Vuosia sitten luin Lasse Lehtisen kirjan, jossa hän kertoi, kuinka kaikki muut olivat kateellisia stallareille, joilla oli parhaat naiset. Ajattelin heti, että voisi olla ratkaisu minunkin ongelmiini. Vaihdoinkin heti aikani kuluksi tipoittelun siihen, että aloin kirjoitella S24:lle Stalinia ja Neuvostoliittoa ylistäviä kirjoituksia. Heti alkoivat porvarit kiehua ja olviat aivan raivoissaan. Silloin naisonni kääntyi kerrasta. Seuranhakuilmoitukseeni S24:nsinkut-palstalla, joka oli ollut näkyviilä jo useamman vuoden ilman yhtään vastausta, alkoi tuvia yksinhuoltajin yhteydenottoja. Valitsin heistä 5 lapsen äidin ja jonkin aikaa tapailtuamme olikin sitten jo kuudes tulossa.
Nyt olen onnellinen koti-isä, kokkailen ja vaihdan vaippoja. Parveketupakointikin jäi, kun huiliajat kirjoittelen S24:ään. Päivät kuluvat kuin siivillä ja lastenkin kanssa on hauskaa, käymme hiekkalaatikolla ja lähikaupassa ja jokus huvipuistossa. Luontoretket ovat mukavimpia, lasten uteliaat kysymykset ovat hauskoja.
Olen erittäin tyytyväinen, että valitsin stalinismin. Se muutti kertaheitolla elämäni niin paljon paremmaksi, nyt siinä on sisältöä ja tapahtumista. Kysyi vaimoltani (menimme siviilirekisteriin kesällä), että miksi hän valitsi minut, vaikka tarjolla olisi ollut joku rikas mersumies osakesijoittaja. Hän vastasi, että hän arvostaa älyä ja sydämen herkkyyttä enemmän kuin muiden naisten perässä juoksevia kokoustajia, vaikka heillä olisikin useampi taulu-tv. Kiitokseksi luin vaimolleni pätkän Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslakia, joka on Stalinin merkittävimpiä saavutuksia. Se oli uudenaikaisimpia aikanaan, taisi vain Suomella ja Weimarilla olla vastaava, sillä siinä äänioikeus määriteltiin kaikille täsyi-ikäisille rotuun ja sukupuoleen ja mihinkään muuhun katsomatta. Naiset ovat empaattisia olentoja ja arvostavat tällaista.
Voin siis suositella stalinismia kaikille nuorille, niin pojille kuin tytöille. Se on hyvä valinta. Nyt minua enää huolettaa vain se, että jos Suomi liittyy Natoon ja alkaa sota venäjää vastaan, kuten tapahtui 1941. Olisi kauheaa, jos joku lapsistani joutuisi lähtemään tappamaan toisia ihmisiä, Stalinin kotimaan lapsia. Niin ei saa tapahtua, ja siksi olen aktiivinen antifasistisessa toiminnassa ja siviilipalveluksen tuki ry:ssä. Meidän on nyt rauhantyöllä kaikkien estettävä porvarillisen sovinismin eteneminen ja turvattava rauha Suomen kaikille koti-isille ja -äideille.
Kouluihin pitäisi taas saada rauhankasvatus oppiaineeksi ja hyvä se olisi puolustusvoimissakin. Kansalaisopistot voisivat myös alkaa järjestää rauhankasvatuskursseja aikuisille, ja niille pitäisi myös tämän palstan versiten sota- ja riistoporvarien osallistua. Minua pelottavat heidän ainaiset sotaa ja vihaa täynnään olevat kirjoitukset ja olen usein nähnyt pahoja unia, jos olen iltaisin lukenut heidän hirveitä juttujaan. Vaan havaitsin, että jos illalla luen ennen nukkumaanmenoa Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslakia muutaman pätkän,nukun hyvin ja näen kauniita unia auringossa lainehtevista viljapelloista ja iloisista nuorista ihmisistä työn touhussa, nauraen ja laulaen. Voisinpa suoda tällaisen ilon myös sotapsykoosinsa kourissa palstalla kouristeleville patamustille sotaporvareille. Jos hekin joskus kokisivat rakkautta ja hyväksyntää, he varmasti muuttuisivat ihmisinä ja alkaisivat kirjoittaa rauhasta ja kansojen välisestä yhteiselosta kauheiden sotajuttujensa sijaan.
Nyt olen onnellinen koti-isä, kokkailen ja vaihdan vaippoja. Parveketupakointikin jäi, kun huiliajat kirjoittelen S24:ään. Päivät kuluvat kuin siivillä ja lastenkin kanssa on hauskaa, käymme hiekkalaatikolla ja lähikaupassa ja jokus huvipuistossa. Luontoretket ovat mukavimpia, lasten uteliaat kysymykset ovat hauskoja.
