Pienyritysten verotusta tulisi kohtuullistaa, siten että heille jäisi mahdollisuus työllistää enemmän, ja uuden työpaikan pienyrityksessä saaneet palkansaajat nostaisivat edelleen verotuloja ja heidän ostovoimansa paranisi, joka palaisi takaisin markkinoille.
Pahinta mitä pienyrityksille voi tapahtua, on niiden edellytysten heikentäminen liiallisella verotuksella ja epäterveellä kilpailulla isompien yritysten kanssa. Pienyritykset voivat kasvaa ja palkata lisää, niistä saattaa kasvaa isoja yrityksiä, jotka työllistävät, mutta ehkä se onkin se juttu, ettei niiden haluta oikeasti pystyvän kilpailemaan isoja vastaan. Palkansaajat ovat pienyrittäjälle kullanarvoisia ja pienyritykset palkansaajille, joten kaksinaisajattelua heidän välilleen ei kannata lietsoa.
Pahinta mitä pienyrityksille voi tapahtua, on niiden edellytysten heikentäminen liiallisella verotuksella ja epäterveellä kilpailulla isompien yritysten kanssa. Pienyritykset voivat kasvaa ja palkata lisää, niistä saattaa kasvaa isoja yrityksiä, jotka työllistävät, mutta ehkä se onkin se juttu, ettei niiden haluta oikeasti pystyvän kilpailemaan isoja vastaan. Palkansaajat ovat pienyrittäjälle kullanarvoisia ja pienyritykset palkansaajille, joten kaksinaisajattelua heidän välilleen ei kannata lietsoa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Verojen siirtäminen muiden maksettavaksi ei ole ratkaisu, jos se vähentää muiden ostovoimaa.
Koko keskustelu siitä kenen pitää maksaa veroa on vain huomion viemistä pois siitä tosiasiasta, että verotus on liian kovaa.
Ei ole esimerkiksi mitään väliä sillä, miten työttömyysvakuutusmaksu jakautuu työntekijän ja työnantajan välillä koska se on joka tapauksessa pois siitä rahasta, jonka työnantaja on valmis työstä maksamaan.
Jos työnantajan maksuja nostetaan, niin palkat pienenevät vastaavasti tai työ jätetään teettämättä. Työpaikkojen määrä joustaa aina, vaikkei palkat joustaisi.
Olen eri mieltä, kuten yleensä kaikesta tämän nimimerkin kanssa, sillä ei ahneudella pitkässä juoksussa pitkälle pötkitä, siten että ollaan vaan ottamassa itselleen kaikki saatavissa oleva hyöty, kahmien kermat kakusta ja jättämällä toisille rippeet.
Kyyseenalastaisin ylisuuret palkat, - bonukset ja - osingot, sekä mahdollisuuden siirtää osan palkkausta pääomatuloksi ja kaikista pääomatuloista tämän hallituskauden aikana saatavat osaketappioiden verovähennykset. Minusta heidän pitäisi ilman verokikkailuja kantaa enemmän yhteiskuntavastuuta ja maksaa kantokyvyn mukaan kiltisti veroja, ja ymmärtää olevansa itseasiassa etuoikeutettuja, sensijaan että narisivat olevansa maksajan puolella. Sitä asiaa ei mikään muuksi muuta, että he kuitenkin ovat välillisesti riippuvaisia meidän pieni-ja keskituloisten palveluista ja aikaan saan oksista, joten kaikkea ei voi rahassa mitata, vaan se heidänkin eteensä tehty työ on rahaa arvokkaampaa ja tärkeämpää.
Näkökantasi on aivan oikea "Näkökanta". Suomessa pienyrittäjät maksavat myös veroprofessorin mukaan isot verot, jopa palkansaajien progressiivista veroa suuremmat.
Useat isojen yritysten verotuet jäävät pienyrittäjiltä saamatta. Niin sanottu yrittäjävähennys on vain viisi prosenttia, ja vähennyksen jälkeen yritystulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena ansio- tai pääomatulona.
