksin, monet tilanteessasi olevat ovat löytäneet jonkin toiminnan, joka kiinosta ja josta saa energiaa.
EI välttämättä, mutta kysymys on ehkä siitä mitä kansalaisopiston kurssi ei voi tarjota kun taas parisuhde voi. Ihminen on sellainen läheisyyden ja rakkauden nälkäinen elukka. Toisaalta ilman puolisoa ja lapsiakin voi olla tyytyväinen. Lasten hankkimisesa ja hoitamisessa on sama juttu. Ensimmäisinä vuosina se hoitaminen ja kaikki on aivan hirveää varmasti mutta pitkässä juoksussa se tuo elämään sellaisen merkityksen mitä ei välttämättä muulla tavalla voi saavuttaa.