Olen erittäin tyytyväinen, että valitsin stalinismin. Se muutti kertaheitolla elämäni niin paljon paremmaksi, nyt siinä on sisältöä ja tapahtumista. Kysyi vaimoltani (menimme siviilirekisteriin kesällä), että miksi hän valitsi minut, vaikka tarjolla olisi ollut joku rikas mersumies osakesijoittaja. Hän vastasi, että hän arvostaa älyä ja sydämen herkkyyttä enemmän kuin muiden naisten perässä juoksevia kokoustajia, vaikka heillä olisikin useampi taulu-tv. Kiitokseksi luin vaimolleni pätkän Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslakia, joka on Stalinin merkittävimpiä saavutuksia. Se oli uudenaikaisimpia aikanaan, taisi vain Suomella ja Weimarilla olla vastaava, sillä siinä äänioikeus määriteltiin kaikille täsyi-ikäisille rotuun ja sukupuoleen ja mihinkään muuhun katsomatta. Naiset ovat empaattisia olentoja ja arvostavat tällaista.
Voin siis suositella stalinismia kaikille nuorille, niin pojille kuin tytöille. Se on hyvä valinta. Nyt minua enää huolettaa vain se, että jos Suomi liittyy Natoon ja alkaa sota venäjää vastaan, kuten tapahtui 1941. Olisi kauheaa, jos joku lapsistani joutuisi lähtemään tappamaan toisia ihmisiä, Stalinin kotimaan lapsia. Niin ei saa tapahtua, ja siksi olen aktiivinen antifasistisessa toiminnassa ja siviilipalveluksen tuki ry:ssä. Meidän on nyt rauhantyöllä kaikkien estettävä porvarillisen sovinismin eteneminen ja turvattava rauha Suomen kaikille koti-isille ja -äideille.
Kouluihin pitäisi taas saada rauhankasvatus oppiaineeksi ja hyvä se olisi puolustusvoimissakin. Kansalaisopistot voisivat myös alkaa järjestää rauhankasvatuskursseja aikuisille, ja niille pitäisi myös tämän palstan versiten sota- ja riistoporvarien osallistua. Minua pelottavat heidän ainaiset sotaa ja vihaa täynnään olevat kirjoitukset ja olen usein nähnyt pahoja unia, jos olen iltaisin lukenut heidän hirveitä juttujaan. Vaan havaitsin, että jos illalla luen ennen nukkumaanmenoa Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslakia muutaman pätkän,nukun hyvin ja näen kauniita unia auringossa lainehtevista viljapelloista ja iloisista nuorista ihmisistä työn touhussa, nauraen ja laulaen. Voisinpa suoda tällaisen ilon myös sotapsykoosinsa kourissa palstalla kouristeleville patamustille sotaporvareille. Jos hekin joskus kokisivat rakkautta ja hyväksyntää, he varmasti muuttuisivat ihmisinä ja alkaisivat kirjoittaa rauhasta ja kansojen välisestä yhteiselosta kauheiden sotajuttujensa sijaan.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kaunis ja hieno kirjoitus! Maailman rauhaa rakastavat voimat saavat taas pelätä, kun imperialistit suunnittelevat uutta sotaa.
Toivottavasti Venäjä kestää, jos hyökkäys tulee. Se on ainoa toivo rauhan palaamisesta maailmaan.
Kiitos mir-45. Mielenkiintoinen nimimerkki sinulla. Kai tiedät, että sana mir tarkoittaa venäjän kielessä rauhaa tai maailmaa? Eikö ole jännä juttu, valitsit tuollaisen nimimerkin, kun vastasit minulle. Vuosi 1945 muuten toi rauhan maailmaan. Fasistien ja natsien aloittama sota päättyi ja ihmiset pääsivät taas palaamaan koteihinsa perheidensä luokse. Olen usein ajatellut sitä, kuinka suurta iloa he ovatkaan tunteneet nähdessään taas läheisensä, vuosien hirveän sodan ja tappamisen jälkeen. Sodasta palannut isä on nostanut lapsensa syliinsä, halannut lämpimästi vaimoaan. Kuinka he ovat nauraneet yhdessä ja kuinka puheensorina on täyttänyt vielä hetkeä aiemmin surun, pelon ja epävarmuuden täyttämän tilan.
Eikö ole hienoa, että meillä on rauha? Se on puolustamisen arvoinen asia. Aiomm taas lasten kanssa osallistua rauhanmarssille, kun sellainen järjestetään. Vaimoni ei ehkä ehdi, sillä hän on töissä. Mutta otan kuvia marssistamme ja näytän niitä hänelle. Voimme yhdessä elää marssin uudelleen ja tuntea rauhan ja turvallisuuden tunteen, jonka se herättää.