Suomessa pienyrittäjät ovat merkittävä työllistäjä. Pk-yritysten määrä on kasvanut noin 2000 yrityksellä vuodessa. Eniten on syntynyt pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Joten pienyritysten toiminnan turvaaminen on Suomen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle hyvin merkittävää. Suomessa pääomiin kohdistuva verotus on muita EU-maita tuntuvasti vähäisempää. Jos varakkaat sijoittavat osinkotuottonsa ja muut varansa vakuutuskuoriin, sijoitustileille tai veroparatiiseihin veroja välttääkseen, ei se Suomessa ostovoimaa ja työllisyyttä lisää.
Suomessa työeläkkeet rahoitetaan työeläkevakuutusmaksuilla. Työeläkemaksut peritään työntekijän palkasta. Pienet yritykset maksavat suurempaa työeläkemaksua. Mitä suurempi yritys on (esim. finanssialalla tai teollisuudessa), sitä pienempi on työeläkemaksu. Yrityksen koko määrää siltä perittävän TyEL-maksun. Suuret yritykset saavat alennusta maksun hoitokustannusosaan ja maksutappio-osaan.
Suomalaisen Kepa-järjestön raportin mukaan EU-maat menettävät veropaon, eli veronkierron ja verovälttelyn vuoksi sekä harmaan talouden seurauksena jopa biljoonan (1 000 000 000 000 euroa) vuosittain.
Seura-lehti julkaisi 20.6.2017 artikkelin: (Mikael Vehkaoja AJANKOHTAISTA)
"Veronkierto tapissa - Superrikkaat jättävät kolmasosan veroistaan maksamatta".
- Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan superrikkaat jättävät kolmasosan veroistaan maksamatta.
Lainauksia e.m. artikkelista:
- Verokarhu valvoo Suomen verotusta yksinoikeudella, mutta voisiko verottajan tehtäviä jakaa yksityisille firmoille? Kyllä voi, selviää tuoreesta raportista. Vastikään valmistuneen taustapaperin mukaan verottaja voisi jatkossa ostaa asianvalvontatehtäviin liittyviä palveluja. Käytännössä ostopalvelu tarkoittaisi veroyliasiamies Timo Räbinän mukaan asianajajan palveluita. Ulkoistaminen koskisi esimerkiksi tilannetta, jossa Verohallinto tekee rikosilmoituksen epäillystä veropetoksesta. Käräjillä verottajan etua voisi ajaa yksityinen juristi.
Räbinan mukaan perustuslaki ei estä muutosta, jos sitä varten säädetään erillinen laki. - Teimme jo asiasta säännösehdotuksen.
Sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon raportissa "15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi" esitetään maltillisia korotuksia ylimpiin veroluokkiin ja pääomatuloihin.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ilmoitti Ylelle, ettei eriarvoisuus poistu veronkorotuksilla. Tärkeämpää on, että mahdollisimman moni käy töissä. "Meillä on Suomessa yksi maailman kovimmista progressioista. Jos se olisi lääke, se olisi jo tehonnut", Orpo sanoi (Seura-lehti).
Kritiikki oli ennakoitavissa. Viime vuosina perinteisen "rakasta verojasi" -koulukunnan rivit ovat harventuneet kotimaisten päättäjien joukossa. Tilalle on pesiytynyt koulukunta, joka painottaa työllisyyttä ja rakenneuudistuksia.
