Mikä on oikea tapa suhtautua syntiin, vääryyteen, kristikunnan erimielisyyksiin tai liikkeellä oleviin harhaoppeihin? Onko teilattava syntiset ja julkaistava netissä mustia nimilistoja niistä, jotka ovat syyllistyneet kyseenalaisiin kristinuskon tulkintoihin? Raamatun mukaan ei.
Paavali kirjoitti vankilassa istuessaan efesolaisille: "sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan...." Paavalin mukaan taistelut käydään ja voitetaan hengessä. Hän kehottaa meitä pukeutumaan niitä varten Jumalan sota-asuun ( raamatun totuus, usko, rukous, vanhurskaus ja alttius evankelioimiseen), Kristitty ei lähde soitellen sotaan. Ensimmäinen taistelu on käytävä omassa sisimmässä ja rukouskammiossa.
Vääryyttä ja harhaa vastaan taistellaan raamatun totuudella ja rakkauden evankeliumin sanomalla, ei "lihan käsivarrella". Se on kristityn on tuohtuneessa oikeaoppisuudessaankin hyvä muistaa. Harhaoppia vastaan taistellaan parhaiten 1) tutkimalla missä opetus menee vikaan ja 2) tarjoamalla siihen raamatullinen vaihtoehto. Opettajiin kohdistuvat hyökkäykset saavat seuraajissa aikaan vain vastareaktion, sillä "liha" haisee niissä kilometrien päähän.
Mikään opetus ei ole sataprosenttisesti väärää. Jumala on luvannut, ettei Hänen sanansa tyhjänä palaa, vaan se täyttää tehtävänsä. Pienikin totuuden siemen voi itää ja herättää jossain vaiheessa kyseenalaistamaan asioita. Meidän pitäisi siinä vaiheessa olla valmiina ottamaan heränneistä rakkaudessa koppi ja ruokkia heidät terveeksi Jumalan sanan väärentämättömällä maidolla. Se on todellista hengellistä sodankäyntiä.
--------
Ef. 6
14. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
15. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
16. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
17. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
Paavali kirjoitti vankilassa istuessaan efesolaisille: "sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan...." Paavalin mukaan taistelut käydään ja voitetaan hengessä. Hän kehottaa meitä pukeutumaan niitä varten Jumalan sota-asuun ( raamatun totuus, usko, rukous, vanhurskaus ja alttius evankelioimiseen), Kristitty ei lähde soitellen sotaan. Ensimmäinen taistelu on käytävä omassa sisimmässä ja rukouskammiossa.
Vääryyttä ja harhaa vastaan taistellaan raamatun totuudella ja rakkauden evankeliumin sanomalla, ei "lihan käsivarrella". Se on kristityn on tuohtuneessa oikeaoppisuudessaankin hyvä muistaa. Harhaoppia vastaan taistellaan parhaiten 1) tutkimalla missä opetus menee vikaan ja 2) tarjoamalla siihen raamatullinen vaihtoehto. Opettajiin kohdistuvat hyökkäykset saavat seuraajissa aikaan vain vastareaktion, sillä "liha" haisee niissä kilometrien päähän.
Mikään opetus ei ole sataprosenttisesti väärää. Jumala on luvannut, ettei Hänen sanansa tyhjänä palaa, vaan se täyttää tehtävänsä. Pienikin totuuden siemen voi itää ja herättää jossain vaiheessa kyseenalaistamaan asioita. Meidän pitäisi siinä vaiheessa olla valmiina ottamaan heränneistä rakkaudessa koppi ja ruokkia heidät terveeksi Jumalan sanan väärentämättömällä maidolla. Se on todellista hengellistä sodankäyntiä.
--------
Ef. 6
14. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
15. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
16. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
17. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voi kysyä mikä on totuudellista opetusta kun referoidaan raamattua. Ja kun opettajiksi julistautuneita on tuhansia ja ehkä jopa miljoonia aikojen saatossa, ketä pitäisi kuunnella, jokaisella on se oma näkemys kuitenkin ja se on vähän kuin sokea ottaisi kiinni sokean kädestä, kun lähdetään seuraamaan jonkun ihmisen opetusta... uskon tulisi olla enemmän henkilökohtainen kasvuprosessi ajattelisin? On tietenkin asioita, joita pitäisi ajatella oikeina, mutta liittyykö se enemmän moraalin oikeudelliseen ymmärtämiseen?
Jumala-suhde on henkilökohtainen kasvuprosessi. Eikä Jumala vaadi keneltään enempää kuin mitä hänelle on vilpittömästi etsien auennut. Painotus sanalla vilpittömästi. :) Paavali kehotti koettelemaan kaikki, ja pitämään se se, mikä hyvää on. Raamattuun kristityn tulisi perehtyä, sillä muuten hän ei pysty arvioimaan opetuksen raamatullisuutta.