Kiitos. Tiedän :)
Voi, olisinpa siellä rauhaisassa Suomessa. Täällä Louisianassa, Baton Rougessa, näkee vain sotilasmarsseja ja väkivaltaa. Eilen marssivat terrorisminvastaisessa mielenosoituksessa, jossa huusivat islaminvastaisia iskulauseita, nimittäin murhaajiksi ja tappajiksi. Edellisellä viikolla kivääriyhdistys kokoontui kaupungissa, ajoivat paikalle suurilla maastureilla, aseet näkyvästi ikkunasta ulos näkyen, Satuin juuri kadulle ja yskin pölyä ainakin kymmenen minuuttia. Kuinka silloin kaipasinkaan sinne Suomeen, jossa vielä on rauha.
Täällä poliisit kulkevat kaduilla käsi valmiina aseen perällä. Hirvittävää. Pidätän aina henkeäni kun kävelen poliisin ohi, he ovat hyvin pelottavia. Varsinkin valkoiset poliisit mulkoilevat epäluuloisesti ja kuulin kerran kahden poliisin keskustelun, kun kuljin heidän ohitseen. Erotin sanat: "that commie whore again". Pelkään, että he vielä pidättävät minut ja raiskaavat poliisiasemalla. Heillä on niin pitkät pamput.
Voi mir-45, minäkin niin toivoisin, että tulisit tänne Suomeen. Olisi niin hauskaa kertoa lapsille, että tiedättekös, vieras mukava täti on tulossa kylään. Kuinka lasten silmät kiiltäisivät innosta ja kuinka he odottaisivat jännittyneinä tuloasi. Pienet ihmiset osaavat niin nauttia elämästä rauhankin keskellä, vailla pelkoja ja huolia. Eikö se ole ihmeellistä.
Mutta huomaatkos, kuinka taas nationalistinen sotakiihkoilja-porvari kävi herjaamassa meitä tuossa alempana? Olen iloinen, että kävi. Mukavaa kun radikalismi ärsyttää heitä, vaikka he eivät voikaan nähdä asepalvelusohjesäännön vastaista partaani. He varmasti haluaisiavat ajaa sen pois, mutta eivät voi, vaikka kuinka ovat pakahtumaisillaan sotakiihkoonsa. Pian he alkavat taas kirjoittelemaan toisilleen kranaatinheittimistä, vertailevat liekinheitinten suuttimien kokoja ja ylistävät fasististiten mustien SS-korppikotkien tappo- ja surmalukuja. He aina vertailevat näitä lukuja ja kehuvat, kuinka kuolemanmustat SS-hirviöt olivat saksalaisen tehokkaita ja tappoivat aina enemmän kuin kukaan muu. Millainen lapsuus noilla ihmisraukoilla oikein on ollut? Onko heillä ollut isää, onko ollut kotiakaan? Ehkä heitä on kiusattu koulussa tai leikkipuistossa, kun heistä on tullut tuollaisia. Toivoisin niin, että he muuttuisivat. Että valtio keräisi heidät pois ja veisi laitokseen parantumaan ja että he sieltä palaisivat uudenlaisina, muuttuneina ihmisinä, rakastavina ja hyväksyvinä.
Nyt minun on mentävä laittamaan lapset nukkumaan. Hyvää yötä Sinulle, mir-45. Ole turvassa ja rauhaisin mielin, sillä me voitamme varmasti sotaalietsovat fasistihirviöt ja teemme maailmasta onnellisen kaikille, jotka rakastavat rauhaa.
Oi, niin mielelläni tulisin sinne. Pelkään vain niin joutuvani ruumiintarkastukseen lentoasemalla. Naisvartijoilla on inhottavat kumikäsineet aina valmiina käsissään.
Hyvää yötä myös sinulle, ja lapsillesi ja vaimollesi. Sanasi rohkaisivat minua ja uskon nyt, että me todellakin voimme voittaa ja säilyttää rauhan hypöhentämällä kaikki haukat ja hätistämällä korppikotkat.
Sanokaamme hyvää yötä myös tuolle herjaajallemme, joka lienee jonkun asetehtailijan tai ruumisarkkujen valmistajan laillinen perijä. Koittaa vielä päivä, jolloin maailman kaikki asetehtaat ja ruumiarkkuhöyläämöt sosialisoidaan ja annetaan kansan käsiin. Sitäkö päivää nuo nokimustat vaaleaihoiset porvarit vapisten pelkäävät.