"Meidän on vaikea leikata hyväosaisilta, koska valtio ei maksa juuri mitään etuisuuksia paremmin pärjääville", vastaleivottu pääministeri Juha Sipilä (kesk) muotoili A-studion haastattelussa toukokuussa 2015. Sipilä peräänkuulutti hyvätuloisille talkoohenkeä, jotta palkoista voitaisiin joustaa vapaaehtoisesti. Ajatus, jonka mukaan valtio ei maksaisi "juuri mitään" etuisuuksia varakkaille, on yksinkertaisesti epätosi. Yrityksille maksetaan joka vuosi 3,6 miljardia euroa suorina yritystukina ja erilaisina verotukina. Etlan selvityksen mukaan potissa on satoja miljoonia euroja haitallista yritystukea, joka ei tue talouskasvua. Pahimmillaan yritystuki on liikemiesten ruokinta-automaatti. Kannattamattomasta firmasta tulee yhteiskunnan kustantama suojatyöpaikka. Tulppa, joka estää terveiden yritysten pääsyn markkinoille. Sipilän hallitus on nostanut yritystukien määrää. Se on selkeä arvovalinta.
"Hallituksen pitää perustella selkeästi, miksi sosiaalinen tuki yrityksille on pyhä asia, kun köyhien, lasten ja nälkäänäkevien sosiaalituen kanssa ei olla niin tarkkoja", Åbo Akademin johtamisen professori Alf Rehn vati viime viikolla Svenska Ylen haastattelussa.
---
Edellä olevat lainaukset Seura-lehdestä on kirjoitettu erityisesti PieniPiruVasempaan-nimimerkille, jonka toivoisi lukevan enemmän ja luulevan vähemmän.
Henkilökohtaisesti toivon, että verot kerättäisiin veronmaksukyvyn perusteella ja verokertymä jaettaisiin oikeudenmukaisesti siten, että Suomesta tulisi hyvinvointivaltio, jossa ketään ei jätetä.
Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun mukaan konkurssien määrä kasvoi tammi-elokuussa 2018 edellisvuodesta 22,0 prosenttia. Konkurssiyritysten henkilöstön määrä oli 8.498, eli 664 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Eniten konkursseja (558) haettiin "muut palvelut" alalla.
Uusi tyntekijä tuo firmale lisä voitoa ja verotuloja kunnalle. Miksi pienentää. Ei uutta palkata hyvänhyvyyttän, vaan voiton takia.
Alvin alaraja ainakin 50.000 euroon.
Pienipiruvasempaan miten kustantaisit infrastruktuurin, koulutukset, sairaalapalvelut, vanhustenpalvelut, lasten hoidot jne...., sekä niistä aiheutuvat käyttökulut ja menot?
Verovaroin kustannettavat työvoimapalvelut, kela-ja verotoimistot, poliisit ja palomiehet?
Vai voitaisiinko edellämainitut asiat ja työt lopettaa, sanoa henkilökunta irti, ja säästää, että ei tarvitsisi maksaa veroja, jotta hyvätuloiset saisivat tuloistaan enemmän käteen, vai mikä on visiosi?
Se on totta, että välillisiä veroja on liikaa ja ne kohdistuvat kipeästi pieni-ja suurituloisiin palkansaajiin, työttömiin, pienituloisiin eläkeläisiin, opiskelijoihin ja pieniin yrityksiin.
Mutta tuloveroja voitaisiin nostaa hallitusti sieltä suurituloisemmasta päästä, maksukyvyn mukaan, ja estettävä verojen kanssa keinottelut.
Anteeksi korjaan edellistä, eli verotuksen painopistettä on ikävästi sekä vaivihkaa muutettu tasaveromalliin, joten tuloveroja on laskettu ja välillisiä veroja nostettu, joka suosii hyvätuloisia ja tuntuu kipeästi pieni - ja keskituloisten arkeen, joista on aiheutunut monille vakavia toimeentulo ongelmia.
Kautta aikojen porvaripuolueet ovat ajaneet hyväosaisten puolia, vastaan palkansaajat, työttömät ja pientä eläkettä saavat. Porvarien pitkäaikainen haave on tällä hallituskaudella toteutunut paremmin kuin hyvin, eli pieni-ja keskituloiset maksavat tuloihinsa nähden, prosenteissa laskettuna, huomattavasti enemmän veroa kuin suurituloiset kansalaiset. Tämä malli päihittää, jopa tasaverotuksen, joten pieni-ja keskituloiset ovat entisestään ahtaamalla, sen lisäksi, että samaan aikaan on kelakorvauksia pienennetty, ja palveluiden hintoja nostettu.