Kristinuskossa on tietyt perusasiat, jotka on uskottava, jotta voi kutsua itseään kristityksi. Pelastus tulee yksin armosta Kristuksen kautta ja sen lisäksi raamattu opettaa miten kristityn tulisi elää. Nämä asiat ymmärtää jokainen lukutaitoinen. Kristikunta on kristinuskon perusasioista pitkälti samaa mieltä. Erot löytyvät lähinnä painotuksista. Kaikki painotukset eivät ole kauhean vaarallisia. Mutta ääripäässä epäterve opetus voi estää uskovan kasvun tai jopa tuhota uskon.
Esimerkki 1: raamattu kertoo, että Jumala voi parantaa. Mutta raamatun totuus vääristyy, jos annetaan ymmärtää, että Jumala parantaa kaikki. Ja jos joku ei parannu, niin hänellä ei ole tarpeeksi uskoa. Tai sitten hänellä on joku salainen synti. Tällainen raamattuun perustumaton höpinä on tuhonnut monen uskon.
Esimerkki 2: Nuoruudessani evankelistat joskus saarnasivat, että jos tulet Jeesuksen luo, niin saat ikuisen onnen, ja kaikki ongelmasi katoavat. Eihän se niin mene. Jeesus ei ole ikuisen onnen bisneksessä, vaan sielun pelastamisen bisneksessä. Eikä Jumala ole luvannut pelastaa meitä elämältä.
Saako sanoa? Koen, että sinunkin teksteistäsi kuin tulisi esiin jonkinlainen ehkä kasvuympäristön tuoma tms. "leima" kirjoituksiisi, ikään kuin tuotaisiin opetuskokonaisuuksia ja jotenkin itse koen, että uskonyhteydenkin tulisi perustua, muuhun kuin siihen että koko ajan opetetaan oman kokemuksen kautta raamattua, vaikka oikeastihan se on ihmisen elämässä tuleva asia, mikä tulee esiin... ei siinä, että osaako referoida ja osaako jäsentää kuin kirjamaista opetusmateriaalia ulostuontina, koska eihän se tarkoita että ihminen joka sitä tekee, pystyy edes itse siihen mitä opettaa.
Raamatusta...
Voin uskossa koetella Paavalinkin yhdenvertaisena sinun ja itseni kanssa, vain Jeesus jää yläpuolelle sen... tavallaan raamatun katsotaan uskonnoissa korreloivan ja olevan yhtäpitävää Sanan eli Jeesuksen kanssa... pyhä henki ikään kuin olisi loppunut jotain about toimimasta neljäsataa ennen ajanlaskumme alkua ja.... voisi ennemminkin ajatella, että Jumala toimii yhä kaikkialla.... mielestäni siinä on hieman vääristymä uskonnollisessa ajattelussa, vähättelemättä raamatun arvoa kristinuskon kehityksessä ja viemisessä eteenpäin. On siis syy miksi uskovaiset referoivat raamattua ja sanotaanhan että kirjoitusten tunteminen on hyödyksi, mutta liekö se tarkoittaa erilaisia miljoonia referaatteja?
Koen evankeliumien olevan olemukseltaan toisenlaisia muun uudentestamentin kirjeisiin verrattuna, kirjeissä näkyy vahvasti "kirkollistuminen" tai siihen päin siirtyminen, lähemmäs muotokaavallista tapaa toimia, huom, lähemmäs...
siis kirkollistuminen näkyy muissa kirjeissä enemmän, ei evankeliumeissa niinkään... tavallaan hallinnollinen puoli, että on johdettu kokonaisuuksia, isoja seurakuntia, ja tavallaan kait Paavalia voisi pitää ensimmäisenä "arkkipiispana" tai "patriarkkana". Apostoli? niin kirjeiden mukaan ja... sen mukaan, minkä aseman on saanut... .mutta ei ensimmäisten kahdentoista joukkoon kuuluvana. Tämä pahoittaa ehkä monen uskovan mielen, koska Paavali on monelle uskovalle yhtä pyhä kuin Jeesus itse jos ei pyhempikin, tai joskus se kuulostaisi siltä, Paavali on monen kirjoituksen innoittaja selkeästi ;)
1Piet.1:23 Biblia (1776) Niinkuin ne, jotka jälleen syntyneet ovat, ei katoovaisesta, vaan katoomattomasta siemenestä, elävästä Jumalan sanasta, joka ijankaikkisesti pysyy. Kirjoitetaan: iankaikkisesti.
Hengellinen sodankäynti tapahtuu rukouksessa.
Epafras, Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka rukouksissaan aina taistelee teidän puolestanne, että te pysyisitte täydellisinä ja täysin vahvoina kaikessa, mikä on Jumalan tahto.
Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa...
Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;