Stallari: "Vuosi 1945 muuten toi rauhan maailmaan. Fasistien ja natsien aloittama sota päättyi ja ihmiset pääsivät taas palaamaan koteihinsa perheidensä luokse."
Sodan tosin aloittivat NL ja Saksa yhteisvoimin. Puna-Armeija ei päässyt koteihinsa, koska se kotiutettiin hyvin hitaasti, toisin kuin länsimaissa.
Karjalaiset eivät päässeet koteihinsa, koska NL oli ne vallannut ja tuhonnut.
Virolaiset ajettiin kodeistaan pois venäläisten tieltä.
Saksalaiset ajettiin pois maan itäosista ja länsi oli raunioina.
Muuten oli kaikki hyvin.
Ihastuttavin apinan oksennus aikoihin. Kerrassaan suloinen :)
Kerrassaan hienoa nähdä uutta verta huvenneissa joukoissamme.
Minäpä kaivankin vanhat gulag-piirustukseni naftaliinista ja pitkäänkös sitä piikkilankatehtaiden pystykseen aikaa kuluu.
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää pillipiiparin perään!
Juonittelevat englantilais-ranskalaiset porvarit ja muut sosialistisen aatteen iljettävät kampittajakulakit väittävät, että Kaikkien Työtätekevien Ystävä ja Opettaja, Historian Suurin Nero, Kansojen Isä ja Ihmiskunnan Loistava Aurinko - Josif Stalin - olisi saanut kaikissa äänestyksissä jopa 110-115 prosentin kannatuksen, mutta tulkinta on silkkaa ilkeämielistä panettelua, revisionismia ja oikeistolaista hoipertelua, sillä Pravda on se, että juuri noiden edellä mainittujen suurkapitalistirevisionistihoipertelijakulakkioikeistolaisjuonittelijoiden kierojen suunnitelmien vuoksi Neuvostoliiton väkiluku supistui noina aikoina ryöpsähdyksittäin, jolloin äänensä antaneista osa ei enää ollut elossa muutaman päivän kuluttua äänten tultua laskettua.
Asia on siten selvinnyt ja kommunismin rakentamista voidaan jatkaa Vladimir Iljitshin, Otto Vilgelmovitshin, Josif Vissarionovitshin ja Semjon Gulagivitshin viittoittamaa tietä.
Rauha kansojen välillä on paljon rakentavampaa kuin äkkijyrkkä vihavaino joka kumpuaa ihmismielen oppimattomista kerroksista raakana huutona vaikka meillä Suomessakin on ollut kansakouluopetusta yli sata vuotta. -Peace & Respect
On kliseistä sanoa että ennen oli paremmin mutta tässä suhteessa tosiaan niin oli. Kouluissa lapset kirjoittivat Lenin-aiheisia kilpakirjoituksia (parhaat pääsivät jopa vierailulle Neuvostoliittoon), radiosta kuulimme ystävällisen naapurivaltiomme asioista kertovia laatumedian toimittamia ohjelmia, ministerimme kehoittivat suosimaan SEV-maiden tuotteita, ja kyllä niitä suosittiinkin. Kadut vilisivät Nliittolaisia autoja, kodeissa katsottiin Bulgarialaisia televisioita, ruokapöydissä herkuteltiin Neuvostoliittolaisilla säilykkeillä ja Unkarilaisella Globus-mehulla ja lomalaiset kilvan näppäilivät valokuvia Zenit-kameroilla.
voi jumalauta mä oksennan....
Unohtamatta taiteen sektoria, monenlaisten kansantanssi- ja balalaikkaorkesteriryhmien taidokkaista esityksistä saimme nauttia, ja kaikki koululaiset pääsivät ihan kouluaikana ja valtion kustantamana kokemaan vaikuttavan elokuvaelämyksen, Laineen Luottamus-elokuvan.
PRLÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖTTTTTTTTTT!!!!
Tuo ”vaikuttava elokuva nimeltään Luottamus” on tekele, joka hävettää kaikkia aikalaisia eikä sitä enää esitetä missään! Tuskin edes tyhmin stallari uskoo enää elokuvan irvikuvaan!
Eipä suinkaan, suomalainen pääosan esittäjä sai suorituksestaan Jussi-patsaan. Myös Oscar olisi ollut varma mikäli siihen aikaan niitä olisi jaettu muille kuin amerikkalaisille elokuville.
Näinä luopumuksen ja synnin aikoina voi vain kaiholla muistella Suomen ja Neuvostoliiton lämpimiä suhteita ja maamme syvää puolueettomuutta, jolloin Suomi ei sekaantunut muiden maiden tekemisiin. eikä edes omiin sisäisiin asioihinsa.