Lähes+kaikki+muut+maat+maailmassa+pärjäävät+pienemmillä+veroilla+ilman,+että+ne+olisivat+kehitysmaita+tai+että+ihmisillä+olisi+huonot+oltavat.
Tollona et tajua. Muualla on tulot isompia ja tuet..
hah hah hah hahh aaa
Li ja Rinne tietää mikä on yhteiskunnalle ja kansalaisille parasta, ja se on turvallinen vakaa yhteiskunta, maa jossa kaikkien kannattaa oikeasti tehdä kykyjensä mukaan työtä, ja palkalla jolla voi elättää itsensä ja perheensä, maksaa veronsa siitä kiltisti, se on pieni hinta vakaudesta, turvallisuudesta ja siitä että heikommista pidetään huolta ja ketään ei jätetä, vaan kannustetaan ja tsempataan.
Saatat jopa erehtyä siitä, että Rinne ja Li saattavat todellisuudessa ymmärtää mikä on sinullekin kuitenkin kokonaisuudessaan parasta, vaikket sitä heti huomaisikaan. Kuvittelisi sinunkin nukkuvan yösi paremmin jos kaikilla olisi ruokaa syödäkseen ja lapsia ei kiusattaisi vanhempiensa vähävaraisuuden vuoksi, sillä he jos jotkut ovat syyttömiä tilanteeseen. Myös Suomessa oleva turvallisuus saa kiitosta, joka on hyvinvointivaltion ansiota. Kyllä me kaikki tulemme joskus olemaan enemmän ja vähemmän riippuvaisia yhteiskunnan antamista palveluista, ja julkisella voit uskoa, ettei sinulla rahasteta, ei teetetä hyöty mielessä kalliita ja turhia juttuja.
Kuten sanoin, mikään ei estä ihmisiä jatkamasta kuten ennenkin, jos heille jätetään enemmän päätösvaltaa itselleen ja rahaa sen toteuttamiseen.
Se ei lisää köyhyyttä, eriarvoisuutta, nälkää tai mitään muutakaan epätasa-arvoa. Se ainoastaan lisää ihmisten vapautta tehdä omia valintoja. Tällä hetkellä jupolla on oikeus tappaa itsensä juomalla ja läskeillä syömällä. Jos vapaus päättää omista asioista lisääntyy, niin se ei voi johtaa yhtään huonompaan kuin mihin ihmisillä on nyt jo oikeus.
Lasten kiusaaminen on aika lapsellinen heitto koska sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kas, kun et puhu pedofiilesta tai raiskauksista, se olisi ihan yhtä perusteltua koska niidenkään määrä ei muuttuisi :D
Pienyrittäjiä pitäisi kannustaa, tsempata ja avustaa , sekä auttaa kasvamaan. Meillä on monia isoja yrityksiä jotka ovat saaneet alkunsa autotallista tai vastaavasta, ja se on ollut meille pitkällä tähtäimellä siunaus. Tämä maksaa itsensä monin kerroin takaisin ja lisää hyvinvointia ja aitojen työpaikkojen syntymistä, jossa palkansaajat saavat pysyvän vakaan työpaikan ja lisää motivaatiota tehdä parastaan yhteisen hyvän eteen.
Yritysten määrä on kasvanut 2000-luvulla ja työssäkäyvien määrä on kasvanut samassa tahdissa kuin työvoima on kasvanut. Jsotain syystä meillä on vakio määrä ihmisiä ilman töitä täysin riippumatta suhdanteista tai työvoiman määrästä.
Työllisyytä ei voi parantaa ennen kuin tiedetään miksi on aina saman verran työttömiä. Kun se on tiedossa, voidaan pohtia ratkaisuja. Yksi ratkaisu voi olla myös se että jos ihminen pistää tarpeeksi hantiin, sitä ei voi määrätä työhön. Silloin vain pitää päättää, minkälaisen elintason saa tekemättä mitään. Se on poliittinen päätös.
