Jos seurakunnassa valvojista ne yksilöt, jotka käyttävät mielivaltaa, eli omia kirjoittamattomia sääntöjään alaisinaan pitäviä tavallisia rivijulistajia kohtaan, toteuttavat siinä Jumalan tahtoa, on vastaus otsikon kysymykseen myönteinen. Mutta mikäli Jumala ei kuitenkaan suosi mielivaltaa käytettävän, niin keiden palvojiksi osoittautuvatkaan nuo valvojat, jotka maallisen lainkäytännön mukaan tulkiten ottavat mielivallan aseikseen vainoamisen ja työpaikkakiusaamisen käydessään psyykkistä sotaansa maalitaulukseen valitsemiaan rivijulistajia kohtaan tuhotaakseen näiden uskon Jumalan rakkauteen ja uskollisuuteen.
Lopun sanotaan olevan lähellä, kun vainoa alkaa tulla seurakunnan sisältäpäin.
Lopun sanotaan olevan lähellä, kun vainoa alkaa tulla seurakunnan sisältäpäin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Lopun sanotaan olevan lähellä, kun vainoa alkaa tulla seurakunnan sisältäpäin."
Jaa. Se on sitten jatkunut se lopun läheisyys jo varsin kauan. Paavalin kirjeiden perusteella seurakuntien sisällä oli kaikenlaista vainoa ja porukkaa potkittiin pihalle.
Vaikka hoitavatkin valvojanvirkaansa, heidän palvontansa saattaa olla turhaa, sillä menettelyllään he ajavat ihmisiä pois seurakunnasta - kun kompastuttavat heitä.
tuttuja keinoja..
Useinkin on siten, että työpaikkakiusattu poistetaan yhteisöstä, mikäli hän uskaltautuu nostamaan asian esiin eli niin sanotusti "nostaa kissan pöydälle". Miin kauan kuin hän nöyrästi ottaa vainoojiensa ilkeydet vastaan, saa hän todennäköisesti pitää paikkansa yhteisössä. Ellei poistu toista tietä psyykkeen romahdettua - itsetuhoisin toimin.
Työpaikkakiusatun historiasta kaivetaan esiin jo kauan sitten "unohdettuja" virheitä, pienempiä ja suurempia, joita ei tuolloin nähty vakavina, mutta jotka nyt puolen vuosikymmenen jälkeen koetaankin ylipääsemättömän suurina virheinä, mitä ei mitenkään voida ymmärtää heikkoudesta johtuvina inhimillisinä virheinä.
Maallisen laintulkinnan mukaan useat rikoslain tunnusmerkistön täyttävät rikokset vanhenevat viidessä vuodessa, mutta työpaikkakiusatun virheet, jotka vakavuudeltaan eivät yllä RL tasoon, yllättäen osoittautuvat vuosien takaisuudesta huolimatta rtisanomisen perusteiksi.
Liikemaailmasta tuttua on jättää "varastoon" inhimillisiä virheitä, jotka vuosienkin kuluttua menettävät inhimillisyytensä - kun niiden käytölle on syntynyt tarve.
Kun sairastuin vakavaan masennuksen niin yksi vanhin alkoi syyllistämään kun en jaksanut kaikkea mitä olisi hänen mielestään pitänyt jaksaa.
Oletko muka niin sairas? Ei pidä verhoutua sairauden taakse.
Sitten oli niitä "ystäviä" jotka tulivat kertomaan mitä tämä vanhin oli puhunut minusta selän takana.
En ymmärrä mikä häntä riivasi ja mitä iloa sai kun puheillaan pahensi oloani.
Tätä jatkui monta vuotta mutta sitten kun pääsin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle tilanne helpottui.
viestintä paljastaa vaikuttimia.
Voitonriemuisuus paistaa silmistä silloin kun vihjaillaan sanktioilla (lue: piilouhkaillaan irtisanomisella) työpaikkakiusattua, tilanteessa, jossa merkit alkavat osoittamaan siihen suuntaan, että hän uskaltaakin nostaa tästä asiasta "kissan pöydälle", mahdollisesti jopa viranomaistasolle saakka.