Johtuisiko siitä, että vuosittain yt neuvottelujen ja fuusioiden vuoksi sanotaan irti palkansaajia mielettömiä määriä, huolimatta voitollisista tuloksista ja hyvistä tulevaisuuden näkymistä.
Samalla osakkeiden omistajien kääriessä pohjattomaan kirstuunsa yhä isompia määriä osinkoja.
Koska jatkuvat yt :t saa palkansaajat varapailleen, ja synnyttää huonoa ilmapiiriä palkansaajien kesken, se vähentää työmotivaatiota ja tuottavuutta. Palkansaajia pidetään löyhässä hirressä, heidän työehtojaan on toistuvasti tällä hallituskaudella heikennetty ja yhä useampi voi todella huonosti, se vaikuttaa ihmissuhteisiin ja sen hintalappu tulee olemaan lopulta hyvin kallis.
Tottakai pieniä yrityksistä on perustettu, koska monet ovat irtisanottu ja se on ollut monelle lähes ainoa vaihtoehto työllistyä, ja moni niistä yrittäjistä voi huonosti, sillä se on lisännyt epätervettä kilpailua työmarkkinoilla. Yhtetään epätoivoiset yritykset tarjoavat keittiö-ja saunaremonttia, ovi-, ikkuna-ja kattoremonttia, viemärikuvauksia, puhallusvillaa jne.. MUTTA kun liian harvoilla on varaa niitä teettää, huolimatta siitä, että olisivat hyvinkin tarpeellisia remontteja, ja auliisti heille soisivat töitä. Toki heillä asiakkaita on, mutta myös kilpailu alalla kovaa, ja enemmän tarvittaisiin kohteita, jotta voisivat työllistää lisää. Asiakkaista ei tulisi pulaa, jos heillä olisi ostovoimaa, sillä Suomessa on paljon korjausvelkaa, homeisia asuntoja ja heikkokuntoisia jopa terveydelle vaarallisia koteja.
Tästä hyväosaiset eivät välitä, sillä se ei koske heitä, heillä on rahaa teettää remontteja, rakennuttaa laitureita, maksaa siivoojille, ja vielä saavat niistä työkustannuksista kotitalousvähennystä vuosittain ison osan. Suon sen heille, ja yrityksille, mutta kyllä moni muukin haluaisi korjauttaa, ja teettä pihatöitä, ja siivousta, etenkin vanhuksille se olisi jopa välttämättömyys, mutta kun siihen ei vain ole varoja riittävästi, joka on myös yritysten vitsaus. Toiset yritykset eivät pärjää aloista riippuen ja kun niitä yrityksiä on jo liikaa ostovoimaan nähden, ja siinä sitten ollaan vaikean yhtälön edessä.
Ihan yksinkertaisesti ei johdu.
Työpaikkojen määrä ja työvoiman määrä on noudattanut samaa polkua 1990-lamasta lähtien. Kun työvoiman määrä on kasvanut, työpaikkojen määrä on kasvanut.
Työvoiman määrä on kasvanut 100.000 ihmisellä ja samaten työpaikkojen, eli kasvanut työvoima on saanut työpaikan. Jos irtisanomiset olisivat vaikuttaneet siten, kuin epäilet, kasvaneelle työvoimalle ei olis löytynyt työtä ja entisetkin olisi saaneet lähteä.
Mielestäni on omituista, että vaikka työvoimaa on työttömänä, sille ei löydy töitä, mutta jos työvoima kasvaa tai vähenee, työpaikkojen määrä seuraa sitä ikään kuin meillä olisi kiinteä työttömien määrä, johon ei suhdanteet tai muut vaikuta. Kaiken kukkuraksi sitä on jatkunut niin kauna, että puolet porukasta on ehtinyt vaihtua.
Todella outoa.
Noissa luvuissa joista kirjoitit, on keinotekoista työllisyyttä, joka kaunistelee ja vääristelee työttömyyslukuja. Monilla pitkäaikaistyöttömillä on monenlaisia ongelmia, joista isoin on se, että alkujaan ei ole onnistunut löytämään työtä, ja se heikentää myöhempiä mahdollisuuksia työllistyä. Vaikeaa on päästä edes haastatteluun jos ei ole mainittavaa työhistoriaa ja CV:tä, saati kilpailla heidän kanssaan joilla on ollut tilaisuus kartuttaa niitä. Työnantajat hakevat nuorehkoja, osaajia, menestyneitä, työkokemusta omaavia , ja se on kompastuskivi monille. Voidaan myös kysyä miksi työttömyyttään on kaikissa länsimaissa?
Pitää paikkansa, sillä edäs naispuolinen, jolla oli loistava ylioppilastodistus, sekä kiitettävin arvosanoin oleva kaupallinen koulutus, hän oli kaikinpuolin fiksu ja plussana omasi jonkin verran kesätyökokemusta asiakspalvelussa, oli kielitaitoinen, mutta yllätys yllätys, hän ei meinannut millään työllistyä ensimmäiseen työpaikkaansa.
Sittemmin hän pääsi suhteilla ensimmäiseen työpaikkaansa, ja siellä menestyi loistavasti, kunnes hakeutui uuteen työpaikkaan päästäkseen urallaan etenemään, hän haki useampaan paikkaan, pääsi aina haastatteluun ja tuli valituksi kahden parhaan asemaan ja jokaiseen tuli myös valituksi. Hän vaihtoi välillä aina työpaikkaan ja nousi suuren yrityksen johtoon, jossa on edelleen.
Tuosta voimme päätellä, että ellei hän olisi onnistunut pitkän työttömyysrupeman jälkeen pääsemään suhteilla ensimmäiseen työpaikkaansa, niin hänestä olisi saattanut tulla pitkäaikaistyötön, joka olisi aina silloin tällöin työllistetty. Tuota ensimmäistä paikkaansa ennen, hän haki aktiivisesti työtä.
Kiinnostaako+ketään+faktat+pienyrittäjien+asemasta+tai+esimerkiksi+hallituksen+toimista+yrittäjien+parhaaksi?+
Tuohon viimeiseen omakohtainen kokemus, sekä että keskisuurelta yksityiseltä lääkäriasemalta, jossa kävin erikoislääkärin vastaanotolla, ja hieman myöhemmin uudelleen jolloin lääkäriasema oli myyty suurelle terveysalantoimialle, joka on pörssiyhtiö. Hämmästyksekseni lääkärissä käynti toimenpiteineen oli omistajavaihdoksen myötä huomattavasti kalliimpi, kuin ensimmäisellä käynnillä, jota lääkäri pahoitteli ja sanoi kysymättä hintojen huomattavasti nousseen omistajavaihdoksen myötä. Joten siinä elävä esimerkki ja omakohtainen kokemus.
Hallituksen ajaa itsepäisesti alle 20 hengen yritysten irtisanomissuojan heikennystä. Isot lakot ovat tulossa, kun ay-liike ei hyväksy työntekijöiden irtisanomissuojan huonontamista, mistä seuraisi työlainsäädännön ei-tasa-arvoa isojen ja pienten yritysten työntekijöiden työsuhdeturvan osalta. Kun työnantaja irtisanoo, niin työntekijä menettää paitsi työpaikan ja toimeentulonsa niin myös työttömyysturva-etuudet. Lisää karensseja - lisää tulottomia Suomeen - sitä siitä seuraa.
AY-liike ei voi työsuhdeturvan heikennyksiä, kun se ei työllisyyttä lisää, eikä ole mitenkään perusteltua. Tulottomia ja sanktioita on jo liikaakin. Pienten yritysten toimintaedellytyksiä ei paranneta irtisanomisilla, vaan oikeudenmukaisella verotuksella ja panostamalla pienten yritysten tukemiseen isojen pörssiyritysten sijaan. Pieniä yrityksiä, muitakin kuin maatalousyrittäjiä, pitäisi tukea markkinointituella, pienten yritysten digi-palvelujen saatavuuden parantamisella ja pienyrittäjillä pitäisi olla käytettävissään "neuvojien" ilmaisia palveluja, kuten maatalousyrittäjillä on kunnalliset maatalousneuvojat.
Palvelualoilla tehdään eniten konkursseja, joten palvelualojen liikevaihtoveroa tulee pienentää. Oppisopimuskoulutukseen ja vuorotteluvapaaseen tulee siirtää valtion budjetista isojen yritysten markkinataloudelle haitalliseksi todettuja yritystukirahoja!
Moni kouluttautuu vuorotteluvapaan aikana uuteen ammattiin ja/tai parantaakseen ammattitaitoaan.
Pitkäaikaistyöttömien palkkatuki-järjestelmää kehitettävä 9-euron-päiväpalkan sijaan. Yhdeksän euron päiväpalkka on työttömien kyykyttämistä. Työttömien kyykyttäminen, luukuttaminen ja tulottomien määrän kasvattaminen ei ole hyvinvointiyhteiskunnan. Hyvinvointiyhteiskunnasta ei voida myöskään puhua, jos suuri joukko köyhiä syrjäytyy yhteiskunnasta tai jätetään leipäjonoihin ruokaa kerjäämään. EU:n nootti Suomen liian alhaisesta sosiaaliturvasta on otettava tosissaan. Vähäinen (myös alikäytetty) sosiaaliturva konkretisoituu leipäjonoissa, EU-ruokapakettien jaossa ja oman onnensa nojaan jätetystä "ihmisroska-kansalaisista".
Hyvä kirjoitus, ja olen täysin samaa mieltä. Olisiko tämä sitä kapitalismin kulta-aikaa, jolla annetaan lisävauhtia rakennemuutokselle, jossa isot yritykset valtaa pienet.
Kun pienet, kehitys-ja kasvukelpoiset innovatiiviset yritykset laitetaan ahtaalle, niin se on hyvä ostokohde isoille yrityksille. Isot yritykset hakevat jatkuvasti uusia hyviä potentiaalisia pienyrityksiä ostaakseen niitä, ja hallituksen politiikka edesauttaa tätä kehitystä.
Jos mennään historiaan, niin voitaisiin rinnastaa jossain määrin pienyrittäjät entisaikojen torppareihin, vaikka he viljelivätkin vuokramaita, niin kuitenkin pienet torpparit olivat altavastaajina isännille ja maanomistajille, ja hyvin eriarvoisessa asemassa tilallisiin verrattuna.
Moni torppari oli tilallisten jälkipolvia, joko suoraan, tai toisessa, tai kolmannessa polvessa, joten periaatteessa heillä usein on ollut periaatteessa moraalinen oikeus maan omistukseen, ja näin oli hyvin oikeutettua, että saatiin torpparilaki, jonka myötä torpat saivat lunastaa kohtuullista maksua vastaan omat torppansa itse raivattuineen maineen.
Torpista sittemmin tuli pientilallisia ja joistain isompienkin tilojen omistajia ja he saivat niistä elantonsa. Nyt tämä torpparivapaus laki ja lunastusoikeudet ovat epäsuorasti, jos näin voidaan tulkita, ikäänkuin koostettu ja edellytykset viemällä, saatettu vähitellen takaisin näille suurille tilallisille, joista torpan aikoinaan on saatu lunastettua.
Muillakin aloilla kuin tiloilla, tämä sama kiertokulku jossain määrin vaikuttaa pätevän myös pienyritysten ja suurien yritysten välillä, ja pienten yritysten kilpailuasema suuriin nähden on heikkoa, joka on suurien yritysten etu ja näin isot syö vähitellen pienet yritykset pois kimpailemasta heidän kanssaan, ja ostojen jälkeen on hyvä nostaa hintoja ja kasvaa.